Related Articles
Tolppanen:
Kohtuutta ulosoton perintäkuluihin
Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps) mielestä ulosottojärjestelmä on uusittava mahdollisemman pian. Hän haluaa ensimmäiseksi muuttaa perintäkulujärjestelmän.
Ulosoton järjestelmä on äärimmäisen epäoikeudenmukainen velalliselle, varsinkin jos samalla henkilöllä on useita velkojia. Nykykäytännön mukaan ulosottomies pyrkii maksamaan tasaisesti jokaiselle velkojalle ja tämä tekee järjestelmästä mahdottoman velallisen kannalta.
– Esimerkiksi, jos yhtä 90 euron saatavaa peritään erissä kymmenen kertaa, maksaa se 12,42 euroa perimiskuluina. Kertaperintänä perimiskulut olisivat 1,38 euroa. Kun velkojia on useita, kasvavat perimiskulut kymppeihin, jopa satasiin kuukaudessa. Korkein perintäluokka on yli 2420€:n saatavat. Niissä yksittäinen perimiskulu on 27,96 euroa. Jos saatava jaetaan kymmeneen osaan, siis 242€/kk, tulee perimiskuluiksi 42€.
Jos tämän suuruista maksua maksetaan kymmenelle velkojalle, on perimiskulujen osuus 420€/kk. Kun siihen lasketaan korot päälle, kasvavat kulut ja korot helposti suuremmaksi, kuin alkuperäinen velka. Tämä ei voi olla tarkoitus, Tolppanen sanoo.
Yksi syy epäoikeudenmukaisiin perintäkuluihin voi olla ulosottomiesten palkkausjärjestelmä. Ulosottomiehen ansio muodostuu peruspalkasta ja bonuksista. Bonuksia maksetaan tehdystä työstä perimis- ja toimenpidepalkkioina.
– Ulosottomiehen peruspalkka on 1.2.2016 alkaen 4670-6928 euroa kuukaudessa ja kihlakunnan ulosottomiesten palkka on palkkaluokasta riippuen alkaen 2768 ja 4327 euroa kuukaudessa. Lopullinen peruspalkka määräytyy tehtävän vaatimustason ja työvuosien mukaan. Palkan päälle tulevat bonukset perityistä saatavista, Tolppanen toteaa.
Ulosottomiehiltä saatujen tietojen mukaan bonukset ovat vuosittain 21 500 euron molemmin puolin/ ulosottomies, Helsingissä jopa 45 000 euroa. Tiedoista ei selviä, paljonko ulosottomies saa provisioita omaisuuden myynneistä, jotka ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla.
Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksen mukaan kannustavuuden vähentämiseen liittyy riski henkilöstön sitoutumisen, työmotivaation ja tuloksen huonontumisesta.
– Järjestelmä on kuitenkin uusittava mahdollisimman pian. Eiväthän valtion muutkaan virkamiehet saa ylimääräisiä provisioita työnsä hoitamisesta, Tolppanen toteaa.
Selvitysten mukaan ulosotto saa perittyä 1,1 miljardia euroa vuosittain, mutta ulosoton kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljardia euroa vuodessa. Valtiolle ulosotto tilittää vuosittain lähes puoli miljoonaa euroa. Ulosotossa on noin puolimiljoonaa ihmistä ja 40 000 yritystä, julkisyhteisöä ja järjestöä.
Tolppasen mukaan nämä luvut sivuuttavat kuitenkin olennaisia asioita, kuten esimerkiksi sen, mistä johtuvat tällaiset ulosottomäärät ja onko tätä ulosoton paisumisen ongelmaa mahdollista jollain tavalla vähentää.
Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, että ulosottomiesten perimispalkkiojärjestelmästä luovutaan ja että sen avulla ei lisätä velallisen taakkaa siten, että yhdestä perittävästä voidaan periä vain yksi perimismaksu, vaikka maksua jouduttaisiin jakamaan pienempiin osiin.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Maria Tolppanen
