Maahanmuuttoa on pidetty jo pitkään yhtenä ensi kevään eduskuntavaalien keskeisistä teemoista.
Tapio Parkkarin yllä olevaan viestiin haluan kommentoida hieman Ruotsin tilanteesta, sillä isot edellä, ja pienet perässä…
Juuri päättyneissä vaaleissahan maahanmuuttokriittinen puolue Ruotsidemokraatit saivat niin paljon ääniä, että he pääsivät Ruotsin valtiopäiville.
Itse – paikoin voimakaskin - debatti antaa helposti sen kuvan, että maahanmuuttopolitiikka todellakin oli erittäin tärkeä asia vaaleissa – ja olihan se tietenkin. Mutta kun kansan mielipiteitä tutkittiin hieman syvemmin, niin todettiin nopeasti että:
- Ruotsidemokraattien tärkein kohta ohjelmassa oli juuri maahanmuuttopolitiikka.
- Vain hieman alle 6% prosenttia (5.7) Ruotsin kansasta äänesti Ruotsidemokraatteja.
- Ruotsidemokraatteja äänestäneistä 100% piti maahanmuuttopolitiikkaa tärkeimpänä kohtana.
Ja vähänkään asiaa seurannut pani merkille, miten kuumana keskustelu kävi ja miten paljon julkisuutta Ruotsidemokraatit saivat – pelkästään maahanmuuttopolititiikan näkökulmasta.
Mutta, kun tutkittiin valitsijoille tärkeitä asioita, näiden 94% keskuudessa, jotka eivät äänestäneet Ruotsidemokraatteja, saatiin aikaan lista asioiden tärkeysjärjestyksestä, jossa maahanmuuttopolitiikka sijoittui vasta sijalle 16.
Tässä listan 10 tärkeintä kohtaa:
1: Koulu (54 %)
2: Työllisyys (53 %)
3: Maan ekonomia (53 %)
4: Sairaanhoito (49 %)
5: Sosiaalinen hyvinvointi (46 %)
6: Oma ekonomia (41 %)
7: Vanhusten hoito (40 %)
8: Lasten hoito (38 %)
9: Tasa-arvo (37 %)
10: Ympäristö (34 %)
Siis suuresta julkisuudesta ja jokapäiväisistä otsikoista huolimatta, Ruotsin kansalle maahanmuuttopolitiikka ei mahtunut edes 10 tärkeimmän asian joukkoon, vaan listalta löytyi asioita, jotka ovat kansalle itselleen paljon tärkempiä. Minusta tämä on merkille pantavaa, varsinkin kun ottaa huomioon, miten suurta maahanmuutto on ollut Ruotsissa kautta aikojen, verrattuna Suomeen.
Maahanmuuttopolitiikasta keskustelu johtaa helposti tilanteeseen, jossa uskotaan, että asian merkitys kansantaloudelle on suurempi, kuin mitä se todellisuudessa on. 6 % Ruotsissa on sitä mieltä, että maahanmuuttopolitiikka on Ruotsille uhka. Tämä samaan aikaan, kun Ruotsi on selvinnyt EU:n maista parhaiten finanssikriisistä, Ruotsin kunnilla on budjeteissa ylijäämä, palkansaajien verotusta on pienennetty moneen otteeseen menneen kauden hallituksen toimesta ja kiinteistöveroa on pienennetty siten, että jotkut taloudet säästävät tässä vuodessa jopa kymmeniä tuhansia Ruotsin Kruunuja.
Mitä tärkeämmäksi maahanmuuttopolitiikka Suomessa nousee, sitä voimakkaammin se vie katseet kohdista, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä kansalle itselleen. Sen huomaa helposti täälläkin, piskuisessa keskustelussa, jossa joidenkin ihmisten tärkein elämäntehtävä on kopioida negatiivista infoa maahanmuuttajista, perustarkoituksena ylläpitää negatiivista ja alentavaa keskustelua.
Eräiden tutkijoiden mukaan tämä on aika tavallinen ilmiö, varsinkin lamojen yhteydessä. Silloin nähdään helposti maahanmuuttopolitiikka syntipukkina ja joidenkin mielestä jopa avaimena takaisin hyvinvointiin – jos maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään. Mitkään, eivätkä kenenkään laskelmat eivät tosin ole koskaan pystyneet osoittamaan, että esim. maahanmuuton täydellinen pysäyttäminen parantaisi kansan ekonomiaa, tai hyvinvointia.
Päinvastoin, joissakin tapauksissa maahanmuutto näkyy selvästi positiviisena. Jos lähdetään hakemaan selviä esimerkkejä, niin esim. Ruotsissa sijaitsevassa Katrineholmin kunnassa keskusteltiin tästä paljon yhdessä vaiheessa. Kunnan väkiluvun kasvu oli negatiivista ja laskettiin, että kunnan oli pakko lopettaa palveluja pidemmällä tähtäimellä. Mutta sen jälkeen, kun kunta alkoi ottamaan vastaan pakolaisia, yhteiskuntapalvelut kunnassa pystyttiin pitämään ennallaan ja niitä jopa lisättiin. Laskettiin myös, että pakolaisten vastaanotto vastaa heidän tulevaisuuden työvoimantarvetta.
Tämän keskustelun yhteydessä todettiin myös, että maahanmuuttajien käsissä olevat yritykset työllistävät yli 200 000 ihmistä ja tukevat Ruotsin BNP:ä yli 35 miljardilla Ruotsin Kruunulla. Asioita, jotka unohdetaan helposti, kun kritisoidaan joitakin, jotka elävät pelkästään toimeentulotuen varassa.
