Toivottavasti tämä ei ole viimeinen kerta, kun kansanedustajana kirjoitan kolumnia Pohjalaiseen. Minulle on ollut etuoikeus saada Pohjalaiselta tilaa omalle kolumnille, jossa olen ruotsinkielisenä kansanedustajana voinut tuoda ajatukseni julki myös suomenkieliselle väestölle.
Neljän vuoden jälkeen on aika katsoa taaksepäin ja kieltämättä herää ajatus, olenko työlläni eduskunnassa ollut hyödyksi. Tämä jää muiden arvioitavaksi, ja sen teemme nyt Suomessa äänestämällä vaaleissa huhtikuun 19. päivänä. Näin suomalainen demokratia toimii.
Kansanedustaja joutuu ensimmäiseksi oppimaan, ettei yksin päätä mistään, eikä yksin pysty tekemään mitään. Tämä oli yrittäjälle haastavinta oppia. Päätöksentekoprosessi on uskomattoman pitkä ja avoin ja siksi hyvin demokraattinen. Vie useamman vuoden luoda verkostoa ja kasvattaa kieli- ja puoluerajoja ylittävää molemminpuolista luottamusta. Pienen puolueen kansanedustaja ei pärjää ilman tätä luottamusta, ja se on hyvä pitää mukanaan, jos uusi kausi alkaa.
Minulle suurin työtehtäväni oli myötävaikuttaminen turkistarhauksen jatkumiseen elinkeinona. Läheltä piti, että vihreät olisivat onnistuneet panemaan alulle elinkeinon lakkauttamisen. Tämä yksittäinen tapaus tietää Pohjanmaalle puolen miljardin euron tuloja joka vuosi.
Toinen suuri asia oli, kun onnistuin saamaan 121 kansanedustajaa allekirjoittamaan lakiehdotuksen, joka antaisi eläkeläisille oikeuden istua eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa ja valita hallitukset, jotka hoitavat eläkeläisten itse keräämiä eläkevaroja.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskustalainen puheenjohtaja Rehula etunenässä päätti jättää lakialoitteen käsittelemättä. Tämä tietää sen raukeamista uusien vaalien jälkeen.
Tätä lakiehdotusta ei nyt kuitenkaan voida pysäyttää, sillä eläkeläisliittojen etujärjestö EETU tukee sitä ja aikoo tietojeni mukaan viedä lakiehdotuksen eduskuntaan kansalaisaloitteena.
Kummallisinta tässä farssissa on, että allekirjoittaneiden kansanedustajien takana on 686 000 ääntä. Onko pahempaa, kuin tällä tavalla vähätellä eduskunnan ja kansanedustajien mainetta, kun on kyse omien aloitteiden tekemisestä.
Kolmas asia on nuorisotyöttömyyden esiintuominen todellisena yhteiskunnallisena ongelmana. Tämän lisäksi on sadoittain muita asioita, ei vähintään suuria parannuksia pienyrittäjien sosiaali- ja työttömyysoikeuksiin.
Nyt kun taas käymme äänestämään, olkoon sallittu että sanon meidän kaipaavan kahta vahvaa ehdokasta, Miapetra Kumpula-Natria ja Mape Mäntymaata. Tunnen syvää luottamusta näitä kahta kohtaan. Meidän kaikkien pitää muistaa, että kun kyse oli alueesta, pidimme kaikki yhtä.
Toivon, että sama hyvä joukkuehenki voi vallita myös tulevaisuudessa, sillä sitä tullaan todella tarvitsemaan. Ei vähiten, kun Merenkurkun liikennettä pitää puolustaa.
Lars Gästgivars (r.)
Eduskuntaehdokas Mustasaari