Vaasan keskussairaala päivystää
monella kielellä
Ihmiset muuttavat maan sisällä ja maasta toiseen. Globalisaatio etenee. Suomessakin on jo vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vaasalaiset puhuivat viime vuonna 94 eri kieltä ja edustivat 121 eri kansalaisuutta. Englannista on tullut kansainvälisen viestinnän valtakieli.
Vaatimukselta ruotsin pakolliselta opetukselta koko maassa putoaa pohja, jos kuitenkin pitää perustaa erityisiä kaksikielisiä yksiköitä. Hätäpäivystyksen tarve voi iskeä liikkuessa missä päin maata tahansa. Silloin viedään lähimpään päivystysyksikköön.
Valtioneuvoston asetusluonnoksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä hämmästyttää se, että siinä puhutaan edelleen kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä järjestäjinä, vaikka kymmenen vuoden vatuloinnin seurauksena päädyttiin siihen, että järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.
Asetuksen mukaan Vaasankin sairaanhoipiirin tulee järjestää edelleen ympärivuorokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä.
”Yhteispäivystyksessä tulee olla edustettuna väestön palvelutarvetta vastaavasti keskeisten erikoisalojen päivystys siten kuin erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on tarkemmin määritelty.”
Keskeisiä erikoisaloja ei asetuksessa luetella, mutta yleisimmät oireet hakeutua kiireellisesti päivystykseen ovat voimakkaat rintakivut, voimakas verenvuoto, pahat hengitysvaikeudet ja äkilliset aivohalvasusoireet.
Esimerkiksi silmävammapotilas voi nyt joutua lähtemään virka-ajan ulkopuolella Tampereelle. Olisihan se parempi, jos avun saisi jatkossa Seinäjoella.
Tuntematta, kuinka laaja-alainen Vaasan keskussairaalan yhteispäivystys nyt on, tuntuu siltä, ettei käytännössä juuri mikään muutu. Taitaa enemmän ratkaista pätevän henkilökunnan saanti.
MARKUS MYLLYMÄKI
Vaasa