Home / Kolumnit /
Lapsen mutkikas koulutie – Jonne Blåfield

Lapsen mutkikas koulutie – Jonne Blåfield

Uudet asuinalueet helpottavat pientonttien saajia, mutta lähes jokaisella tontin saajalla on kuitenkin murheita tuleviksi vuosiksi, kun palvelut vielä puuttuvat

Yleinen syy omakotitalotonttia haettaessa on kasvava perheen koko ja sen myötä suuremman asunnon tarve. Tonttinsa saaneiden kuntalaisten rakennusluvissa oleva leima on tuskin kerennyt kuivumaan, kun tarve päiväkodille ja kouluille on jo olemassa.

Kunta tai kaupunki alkaa kuitenkin miettiä julkisten palvelujen rakentamista vasta, kun omakotialueet alkavat täyttyä uusista taloista. Lähes kivikautinen palvelurakenne kuormittaakin järjestelmää jatkuvalla syötöllä.

Tarhaikäiset lapset ovat jo kerenneet varttua pois kurahousuistaan ja seisovat eteisessä reppu selässään, kun asuinalueiden päiväkodit odottavat vasta valmistumistaan.

Varsinainen ruljanssi alkaakin, kun uusien asuinalueiden lapsia sijoitetaan vapaisiin päiväkoti- ja koulupaikkoihin ympäri kaupunkia. Eivätkä edes saman perheen lapset välttämättä pääse samaan päiväkotiin tai kouluun, erikoisryhmistä puhumattakaan. Suvivirsi on tuskin kerennyt vielä soida, kun taas uudet koululaiset odottavat innolla pääsyään opinahjoon.

Ongelma koulupaikkojen puuttumisesta moninkertaistuu nopeasti kasvavassa kaupungissamme, eivätkä toimet asioiden helpottamiseksi ole riittäviä.

Nopeasti muuttuvat koulujen paikoitustilanteet vaarantavat myös nuorien oppilaiden turvallisuutta.

Virkamiehet työntävät lapsia suorinta tietä yli kuntarajojen kohti lähintä koulua. Metsäpolut ja raskaasti liikennöidyt tienylitykset ovat heidän kartoissaan merkitty kouluteiksi. Virkamiesten mieleen onkin ilmeisesti jäänyt liikenneturva mainoksen iskulause: ”Jokainen tie on koulutie”.

Varsinainen ahaa-elämys ei kuitenkaan löydy viivottimen eikä harpin päästä, kun lapsia sijoitellaan päiväkoteihin ja kouluihin.

Tilanteen kankeus juontaa juuriaan yhä kauemmas, jo kaavoitus ja suunnittelu pöytien äärelle. Hyvä suunnittelu on oleellinen osa kuntapalvelujen rakentamisen edellyttämää toimintaa. Vasta asuinalueiden valmistuttua tehtävät suunnitelmalliset muutokset rasittavat myös jo valmista asuinympäristöä. Puhumattakaan siitä miten ne hidastavat hankkeiden etenemistä.

Saattaa olla, että kunnalla ei ole varaa tuottaa kaikkia palveluja ennalta käsin ja siksi kuntalaiset joutuvat kärsimään päätöksistä ja ratkaisuista vielä vuosia eteenpäin, vaikka tilanne korjattaisiin välittömästi.

Voimme kuitenkin luoda järjestelmän, jossa päiväkoti- ja kouluikäiset kuntalaiset saavat paikan oman kunnan rajojen sisältä turvallisen, kevyesti liikennöidyn ja hyvin valaistun reitin päästä kotoa.

Jonne Blåfield
Bölen asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Vaasa

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa