RG, RG, RG, RG
Edes kolme käsittelykertaa eivät riittäneet saamaan päätökseen RG-linen tukipakettia Vaasan valtuustossa. Asiaa ei olisi saatu tänään enää pöydälle, jos olisi pelattu samalla diaarinumerolla. Kun avattiin uusi diaarinumero, niin ajateltiin ilmeisimmin, että pystytään hävittämään tarinan sekava ja ristiriitainen käsittelyhistoria. On pidettävä tavalla tai toisella huoli siitä, että historia seuraa itse päätöstä.
Viimeisimmän RG-kompromissin rukkaajat olivat ajatelleet, että valtuusto voidaan kokonaan ohittaa satamasaatavien korkoja käsiteltäessä. Tätä näkökulmaa perusteltiin sillä, että mahdollisista korkohuojennuksista päättää kaupunginhallitus. Ei otettu huomioon sitä, että kutakin päätöstä tehtäessä on pelattava vallitsevilla faktoilla.
Kun tultiin budjetin käsittelyssä kohtaan ”Rahoitustulot-ja menot, korkotuotot” tein esityksen, että RG-linen korkosaatavat satamasaatavien osalta lisätään lukuun, ja että tekstiosaa korjataan vastaavasti. Perustelin esitystäni sillä, että korkosaatava on kiistaton. Samalla totesin, että korkotuoton merkitseminen budjettiin ei pidä olla ennakkokannanotto sen suhteen, luovutaanko myöhemmin koron perinnästä vai ei. Mitään anomusta tai päätöstä korkojen perinnästä luopumisesta ei valtuuston budjettikäsittelyyn mennessä ollut tehty. Myöskään tukipaketista ei ollut vielä päätöstä. Ei siis olisi pitänyt olla mitään perustetta ”unohtaa” asiaa budjetista. Budjettiin on merkittävä todelliset tulot ja menot niin tarkoin kuin ne pystytään ennakoimaan. Tällä kohtaa arvailun varassa ei oltu.
Huolestuttavinta asiassa on se, että jo toisen kerran saman prosessin aikana valmistelijat ja esittelijät - ja siten myös kaupunginhallitus - vaikenivat aktiivisesti RG-linen koroista. Taloussuunnittelujohtaja Lidsle totesi valtuustossa illan mittaan RG-linen maksamattomien korkojen määräksi 56.000 euroa eli kaupungin korkosaatavaa ei kiistetty.
Esitykseni hävisi äänin 16-29. Idea tästä korkoja koskeneesta muutosesityksestä tuli mieleeni vasta aivan kokouksen lopussa, useimmille täytenä yllätyksenä. Mitään mahdollisuuksia lobbaamiseen ei enää ollut. Lohduttaa kun tietää, että enemmistö ei ole aina oikeassa.
Marjatta Vehkaoja
