Related Articles
Vasta poissaolevana hoitoon?
Kamppaillessani tuulimyllyjä vastaan äidin dementointihoitoon saamiseksi voin vain todeta että nykyinen maailma on julma.
Äiti joutuu jatkuvasti kotihoitoon, koska hän on viranomaisten papereissa liian hyväkuntoinen ja siksi on pysyttävä kotona vaikka hän ei itse halua siellä olla.Kotihoito on aika huono muoto demenssipotilaalle. Hän ei ymmärrä mitä pitää pyytää ja tuloksena hoitaja istuu ja laulaa hänelle varttitunnin sängynlaidalla ja lähtee seuraavalle vanhukselle käymään.
Lähiomainen joutuu siksi tekemään askareita ja huolehtimaan avuttoman vanhuksen jokapäiväisistä asioista mutta siitä ei makseta mitään. Vaikka hoidan pankkiasiat, apteekit, laskut, jääkaapin ja viranomaisten yhteydenpidon äidille, se ei riitä.
Asun kuuden kilometrin etäisyydellä ja bensakuluja tulee päivittäin ja aikaa kuluu mutta anomus hylättiin. Vasta kun olen yöllä siellä ja pyyhin äidin peppua vessassa niin saisin sata euroa korvaukseksi kuussa. Näin virkavastaus kuului. Nyt siis ei mitään.
Vein kotihoitajan raportin viranomaisille. Siinä lukee kuinka huonosti tilanne on äidin kotona mutta ei se riitä. Äidille on nyt määrätty intervallihoito. Se tarkoittaa että hän on kaksi viikkoa osastolla ja kaksi viikkoa kotona jatkuvasti.
Dementoituneelle vanhukselle tämä ympäristön jatkuva vaihto on haitaksi. Mutta silloin saadaan kaksi potilasta samaan sänkyyn, siis raha ratkaisee. Nyt äiti on kaupunginsairaalassa tutkittavana. Hän oli kotona ollessaan mennyt huonoon kuntoon. Lääkäri oli haastatellut ja sanoo että potilas haluaa takaisin kotiin ja lähetetään kotiin kotihoitoon kun tutkimus on tehty. Ja tiedän että äiti ei missään nimessä halua kotiin tai kotihoitoon.
Miksi ei lähiomaisia vaadita mukaan kun lääkäri tutkii, jotta saadaan kysymykset ja vastaukset asiallisesti kohdalleen? Nyt potilasta luetaan kuin piru raamattua ja kaikki pyrkivät laittamaan potilas kotiin vaikka vastoin potilaan omaa toivomusta. Ei ole paikkoja, on vastaus. Miksi ei niitä sitten ole?
On kuin tuulimyllyjä vastaan tappeilisi. Eikä kukaan voi sanoa milloin äiti pääsisi vihdoin hoitoon, voi mennä vuosi vielä. Se on julma vastaus!
Leif Paulin
