Related Articles
Täysistunto ja suullinen kyselytunti 87/2014
Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 9 b §:n muuttamisesta (25.9.2014)
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Sellaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet useamman vuoden työttöminä ja jotka käyvät vain kerran vuodessa työvoimatoimistossa saadakseen perustoimeentulotuen, olivat ennen 0900-sarjaiset, mutta nyt siinä on uusi nimi.
Mitä mieltä olette, arvoisa ministeri, pitäisikö heidät siirtää työttömyyskortistosta sosiaalipuolelle, kokonaan täysin toiselle momentille? Tämähän pienentäisi esimerkiksi kuntien velvoitetyöllistämistä, kun tiedetään, että heille ei oikeasti edes koskaan haeta työtä eikä kukaan anna työtä, koska he eivät mahdollisesti kykenisi siihen työhön, mikä heille annettaisiin. Onko tähän asiaan tulossa sellaista muutosta, joka olisi todellinen rakenteellinen muutos? Pääsisimme kiinni niihin oikeisiin työttömiin, jotka ovat työikäisiä, työkykyisiä ja työhaluisia.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on oikeansuuntainen, mutta valitettavasti se jää torsoksi. Tämä perustelee kyllä paremmin sen, miksi hylkäävä päätös tulee, kun sitä vertaa aikaisempaan lakiin, mutta se ei millään tavalla paranna hakijan asemaa eikä millään tavalla paranna hakijan oikeusturvaa. Se tosin edesauttaa ymmärtämään sen, miksi tietty päätös on tehty.
Mutta tässä lakiesityksessä ei edelleenkään anneta sille henkilölle, jonka työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, lupaa eikä selkeää lupaa sille, että hän saisi suullisen kuulemisen niin halutessaan. Suullisesta kuulemisesta nimittäin sanotaan tällä hetkellä näin: ”Muutoksenhakijalle sinänsä säädetty oikeus suulliseen kuulemiseen ei toteudu, koska muutoksenhakuelimellä on vapaa valta hylätä suullisen kuulustelun pyyntö katsomalla, että ’suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.’
”Muusta syystä ilmeisen tarpeeton” — kenelle se on tarpeeton? Ei ainakaan sille, jonka eläkehakemus on hylätty. Siltä osin oikeusturva ei parane millään tavalla.
Toinen tärkeä seikka, mihin tämä nyt uusi lakiesitys… Tähän lakiin oltaisiin toki voitu lisätä yksi kohta elikkä sellainen kohta, mitä tällä hetkellä ei eläkelaitoksissa ole, ja se on itse asiassa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 23 §:n kohta, jossa säädetään lääkinnällisestä todistuksesta ja lausunnoista ja niiden muodoista. Se muotovaatimus tarkoittaa sitä, että jos lääkäri antaa lääkärintodistuksen, lääkärinlausunnon, niin hänen on vakuutettava tämä antamansa lausunto ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan” ‐sanoilla. Nyt näin ei tarvitse tehdä silloin, kun ihmiseltä evätään työkyvyttömyyseläke. Riittää, että lääkäri, joka sen evää, kertoo sen, miksi hän sen evää. Toki se on parannus aikaisempaan — saadaan vähän läpinäkyvämmäksi sitä, kuka asioita käsittelee ja kuka sen päätöksen teki, mutta oikeusturvaa tämä ei valitettavasti tule hakijoiden osalta parantamaan. Siihen olisin todella toivonut, että valiokunnalla olisi ollut rohkeutta puuttua.
