Suomi 100, Vaasa 400+
Moni kohtaa vaasalaisuutensa päivittäin edes tiedostamattaan – joko täällä Vaasassa tai muualla – missä vain. Paikkakunta sai alkunsa Korsholmana. Ruotsin kuningaskunta – jonka itäinen maakunta tai maa-alue
Finland oli – Wasa-suvun johtamana myönsi kaupunkioikeudet 1606 ja antoi sille suvun mukaisen nimen.
Kaupungit syntyivät linnoitusten ympärille, nimiin liitettiin linna tai borg pitkin rannikkoa Uleåborgista Viaborgiin. Helsinki oli alunperin Sweaborg ja sijaitsi saarella, jonka tunnemme Suomenlinnana. Vaasaan liittyy venäläinen ajanjakso sekä muutama kuukausi valkoisen Suomen pääkaupunkina 1918.
Vaasalla on erityispiirteensä ja ominaisuutensa, jotka tulollaan olevissa kuntavaaleissakin tulevat jälleen esiin. Eri puolueilla eri tavoin.
Yksi piirre on tietynlainen passiivisuus. Ei toimita, ei reagoida, ei päätetä nopeudella ja määrätietoisesti, mikä nykyisin olisi oleellista ja minkä merkitys korostuu.
Lähtökohdat täällä ovat mainiot. En voi olla toistamatta pitkän mannerrantaviivan, saariston, puistojen, puistikoiden sekä puhtauden merkitystä.
Tarjolla on viiden kilometrin säteellä runsaasti vaihtoehtoja mihin tahansa, mikä itse kutakin miellyttää. Asenteet pitkälti ratkaisevat. Kauppatorimme tila – siis se kauppa – on pitkään ollut ”niukka, mutta vaatimaton”. Päivittäistä toritunnelmaa nauttiakseen saa reissata kauemmas. Vielä ratakiskoa ja joku junakin on.
Kehityksen outoutta kuvastaa myös se, että keskustassa asuva joutuu ostoksille Kivihakaan ja Böleen. Painopiste olisi palautettava takaisin varsinaiselle kaupunkialueelle.
Ps. Pysäköinninvalvonta ei Vaasan taloutta ylläpidä, mutta tarpeellista silti. P-maksuttomia alueita ja katuosuuksia löytyy 300–400 metrin etäisyydellä Vapaudenpatsaasta. Liike on energiaa.
BERT LUNDSTRÖM (kok.)
kuntavaaliehdokas
Vaasa