Päälle kaatuvat ongelmat ovat m.m
a) tilaaja-tuottajamallin kokeilu loppuu (on siis valmisteltava mahdollinen jatko)
b) asuntomessujen ehkä hintavakin jälkipyykki (esim. kuka maksaa uudet perustukset ja paalutukset)
c) soosaus prosessijohtamisen kanssa - teknisen viraston mahdollinen uudelleenelvyttäminen (sehän on juuri lakkautettu!)
Selvittelin teknisen viraston lakkautusta netistä. En löytänyt teknisen viraston lakkauttamisesta mitään informaatiota mistään. Tekninen toimi kuitenkin seisoo
kaupungin organisaatiokaaviossa vuodelta 2007Joku teknisen viraston lakkautus
nimikkeenä ei ole lainkaan olennainen asia. Tekninen toimihan on kuitenkin olemassa organisaatiokaaviossa ja kai tarvitaankin ja oikeastaan on kunnan ainoa kunnalle sopiva tehtävä.
Kunnallinen päätöksenteko ja sen rakenne pitää olla esillä selkosuomeksi. Jos tähän ei kyetä esimerkiksi siksi ettei järjestelmä itsekään sitä tarkalleen tiedä ja kiistelee siitä niin järjestelmä pitää selkeyttää.
Selkein päätöksentekorakenne yksilöiden sijasta on kuntalaisten kunnallisäänestys sähköisesti suoraan asioista.
Virkamiehet ja valtuutetut elävät siinä illuusiossa, että heidän tekemänsä päätös on vahva. Sen takanahan on vain muutama henkilö, jotka 51 valtuutetulla äänestyttäen ovat päätöksen läpi saaneet.
Eihän Lumikin ja 51 kääpiön päätöksenteko kestä missään kriittisessä tarkastelussa. Vaasan kaupungin päätöksenteko on huteraa harvainvaltaa ja vähemmistöpäätöksentekoa suhteessa kaupungin äänestysikäisten määrään ja sillä hassataan miljoonia. Itse noteeraisin vain äänestysikäisten kuntalaisten enemmistön suoraan asiasta kannattamat kunnalliset päätökset. Vahvana päätöksenä pidän esimerkiksi EU-kansanäänestyksen tulosta. Perustan sen siihen, että en ole ikinä nähnyt, että kansalaiset ja kuntalaiset keskenään internetin politiikkapalstoilla keskustellessaan olisivat muuttaneet kantojaan. EU-kansanäänestyksen tulos on vahva päätös, jos mikä, jolla oikeasti on äänestäneiden enemmistö suoraan asiasta. Harva julkinen päätös Suomessa voi sanoa näin.
Politiikkaa vähän seuraavan kansalaisen tai kuntalaisen valtuustoon, eduskuntaan tai presidentiksi kuvan perusteella äänestämä edustaja ei voi sanoa, että hänellä on vahva tuki, koska suurin osa hänen äänestäjistään eivät tiedä, eivätkä seuraa hänen toimintaansa, eivätkä pidä häneen yhteyksiä. Lisäksi saattaa olla, että edustajalla ei edes ole julkisia yhteystietoja. Edustaja, jolla ei ole julkisia yhteystietoja on käsittänyt tehtävänsä väärin ja ei sovi edustajaksi. Sellaista edustajaa ei pidä äänestää, jolla ei ole julkisia yhteystietoja vaalimainoksessa.
Suoraan asiasta äänestäminen tarkoittaa, että asialla on vahva tuki tai vastustus. Suoraan asiasta äänestäminen on selkeätä ja selvää ja kaikki tietävät mistä on kyse. Edustajan äänestäminen kuvan ja numeron perusteella on pelkkää arvailua. Edustaja toimii oman harkintansa mukaan ja ei todellakaan yleensä saa vaalilupauksiaan läpi, koska valtuusto ja eduskunta ei toimi siten vaan ryhmäkuri määrää mistä äänestetään ja miten, muutenhan valtuusto- tai eduskuntaryhmä ei saa mitään läpi.
Edustajien on turha sanoa, että ollaan edustuksellinen demokratia ja heillä on laillinen oikeus ja heidät on valittu edustajina päättämään. Edustajien oikeudelle päättää nauravat virkamiehetkin. Oikea demokratia edellyttää, että asiat ratkaistaan viime kädessä kansanäänestyksillä ja kansanäänestyksen tuloksen toteutuksen valvoo suorilla vaaleilla valitut edustajat.
Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että julkinen terveydenhoito ja koulutus muutettaisiin kelakorvattavaksi eli niiden budjetti siirrettäisiin kelakorvauksiin.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää julkisen terveydenhoidon virkanimityksistä. Entäs, jos julkinen terveydenhoito on kelakorvattavaa ja melkein kuin yritys toiminnassaan. Pitäisikö julkinen terveydenhoito muuttaa yritykseksi. Ja vieläpä kilpailun varmistamiseksi niin, että jokainen terveyskeskus on oma yrityksensä, joka kilpailee muita terveyskeskusyrityksiä vastaan. Päättääkö sosiaali- ja terveyslautakunta niiden kaikkien henkilöstönimityksistä ja kehittämisestä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tarve katoaisi nykymuodossaan, jos terveydenhoidon budjetti siirrettäisiin kelakorvauksiin ja terveydenhoidosta tulisi yritysmäistä.
Luotaisiinko tällä sitten julkisten varojen suunnalla vipeltävien kalliiksi tulevien yksityisten terveyskeskusten markkinat. Kaikella on kääntöpuolensa. Valituslautakunta kuitenkin tarvitaan ja se voi koostua kokonaan toimessa olevista ammattilaisista, jotka osallistuvat valituslautakuntaan oman tahtonsa mukaan. Nykyinen sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole mistään kotoisin koostumuksensa puolesta. Sille nauravat virassa olevat sen itsensä nimittävät henkilötkin, jotka sanovat ettei ne mitään tiedä. Pelkkä oksaansa lihottavien viranhaltijoiden kumileimasin veronmaksajien kustannuksella ja vallan ulottumattomissa.
Jos valituslautakunta koostuisi kaikista kunnassa toimivista oman tahtonsa mukaan valituslautakunnassa olevista alalla toimessa olevista ammattilaisista niin olettaisin, että se puntaroisi viedä joltain irvokkaita virheitä tehtailevalta tunarilta oikeudet toimia alalla herkemmin kuin jokin lautakunta, joka koostuu alaa tuntemattomista maallikoista. Esimerkiksi kirurgit tarkastelisivat kollegan tuhoisaa toimintaa kunnassa ja tuumaisivat, että joo ei, sinun oikeudet toimia kirurgina Suomessa loppui tähän.
Joka alalla pitäisi olla oikeastaan lupakäytäntö toimia alalla, joka myönnetään kaikille koulutuksen saaneille halukkaille automaattisesti. Esimerkiksi lupa olla asuntoremonttialalla työntekijänä tai yrittäjänä, joka sitten voidaan viedä alan ammattilaisten valituslautakunnan päätöksellä, jos henkilö osoittautuu toiminnassaan suorastaan vaaralliseksi.
Jos kunnalta menisi terveydenhoidon ja koulutuksen kustannus ja se siirtyisi valtion hallinnoimalle kelalle niin järkevintä olisi, että ao. veroja ei kierrätetä kunnan kautta vaan ne menevät suoraan verovirastosta valtiolle. Mitä tämä tekisi Vaasan kunnan veronkeruutarpeelle ja valtuutettujen ja virkamiesten ohjailtavissa olevan rahan määrälle. Vähentäisivät yli puolella kunnan veronkeruutarvetta ja kunnanhallinnon ohjailtavissa olevan rahan määrää.
Julkinen puu on niin suuri, että se imee maan melkein tyhjiin. Tarvittaisiin puutarhuri, joka katkoo puusta reilusti oksia, jotta maa ei kuivuisi ja puu kuolisi. Ei voida odottaa, että varikselle itselleen sopii lentää muualle, että oksa voidaan katkaista, koska varikset pitävät huolen, että variksia (puoluekirjavirkamiehiä) on joka oksalla ja tarvittaessa keksitään lisää oksia, jotka imevät veden maasta.
Julkisessa hallinnossa puun oksan nimi vain muutetaan. Oksia ei puusta sahailla vaan mieluiten lisätään ja joka oksan lisääminen tietenkin lisää puun veden tarvetta (verotuksen tarvetta ja taas tuntuu tyhmemmältä.) Joidenkin pätemisen tarve ilmenee tarpeena saada läpi uusi menoerä kuntalaisten maksettavaksi. Mielestäni kunnanvaltuusto ja virkakoneisto koostuu pelkästään tälläisistä henkilöistä ja se tekee vähitellen lopun systeemistä kuntalaisten kyllästyessä alati kasvaviin veroihin ja vaatiessa vallan päättää rahoista itselleen. Pätemisen menoja keksimällä on loputtava ja se loppuu joka tapauksessa..
Mielestäni, jos puu imee 45% maan vedestä (verottaa bruttokansantuotteesta) niin puu on liian janoinen selvitäkseen kuivista kausista. Puu kuolee väistämättä, jos sille ei kanneta vettä (oteta julkista velkaa).
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuin puoluekirjavirkamiesten itselleen luoma janoinen puu, joka elää vain siksi, että vettä on maassa riittänyt tai sitä on sille kannettu koko tämän ajan. Kuivuus kuitenkin uhkaa (työikäinen veroa maksava ikäluokka pienenee ja verotuksen tarve kasvaa suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle)
Politiikassa ei pidä näperrellä. Politiikka on kovaa valtapolitiikkaa ja peliä kuntalaisten rahoilla sivistyneeseen käytökseen verhottuna.
Yrittäjä voi hallita kunnallispolitiikkaa esittämällä tai ainakin minä esittäisin yrittäjänä, että siirrän yrityksen Vaasaan, jos Vaasan valtuusto ja virkamieshallinto toteuttavat nämä asiat:
Vaasan kunnassa on siirryttävä kaikkien kuntalaisten ulottuvilla olevaan sähköiseen äänestykseen.
Kuntalaisten on valittava kunnanjohtaja suorilla sähköisillä vaaleilla ja hänen on käytettävä valtansa välineenä neuvoa-antavia sähköisiä kunnallisäänestyksiä.
Kuntalaisille varmalla käyttäjätunnistuksella (solo-tunnukset tai jokin muu järjestelmä) sähköinen neuvoa-antava kunnallisäänestys kotikoneiltaan kunnanvaltuuston äänestäessä päätösvaltaisesti esimerkiksi kunnallisveron korotuksista. Mahdollisuus katsella valtuutettujen kannat on jo olemassa
NET-TV linkin takana.
Kunnanvaltuuston äänestystulostaululta ja pöytäkirjoista pitää ilmetä, miten valtuutettu äänesti esimerkiksi kunnallisveron korotuksesta, että tietää äänestääkö kyseistä valtuutettua jatkossa.
Yrittäjät eivät tietenkään todellisuudessa esitä tälläisiä, vaan vaatimuksia, että kunnan on ostettava virkamiespoliitikkotaustaisen yritykseltä ja tuettava sitä ja rakennettava kunnan kustannuksella yritykselle toimitilat niin siirrän yrityksen Vaasaan ja virkamiehet ja valtuutetut juoksevat innoissaan ympäriinsä perustaessaan yritystä neuvomaan 20 päisen viraston ja ovat muutenkin innoissaan saadessaan kuntalaisille uuden menoerän. Ovat he niin ilkeitä.
Sähköinen äänestys ja oikeat vaikutusmahdollisuudet enemmistölle toteutuvat muutenkin ihan varmasti, kun uudet henkilöt kiinnostuvat vaikuttamaan yhteiskunnassa ja henkilöt koneiston sisällä ja politiikassa vaihtuvat. Maksajana tai koneiston sisällä vaikuttaminen on ainoa keino vaikuttaa laillisesti ja järjestäytyneesti, siksi pitää perustaa yritys tai liittyä puoluejäseneksi, päästä kunnallispolitiikan divariin ja julkisen koneiston sisälle vaikutusvaltaisiin asemiin ja valtakunnanpolitiikkaan ja valtakunnalliseen julkiseen hallintoon.
Sähköistä äänestämistä vaalipaikalla kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa Uudenmaan vaalipiirin kunnassa, Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.
Yrittäjät toivovat oletettavasti asioiden julkista käsittelyä ja sähköisiä äänestyksiä ehkäistäkseen kilpailijoiden kähminnät ja taatakseen kaikille samat ehdot markkinoilla.
Kuntalaisten sähköinen äänestys on lisäksi ainoa menettely sitä vastaan, että joku liikemies tulee kuntaan ja sekoittaa julkisen hallinnon päät. Liikemies ei voi kohdella kuntalaisten enemmistöä kuten yksittäisiä virkamiehiä ja poliitikkoja. Kuntalaisethan voivat todeta, että enpä ymmärrä mitä yritys tekee tai ymmärränpä oikein hyvin ja lopettavat kaiken julkisten varojen ohjailun yritykselle. Jos minä olisin yrittäjä ja yrittäisin kiristää kokonaista kaupungillista kuntalaisia johonkin itselleni edulliseen päätökseen niin saisin kyseenalaisen maineen ja päätyisin vaasalaisia.infoon pizzalaivurin seuraksi. Yksittäisten virkamiesten ja poliitikkojen rasvaaminen kulisseissa ei ole niin helppoa, kun asioita eivät enään ruodi pelkästään tavanomaiset mediat vaan asiantuntijoiden ja kilpailijoiden julkiset foorumit netissä.
Yrittäjät ovat kuitenkin kunnan ja valtion viimeinen lukko, joilla on viimeinen sana asioihin, yrittäjiin taas vaikuttavat tilaukset ja rahavirrat asiakkailta.
Paras tilanne on, että demokratiaan perustuva valta ja rahavirrat suhteessa kuntaan, valtioon ja yrityksiin tulevat samoilta ihmisiltä eli kuntalaisilta ja kansalaisilta. Sähköinen äänestys suoraan asioista ja internetjulkisuus ja vaasalaisia.info mahdollistavat tämän.
Rahavirtojen keräämisen ja ohjailun ei pidä olla yksinvaltaisesti virkamiesten ja poliitikkojen oikeus. Se johtaa 45% veroprosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahavirroilla pitää olla alkulähde ja omistaja eli kuntalainen ja kansalainen joka ajattelee niin, että raha on hänen vielä sittenkin, kun se on häneltä verotettu ja joka haluaa julkiset asiat nettiin ja sähköisen äänestyksen voidakseen valvoa rahojensa käyttöä ja säätää enemmistöllä lakia niiden käytöstä.
Kansanäänestyksistä sanoisin, että jos julkistaustaiset esimerkiksi sähköistä kunnallisveronkorotusäänestystä ennakoiden luulevat olevansa viisaita luodessaan tilanteen, jossa kuntalaisista suurin osa on tuensaajia ja kunnalla töissä ja siten tietenkin äänestävät kunnallisveron korotuksen maksavalle vähimmistölle niin he ovat tyhmiä ja luovat kunnalle takuuvarmasti tuhoon johtavan tien.
Tuensaajat ja kunnalla töissä olevat eivät maksa kunnallisveroja vaan vain palauttavat osan rahoistaan veroina takaisin.
Kunnallisveroja maksavat oikeasti vain ne, joilla on jotain myytävää ja oikeata verotuloa tuottavaa oikeata työtä tekeviä työntekijöitä. Julkisten päätösten varmistaminen sillä, että kasvatetaan kunnan työntekijöiden ja tuensaajien osuutta kunnan työikäisestä väestöstä ja valtuuston vaaliehdokkaista on älyttömän tyhmää ja tuhoaa kaupungin tulopohjan.
