Maahanmuutto tuottaa voittoa Vaasalle

Pakolaisten kustannukset Vaasassa ovat perussuomalaisen Lauri Karpin vakioaihe valtuuston budjettikeskusteluissa. Tämän vuoden budjettikokouksessa 10.11.

Karppi valitti ettei ole pyynnöistään huolimatta saanut tietoa maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista.

Tarkistin valtuuston budjettikokouksen jälkeen omat tiedostoni, ja sieltähän se löytyi : Ulkomaalaistoimiston tekemä tuore laskelma maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista Vaasassa, vuoden 2015 talousarvioesityksen perusteella. Laskelma on koottu Lauri Karpin vuosi sitten tekemän valtuustoaloitteen johdosta.

Olen saanut laskelman Maahanmuuttajatyöryhmän jäsenen ominaisuudessa. Kuulun ryhmään työni puolesta – olen koulutuspäällikkö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa, Kielet ja monikulttuurisuus -osastolla joka vastaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta.

En tiedä, mikä kämmäys on syynä, että Karpin aloitteesta koottu laskelma on jäänyt toimittamatta pyytäjälle itselleen. Todennäköisesti tarkoitus on ollut esitellä tiedot jonkin valtuustokokouksen esityslistan liitteinä, vastauksina Karpin valtuustoaloitteeseen. Toimitin kuitenkin miehelle hallussani olevat tiedot saman tien.

Laskelma ei kovin kattava. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspuolen luvuissa on pahoja puutteita – mm. mamuluokkien kustannuksia ei ole toimitettu. Käsittääkseni ne rahoitetaan täysin valtionosuuksista, joten Vaasan kaupungin alijäämän kannalta niiden vaikutus on plus miinus nolla.

Toinen oleellinen puute laskelmassa ovat terveydenhoidon kustannukset. Pakolaisten tai maahanmuuttajien osuutta niistä ei pystytä erittelemään.

Laskelma ei myöskään erittele pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Syyt lienevät käytännöllisiä : useiden menoerien kohdalla ei rahoja ole korvamerkitty erikseen pakolaisille.

Pikasilmäyksellä näytti siltä, että Ulkomaalaistoimiston luvut menevät noin 1,2 miljoonaa euroa miinukselle, eli maahanmuutosta aiheutuvat menot ovat ensi vuonna sen verran tuloja korkeammat.

Tulopuolelta puuttuvat maahanmuuttajien maksamat verot. Niitä emme tiedä- veroviranomaiset eivät erittele, kuka veronmaksajista on maahanmuuttaja ja kuka ei.

Niinpä jouduin tekemään valistuneen arvauksen. Oletan, että Vaasan 4800 ”muunkielisestä” (2013, äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) 70% on työikäisiä. Edelleen oletan, että heistä vain 33% käy töissä ja maksaa veroja – muut ovat kotiäitejä, opiskelijoita, kotoutumiskoulutuksessa tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Lukuni ovat arvauksia mutta perustuvat yleisiin tilastoihin.

Jos nämä 1100 työssäkäyvää maahanmuuttajaa maksaisivat kukin veroja 300 €/kk (eli aika vähän), siitä kertyisi vuodessa vajaat 4 miljoonaa euroa. Suuri osa siitä menisi valtiolle, mutta jäljelle jäävä osa riittäisi kattamaan maahanmuutosta aiheutuvat menot Vaasan kaupungille.

Tämän lisäksi tulisivat tietysti työssäkäyvien maahanmuuttajien maksamat välilliset verot, esimerkiksi ruokakaupan arvonlisävero tai huoltoaseman bensavero. Niidenkin arvo laskettaneen seitsennumeroisella luvulla.

Valtio korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvat kustannukset melko hyvin 3-4 ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen kustannukset alkavat kaatua enenevässä määrin kunnan syliin. Nämä kustannukset on voitava kattaa työssäkäyvien maahanmuuttajien maksamilla veroilla. Vaasalta se onnistuu.

Näyttää siltä, että Vaasa on onnistunut maahanmuuttopolitiikassaan erinomaisesti. Maahanmuuttajat rikastuttavat kaupunkiamme – ihan kirjaimellisesti.

Juha Tuomikoski, vihreät

Vaasa

http://viherpesula.blogspot.fi/2014/11/maahanmuutto-tuottaa-voittoa-vaasalle.html