Ei tule vapaaehtoista kuntaliitosta, mutta ok. Tehdään sitten kuntien yhteinen lautakunta.
Tämän päivän lehdessä Mustasaari esittää kaikille työssäkäyntialueen kunnille päätösvaltaista lautakuntaa siten, että palveluita (esim. päiväkodit, koulut, terveydenhoito) saisi käyttää myös naapurikunnan puolella ja kulut maksaisi asukkaan kotikunta. Aivan hyvä idea. Hyväksytään, vaikka kuntaliitos olisi toimivampi ratkaisumalli.
Tehdään sitten niin kuin Mustasaari haluaa, eli Vaasakin tämän sopimuksen hyväksyy. Tällöin myös esim. teatterissa ja uimahallissa kävijä esittää henkilöllisyystodistuksen ja tietokoneesta nähdään välittömästi kotikunta. Yhteiseen tietokonejärjestelmään ajetaan kaikkien työssäkäyntikuntien asukkaat ja tällöin saadaan rekisteri heti ajan tasalle. Kuntayhtymät voidaan lopettaa, sillä tämä järjestelmä sivuuttaa kuntayhtymien tarjoamat palvelut. Tällöin myöskään mitään kunnan omaa "Vaasakorttia" ei tarvittaisi.
Perustamiskustannukset jaetaan jatkossa kuntien kesken aluksi arvioina, mutta tasataan lopullisesti esim kolmen vuoden kuluttua, eri kuntien asukkaiden käytön perusteella. Nyt jo käytössä olevien palveluiden perustamiskustannukset (maa-alueineen, eli kaikkine kuluineen) voidaan jakaa kuntien kesken käytön perusteella.
Käyttökustannukset, esim. Hietalahden jalkapallostadionin, Kaarlen kentän, Futura I-II-III, Stormossenin, kansalaisopistojen, alueen koulujen tai maaliikennekeskuksen kohdalta, jaetaan samalla tavalla, mutta aina vuosittain.
Esim. kansallisiin tai kansainvälisiin urheilu- tai kulttuuritapahtumiin kaikki kunnat osallistuvat yhdessä omalla käyttöprosentillaan, jälkikäteen. Tapahtuman järjestävä kunta maksaa ensiksi viulut, mutta perii sitten vuosittain kulut muilta kunnilta.
Yhdistyksien tai urheiluseurojen käytössä olevat rakennelmat menevät myös maksuun, mutta hieman monimutkaisemman laskutavan perusteella. Eli, alueen urheiluseurojen ja yhdistyksien jäsenien kotikunnat ajetaan järjestelmään. Kuntien yhdistyksille maksama tuki jaetaan jatkossa alueen kuntien kesken sillä prosentilla, paljonko he palveluita käyttävät ja miten paljon minkäkin kunnan asukkaita on yhdistyksen jäseninä. (Aika monimutkaista, mutta tämä täytyy saada jotenkin onnistumaan) Yhdistyksien tuen saamisen edellytyksenä myös on se, että ne luovuttavat jäsenrekisterinsä tälle uudelle kuntalautakunnalle. Jokainen yhdistys tai urheiluseura pitää jäsenistään jäsenluetteloa. Siihen lisätään vain sotu, niin se toimii myös kuntiin päin.
Kaikilta kuntien palveluita käyttäviltä pyydetään siis AINA (esim. teatterissa tai terveyskeskuksessa käydessään) henkilöllisyystodistus, muutoin pitää maksaa subventoimaton hinta. (Subventoimattomastakin maksusta saa luonnollisesti kuitin. Eli seuraavalla käyntikerralla saa ylimääräiset rahat takaisin, kun vain on viime kerrasta kuitti ja henkilöllisyystodistus mukana.) Asiakkaan sotu merkitään aina järjestelmään ja kuittiin, kun hän palvelua käyttää. Järjestelmä lisää automaattisesti kotikunnan (tai turist merkinnän) sotun perään. Eli järjestelmä päivittyy ja pitää exel-tyyppisesti rekisteriään ajan tasalla.
Työssäkäyntialueen ulkopuolisetkin käyttäjät pääsevät siis käyttämään palveluita subventoidulla hinnalla, kunhan vain on passi mukana. (Tämä ei koske terveyspalveluita, päiväkoteja, tms. Niistä järjestelmän ulkopuoliset käyttäjät maksavat luonnollisesti subventoimattoman hinnan. Mutta ulkopuolisillakin voisi olla jonkinlainen mahdollisuus niitä käyttää.) Turistien esim. teatterien tai uimahallin käytöstä tulevat kulut, tasataan alueen kuntien kesken kuntien oman käyttöprosentin mukaan. Tästä voisi tulla aivan mahtava systeemi ja kunnat voisivat myös miettiä Ikeoidensa tai asukkaidensa sijoittamista myös naapurin alueelle. Kulut vain tasattaisiin oikeudenmukaisuuden mukaan.
Aluetta voidaan alkaa markkinoimaan isona yli 100.000 asukkaan alueena, aivan samalla tavalla kuin markkinoitaisiin suurkuntaa. Aluetta voidaan käyttökielessä kutsua vaikka Korsholman yhteistoiminta-alueeksi, myöhemmin pelkäksi Korsholmaksi.
Tälle kuntien lautakunnalle valitaan oma toiminnanjohtaja ja lautakunnan "alaisia" ovat muiden kuntien kunnanjohtajat, kunnanhallitukset ja kunnanvaltuustot. Byrogratiaa tulee aluksi vähän lisää, mutta kunnat luonnollisesti vähentävät omia organisaatioitaan, niin systeemi tasapainottuu nopeasti. Synergiaetuja on valtavasti. Olemme kaikki Mustasaaren kanssa samaa mieltä, alueen on aika alkaa toimia yhdessä ja alkaa tekemään päätökset yhdessä.
Sitten ajetaan valtioneuvostossa (vai mikä se instanssi onkaan) verokertymän epätasapainot kohdalleen, niin ei tässä mitään kuntaliitosta tarvita. Eri kuntien alueella työssä käyvien työntekijöiden kunnallisverokertymästä palautetaan osa (puolet?) työssäkäyntikuntaan. Tällä tavalla kannustetaan infraa rakentanutta ja työpaikkoja tarjoavaa kuntaa, kuten oikeudenmukaisuuden mukaan täytyy ollakin. Sen jälkeen eletään auvoisessa sovussa naapurikuntien kanssa. Aluetta kehitetään yhdessä.
Kaikenlaisia yhteistoiminta lautakuntia kyllä esitetään, kun ainut järkevä ratkaisu olisi suurkunta. Mutta tehdään vain kuten Mustasaari haluaa. Minulle käy.
Hyvää illanjatkoa.
Ideansa Mustasaari oli esittänyt kaikille muille, mutta ei Vaasalle.
Kuvassa: Suur-Mustasaaren kahdeksan kuntaa.
