Related Articles
Vaasalle on tärkeää saada hyvin kasvavan energiaklusterin rinnalle muitakin uusia työpaikkoja. Naisinsinöörinä voin sanoa, että useimmat energia-alan työpaikat ovat miesvaltaisia. Vastaavasti useimmiten hoiva-alalla on naispaikkoja. Näiden oheen Vaasaan sopisi hyvin luovien talouksien kasvualusta, sillä se kumpuaa suvaitsevaisuudesta ja rohkeasta kokeilusta. Vastaavasti se tuottaa innovaatioita ja uutta, todellista kasvua, kirjoittaa Miapetra Kumpula-Natri, SD
Muotoilun ja suunnittelun on nykyään pystyttävä toteuttamaan paitsi käyttömukavuutta ja käytännöllisyyttä, myös aikaisempaa enemmän vastuullisuutta niin ympäristön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Ja muotoilua ja suunnittelua on kaikkialla, niin liikenteen suunnittelussa kuin kahvikuppien muotoilussa. Sille on tilausta ja Vaasan seudun tulisi vastata tähän haasteeseen.
Me teimme tietoisen päätöksen brändätä energiaosaamisemme. Energiaklusterin 9 000 työpaikkaa oli olemassa jo ennen sitä, mutta kokonaiskuvan ja strategian luomisen jälkeen löytyi synergiaa, saimme vaasalaisista 60 000 energialähettilästä ja ala kasvaa. Nyt tarvitsemme tietoa alueemme luovien alojen nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Uskon että luovissa aloissa on kasvun siemen. Energiaklusterilla menee hyvin, ja nyt on mahdollisuus pohtia myös muita aloja rinnalle.
Hallitusohjelmassa luovien alojen tukemiseksi on useita hankkeita. Kansallinen muotoiluohjelma uudistetaan, kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan, luovien alojen elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan mm. tuote- ja palvelukehityksen avulla, kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään, muutamia mainitakseni.
Nyt on käynnistetty myös julkisten rahoitusinstrumenttien tarkastelu luovien alojen näkökulmasta. Kuten ministeri Urpilainen viime viikolla totesi, valtio on valmis esittämään kohdennetumpaa tukea luoville aloille uuden kasvun hakemiseksi.
Eurooppalaisesta vertailusta käy ilmi, että suomalaiset ovat innokkaita kulttuurin kuluttajia. Kattavan julkisen tarjonnan lisäksi suomalaiset satsaavat itse lisää kulttuuriin. Vain tanskalaiset kuluttavat kulttuuriin enemmän. Suomalaiset ovat kärkipäässä myös kun vertaillaan kulttuurityöntekijöiden osuutta kokonaisväestöstä ja harrastuneisuutta lukemisessa.
Suomessa on siis kasvualustaa luovien alojen entistä rohkeammalle esiinmarssille. Kasvua haettaessa kannattaa muistaa, että kotimainen kulttuuri työllistää.
Miapetra Kumpula-Natri
Kansanedustaja SDP Vaasa
