Yhtään väliporrasta ei ole poistamassa ja väliportaaseen ollaan palkkaamassa (poliittisesti valittuja) johtajia lisää. (Yhden eläkkeelle pian jäävän virastopäällikön toimen kohtalon avoimuus ei tätä muuksi muuta. So-te -virasto tarvitsee jatkossakin esittelevän päällikön, joka ei suinkaan voi olla sama joka esittelee asioita kaupunginhallituksessa).
Tekniselle ja sivistyspuolelle ei ole mitään muutosta esitettykään. Ainoa muutos on tittelin muutos ja muodollisen esimiehen muuttuminen. "Uudistus" on pelkkää silmän lumetta.
Tässä projektissa yhdistyy erään poliittisesti valitun johtajan (jota "oma puolue" tukee) valtapyrkimykset sekä toisen puolueen tietyn klikin eräiden tavoitteiden läpiajo. Tuon vielä voi ymmärtää koska politiikka on on nimenomaan taistelua vallasta. Tuolle hankkeelle ei pitäisi löytyä tukea kuin n.15 valtuutetun verran.
Todettakoon heti kättelyssä, että olen koko ajan kuulunut niihin demareihin, joiden mielestä nykyinen organisaatio on toimiva. Pääosin allekirjoitan Tapio Osalan täällä esiin tuomat näkökannat.
Minusta tätä mallia markkinoidaan yhden johtajan mallilla, vaikka tosiasiassa siirrytään kolmesta johtajasta neljään. Joskin ykkösjohtajan nousee tässä mallissa omalle uudelle ja korkeammalle tasolleen. (yksi taso lisää). Poliittisesti demarit ovat ilman muuta vähentämässä painoarvoaan uudessa organisaatiossa. ¼ on vähemmän kuin 1/3. Sitä paitsi apulaiskaupunginjohtajasta tehdään ykköskaupunginjohtajan alainen.
Organisaatiot rakennetaan muodollisesti ajatuksella vailla henkilöitä. En silti usko ammattijohtajiin. Jo nyt on alkanut poliittinen peli siitä, kenelle mahdollinen uusi toimialajohtaja läänitetään. Politiikasta, varsinkaan kunnallispolitiikasta on hyvin vaikeaa kytkeä pois puoluepoliittisia intressejä.
On paljon puhuttu siitä, että organisaatiolla täytyy yritysmaailman tavoin olla toimitusjohtaja (ykköskaupunginjohtaja). Sopiikin kysyä, mikä on se olennainen vastuu, jota ykkösjohtaja kantaa verrattuna nykyiseen kolmikkoon ? Eivätkö he ole kantaneet erikseen vastuuta sektorinsa asioista ?
Löytyyhän lähihistoriasta myös useita esimerkkejä eri kaupungeista siitä, kuinka vahva ykkösjohtaja on käyttänyt asemaansa väärin tai on ajautunut ristiriitaan luottamusjohdon kanssa. Eikö tässä ole todellisuudessa sekin elementti, että valtaa siirtyy jossain määrin luottamushenkilöiltä (kv + kh) kaupunginjohtajalle.
Kymmenien ihmisten työn muuttuminen olisi vaatinut YT-lain noudattamista. Ei hyvältä näytä henkilöstöpolitiikkamme. Mutta tuokin on toki vain pieni oire luokattomasta valmistelusta.
Henkilöstöhän jo ärähti tuosta YT-lain noudattamatta jättämisestä. Mutta miten on, kuinka monella työ aidosti muuttuu ? Minulle on väitetty, ettei kenenkään työn sisältö muutu, ainostaan yhden henkilön (Ivakko) esimies on muuttumassa. Niin mitä oikeastaan on muuttumassa ?
YT-laki on siitä yksiselitteinen, että ennen lopullista päätöksentekoa, on henkilöstön kanssa neuvoteltava olennaisista muutoksista työtehtävissä. Sellaiset väitteet, että vasta tämän (periaate)päätöksen jälkeen alkavat YT-neuvottelut, eivät ole lain mukaisia.
