Hallituksen työskentelyä viimeisen neljän vuoden ajalta voi kuvailla laulun sanoin: ”Aatsipoppaa, pojat keitti soppaa, josta ne ei ees tykkää”. Pieleen on mennyt, kuten nykyinen pääministerikin on todennut.
Katainen-Stubb hallituksella on ollut kaksi isoa tulevaisuuteen luotsavaa asiaa. Kiville karahtanut kuntauudistus ja hätäapua tarvitseva sote.
Kuntauudistuksesta jäi käteen kuntataloutta koetteleva viiden vuoden irtisanomissuoja. Palkkaa maksetaan liitoskuntien työntekijöille viisi vuotta, vaikka työpaikka olisi mennyt alta. Suojaa perustellaan sillä, ettei kukaan ala liitoksia ajamaan, jos oma palli heiluu. No, nyt ei heilu, mutta kunnan taloushartiatkaan eivät leventyneet vaikka pari liitosta tehtiinkin.
Esimerkiksi Vaasa-Vähäkyrö ei tuonut rahaa homekouluille, katuvaloille, vanhuksille, omaishoitajille jne.
Sote takkusi alusta alkaen. Sitä puskettiin läpi, vaikka perustuslailliset ja rahoitukselliset ongelmat olivat alusta asti nähtävissä. Ajateltiin, että hartiat auttavat. Eivät auttaneet, kuten tiedämme. Asiat nytkähtivät eteenpäin, kun hallitus nöyrtyi ja pyysi opposition apuun. Nyt odotamme mielenkiinnolla, minkälainen esitys sieltä lopulta tulee. Muutos tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Varsinainen suolasoppa on ollut työttömyyden hoito. Vuonna 2011 työttömiä oli 226 700. Tähän päivään määrä on kasvanut puolella eli 132 300:lla. Työttömiä on nyt 359 000. Tämän ongelman hallitus hoitaisi tuomalla maahan lisää työperäisiä maahanmuuttajia!
Pakko sanoa: ”Aatsipoppaa pojat teki soppaa, jossa on maku karvas. Pehmeitä meille puhuvat he, koska heiluu jo korvat ja varvas.”
Nyt kysytään, mitäs se Tolppanen on saanut aikaiseksi?
Rehellisesti sanoen en ole saanut yhtään ainutta siltarumpua alueelle. Minusta se ei edes ole minun asiani. Tehtäväni on saada alueelle rahaa, jotta paikalliset hankkeet kuten seitsemän kilometrin pyörätienpätkä välillä Vaasa-Vähäkyrö, Kauhajoki-Isojoki tien korjaaminen tai Seinäjoki-Kaskinen radan peruskorjaus hoidetaan. Näihin on kuitenkin tultava tukea myös omalta alueelta, jotta ne menevät eteenpäin.
Pari asiaa oikeni, kuten se, että päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevalle matkat on korvattava, vaikka lääkäri ei ehtisi leikkausta tehdä. Aiemmin esimerkiksi Kristiinan sairaala kieltäytyi antamasta kelalappua matkoista, koska potilaan leikkaamatta jättäminen ei sen mukaan ollut sairaalan syy. No eihän se ainakaan leikkaamatta jääneen potilaan syy ole. Siispä matkat nyt korvataan.
Vielä isompi asia oli se, että vakuutusyhtiöiden lääkäreiden on nyt allekirjoitettava lausuntonsa. Lisäksi lausunnon on oltava sellaista kieltä, minkä henkilö ymmärtää, ei latinajargonia. Vahinko, etten saanut läpi vaatimustani, että vakuutusyhtiön lääkärin on tavattava potilaansa ennen kuin päättää, onko potilas työkykyinen vai ei.
Minulta kysytään usein, miksi en kysy debateissa mitään, pompin vain ylös ja alas.
Seisomaan nousten kerron, että minulla on sanottavaa. Puhemies Heinäluoma (SDP) päättää kenelle debattipuheenvuoron antaa. Olen jäänyt debateissa jopa ainoana kansanedustajana vaille puheenvuoroa. Kysymys kuuluukin, miksi?
Maria Tolppanen (ps.)
Kansanedustaja Vaasa