Related Articles
Kansanedustaja Maraia Tolppasen kirjalliset kysymykset 2014
Maria Tolppanen on yksi ahkerimmista kansanedustajistamme. Tolppanen on tänä vuonna tähän mennessä (20.10. 2014) tehnyt 26 kirjallisista kysymystä ministereille ja heidän vastauksensa kysymyksiin.
1/26
KIR1/26JALLINEN KYSYMYS 739/2014 vp
KK 739/2014 vp –
Lasten oikeus kouluavustajaan
Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisille tukikäytännöille.
Esiopetuksessa tehotetun tuen aikana tarvitaan lapsen kehitystasosta ja tarpeista lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä lapsen oppimisvalmiuksien tietoista tukemista Erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan rooli tuen suunnittelussa on tärkeä. Perusopetuksessa tärkeää on huolehtia lapsen mahdollisuuksista onnistumisen kokemuksiin niin oppimisessa kuin ryhmän jäsenenäkin. On tärkeää, että oppilaan myönteistä käsitystä itsestä ja koulutyöstä tuetaan riittävästi. Opetusjärjestelyjen on oltava joustavia, ja niiden tulee koostua tiimi- ja samanaikaisopetuksesta ryhmäjakoineen, tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta.
Kunnat joutuvat karsimaan palveluitaan, koska ei ole rahaa ylläpitää henkilökuntaa tai rahoitus osoitetaan toiseen kohteeseen. Kouluavustajat ovat tärkeitä ja erittäin tarpeellisia lapsille, joilla esimerkiksi on diagnosoitu ADHD. On vastuutonta, että lapsille kuuluva oikeus kouluavustajaan heiltä evätään, kun kerran diagnoosi on tehty.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kunnilla on varaa hoitaa niille asetetut velvoitteet ja kouluavustajan tarvitsevat lapset saavat avustajan?
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2014
Maria Tolppanen /ps
Eduskunnan puhemiehelle
ministeri Kiurun vastaus
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 739/2014 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kunnilla on varaa hoitaa niille asetetut velvoitteet ja kouluavustajan tarvitsevat lapset saavat avustajan?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Oppilaalla on oikeus opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tukeen. Erityisen tuen piirissä olevista oppilaista yli 54 prosentilla eli yli 22 000 oppilaalla tuki sisältää avustaja- ja/tai tulkitsemispalveluita. Käytännössä kunnissa toimii ainakin koulunkäyntiavustajia, kouluavustajia, koulukohtaisia avustajia, henkilökohtaisia avustajia sekä koulunkäynnin ohjaajia.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä esimerkiksi oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä ja mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys.
Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Pedagogista asiantuntemusta on haluttu näin korostaa.
Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toiminnan osalta, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta osuudesta rahoitusta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009). Perusopetuksen perushinta vuodelle 2014 on yli 7 600 euroa kunnan 6-15-vuotiasta asukasta kohti.
Vuonna 2013 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden yksikköhinta on yli 28 000 euroa oppilasta kohti ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksikköhinta noin 17 500 euroa. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä. Hallitus panostaa erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen lisäämällä valtionavustuksia 10 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2014
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Kirjallinaen kysymys 2/26
KIRJALLINEN KYSYMYS 738/2014 vp
KK 738/2014 vp – Maria Tolppanen /ps
Ambulanssien määrän supistamisesta johtuvat haitat
Sairaankuljetustoiminta siirtyi vuoden 2013 alusta lähtien kuntien vastuulta sairaanhoitopiirien vastuulle. Samalla laki asetti uusia velvoitteita ensihoidolle muun muassa ambulanssien vasteaikojen ja palvelutason osalta.
Liki kahden vuoden kokemus ensihoidon uudistuksesta on osoittanut, että ambulanssien saanti paikalle on viivästynyt huolestuttavasti eri paikkakunnilla. Tilastot ovat osoittaneet jo alkuvuodesta, että apu ei ehdi paikalle säädetyssä ajassa. Aivoverenkierto- ja sydäninfarktipotilaille on elintärkeää, että ambulanssi tulee pian ja kuljettaa heidät nopeasti sairaalaan tutkimuksiin ja hoitoon.
Esimerkiksi viime kesänä eräs alaveteliläinen nainen kuoli sairauskohtaukseen jouduttuaan odottamaan Kokkolasta saapunutta ambulanssia lähes neljäkymmentä minuuttia. Ambulanssin pitäisi saapua Kokkolasta Alaveteliin n. 15 minuutissa.
Nyt sairaanhoitopiirit joutuvat supistamaan toimintaansa säästösyistä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutuu ensi vuonna supistamaan toimintakulujaan vähentämällä ympärivuorokautisten ambulanssien määrää maakunnassa. Tämä heikentää palveluita ja asettaa apua tarvitsevat jopa hengenvaaraan.
Yhdeksi säästötoimenpiteeksi kaavaillaan ambulanssien osittaista siirtämistä vain päiväajoon. Tämä ei voi olla vaarantamatta potilasturvallisuutta. Sairauskohtaus ei katso kellonaikaa. Kunnissa ei voida ajatella, että onneksi heidän kunnastaan ambulansseja ei karsita, sillä kun naapurikunnasta poistetaan auto, joutuu oman kunnan ambulanssi paikkaamaan tilannetta. Tästä aiheutuu se, että kummankin kunnan ambulanssin saatavuudessa ja odotusajoissa tulee olemaan potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita. Näyttää siltä, että sen jälkeen, kun sairaanhoitokuljetustoiminta siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiireille, toiminta ei enää toimi niin kuin pitäisi. Ihmiset eivät saa apua tarpeeksi ripeästi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että ambulanssipäivystys turvataan jokaisella paikkakunnalla ympärivuorokautisesti ja yhdenvertaisesti?
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2014
Maria Tolppanen /ps
vaasalaisia.info julkaisee lähipäivinä kaikki Maria Tolppasen, Lars Gästgivarsin ja Markku Mäntymaan kirjalliset kysymyksen vuodelta 2014
