Vaasan kaupunkirakenne

[foliohattu]

Tämä viesti tuli sähköpostissa tänään klo. 19.27

Kysymys ostoskeskusten sijoittamisesta on kuuma aihe koko Euroopassa.  Asiasta käydään vilkasta keskustelua kaikkialla EU:sssa.  On olemassa kova paine siihen suuntaan, että virheinvestoinnista johtuvat ( korpimarketit ja vastavat) ongelmat voitaisiin poistaa.  Juuri näihin liittyvät uusinvestoinnit ovat nostaneet ruoan hinnan yli sietorajan.

Täällä Suomessa argumentoidaan, että nämä korpikeskukset laskevat ruoan hintaa. Asia on juuri päin vastoin.  EU:ssa säädetään nyt asiasta lakia mutta täällä ei siitä juuri keskustella.

Mielestäni tämä oli toteamus ilman sen kummempia perusteluja. Ruuan hinta on kiinni kovin monesta eri asiasta. Kaupan katteet, kuljetuskustannukset, tukkuporras sekä tuotantohinnat määrittelevät hyvin pitkälle lopullisen hinnan. On mielestäni melko heppoista väittää, että myymälän sijainti on se, joka määrittelee hinnan.

Saksassa tehtiin samanlaiset virheet joita nyt tehdään Suomessa. Ranskassa osattiin varautua haittoihin lakimuutoksella. Argumentointi, että vain suuryksikössä olisi hintataso alhaisempi ja valikoima suurempi on osoittautunut täysin vääräksi.

Olen käynyt saksalaisissa automarketeissa useaan otteeseen. Nämä automarketit ovat olleen kaupunkien laidoilla, lähiöiden yhteydessä. Lähiöstä ei siis ole tarvinnut lähteä ajamaan ison kaupungin keskustaan vaan ruokaostokset on voinut hoitaa asuinpaikan lähellä. Millä tavalla tämä on huono asia paikallisille asukkaille?

Missään muussa maassa en ole nähnyt vastaavaa valikoimaa sekä yhtä edullista hintatasoa kuin Saksassa.

Mitä Ranskaan tulee, siellä ollaan juuri nyt uudelleen miettimässä vähittäiskaupalle asetettujen rajoitusten purkamista, koska pienet marketit sekä kilpailun puute johtavat kuluttajille korkeampiin hintoihin.

90-luvulla Berliiniläiset ajoivat massoittaen ulos kaupungista uusiin siellä vihreällä niityillä oleviin ostoskeskuksiin. Mutta nopeasti trendi kääntyi, koska aina vain enemmän ostoskeskuksia avattiin ydinkeskustassa ja siellä tarjottiin lyhyempiä reittiä. Tilaston mukaan Berliinin maakunnan ihmiset jättävät rahaa nyt enemmän Berliinin keskustassa kun itse Berliiniläiset kaupungin laidalla. Tästä syystä ostoskeskukset ”rasva-vyöhykkeellä” haluavat nyt modernisoida.

Näin ne markkinat toimivat. Kuluttajat käyttäytyvät, kuten itse parhaakseen katsovat. He hakevat rahoilleen parasta hinta/laatu -suhdetta. Kuluttaja äänestää jokaisella ostopäätöksellään ja tekee ostoksensa siinä marketissa, joka parhaiten vastaan hänen omia tarpeitaan.

Kotler on kehittänyt 4P -teorian markkinoinnin johtamisesta, jonka mukaan kilpailukyky määrittyy neljästä tekijästä, jotka ovat: hinta, viestintä, tuote, jakelu (Product, Price, Place, Promotion). Jokainen markkinoinnin approbaturin lukenut tuntee tämän. Mielestäni on naiivia väittää, että sijainti olisi kaikki kaikessa ja sitä tulisi virkamiesten tarkoin säädellä sen sijaan, että annettaisiin markkinoiden selvittää paras sijainti kauppapaikoille.    

Oli täysi harhaluulo, että ihmisten ostoskäyttäytymistä säätelee vain halpa hinta ja valikoimien suuruus, niin kuin Suomessa luullaan.

Juuri näin, olen samaa mieltä. Viittaan tässä vielä em. Kotlerin teoriaan. Se selittää mielestäni varsin hyvin niitä syitä, joihin asiakas pohjaa ostopäätöksensä.



Suomalaisen vähittäiskaupan ongelma ei ole myymälöiden sijainti tai koko vaan oligopoli Keskon ja S-ryhmän välillä, joka johtaa heikompiin valikoimiin sekä korkeampiin hintoihin kuluttajille.

[Jacob]

Tekee oikein pahaa lukea näitä kaikkia kriittisien kansalaisten mustamaalaamisia.
Oikein Suomi vastaan muu maailma meininkiä, oikein Keskisen Vesan avulla.
Voi, voi….miksi näin?

[vaasalainen]

Nimimerkki Vanha P. Lähetti oheiset pdf-tiedostot tänään.

Lueskentelin aamulla Hesarin....Pahasti ovat jo tavalliset ABC-t vaikuttaneet ydinkeskuksien autioitumiseen.  Muistaakseni ABC:n liikeidea ja tarkoitus oli että sen ympärille muodostuisi eläviä keskuksia. Alunperin nämä ABC:t olivat tarkoitetut juuri keskusten yhteyteen, eikä maantieristeyksiin.

Jos ABC:t vaikuttavat ydinkeskusten autioitumiseen, niin kuin Hesarin jutusta voi päätellä,  niin  kuinka pahasti vaikuttavat sitten jättimäiset kauppakeskukset?

No joo, Vaasalaiset pitävät tälläisen kehityksen vain hyvänä asiana. Kuulemma tulisi halvempia
hintoja. Voihan p. Mitä maksaa bensiini ja ateria ja muut tuotteet ABC:llä? Hinnoittelun pitäisi olla varottava esimerkki:

Vanha P.
Lue pdf:t

http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/HS_160608-2.pdf

http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/HS16.06.08.pdf

[vaasalainen]

Aamulla torin poikki töihin rientävät saattavat hämmästyä KappAhlin-talon seinään ilmestynyttä hökötystä. Onko kysymys urbaanista sykkeestä vai vain mauttomasta mainostelineestä?

Asiasta tullaan varmasti vääntämään monenmoista ja kansa kaikkivaltias tulee varmasti myös antamaan hökötykselle sen ansaitseman korko eli kollinimen.

[PeterK]

Juurikin näin tulee tapahtumaan myös täällä Vaasassa. Varmasti JJP sen kyllä tietää mutta kaavoittajista en olisi niin varma. Virkamiehet ovat mukavuudenhaluisia ja haluavat selvitä kaikesta mahdollisimman helpolla. Eli ei tehdä mitään vaikka jotain on kuitenkin tapahduttava ydinkeskustan suhteen, muuten käy  tosi köpelösti.
Missä ovat nyt vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton kriittiset äänet? Näillä olisi yhteensä tarpeeksi äänivaltaa estämään ydiskeskustan alasajo.
Ainiin, Siwojen kannattavuus näillä toimilla tosin tulee nousemaan.

Millaislla toimilla ydinkeskustan ajasajoa voitaisiin vastustaa?

[Jack]

Tuo kaikki on totta mutta olisi tuossa yksi tervehdyttävä piirrekin.  Vaasan
ydinkeskustan liikehuoneistojen hinnat ovat kaksinkertaiset siihen nähden
kuin kilometri keskustasta.  Jokin siis on hinnoitellut ne pieleen ja se jokin
on kysynnän ja tarjonnan laki mutta etunenässä ahneus.  Siinä käytetään
hyväksi keskustan ihmisvirtaa ja ollaan nyt niin huolestuneita.  Nyt kun
ihmisvirta pienenee niin ydinkeskustan liikehuonestojen hinnat kohtuullistuvat.  Liikeyritykset hakevat ikäänkuin luonnostaan paikkoja hieman keskustan
ulkopuolelta kun keskusta on hinnoiteltu ulos.  Nyt ahneus tuntuu
kostautuvan.  Syntyy uusia liikekeskuksia keskustan ulkopuolelle.  Vaasan
kokoisessa kaupungissa se on vain hyvä asia.  Kaupunki laajenee
kuitenkin ja kohta jo ABC on kiinni kaupungssa siinä missä muutkin paikat.

Kaikkea ne vekkulit keksivät.  Rewellin korkeita hintoja perustellaan sillä,
että siinä maksetaan myös ulkopuolisten tilojen huolto koska liikkeet
ovat ikäänkuin sisällä.  Selitys ontuu.  Paikassahan näyttäisi liikehuoneistotiheys
olevan suurin koko kaupungissa laskettuna vapaat yleiset neliöt mukaan.
Tosin en käynyt mittaamassa joten arvio perustuu silmämittaan ja voi
olla väärä mutta pidän sitä oikeana kunnes se toisin todistetaan.  Sekä
olen aivan varma, että kun ydinkeskustan asema heikkenee niin
vuokrahinnat putoavat.  Eli selitys ontuu senkin suhteen, että silloinhan
niiden hinnan pitäisi kohota mutta ei.  Silloin ne laskevat.

Sitten ihmetellään miksi keskustassa on tyhjiä liikehuoneistoja.  Siinä ei ole
mitään ihmettelemistä.  Ne on hinnoiteltu tyhjiksi.  Ei voi verrata sitä, että
jossain Tampereella tai Helsingissä keskustan vuokrat ovat suurempia.  Me
kun emme puhu nyt Tampereesta tai Helsingistä.  Ei voi myöskään puhua,
että Seinäjoella keskustassa olisi halvempaa.  Me kun emme ole sielläkään.
Olemme tilanteessa jossa meillä ei ole asukkaita juurikaan länsipuolella.  Joudumme
siis tulemaan toimeen pohjoi-s etelä- itäpuolen asukkailla.  Meillä on siis vähemmän
ostajavolyymiä kuin Tampereella tai Seinäjoella.  Seinäjoen ympärillä on paljon
väkeä.  On suoranainen ihme, ettei se ole kaupankäynnissä ohittanut Vaasaa
mutta ehkäpä ihmisten mielissä silti on läänin pääkaupunki vaikkei Vaasa sitä
enää virallisesti ole.  Ehkä meillä on vetoa.

Nämä keskustan ulkopuolelle syntyvät kauppakeskukset on pakotettu
syntymään ulkopuolelle.  Tässä sitä sitten päivitellään mutta itse ongelmaan
ei edes puututa.  Ongelma on ydinkeskustan keinotekoiset kalliit vuokrat.

Jos saman tavaran saa halvemmalla muualta, niin yleensä se haetaan muualta.
Tässä tapauksessa liike saa tontin paljon halvemmalla sekä kaipaamaansa
pysäköintitilaa. 

Toriparkissa on jokin pielessä.  Se ei esim. sovellu jokapäiväi-
seen asiointiin.  En käy siellä joten en tiedä hintoja mutta voiko joku laskea
jos siellä kävisi joka päivä säilyttämässä autoa kaksi tuntia niin mikä olisi
vuosilasku.  Vedän hatusta 50cn tunti.  Se tekee euron päivä.  Jos siellä
siis olisi vuodesta 200 päivää niin se tekee 200 euroa.  200 euroa pelkkään
pysäköintiin jotta pääsisi lähemmäs palvelua.  Se on liikaa.  Sillä hinnalla
sen vie jonnekin ilmaiseen paikkaan ja kävelee tai ostaa hyvän polkupyörän
jota säilyttää puskassa ja ajaa sillä sitten loppumatkan.  Tai vaihtoehtoisesti
käyttää kaupungin ulkopuolista palvelua jos se ei muuten sitten lisää kustan-
nuksia.  Vaasan kokoisessa kaupungissa välimatkat ovat vielä kohtuulliset
joten ne eivät juurikaan lisää.

Sitten on piilokuluja.  Jokapäiväinen ajo ahtaaseen paikkaan on tilastollisesti
sellainen, että siellä syntyy jonkinlainen kolari.  Se maksaa lisää.  Tietoni
perustuu osittain myös siihen, että jos katselee Citymarketin parkkikellaria
niin siellä ei ole pylvästä mihin auto ei olisi raapaissut.

[Näin On]

Eiköhän yksi syy keskustan liikehuoneustokurjuuteen ole se, että pankit, vakuutuslaitokset ja asunnonvälittäjät ovat vieneet parhaat liikepaikat katutasosta, vaikka hyvin voisivat olla kakksokerroksessa tai pelkästään netissä.

[ramiska]

Toriparkissa on jokin pielessä.  Se ei esim. sovellu jokapäiväi-
seen asiointiin.  En käy siellä joten en tiedä hintoja mutta voiko joku laskea
jos siellä kävisi joka päivä säilyttämässä autoa kaksi tuntia niin mikä olisi
vuosilasku.

Jos et käy toriparkissa niin miten voit sanoa ettei se sovellu jokapäiväiseen asiointiin tai että se olisi jotenkin muuten pielessä? Mielestäni se soveltuu erittäin hyvin pysäköintiin, silloin kun tarve on pysäköidä keskelle keskustaa.

Saatta olla että meillä on eri tarpeet, mutta minulla ei tule koskaan olemaan ydinkeskustan liikkeisiin 200 päivänä vuodessa asiaa autoillen. Enkä kyllä keksi miksi jollain muullakaan olisi.

Täällä on pysäköinnin hinnasto http://www.toriparkki.fi/Default.aspx?id=307816

Mielestäni nuo hinnat ovat keskitasoa keskustassa?

[Mayvor]

Nimimerkki: Jack:lle ja Peter K:lle

Vuokrataso-keskustelu on varmasti aiheellista. Toki toimistotilan vuokratason määrittelyn pohjalta ei voi tehdä johtopäätöksiä yleisistä vuokratasoista, koska sen säätelevät aivan  toisenlaiset tekijät.

On myös todettava, että niissä kaupungeissa, joissa on elävä ydinkeskus ja ylöspäin suuntautuva kehityskäyrä, on ydinkeskuksen ympärille syntynyt erilaisia vuokra- ja kustannustaso-vyöhykkeitä. Ydinkeskuksen ympärillä on ykkösvyöhyke ja sen ulkopuolella kakkosvyöhyke, kolmos- ja neloskehä jne.. Näihin on sitten syntynyt porrastettu hintaluokitus ja sen mukaan yritykset hakeutuvat sopivaksi katsomalleen alueelle ja ympäristöön. Myös näiden alueiden välille syntyy luonnollinen kilpailuasetelma.

Tämän kaltaista luonnollista tasapainotilaa ei ole Vaasassa ollut koskaan.
Täältä puuttuu yksinkertaisesti ydinkeskuksen ympärillä olevat vyöhykkeet. Kakkos- ja kolmosalue puuttuvat kokonaan. Täällä on perinteellisesti varjeltu ja suojeltu kaavoituksessa ja kaupungin suunnittelussa ykkösalueen eritysasemaa. Näin, tämä nimimerkki Jack:n  kuvailema tilanne on pääsyt syntymään ihan tarkoituksella ja sen halutaan vielä jatkuvan, vaikka koko maailma on muuttunut rajusti näistä ajoista lähtien.  Edelleen kaupungin viranomaiset puhuvat ”torin ympärillä olevat puoli-korttelien alueen” tärkeydestä. 
Tätä epäkohtaa on jokseenkin absurdi kuvitella korjattavan perustamalla kaupungin raja-alueille uusia kakkostason alueita. Sitten vielä ontuvasti argumentoidaan, että työssäkäynti ja kauppa-alueet ovat tukossa lännessä.

Lähtökohta tämäntapaiselle kaupunkisuunnittelulle ja -kehitykselle ei ole eurooppalaista alkuperää. Autoilun ihmemaassa, USA-ssa tehtiin jo 70 -luvulla  semmoisia pii-laaksokeskuksia, mutta sosiaaliset ja liikenneongelmat seisauttivat tuon kehityksen nopeasti ja näitä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan vielä tänäkään päivänä.

Vaasassa on kuulemma vetovoimaa paljon enemmän kuin Seinäjoella, vaikka Seinäjoen ympärillä asuu huomattavasti suurempi väkimäärä.  Hämmästys on suuri,  minkätakia?  Eikö nyt olekaan enää kysymys yksinomaan ihmismääristä?  Haloo, Seinäjoella ole ydinkeskusta ollenkaan. Nyt Vaasassa halutaan näivettää  tämä ehkä viimeinen valttikortti lopullisesti.

Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat tästä kehityksestä huolissaan, kukapa ei olisi.

[luopio]

Vaasassa on kuulemma vetovoimaa paljon enemmän kuin Seinäjoella, vaikka Seinäjoen ympärillä asuu huomattavasti suurempi väkimäärä. 

Ai, jaa? Kuinka paljon asuu väkeä 30 km sätellä Seinäjoen rautatieasemalta / Vaasan torilta?

[PeterK]

Näin kävi Tampereella

http://www.tammistoknuutila.fi/kauppakamarilehti/Lehtiarkisto/2002/4-02/kauppa.html

Kuinka meidän käy Vaasassa?

[Tapio Osala]

Näin kävi Tampereella

http://www.tammistoknuutila.fi/kauppakamarilehti/Lehtiarkisto/2002/4-02/kauppa.html

Kuinka meidän käy Vaasassa?

Keskustan kauppiaiden liiketoimintaan vaikuttaa, pääseekö liikkeen viereen autolla vai ei.

-----
Väliharju ei aivan ymmärrä autolla kaupanoven eteen pääsemisen tärkeyttä. Hänen mielestään �" tietyin edellytyksin, muun muassa parkkihallien rakentamisen jälkeen �" Hämeenkadun pyhittäminen kevyelle liikenteelle ei olennaisesti muuttaisi Hämeenkadun tilannetta.

Eikös tuo keskustelu käyty Vaasassa jo ennenkuin lopulta saatiin pätkä kävelykatua eli toinen puoli Hoviskaa kahden korttelin matkalla.

Meillä on siitä erikoinen "Kävelykeskusta", että n 20m on maksimietäisyys väylään missä laillisesti saa ajella autolla.

Vaasassa piti alunperin autot laittaa keskustassa maan alle mutta nyt ne pörrää sekä MAAN P�,,�,,LL�,, että alla.

Kuorma-autojen/pakkettiautojen maksuton pysäköinti sallittu torin seurdun lajkakäytävillä!). Eikö autoiljakin yleensä kävele pysäköinnin jälkeen? Mikälaisessa liikenneympäristössä mieluten kävelee ja shoppailee? Missä on Vaasan kalleimmat liikeneliöt? Pääseekö autollla oven eteen parkkeeraamaan?

[herkkoo]

Vaasassa piti alunperin autot laittaa keskustassa maan alle mutta nyt ne pörrää sekä MAAN P�,,�,,LL�,, että alla.

Kuorma-autojen/pakkettiautojen maksuton pysäköinti sallittu torin seurdun lajkakäytävillä!). Eikö autoiljakin yleensä kävele pysäköinnin jälkeen? Mikälaisessa liikenneympäristössä mieluten kävelee ja shoppailee? Missä on Vaasan kalleimmat liikeneliöt? Pääseekö autollla oven eteen parkkeeraamaan?

Tarkoittaako tämä sitä tavaroiden lastausta liikkeisiin paketti- ja muista kuljetusautoista? Pitääkö Vaasa muuttaa suljetuksi kaupungiksi johon tavaratkin toimitetaan ilmasta Berliinin ilmasillalla? :)

http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/ulkomaat/berlinin-ilmasilta-pelasti.aspx

[Mayvor]

Kenen on vastuu?
Liikennejärjestelyt ja parkkiruuhkat riepovat keskustan asukkaita. Autoilijat ja tavaratoimittajat manaavat kauppapaikkojen huonoa saavuttavuutta (esim. Pitkäkatu) ja myös maasillan tukkoista risteytä.
Kävelykatu on hyvä, mutta miksi ihminen siellä kävelisi?
Korpi-markettien rakentaminen vauhdittaa nyt ydinkeskustan järjestelyn tasapuolista kehittämistä, muuten käy huonosti tai sitten itketään että miksi ei ole tehty mitään tähän menneessä!
Tuntuu, että tässä asiassa me nousemme p.. edellä puuhun!
Kuka tästä on vastuussa tähän mennessään ja mikä on poliittisten päättäjien vastuu?

ps: 
T. Osalalle: Se oli vain puhdas poliittinen vastaus.

[Svedu]

Sehän on kaikki hyvää kuulemma 
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2005_default.aspx?id=423101

[T.Tyly]

Jotenkin kuvaavaa Vaasalle on että tuolla sivulla, minne Svedun linkki johtaa ei ole ensimmäistäkään lomakettta, minne voisii ideansa jättää.

Kysymyksessä on siis vain tyhjä mantra, jota tekninen toimi toistaa.

[Oksanen]

Anttilan lastauspaikka keskellä Pitkääkatua parhaimpaan aamuruuhkan aikaan on aivan käsittämätöntä.  Siis tavaratalon takapiha kadulle päin keskellä kaupunkia.

[Stiina]

Anttilan lastauspaikka keskellä Pitkääkatua parhaimpaan aamuruuhkan aikaan on aivan käsittämätöntä.  Siis tavaratalon takapiha kadulle päin keskellä kaupunkia.

Alue on ollut pitkään kuin kaupungin takapiha.
On ymmärrettävää, että rakennuksen komea fasadi avautuu torille päin, mutta miksi takapiha on oltava kun pyllistys muille.

[Timo Rintamäki]

Vaasan kaupungin- ja hallinnon- ja julkisen sektorin rakenteeseen ei pääse käsiksi muuten kuin vaihtamalla henkilöt ja päätöksentekojärjestelmä ylimmältä huipulta.

Kävin eilen hallintotalolla kuvaamassa kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoustiloja omalla luvalla. Ovet olivat auki kaikkialle. Henkilöstö oli ystävällisesti hymyilevää vaikka minun silmissäni he edustivatkin kuntalaisten varoja tuhlaillen käyttävää hallintotaloa. Pystyin elävästi kuvittelemaan hallintotalolla, että suorilla vaaleilla valittu kaupunginjohtaja saisi hallintotalon kokonaan itselleen. Kaupunginhallitusta ja valtuustoa ei tarvittaisi, koska kaikki asiat päätettäisiin kaupunginjohtajan asettamien työryhmien selvitysten pohjalta suoritettavilla sähköisillä kansanäänestyksillä.

[vaasalainen]

Lapuan entinen kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen on julkaissut Ilkka-lehden yleisönosastossa mielenkiintoisen artikkelin, missä hän tarkastelee kansalaisvaikuttamista.

Ilkka 05.07.08

http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka05.07.08.pdf

[Jack]

Jos et käy toriparkissa niin miten voit sanoa ettei se sovellu jokapäiväiseen asiointiin tai että se olisi jotenkin muuten pielessä?

Siten, että pelkkä pysäköinti maksaisi 200 euroa vuodessa.  Ei se niin hyvä
paikka ole että siitä tuon kannattaa maksaa.  Tilapäisasiointiin se taas soveltuu
erittäin hyvin.  Samalla hinnallal ruokkisi yhden sisäkissan vuodeksi todellisilla
kauppherkuilla.  Siksi se ei sovellu jokapäiväiseen asiointiin.

[Jack]

Teräväisen Helena huomasi terävästi nimensä mukaan villakoiran ytimen.
Vain harvat ovat vielä edes tajunneet yksityisten blogien vaikutusvallan
ennenkuin niitä on jo niin paljon, että vaikutusvalta uppoaa määrään.
Nyt jos koskaan on oikea hetki vaikuttaa yksityisten blogien kautta.
Tässä vaiheessa jyvät erottuvat akanoista.

[Tapio Osala]

Lapuan entinen kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen on julkaissut Ilkka-lehden yleisönosastossa mielenkiintoisen artikkelin, missä hän tarkastelee kansalaisvaikuttamista.

Ilkka 05.07.08

http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka05.07.08.pdf

Hyvä juttu:
Yleisöltä Ilkka 5.07.08

Miten kansalainen, kunnan asukas voi vaikuttaa rakennettua ympäristöä koskeviin asioihin? Yksin?
Yhdistyksessä? Järjestössä? Vaiko vain vaaleissa äänestämällä?
Kun laajakantoisimmat päätökset tehdään kaavoituksessa (kunnassa yleis- ja asemakaavat), on tosi
hyvä, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus vuodelta 2000 antavat asukkaille
mahdollisuuden mielipiteen ilmaisuun jo kaavaprosessin alkuvaiheissa. Enää ei ole kyse vain
"kuulemisesta" (tarkoittanee useimmiten kuulemattomuutta) ja sitten valittamisesta.
Mutta aktiivinen mielipiteenilmaisu leimataan usein valittamiseksi aloitusvaiheessakin, eivätkä
asukkaat yksin, ilman toistensa tai yhdistyksen tukea, usein jaksa pysytellä kaavaprosessin kelkassa
mukana; saati huomaa kaikkea, mitä rakennettua ympäristöä koskevassa suunnittelussa tapahtuu:
kaavoituksessa esillä olevat asiat kun konkretisoituvat rakentamiseksi vasta usean vuoden päästä.
Yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä on usein paljon asiantuntijuutta - niillähän on käytössään
kaikkien jäsentensä asiantuntemukset ja sitten vielä yhdessä rakennettu tieto.
Tekniikan tohtori Aija Staffans, joka nykyisin on todella vaikutusvaltaisen kansalaisjärjestön eli
Helsingin kaupunginosayhdistyksen Helkan puheenjohtaja, tutki väitöskirjassaan (Vaikuttavat
asukkaat 2004) asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Staffans tuli siihen tulokseen, että ympäristöään aktiivisesti puolustavat asukkaat kehittyvät
supertyypeiksi, jotka ovat sitten jopa pelottavan asiantuntevia: he tuntevat tarkoin lain antamat
mahdollisuudet vaikuttaa ja ovat alttiita neuvomaan muitakin.
Kuntien kaavoitusasiantuntijat ja hallintovirkamiehet eivät osaa varautua näiden supertyyppien
ilmestymiseen ja osallistumiseen: he ovat tottuneet toimimaan kentän ainoina asiantuntijoina.
Mutta miten hyödyntää käytänteissä ja prosesseissa syntynyttä tietoa? Ettei se jäisi vain
ainutkertaisesti yksien supertyyppien käyttämäksi.
Yhdistyksillä on nykyisin mahdollisuus toimia ulospäin erittäin avoimesti ja auttavasti omien
kotisivujensa kautta. Niiltä voi seurata käynnissä olevien prosessien tilannetta tai tarkistaa asioiden
kulkua jo päättyneiden kohdalta.
Kuntien nettisivuilta löytyvät samat tiedot, mutta yleensä hajotettuna eri päätöksentekoelinten
mukaiseen järjestykseen: silloin voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta tai viimeisintä tilannetta.
Kulttuuriyhdistys Nurkkakivellä ei ole vielä ollut mahdollisuutta vuorovaikutteisten sivujen tai
kansalaisfoorumin perustamiseen, mutta Helsingissä ja Espoossa saatujen kokemusten perusteella
nämä ns. foorumit toimivat parhaiten (eli löytävät käyttäjäkansalaisensa), kun ne ovat ulkopuolisen
tahon (yhdistyksen, yrityksen tai projektin) ylläpitämiä eivätkä suoraan kunnan sivuilla.
Vaikuttamisessa on kyse tiedosta ja vallasta. Kansalaisen tiedonsaannilla on merkitystä siinä,
osaako hän käyttää sitä valtaa, joka hänellä kaiken vastuun lisäksi on omaa ympäristöään
koskevassa päätöksenteossa.
Mutta asialla on toinenkin puoli: kansalaisilla ja asukkailla on hallussaan paljon merkityksellistä
tietoa omasta ympäristöstään ja sitä kannattaa käyttää. Tätä tietoa on mahdollista kerätä internetin
kautta vuorovaikutteisten forumien ja karttojen tai erilaisten kännykkäsovellusten avulla.
Iso ja laajan jäsenmäärän yhdistys voi ottaa kantaa laajempiin, koko valtakuntaa tai pohjoismaista
yhteistyötä koskettaviin asioihin, mutta meidän Lapualla toimiva kulttuuri- ja kotiseutuyhdistys
Nurkkakivi ry:mme ei ole kuvitellut olevansa kaiken kansan järjestö tai varsinaisesti
kansalaisvaikuttamisen kanava: perustimme yhdistyksen 12 vuotta sitten Alajoen
kulttuurimaiseman keskellä ja edelleen on Lapuan kulttuuriympäristö ja siihen sisältyvät arvot
(muutkin kuin taloudelliset) toimintamme keskiössä.

Helena Teräväinen Nurkkakivi ry:n puheenjohtaja, tekniikan tohtori Lapua/Espoo

[Oksanen]

Samaa mieltä Helenä Teräväisen kanssa. Tosin Teräväinen ei virkamiehenä ole vielä tutustunut tällaiseen vapaaseen ja sitoutumattomaan foorumiin, vaan näkee taustalla jonkin organisoituneen yhteisön.  Tämä näköharha on monilla muillakin  kansalaisfoorumeja pohtineella.

Heiltä on jäänyt huomaamatta että iso osa keskusteluun osallituvista nimimerkeista on virtuaalinomadeja, jotka pysähtyvät laitumelle niin pitkäksi aikaa kun siellä on ravintoa (mielenkiintoisia aiheita)  ja laitumen ehdyttyä jatkavat ikuista  vaellustaan palatakseen ehkä vielä joskus takaisin.

Tämä Vaasan kaupunkirakennetta koskeva ketju on tästä hyvä esimerkki.  Jotkut aiheet aiheuttavat tilapäisen kiimnnostuksen ja kokoontumisen yhden asian ympärille kunnes taas seuraa hajaannus.

Ketjuna tämä on mielestäni varsin merkittävä ja antaa tutkijalle hyvän kuvan kansalaisfoorumeista.

[Don Giovanni]

Luin tänään tämän ketjun sen ensimmäisestä kirjoituksesta tähän viimeiseen.  Todella hieno ketju, varsinkin alkupään kirjoitukset.  Suosittelen.

Miten saisi päättäjät ja kaavoittajat ketjun lukemaan?  Toisi varmasti uusia raikkaita ajatuksia.  Tasaan ajatuksen että blogien merkitys tiedon jakajina on merkittävä asia.

Tämä foorumi on  yksi parhaista.

[vaasalainen]

Tämä mielipide tuli meilinä tänään klo. 12.34

Mikään ei muutu

Virkamiehet eivät ymmärrä mitä kansalaismielipiteellä ja kansalaisvaikutamisella tarkoitetaan.
 
Rehellisyyden nimessä on sanottava ettei yksikään tässä ketjussa mainittu kohde ole johtanut kaupungin puolesta minkäänlaisiin toimenpiteisiin Joku voisi jopa ajatella, että parannusehdotus on heti tuomittu kuolemaan, kun se on nostettu täällä esille. Onko Vaasan hallinnossa edes haluttu, mitä laissa edellytetään, että kansalaisten mielipide on otettava huomioon?

Tehdään pieni tarkistus ja otetaan joku viime aikana tehty kaavamuutos esille ja tiedustellaan sen naapurustossa, onko prosessissa otettu huomioon kansalaisten mielipide tai onko edes tiedusteltu tai pyydetty ottamaan kantaa asiaan? Tai onko peräti valikoitu keneltä kysytään, keneltä ei.

Jokainen voi suorittaa tämän pienen tarkistuksen lähimassa kaavahankkeessa itse.
 
Kansalaisten kannanotot tässä ketjussa ovat rakentavia ja jopa tuskansävyisiä. Voidaan myös olettaa, että näiden kansalaismielipiteiden lukeminen on ollut joillekin virkamiehille masentava kokemus. Tästä huolimatta mitään merkkiä asennemuutoksesta ei ole näkyvissä.

Onko syy virkamiesten yritys- ja puolueasidonnaisuudessa?

Kuuntelin viikon lopun aikana eräässä kahvilassa naapuripöydän keskustelua tästä aiheesta. Sieltä kuulin että virkamiehet välttävät lukemasta vaasalaisia.infon teksteja  ja keskenään puhuvat törkytorstai-palstasta jota kukaan ei viitsi lukea.

Mieleeni tuli että mitään muutoksia asenteessa tuskin tapahtuu siitäkään huolimatta että kansalaiskeskustelu kiihtyisi nykyisestä. Virkamiehet ovat liian varmoja paikastaan ja palkastaan.

Herätyskello ei soi edes silloin kun uusia virkapaikkoja täytetään. Ja miksi soisi kun täytettävä virka valitaan sellaisten joukosta jolla on oikean värinen jäsenkirja ja ”oikeat” ajatukset ja oikeansorttiset sidonnaiasuudet.  Juuri näin on käynyt viimeaikojen virkanimityksissä.

Valtuutetut voivat virantäyttö-äänestyksen jälkeen pestä kätensä vastuusta, koska kansa ei ota huomioon kenen virkailijan valitsemisesta joku valtuutettu on äänestänyt.

Näin tämä ikiliikkuja toimii. Virkavalta kasvaa, virkailijoiden määrä kasvaa ja mikään ei muutu.  Kansalaiskeskustelu ja kansalaismielipide on asia, josta voi toki järjestää seminaarin, joka on itse asiassa vain palkallinen vapaapäivä. Todellisuudessa mitään aitoa halua avoimeen kansalaiskeskusteluun ei ainakaan Vaasan virkamiehillä ole.

Mutta on toki myös tavallisella kansalaisella syy katsoa peiliin.  Sitä saa, mitä tilaa.

Vanha P.

[Stiina]

Ja miksi soisi kun täytettävä virka valitaan sellaisten joukosta jolla on oikean värinen jäsenkirja ja ”oikeat” ajatukset ja oikeansorttiset sidonnaiasuudet.  Juuri näin on käynyt viimeaikojen virkanimityksissä.

Minun täytyy hetki oikein miettiä, ketä se tarkoittaa.

[Roikale]

Vaskiluodosta:

Minä jättäisin leirintäalueen rauhaan. Yhdessä Tropiclandian ja Wasalandian kanssa se muodostaa hyvän matkailijoille suunnatun kokonaisuuden. Ja kuvittelisin leirintäalueen olevan sellainen paikka, jota ei voi nappia painamalla siirtää uuteen paikkaan, vaan pitää ottaa myls sijaintiin liittyvät perinteet huomioon. Esim. RMJ-festivaalin epäonnistunut siirto Raumalta Poriin oli monille vakiokävijöille liikaa ja jäivät kotiin.

Jos rakentaminen joskus toteutuu, voidaanko niitä asuntoja tehdä sinne niin paljon, että houkuttelevat myös jonkinlaisia palveluja perässään? Muuten lisääntyy pelkästään katumaasturien sukkulointi Vaskiluodon sillalla, ja se tuskin on esim. Osalan tavoitteena?

[sähköjänis]

Muuten lisääntyy pelkästään katumaasturien sukkulointi Vaskiluodon sillalla, ja se tuskin on esim. Osalan tavoitteena?

Ei se välttämättä hänen tavoite ole, mutta hänen opeillaan niin siinä käy. Ja vielä Vaskiluotoakin kauemmas ympäri seutukuntaa hän haluaa talot rakentaa. Kaksi autoa / perhe. Käykää ajelemassa Merikaarron ja Laihian maisemissa. Niistä taloista ja asukkaista olisi Vaasan rajojen sisällä ainakin 70%, jos olisi ollut tontteja jakaa. Aika paljon väkeä ja veroeuroja. Ja vähemmän autoilukilometrejä ja saasteita. Die Grunen Saksanmaalla olisi ihmeissään tällaisesta vihreästä politiikasta. Thumbs up

Mitä enemmän lähikuntiin vaasalaisia muuttaa, sitä epätodennäköisemmäksi lähitulevaisuuden kuntaliitokset tulevat. Jos suurin osa halukkaista saisi tontin Vaasasta, juoksisivat lähikunnat Vaasan syliin alta aikayksikön. Mutta nythän ympäristöfasistien ansiosta lähikunnat saavat elinvoimaa.

[Svedu]

Tämän päivän kauppalehti:
Ote:
------------------------------------------
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2008/08/26/kauppakeskusten-lopun-alkua/
Kauppakeskusten lopun alkua?
26.8.2008 10.38 | jenny |
Tuurissa kuuluisaa kyläkauppaansa pitävä Vesa Keskinen tiedotti maanantaina, että hänen yrityksenä teki vuonna  2007 tappiota 700 000 euroa. Se on menestykseen tottuneen Keskisen ensimmäinen tappiollinen tulos.
Olisiko tämä heikko signaali?
Koko kesä on pöhisty Toivo Sukarin eri puolille Suomea virittelemistä Ideapark-hankkeista. Pelloille, ei-mihinkään, sijoitetut ostosparatiisit ovat saaneet tiukkoja vastustajia. Vaikutusvaltaisin lienee kaavoituksesta vastaava asuntoministeri Jan Vapaavuori.
Muutakin muutoksen tuntua on ilmassa. Kesän aikana uutisoitiin siitä, että pienet lähikaupat ovat kasvattaneet myyntiään suurten hypermarkettien kustannuksella. Varsinkin kaupunkilaiset ovat alkaneet suosia kävelyetäisyydellä olevia pikkukauppoja.
Bensanhinnalla lienee osuutensa. Syitä voi hakea myös muualta. Taloussuhdanne ei suosi törsäilyä ja kuluttajat harkitsevatkin entistä kauemmin.
Kyseessä voi kuitenkin olla myös trendinomaisempi  muutos. Voisiko olla, että alati oikukkaat kuluttajat ovat kyllästyneet valmiiksi rakennettuihin ostoskeitaisiin, jotka tarjoavat kaikki samoja ruotsalaisia ketjuvaihtoehtoja ja S-ryhmän pikaruokaloita? Vai olisiko peräti niin, että yletön ostaminen alkaa kerta kaikkiaan jo tympiä?
  Jenny Jännäri, Kauppalehti
__________________________________

Ja Min. Vapaavuoren komentti.

Hienoa, että vihdoin joku puhuu järkeä tässä kauppakeskusasiassa.  ja Vaasan keskustan näivettäminen loppuisi. Menikö JJP:n visio nyt pipariksi?

http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/ajankohtaisohjelmat/huomentasuomi?141388#141388

[PeterK]

Oho!
Eii tainnut tulla kenellekkään yllätyksenä.

Kansainvälisesti tunnettu kaupunkikehittäjä moittii suomalaiskaupunkeja liiasta teknisyydestä.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99866.html

[Svedu]

Paitsi Vaasassa,
hehee
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=26197

[kamaroudari1]

Päivän puheenaihe on Sundomin kaavoittamisen vaikeudet.
Vaikeuksien takana, kokemuksieni mukaan, on klikki, jonka edessä Vaasalainen päättäjä-ja virkamieskunta usein on täysin "kontallaan".
Jonkun vuosikymmenen Hiihtoklubilaisena Öjbergetin kehittämisporukkalaisena mukana olleena olen todennut kuinka ko klikki on pystynyt vaikuttamaan hankkeiden kaatumiseen.
Katkerimpia pettymyksiä oli mäen korotuksen keskenjättö. Toinen oli hissihankinta. Samalla kertaa oli tarjolla edullisesti kaksoishissi jonka rahoitukseen Klubi olisi osallistunut. Virkamies hylkäsi seuran tarjouksen.
Sattuipa kerran onnekkaastikin. Vuokraamo-huoltorakennuksen rakennusluvan myötämisestä, klikin tekemä valitus myöhästyi päivällä parilla, ja nyt alueella on upea Hiihtoklubin omistama huoltorakennus.
Ilon, ja ihmetyksen aiheita ovat myös hiihtostadionin  ja latupohjien raivauksen aikaansaanti.
Kumpa vaan sääolosuhteet suosisivat tulevan talven tapahtumia

[Niin Makaa]

Alko avaa ebsi viikolla keskustan City-Marketin tiloissa.  Ilmeisesti Tammipihan myymälä lakaa. Samalla  Citari rempataan perusteellisesti.

[Näin On]

Iskun entinen kaupunkimyymälä on tyhjillään ja odottaa uutta yrittäjää.  Ainakin näin maallikon mielestä kiinteistö on hankala yrittäjän kannalta. Mitä siis Iskun tiloihin?

Huomattavasti helpompi tulee olemaan Rauta-Keskolta pian vapautuvat tilat.  Rauta-Keskolla on melko iso parkkialue ja se helpottaa tavaran noutamista.  Veikkaankin että Rauta-Keskontiloihin asettuu jokin huonekaluliike.

[Vierailija]

Olisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille?  Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.

[Vapaudenpatsas]

Iskun entinen kaupunkimyymälä on tyhjillään ja odottaa uutta yrittäjää.  Ainakin näin maallikon mielestä kiinteistö on hankala yrittäjän kannalta. Mitä siis Iskun tiloihin?

Huomattavasti helpompi tulee olemaan Rauta-Keskolta pian vapautuvat tilat.  Rauta-Keskolla on melko iso parkkialue ja se helpottaa tavaran noutamista.  Veikkaankin että Rauta-Keskontiloihin asettuu jokin huonekaluliike.
[/qu

Olisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille?  Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.

En tiedä kuka omistaa Iskun ennen käyttämän rakennuksen, mutta jos se olisi kaupungin hallinnassa, niin siinä olisi varsin hyvä paikka musiikin harrastajille.
Siellä olisi bändeillä tilaa esiintyä ja harjoitella. Sijaintikin on ihan sopiva, lähellä keskustaa eikä kuitenkaan liian lähellä asuvia naapureita ja muita, joille asiasta voisi aiheutua häiriöitä.

[Eric Sardinas]

Olisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille?  Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.

Löytyyköhän täältä muuten monta, jotka käyvät Lidelissä ostoksilla? Itse en jalkaani siihen liikkeeseen pistä.

[Gerbyn Kuningas]

Löytyyköhän täältä muuten monta, jotka käyvät Lidelissä ostoksilla? Itse en jalkaani siihen liikkeeseen pistä.

Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Taidan jo tietää miksi sinä et siellä käy..

[Vierailija]

Voit kirjoittaa tilapäisiä viesteja kirjautumalla käyttäjätunnus: Vierailija ja salasana: Vierailija. Nickia valvotaan erittäin tarkkaan. Ylläpito

Toivottavasti keskustelu ei nyt lähde harhailemaan.  Iskun entisten kaupunkitilojen suhteen olen samaa mieltä.  Rakennus sopisi erittäin hyvin musiikille.  En tosin tiedä kuka sen omistaa ja kuka maksaisi vuokrat.

Rauta-Keskon suhteen tilanne näyttää valoisalta. Eikö siellä pihalla ole varastoja vaikka millä mitalla, jotka voidaan purkaa ja joiden tilalle voi rakentaa uutta?