-
Topin Ringistä kaupunkirakenteen muuttamiseen
Topin rinki on Oy Strömberg Ab: entisen toimitusjohtaja Topi Niemisen kuutisen vuotta sitten heittämä ajatus osittain maan päällä, osisttain maan alla kulkevasta katetusta reitistä joka yhdistää kaikki torin varrella olevat kauppaliikkeet ja kiinteistöt
Kun tähän lisätään Eeku Strahlin visio Wasa Gallerian korttelin rakentamisesta ja sen mahdollisesta yhdistämisestä Topin rinkiin, voidaan puhua maailmanlaatuisesti ainutlaatuisesta kaupunkiarakenteen hyödyntämisestä.
Lue juttu: http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/127-Heikki-Punkari.html
-
Kerrassaan erinomainen idea jota edes liito-oravan jätökset tuskin pääsevät uhkaamaan. Jos jo olemassa olevissa rakennuksissa, niiden alla, päällä ja välissä on sanotun mukaisesti tiloja ja mahdollisuuksia tuollaiselle Topin rinkulalle, olisi enemmän kuin vain järkevää teettää sitä varten viivytyksettä alustava kokonaissuunnitelma. Sillä sekä mahdollistettaisiin kokonaisuuteen sopivien osaurakoiden toteutus kussakin pisteessä tilanteen mukaan erikseenkin, että vältettäisiin rakentamasta toteutukselle esteitä.
Näin laajan ja yleishyödyllisen projektin johto kuuluu mielestäni kaupungin tehtäviin, jos kohta yksittäsittäisten kiinteistöjen tulisikin saada osallistua sekä työhön että kustannuksiin.
Projekti olisi kokonaisuutena looginen jatko kehitykselle, joka aikanaan siirsi myyjät ja myymälät torikärryistä taivasalla kauppahallin ja sen seuraajien suojaisiin sisätiloihin, mutta jätti näihin saakka asiakkaat kauppareissuillaan paljolti säiden armoille.
-
Topin Rinki on upea idea
Luin tällaisesta Topin Ringistä ensimmäisen kerran nyt täällä. Omaksuin ajatuksen välittömästi. Pieni aivorustingin kaivelu ja pieni päivälenkki keskustassa todisti että Topin Rinki on mahdollinen jopa suotava. Ihmetyttää että kuulen asiasta vasta nyt, vaikka kuvittelen tietäväni yhtä jos toistakin Vaasasta ja suunnitelmista, joita täällä on vireillä.
Ajatus siitä että voisi kulkea eripuolilla Vaasaa maan päällä katetuissa tiloissa ja välillä maan alla eri puolilla ydinkestaa on niin hyvä, että en tässä vaiheessa pysty tekemään muuta kuin mennä sulattelemaan sitä saunan lauteille.
-
En ole oikea ihminen arvioimaan mitä Vaasan kaupunkirakenteelle voitaisiin tehdä mutta sen olen kokenut tuhansia kertoja, että pelkästään torin poikki käveleminen kylmässä talvisäässä on kova koettelemus. Tällainen rinkula torin ympärillä olisi todella hieno asia ja lisäisi varmasti keskustan vetovoimaa ja toisi myös asiakkaita.
-
Tällaisten rinkien rakentaminen ja suunnittelu on vaasalaisen liike-elämän ja kiinteistönomistajien tehtävä. Kunta voi auttaa vain helpottamalla kaavoitusta ja rakentamalla yleiset alueet niin kuin on kiitettävässä määrin tapahtumnut.
Merkittävimmät vaasalaiset toimijat yksityisellä puolella ovat HS Center (Schaumannin säätio), Halli Oy ja jossakin määrin Airaksinen invest. Nämä voisivat niin halutessaan koota yhteen foorumin keskustelemaan tällaisesta Topin RIngistä, joka on sinänsä oivallinen ajatus.
Mukaan tuli ottaa myös Wasa Gallerian Tarpio, jonka merkitys kaupuynkarakenteen uudistajana on myös merkittävä.
Ajatus katetusta kauppakujasta, jonka varrella olisi kesekinen osa Vaasan kaeskustan kaupallisista toimijoista on todellakin ainutlaatuinen ja jopa mahdollista toteuttaa.
-
Paikkatietoinen kaupunkiverkosto
Luin hyvin tarkkaan Halli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkarin hastattelun. Se synnytti monia mielenkiintoisia pohdintoja, joista tässä riisuttu versio.
Jos tuollainen ”Topin Rinki” joskus toteutetaan ja se yhdistyy myös Wasa Gallerian kortteliin ( oletaan että kortteli on rakennettu niin kuin visioissa on kerrottu) ja mahdollisesti Hartman Galleriaan ja tulevaan Tammipiha Galleriaan ja Aktian korttelin tulevaan kauppiastavarataloon, on kysymyksessä ilmasta nähtynä monimutkainen ja monikerroksinen labyrintti.
Tällaisessa sokkelossa navigoiminen ei ole mahdollista ilman että koko alue on paikkatietoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tähän tilaan astuvan henkilö pitää olla kytkettynä paikalliseen tunnistusjärjestelmään, joka tietää millimetrin tarkkuudella vaeltelijan kulloisenkin aseman.
Tämä voidaan toteuttaa kannettavalla kämmentietokoneella tai kehittyneellä kameralla varustetulla matkapuhelimella. Tällainen mukana kannetta PDA-GPS paikkatunnistava laite voi toimia monipuolisena kahdensuuntaisena kommunikattorina.
Kun tunnistejärjestelmään kytketty vaeltelija voidaan paikallistaa millimetrin tarkkuudella, hän voi silloin myös jättää virtuaalisia muistijälkiä haluamiinsa paikkoihin. Näin esimekiksi mielenkiitoisen tuotteen kohdalle voi jättää virtuaalisen muistilapun, joka muistuttaa seuraavalla kertaa, että tuote on kiinnostava. Muistilappuun voi tietysti jättää omia kommentteja.
Laite toimii tietysti myös toisin päin. Kun vaeltaja saapuu mielenkiitoisen tuotteen tai palvelun äärelle, se kertoo itsestään hinta-, tuote-, vamistus- yms. tietoja ja saattaapa vielä kysyäkin, että ”laitetaanko pakettiin”.
Tällainen paikkatietoinenjärjestelmä ei ole mikään utopia, eikä mittään futurologista höpertelyä, vaan todellisuutta jo monissa pikkusovelluksissa. Laborotorio-olosuhteissa tällaisia paikkaatunnistavia järjestelmiä on luotu jo satoja.
Vaasa voisi olla ensimmäinen paikka maailmassa, missä tällainen järjestelmä on siirretty konkreetiselle tasolle, Nyt Vaasan päaättäjät ja liike-elämä vain ottamaan yhteyttä alan osaajiin.
-
Saadaanko tuolla aikuisten oikeasti millimetrin tarkkuutta? Ja mukautuisiko se kun kauppa uudelleen sisustetaan?
Ja ketä kauppias maksaisi laitteet asiakkaille?
Jos teknohörhöilyyn haluaa välttämättä lähteä niin eikö bluetooth/rfid- ratkaisu olisi halvempi ja potentiaalisten asiakkaiden laitekantaa ajatellen sopivampi?
Tai mallin ottaminen vaikka Nokian 5140:n gps-hommelissa muistaakseni olleesta city-sovelluksesta?
-
Voihan pentele, minkä teit George. Olin juuri vastaamassa kun huomasin juttusi. Minäkin pohdin suunnistusongelmaa mutta löysin siihen perinteisen ratkaisun
Jos Vaasaan joskus saadaan tuollainen rinki niin oman paikan määritteleminen on yksi tärkeimmistä viihtyvyystekijöistä. Käytännössä se voidaan tehda painamalla muovilla päällystetylle lastulevyllä opasteita, missä kerrotaan missä ollaaan ja mitä on ympäristössä.
Näitä sitten sijoiteleen tasaisin välein ja erityisesti sellaisiin paikkoihim, jotka muodostavat "labyrintin" ympikujan.
Tämän lisäksi kulkureitin varrella tulee olla suuria näköalaikkunoita, joista näkee oman paikkansa ja lisäksi kurkiistusikkunoita. Kyllä kai nämä, analoogiset - onko sana oikea? -, toimet ja uusi tekniikka voidaan hyvin sovittaa yhteen.
-
Minun mielestä paras ratkaisu olisi että ulos ei pääse ennenkuin lompuukki on tyhjä 8)
-
Merkillistä että jotkut nörtit vievät asiat heti sellaiselle tasolle, jota meikäläiset tavikset eivät pysty käsittelemään. Tällaisessa Topin Ringissä on ymmärtääkseni kysymys ainakin seuraaiista asioista:
-Kiinteistön omistajat pystyvät jalostamaan kiinteistöjään niin, että niiden käyttö vastaa nykyihmisen tarpeita ja että kiinteistön omistajaat saavat lisää vuokratuloja.
-Kiinteistöt pysyvät parhaiten kunnossa kun niitä käytetään.
-Tavallinen kuluttaja voi kulkea ja vaellellä arkivaatteissa lämpimissä ja kuivissa tiloissa ja viihtyä.
-Tällaisen ringin varrella tulisi tietysti olla paitsi kauppaliikeita ja ravintoloista myös mahdollisesti sauna, uima-allas, sekeit5irata, rullaluistelualue jne.
Siinä olen samaa mieltä että koko Vaasan kaskusta kaipaa välttämättä joitain syvälle meneviä uudistuksia niin toiminallisesti kuin rakenteellisesti. Ehkä tässä on alku - ei vielä Topin Ringille - mutta perinpohjaiselle laadukkaalle keskustelulle.
Se millainen kassajärjestelmä ja "navigaatio" tulevalla ringillä tulee oleman, onkin sitten sen ajankohdan kysmys, jolloin rinki valmistuu.
-
Tehdäämpä Vaasassa keskustaan maanalaisia rinkejä tai maanpäällisiä rinkejä, niin meiltä todellisuudessa puuttuu ihmiset toreilta ja kujilta. Muutama tapahtuma vuodessa vetää väkeä, mutta muutoin on melko autiota.
Tehdään sitten vaikkapa hiihtoputki kiertämään keskusta-aluetta maanalla ja saadaan SM.-hiihdot Vaasaan. Siinäpä olisi yksi tapahtuma jälleen Vaasaan. Kustannuksia takaamaan saataisiin Vaasan kaupunki. vakuudeksi vaikkapa Hiihtoputki Oy:n osakkeita jälkipanttauksena n. 2 miljoonan edestä. Kyllä keskustaa pitää kehittää innovatiivisesti!
-
Hyvä huuli tuo Hiihtoputki Oy. Mutta eikö juuri tämä ole kaupungin innovatiivista kehittämistä. Mitä enemmän ideoita ja energiaa on liikkeel'ä sitä parempi- Topin rinkula toisi tänne väkeä maakunnasta.
Tuollainen parin kilometrin lenkki sisätiloissa olisi monen tunnin elämysmatka.
-
Jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien on kaupunkisuunnittelu ja kaupunkikaavoitus kanavoitu hyvin
kapealla päättäjäpohjalle. Kaupungin suunnitteluvirasto toimii, miehet istuvat lautakunnissa, virkamiehet esivalmistellevat ja esittelevät asiat, jotka poliitikot päättävät. Kaupungissa olevat yritykset ja rakennusliikkeet ynnä muut salarakkaat toimivat kuten toimivat tässä kuviossa. Näin on edetty jo vuosikymmeniä . Ja hyvin on saatu asiat toimimaan. Ja miksei vielä nykypäivänäkin toimisi?.
Tämä jäykkä organisaatio on toiminut hyvin, koska se perustuu ihmisten perusasenteeseen. Kun esitetään jotakin uutta, kaikki ihmiset ajattelevat kansainvälisen termin mukaisesti: ”Good idea, but not in my back yard.”.
Näin hallinto on voinut käyttää valtaa, mikä sille on suotu.
Onko nyt käynyt niin, että tämä vastakkaisasetelma ei enää toimi? Onko nyt tämä asetelma tullut monimutkaisemmaksi?
Kysymys on oikeastaan vain siitä, että kaupungissa olevat hyödyntämättömät alueet , rakennukset, tarpeettomat tilat ja tasot tehostettaisiin ja hyödynnettäisiin kansalaisten eli ihmisten palvelukseen, markkinataloutta vastaaviksi.
Ovatko vanhat osapuolten roolit muuttumassa? Toimiiko tämä näkemys vielä. Sehän on kaupungin ja korttelin eikä meidän asia? Toisaalta kaupunkikuvan muutokset herättävät aina suuria tunteita. Se on hyvä osoitus, että yhteisön omatoimisuus toimii ehkä nykyisin paremmin kun ennen.
-
Jaakkoo
Kysymys on oikeastaan vain siitä, että kaupungissa olevat hyödyntämättömät alueet , rakennukset, tarpeettomat tilat ja tasot tehostettaisiin ja hyödynnettäisiin kansalaisten eli ihmisten palvelukseen, markkinataloutta vastaaviksi.
Tässä se on! Markkinatalous so. kiinteistönomistaja ja kiinteistöissä toimivat yritykset voivat todella niin halutessaan luoda puittteewt, jotka hyödyntävät kaikkia. Topin Rinki on paatsi mahdollisuus, myös ajatusleikki jonka avulla jokainen toimija voi testata itseään. Yhdessä suunnittelemalla ja toimimalla tällaisesta ajatusmallista saattaa vielä kehittyä jotain konkreetista.
Tavallisella vaasalaisellakaan ei varmaan ole mitään sitä vastaan, että voisi kulkea ympäri Vaasaa hyisestä tuulesta piittaamatta. Tässä joku kirjoitti, että oli merkittävä edistysaskel kun kauppiaat siirtyivät torilta kauppahalliin ja pidensivät näin myyntikauden koko vuoden mittaiseksi.
Nytt voidaan ajatella että kauppiaat ja palvelut siirtyvät kokonaan sisätiloihin helposti kuljetavien reittien varrellle. Näin käsitys välimatpoista ja kaupunkirakenteesta muuttuu kerralla. Tällaisten käytävien ja kauppkujien verkosto yhdistää niin Rewell Centerin, Kauppahallin, Aktia korttelin ja Galleria Vaasan kompaktiksi kokonaisuudeksi ja kadottaa samalla nykyiset keinotekoiset rajat.
-
Kun torimyyjät saadaan rinkulaan sisätiloihin, saadaan torille luistinrata, jota kiertää hiihtoputki. Mehiläinen laittaa ladunvarteen veritankkausaseman ja alatorin apteekki hoitelee muut lääkkeet. Kyrö taitaa olla työtä vailla, siinä sopiva projektinvetäjä. :)
-
Mistä ihmeestä näitä selfmade humoristeja oikein sikiää. Tämä rink. mistä täällä keskustellaan, on vakavasti otettava asia. Ei suinkaan muutoin yksi Vaasan merkittävimmistä kiinteistömassojen haltijasta eli Halli Oy:n toimistusjohtaja sanoisi että "Topin Rinki" on mahdollista toteuttaa.
Itse asiassa sen suunnittelu on alkanuat kun Alatoria pitkin rakennusten sisällä kulkevaa käyatävää on ryhdytty tutkimaan.
Periaatteessa rinki olisi olemassa alkumuodossaan muutaman tuhannen euron satsauksella jos keskustan Citymarket avaisi oven myös Kauppapuistikolle. Näin vähintäänkin puolet Topin Ringistä olisi perusmuodossaan jo katon alla.
Miksi ihmeessa kaiken pitää pistää lekkeripeliksi. Tällaiset ideat ovat juuri niitä, jotka auttavat ihmisiä unelmoimaan ja käytänössä lisäävät Vaasan vetovoimaisuutta. Ei muuta kuin foorumi pystyy ja tutkimaan rinkulan käytännön toteutusta.
Ihmettelen muuten suuresti, että arvon valtuuutetut eivät ole ottaneet asiaan minkäänlaista kantaa.
-
Tällä hetkellä meidän valtuutettujen vapaa-aika kuluu suurimmaksi osaksi viime viikolla saapuneeseen talousarvioesityksen läpikäymiseen tai ainakin näin pitäisi asian laita olla. Tällä viikolla perjantaina on vielä valtuustoryhmien sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset. Näissä kokouksissa olisi saatava sovittua mahdollisista muutoksista. Maanantaina alkaa sitten ensi vuoden talousarvion käsittely heti aamusta, kokous kestää mitä varmimmin iltamyöhäiselle saakka. On myös valmisteltava ryhmäpuheenvuorot sekä mahdolliset omat puheenvuorot, jos nyt ylipäätään katsoo tarpeelliseksi joskus jotain asiallista sanoa.
Siispä palaan asiaan sitten, kun siihen on paremmin aikaa pohtia tarkemmin esitettyjä ideoita....
-
Se on vain kysymys, milloin tori katoaa? Minulla on ollut oraakkelimainen visio mitä torille
tulevaisuudessa tapahtuu. Se on kannattamaton ja tuottamut 1,2 ha alue keskellä kaupunkia.
Torimyyjät mitä siellä on, on historiallinen jäänne. Pitää tuon sotaveteraani porukan kuolla niin voidaan vapaudenpatsas siirtää siihen mihin se alunperin suunniteltiin eli kirkkopuistikolle. TGulevat sukupolvet ei enää tiedä mikä on tuollainen pulunkakkima patsas? Elämä menee eteen ja asiat muuttuu. Nyt oikeastaan kokeillaan kepillä jäätä, joko nyt uskaltaa! Elämä ja kehitys menee eteenpäin, eikä torilla ole enää sitä käyttöarvoa mikä sillä oli ennen. Ei tosiasialle sen kummempaa, uudella ajalla on uudet tarpeet. Nyt olisi parempi että viedään tämä torijuttu loppuun. Kullankin on aikansa
Pentti Suksi
-
Haluan vielä perustella omaa näkemystäni. Arkkitehti Zetterberg suunnitteli Vaasan asemakaavan
ja piirsi kauppatorin lisäksi Aleksanterin-, Nikolain- ja Konstantinin torin. Näistä puhtaasti jäänyt jäljelle vain kauppatori. Zetterberg suunnitteli kolme erilaista vaihtoehtoa. Hylätyissä vaihtoehdoissa oli kanava Vaasan torille eli Onkilahdesta torille. Toisessa vaihtoehdossa oli jo
lyhentynyt että se olisi päättynyt Hietasaaren kadulle. Nyt jos katsellaan toria tänäpäivänä niin ainoa mitä on historiallisesti jäljellä on kauppatori. Zetterberg suunnitteli ymärillä olevien talojen
tyylit. Siitä kun tori 1.8.1862 valmistui ei ole enää mitään jäljellä. Torin kivetys tehtiin 1890 luvun alussa ja kivet tuotiin Öjbergiltä. 1800-luvun rakennuksista ei ole enää mitään jäljellä. Taas yhteneväinen kokonaisuus joka on suojeltava Helsingin senaatintori. Se on arkkitehtooninen kokonaisuus tietyltä ajalta. Tätä Vaasan torin ympäristö ei ole. Mitä torilla on suojeltavaa on vapauden patsas. Minä väditän, mutta en ole elossa enää, tuleville sukupolville se on vain patsas.
Se onjo tämän nuorille outo. Vesitorni piti rakentaa Vaasan torille ja vapauden patsas kirkopuistikolle. Suunitelmat on aina muuttuneet. Torin kasvot on muuttunut täysin viimeisen 50 vuoden aikana. Vanhimmat rakennukset ei ole niin vanhoja kuin luulisi, niiden ikä lähentelee 100 vuotta. Jäljellä on Unitaksen, Commercen, Vasaborgin ja Hartmannin talo. Joten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ei ole kovin suuri.
Liiketaloudellisesti ajatellen, eihän ole mikään tuottavapaikka enää. Sitä onkin markkinoitu Vaasalaisten olohuoneena, ja sitähän se onkin. Mutta torikauppa on hiipunut lähesminimiin.
Sitä vanhaa torielämää, joka silloin vasta olikin vaasalaisten olohuone, ei se koskaan palaa.
Liike-elämällä on omat tarpeet ja markkinatalous sanelee omia ehtojaan. Sanoisin päättäjille
että Punkarille ym.: pistäkää vapaasti visiot pöytään. Mitä sitä totuutta salaa ja pikkuhiljaa
toteuttaa. Onhan niitä suunnitelmia ennenkin tehty, katsotaan mikä on toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattavaa.
Se mikä minua tässä hieman harmittaa, että on tehty kalliita toteutuksia jotka nyt taas menee uusiksi. menee hyvä tavallaan hukkaan. parempi on panna tori kerralla selväksi mikä se tulee olemaan. Se ei kannata että sitä jatkuvasti mullistetaan. Ei se ole hyvä torin varren likkeillekään.
Katoavat asiaikkaiden perässä Kivihakaan. Katsotaan nyt kaikki liito-oravan pesät kerralla ja pannaan tori sellaiseksi että minäkin vielä ehdin valmiina nähdä ennen kuolemaani. Eli kannatan kerta ratkaisua.
Pentti Suksi
-
Mukava nähdä paljon ja erilaisia mielipiteitä sekä joukossa kehityskelpoisia ituja Vaasan torin ja keskustan kehittämiseksi entistäkin mieluisammaksi niin asukkaille, vierailjoille kuin viime kädessä kaiken kustantavalle ja elämää ylläpitävälle kaupallekin. Mielenkiintoista myös huomata, miten kotipaikkansa Topin tavoin varsinaiseti vasta näkee, katseltuaan välillä muita maita ja mantuja.
Toivokaamme, että Punkari on arviossaan oikeassa, niin että mahdollisimman monenkirjavista näkökulmista sekä pitkittäisistä ja poikittaisista mielipiteistä edetään, Topin ideoiden hitaan itämisesen jälkeen, kohtuullisen nopeasti myös hyvän ja kestävän toteutuksen alkuun. Hyvä on mielestäni avainsana melkein kaikkeen tekemiseen. Vaasan rakentamisessa siihen on monin paikoin - esimerkiksi puistokaduissa - ylletty, enkä vähempään toivoisi koskaan tyydyttävän.
Uutta rakennettaessa ei kuitenkaan pidä ryhtyä liian kerkeästi vanhaa purkamaan. Vapaudenpatsas ei todellakaan ole mikään mainos, jonka sanoma muodin muuttuessa väljähtyisi, eikä tori ole pelkkä kaupapaikka, niinkuin ei torikauppakaan ole pelkkää liiketoimitaa. Pala taivasta ja hetki historiaa viihtyisän nykypäivän keskellä on parasta yhteistä omaisuuttamme kaupungin sydämessä. Se, että joku ei niitä tänään arvoista, ei estä samaa jokua ihannoimasta niitä jo huomenna. Kukaan rehellinen ei myöskään tiedä, mitä kaikkea hyvää perinteistä rikas, kaikelle ja kaikille avoin tori tulee tulevaisuudessa tarjoamaan ja merkitsemään.
Jotain sopivan kokoista uutta - kuten on tehtykin - voi toki torillekin yhä taidolla, järjellä ja sydämellä rakentaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se pian menetetyksi arveltu torikauppiaskin saattaa vielä yleisön pyynnöstä ja jopa kolleegoineen palata. Kenties silloin ilmaverholla suojatulle ja laserein lämmitetylle paikalleen myymään vanhanaikaiseen persoonalliseen ja välittömään tapaan jotain seudulla itse tehtyä perinteikästä. Typeryksenä jäisi historiaan se, joka kaiken tuon edellytykset ennalta turmelisi.
-
Viisaita sanoja JUhanilta
Jotain sopivan kokoista uutta - kuten on tehtykin - voi toki torillekin yhä taidolla, järjellä ja sydämellä rakentaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se pian menetetyksi arveltu torikauppiaskin saattaa vielä yleisön pyynnöstä ja jopa kolleegoineen palata. Kenties silloin ilmaverholla suojatulle ja laserein lämmitetylle paikalleen myymään vanhanaikaiseen persoonalliseen ja välittömään tapaan jotain seudulla itse tehtyä perinteikästä. Typeryksenä jäisi historiaan se, joka kaiken tuon edellytykset ennalta turmelisi.
Saattaapi iolla että lasertekniiikka tai jokin muu tekniikka vielä lämmittää ja suojaa torikauppiaat ja ostavan yleisön syleilyynsä mutta sitä ennen kokeiiesin torikärryjä, joiden yhteydessä on tuulen suoja, mahdollisesti jopa läpinäkyvä katos niin kuin nähtiin joulun avauksen yhteysessä.
Torilla oli muutama torikauppias jotka olivat levittäneet torille suojaisan katoksen. En tiedä tekniikaa mutta olen nähnyt erilaisia infrapuna? ja puhallinlämmittimiä tällaisissa ratkaisuissa. Vaasan kaupunki voisi tarjota ilmaisen sähkön jos sillä saataisiin kauppiaita ja asiakkaita torille
-
Porrashuoneet käyttöön
Tuo Leenan ajatus torikojuista, joissa on on otettu huomioon sään vaohtelut on oikean suuntainen, vaikkakin kaikki torikojut ovat heiveröisiä. Minusta torin tilannetta auttaisi jos nykyisten parkkiluolaan johtavien porrashuoneiden yhteyteen voitaisiin rakentaa kioskeja tai peräti laajentaa niitä niin, että torikauppiaat saavat sisätiloja käyttöönsä.
Minusta tällainen ratkaisu saattaisi jopa istua Vaasankauppatorille. Leenan ajatus ilmaisesta sähköstä jos sillä lämmitetään torikojuna huonolla ilmalla on mahtavan hyvä!
-
Onko olemassa kevyempiä vaihtoehtoja? Tarkoitan jonkinlaisia "kasvihuoneita". Siis periaatteessa siirettäviä ratkaisuja, jotka antaisivat tuulensuojaa niin kauppiaille kuin asiakkaille. Onko kukaan ottanut asiaa vakavasti? Luulisi että joku valmistaja olisi valmis demoamaan uusia ratkaisuja?
-
Arkkitehti Eeku Strahl:
"-Yhteiskunnan kehityksen alkuvoimina on oikeastaan kaksi tekijää. Ihmisen suuri tarve turvallisuuteen ja ehdoton pyrkimys päästä eteenpäin, eli haave paremmasta tulevaisuudesta. . >> Turvallisuus tarkoittaa fyysistä turvallisuutta, turvallista liikkumista ilman vaaratekijöitä. Turvallisuus tarkoittaa myös ennen kaikkea sosiaalista turvallisuutta, mahdollisuutta saada apua jos on tarvetta. Eli oikeutta ja varmuutta, että nämä avut ja palvelut ovat myös saatavissa. Turvallisuus tarkoittaa myös sosiologista turvallisuutta, ettei ketää jätetä yksinäisyyteen virumaan."
Tämä on selvästi Strahlin puolustuspuhe ns. Radisson tai Wasa Gallerian kortteliin suunnitellulle vanhusten palveluasumiselle. En ole aivan varma siitä, haluavatko tulevat eläkeläiset asua akvaariossa keskellä kaupunkia palveluiden keskellä. Uskon että moni iäkäs ihminen asuisi mieluimmin tavallisessa kerrostaloympäristössä elämän keskellä jos vain huolenpito saataisiin kuntoon.
Tätä vartenhan on Vaasassa kehitetty erilaisia apujoukkoja ja yövuoroja, jotka päivystävät jos apua tarvitaan. Myös yhteisöllistä ja ennenkaikkea sukulaisten valvontaa ja huolenpitoa tulisi kehittää. Jos tämä tie osoittuu mahdottomaksi niin sitten vain asumaan korkeaan tornitaloon.
-
Niissä visioissa, joita esiteltiin keväällä hankkeessa ei mielestäni ollut kyse ns. tavallisten ihmisten palvelutalotyyppisestä asumisesta. Hinnat tuntuivat aika korkeilta ja palvelutarjonta korkeine taksoineen sen verran korkeilta, että uskon kyseessä olevan valikoituun kohderyhmään kohdistuva hanke. Kohderyhmä on maksukykyiset, aktiiviset ikäihmiset.
Toisaalta, kun kyseessä on yksityisellä rahoituksella mahdollisesti toteutettava hanke, on suotava ainakin mahdollisuus sen toteuttamiselle, mikäli se muuten täyttää kaupungin sille asettamat kriteerit. Missään tapauksessa kyseiseeen rakennuskompleksiin mahdollisesti tulevat asunnot eivät tule täyttämään sitä valtavaa tuetun, omaehtoisen asumisen tarvetta, jokta tähän kaupunkiin tulevina vuosina syntyy kaupungin ikärakenteen painottuessa vanhusväestöön.
-
Olisi hyvä jos sovittaisiin siitä, että tässä ketjussa pysytään tiukasti kaupunkirakenteessa ja siirretään muita aiheita, kuten vanhusten palvelutarjontaa koskevat ja torin suunnittelua koskevat, sinänsä arvokkaat aiheet, omaan ketjuunsa.
Tämä auttaa foorumin vieraita jäsentämään asioita paremmin. Toistaiseksi en mene siirtämään ylläolevia aiheita, vaan toivon että se tämä huomioidaan muuoinkin.
-
Vaasan kaupunkirakenteessa on todellakin mahdollisuuksia niinkuin Eeku Strahl kirjoittaa. Poimin tähän muutamia omasta mielestäni tärkeimmästä päästä.
-Rekkaliikenteen ohjaaminen keaskustan ohitse on yksi tärkeimistä. Voi vain kuvitella mitä tapahtuu kun palavia nesteitä tai myrkkykemikaaleja täynnä oleva rekka kaatuu tai vuotaa Vaasan ydinkeskustassa. En edes halua sitä ajatella.
Tämä päivän Pohjalaisessa Atto Wuorenlinna sanoo, että Vaasanpuistikon alusta voitaisiin kaivaa tunneli, joka johtaisi Koivulahteen saakka. No, ei ehkä nyt aivan sellaista tunnelia. Wuorenlinnan idea sisältää kuitenkin ajatuksen, jota Vaasassa voitaisiin pohtia, ja mitä ei ilmeisesti ole juuri koskaan pohdittu.
Mäkinen kaupunki mahdollistaa maan alle menemisen sellaisissa kohdissa missä halutaan ohjata esimerkiksi raskas liikenne häriritsemästä muuta liikennetta tai ihmisvirrat pois liikenteen jaloista tai eripuolilla kaupunkia oleviin liikekeskuksiin.
-Tärkeä kohde on myös Korsholmanpuistikon jatkaminen radan ylitse. Pidän sitä erittäin tärkeänä kohteena.
Topin Ringistä sen verran että osa siitä kulkisi luontevasti maan alla. Periaatteeessa jo nyt koko Vaasan ydinkeskusta lepää "kellarin" tai parkkiluoilien verkoston päällä. Näiden yhdistäminen ja liikkeiden sijpoittaminaen maan alle olisi luonteva ratkaisu.
Tämä voisi tapahtua torin ja Vaasanpuistikoa alla, City Marketin ja Tammipihan alla ja Wasagallerian ja HS Centerin ja Pitkänkadun alla.
-
ELÄKELÄISTEN AIVOJEN KÄYTTÖ JA KAUPUNKIRAKENNE.
Seurattuani vuosia eläköityvien ihan fiksujen ihmisten elämää totean, että parissa vuodessa he passivoituvat/dementoituvat, heidän draivinsa laskee, elämänsä kapeutuu. Heidän aikansa kuluu kesämökin pihaa haravoidessa ja sen jälkeen ”aitakin pitäs maalata”. Kuukauden tärkein tapahtuma on parturi kolmen viikon kuluttua torstaina. Samanlainen prosessi tapahtuu usein työttömiksi jääneillä.
Kuinka yhteiskunnalla on varaa heittää korkeasti koulutettujen aivot hukkaan ja menettää heidän hiljainen tietonsa, kokemuksensa.
Kun ihmisen kansantaloudellinen arvo on 1,5 milj. € tai
STM:n neuvotteleva virkamies Juha Pöytsiän mukaan elämän hinta 6 milj € ja työelämä kestää noin 40 vuotta ja sen jälkeen on vielä eläkeaikaa noin 20 vuotta niin jää 0,5 - 2 milj € käyttämättä.
Mihin ikääntyvä ihminen voisi käyttää aivojaan omaksi ja yhteiskunnan hyväksi?
Hän voisi löytää ammatistaan nuorempia ohjattavia, jos hänellä olisi motivaatiota siihen. Hän voisi käyttää aivojaan itselleen tärkeä asian edistämiseksi vapaaehtoistyönä. Hän voisi hankkia uuden ammatin ja toimia vielä 20 vuotta. Hän voisi intensiivisesti luoda jotain uutta itsensä ja toisten iloksi. hän voisi keskittyä johonkin taiteen lajiin edistämään tai tekemään sitä. Mahdollisuuksia on miljoonia.
Eläkkeelle siirtynyt terve ihminen nauttii tietenkin vanhuuseläkettä, hänen taloudelliset paineensa on pienentynyt. On luonnollista, että hän haluaa korvauksen tekemästään työstä. Hänen arvojaan ja sydäntään lähellä oleva vapaaehtoistyö ei ehkä niinkään suo muuta korvausta kuin mielihyvän. Luonnollisesti hänen toimistaan hyötyvä korvaa kohtuullisesti hänelle saamansa edun.
Millaisia verkostoja nämä ihmiset voivat luoda provosoidakseen toisiaan toimintaan?
On mahdollista, että joku yritys ottaa näitä ihmisiä suojiinsa ja rekrytoida heidän palveluksiaan muille yrityksille. Joukko heitä voi perustaa osuuskunnan tai muun yrityksen ja tarjota sen kautta palveluksia.
Miten yhteiskunta voisi edistää tämän suuntaista kehitystä?
Opetushallitus onkin jo kulttuuriuutisten mukaan perustanut luovuusprojektin, jonka osaksi tämän tyyppinen toiminta sopisi.
Kysymys siis kuuluu: Miten hyödynnetään ja edistetään ikääntyvien ihmisten aivokapasiteettia, kokemusta ja hiljaista tietoa heidän ja muiden iloksi ja hyödyksi.
Kaupunkirakenteesta riippuu eläkeläisten sosiaalinen kenttä ja aivojen käyttö. Ihmisten kontaktit ratkaisevat aivojen käytön. Ihmiset provosoivat toisiaan ajattelemaan.
Ilkka Härkönen
Psykiatri, psykoterapeutti
(kappalejako, moderaattori)
-
Ymmärsinkö Ilkka oikein kirjoituksesi ytimen. Haluat sanoa että oikein sijoittamalla kaupunkirakenteeseen, hienovaraisella ( tai joskus vähän rajummalalkin ) ohjauksella saadaan vanhusväestön "hiljainen tieto" ja miksei myöskin fyysinen työpanos koko yhtaiskunnan käyttöön?
Millaisia rakenteellisia kokonaisuuksia tämä sitten edellyttää? Vanhusten ja eläkeläisten palvelutalot ovat ilmeisesti suurimmaksi osaksi terminaalihoitoloita ja syöttölöitä, joiden aktiviteetti liittyy lähinnä pahviruusujen väsäämiseen.
Olisiko ratkaisu sijoittaa tämä ikäluokka tasaisesti valtaväestön sekaan vai pitäisikö ryhtyä luomaan uudentyyppisiä eläkeläisyhteisöjä, jotka myös fyysisesti sijoitettaisiin kaupunkirakenteeseen (tornitalot, ryppäät, taloaryhmät).
Minulla ei ole asiasta (vielä) varsinaista mielipidettä.
-
Kaamos vaikuttaa myös mielenterveyteemme ja sitä kautta kansantalouteen - suurin työkyvttömyyttä aiheuttava sairaus on masennus..
. Kun emme tälle pohjoiselle sijainnillemme mitään voi niin hyvä kaupunkirakenne -esim. Vaasan olohuone- voi auttaa - ja ennenkaikkea vanhuusväestön ja työttömien elämän laatuun. Samalla toki business kukoistaa ja työn ahdistamillakin on kivempaa.
Tarvisemme laajoja - ei kaupallisia - lämpimiä ja valoisa tiloja kaupngin keskustaan. Hieman surullisena katselen keskustan Siittarin krärypinojen takana, ikunnalla seurustelevia eläkeläisiä. Toinen ryhmä on siinä aulan asikakkiaille tarkoitetuilla levähdyspaikoilla. Kolmas ryhmä istuu muutamalla - tahallaan vähennetyillä Rewellin ahtalla aukiolla olevalla ei-baari-iistuimella.
Oli suuri vahinko että Rewel tehtiin niin ahtaaksi. Nyt se on läpikulkupaikka - ei viihtymö.
Suuressa maailamssa on katettu isojakin tiloja - tarkoitan lähinnä valtaisia urheilukatsomoita. Vaasan torin ylle saataisiin haluttaessa läpinäkyvät katteet, jotka aukeaisivat lämpimällä aurinkoisella säällä. Myös koko "Topin Rinki" voitasiin kattaa ja lämmittää - tietysti kiinteistönomistajien kustannuksella. On aivan typeää sijoittaa ihmisiä maan alle. Autot maan uumeniin ja lämmintä ja kuivaa tilaa maan päälle luonnon valoon!
Vaasanpustiikon saaminen vain jalankulkjoille Pitkäkatu-Raastuvankatu -välillä on ehdoton vaatimus Topin Ringin onnistumiselle. Tämä on kai jo suunnitelmissa ja kun nyt viimeisetkin kävelykeskustan vastustajat vaipuvat häpeään niin ehkä aika alkaa olla jo kypsä tällekin. Tämä varmaan on myös Halli Oy:n mieleen (joka säästi väärässä paikassa kun ei Toriparkista järjestänyt jalankulkua omaan Hallikiinteistöönsä).
Ehkä se varsinainen olohuone on silti sitten katettu "kävelykatu"-alue Hovipuistikolla - siitä voisi alkaa - siiten vasta torin kattaminen. (ei pelkkä kattaminenkaan riitä - myös seinät pitää olla - lasiset selliaiset siellä missä tila ei rajoitu kiinteistöihin.)
-
Valoa ja lämpöä
Herr doctor on taas kerran oikeassa. Sääolosuhteista ja vuodenkierrosta johtuen tarvitsemme yhteiseen olohuoneeseemme valoa ja lämpöä.
Torin ja Hovioikedepuistikon kattaminen kävekykeskustan alueelta ovat hienoja ideoita, mutta jos ensin lähdettäisiin hieman kevyemmästä vaihtoehdosta. Topin Ringin lisäksi voisi ajatella jonkinlaista putkien tai tuubien verkostoa kiertämään toria ja keskustaa.
Minäkin olen kiinnittänyt huomiota eläkeläisten kokoontumispaikkoihin, Näistä keskustan City-Marken surkea aula on varmasti suosituin. Eläkeläiset ovat toki ansainneet paremman kokoontumispaikan. Ehkä sellainen syntyy kun uudet ideat on toteutettu.
Olen täysin samaa mieltä Herr doctorin kanssa myös Vaasanpuistikon rauhoittamisesta mutta sehän järjestyy heti kun Vaskiluodosta saadaan penges Vikbyhyn.
Olen pohtinut paljon ns. Bundegårdenin sisäpihän kattamista ja katetun tilan ulottamista Bundegårdenin palokadunpuoleisen ulostuloaukon korkeudelta aina Vaasan puistikon reunaan. Tällainen avara lasilla katettu liike- ja viihtuymätila sopisi myös mainiosti Vaasanpuistikon varteen.
Miten muuten ko. kiinteistön (Kauppapuistikko 16) parkkiluola niveltyy toriprkkiin. Ovatko korkeuserot merkittävät?
Blogin puolella sanottiin kahdenkinmiehen suulla, että Vaasa tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet kaupunkirakenteen ottamiselle täysin haltuun. Olen herrojen kanssa täysin samaa mieltä.
-
Kuinkahan moni vaasalainen harrastaa underground reittejä. Nythän on mahdollista kulkea maan alla vaikkapa Rewellistä Citariin ja Citarista Anttilaan. Jos tähän vielä yhdistetään Radisson kortteliin rakenteilla oleva parkkihalli - niin silloinhanon mahdollista kulkea pikkutakkisilla koko Vaasan keskusta-alueella.
-
Kannattaako sitä maan alle mennä katetaan koko tori lasikatoksellahelsinkin rautatieasema on tästä hyvä esimerkki.teknisesti tämä on mahdollista toteuttaa.
Kyllä olisi mukava kierrellä paikasta toiseen kun ei sateet haittaisi.
Ja ehkä tätä voisi kehitellä pitemmällekkin eli koko alue olisi lämmintätilaa.
P.s harmittaa vain nämä lämmitettävät kulkuväylät ,toisaalta niistähän saisi tätä lämpöä tähän tilaan.
http://www.jalora.fi/lasirakentaminen_glass_cladding/referenssiluettelo/rautatieasema/10469-206891.jpeg
-
Pentti Tarpio
-Kova rummutus siitä, että kaikki Vaasassa taphtuu torin ympärillä on silkkaa “propagandaa” Kysymys on siitä, millainen luonnollinen yheys Vaasan keskustaan halutaan rakentaa, sanoo Pentti Tarpio.
Minusta tämä Tarpio lause ansaitsee hieman pohtimista. Entäpä jos olisikin niin että vaasalaiset on vain opetettu kiertämään toria. Tai ahkä jotkut ovat jopa näin halunneet. Miten on muuten mahdollista että joka suunnasta tiet johta at kauppatorille tai sen ohitse.
Kulkuyhteyksiä avaamalla ja kulkua helpottamalla voidaan keskusta aluetta laajentaa. Hyvä esimerkki on Tarpio maiaitasema yhteys Pitkänkadun ylitse.
Myös maan alaisia yhteyksiä tulisi tutkia. Parkkiluolasta piatäisi päästä Kauppahalliin ja Bundegårdeniin ja Hartmanninkujalle ja mahdollisesti vielä jonnekin Raastuvankadun ja Hoviskan kulmille.
Tässä vainmuutamia mieleentulleita ajatuksia.
-
TARKOITAN
En puhu dementoituneista ihmisistä, vaan raihnastuvista vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisistä, joiden aivot ovat kunnossa ja jotka eivät liuottimilla surkastuta/ole surkastuttaneet niitä.
Kaikilla pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus välittää kokemuksiaan ja arvojaan nuoremmilleen.
Laitakaupungilla päiväsaikaan on vain työttömät, eläkeläiset ja lähipubin asiakkaat. Virikkeet ja sosiaaliset verkostot ovat heikot.
Koska luonnostaan ihminen on laiska, jää hän liian helposti sohvan nurkkaan. Siksi ympäristön vikrikkeellisyys on välttämätöntä. Yhteiskunta tulee saamaan kustannukset moninkertaisesti takaisin alempina terveydenhoitokustannuksina ja arvojen, hiljaisen tiedon siirtymisenä ja kokeneen luovuutensa jakaneena takaisin.
Eläkkeelläoleva haluaa tehdä mielekästä toimintaa omaan tahtiinsa. Toiminta voi olla kansalaisvaikuttamista kuten tämä, historian ja arvojen jakamista lasten lapsille, satujen lukemista tarhassa, nuorisotyötä, yrityksen sparraamista, omaa yrittämistä toisten samanlaisten kanssa, opiskelua, romaanien kirjoittamista eli mitä tahansa.
Aivojensa käyttäjällä tulee olla sosiaalinen insproiva ja indusoiva verkosto, jolloin aktiivisuustaso nousee ja draivi lisääntyy.
Kaupunkirakenteiden tulee antaa edellytykset ja mahdollisuudet ja edistää ihmisten aktiivisuutta. Tässä on kehittämisen paikka.
Nykyiset rakenteet eivät sitä tee. Ne edistävät epäterveitä elämäntapoja.
-
Minun on helppo olla samaa mieltä Hrk:n kanssa. Osa väestä, jonka mainitasit, saadaan mukaan järjestötoimintaan esimerkiksi kuljetuksia parantamalla, mutta mitkä olisivät ne kaupunkirakenteeseen liittyvät seikat? Täällä on jo mainittu Rewell-Centrin keskusaukio ja City-Marketin eteinen.
Jonkin verran liikennettä on kesäisin Maipin kahvilasa eli koirasmartat ja jonkin verran tuntuu olevan liiknnettä Heralan torikioskin nurkilla mutta voidaanko kaupunkirakenteeseen ylipäätään istuttaa tällaisia sosiaalia toreja? Nehän syntyvät itsestään jos ovat syntyäkseen.
Vaasassa edellytykssiä ovat tietysti tuulensuoja, sateensuoja ja pakkasensuoja. Lisäksi pitäisi päästä istumaan ja vetäytymään samanmielisten kanssa. Voidaanko tällaista tilaa luoda. Siitä olen kovasti epävarma sanomaan yhtään mitään.
Ehkä Wasa Gallerian kortteliiin suunniteltu vanhusväestön kerrostalo olisi jonkinlainen ratkaisu?
-
Kannattaako sitä maan alle mennä katetaan koko tori lasikatoksellahelsinkin rautatieasema on tästä hyvä esimerkki.teknisesti tämä on mahdollista toteuttaa.
Kyllä olisi mukava kierrellä paikasta toiseen kun ei sateet haittaisi.
Joutuisiko maan alle menemisessä avata tietä ja kenen lompakosta sekin työ sitten maksettaisiin?
Ennemmin lasikatos torille tai tuohon kävelykadulle. Jos oikein heltyisi ajatukselle niin infotaulua tai muuta (http://www.screens.ru/pictures/new-york/2002/5big.jpg) vastaavaa sinne voisi sitten myös sijoittaa. Ja tietysti kunnon valaistusta ja muuta luomaan "olohuoneen" tunnelmaa talven keskelle.
-
Siksi ympäristön vikrikkeellisyys on välttämätöntä. Yhteiskunta tulee saamaan kustannukset moninkertaisesti takaisin alempina terveydenhoitokustannuksina ja arvojen, hiljaisen tiedon siirtymisenä ja kokeneen luovuutensa jakaneena takaisin.
Jenkkilässähän on jo keksitty liiketoimintasuunnitelma (http://whatisthematrix.warnerbros.com/rl_cmp/matrix_pods_10.html) tätä varten ( huono huumori )
Eläkkeelläoleva haluaa tehdä mielekästä toimintaa omaan tahtiinsa. Toiminta voi olla kansalaisvaikuttamista kuten tämä, historian ja arvojen jakamista lasten lapsille, satujen lukemista tarhassa, nuorisotyötä, yrityksen sparraamista, omaa yrittämistä toisten samanlaisten kanssa, opiskelua, romaanien kirjoittamista eli mitä tahansa.
Aivojensa käyttäjällä tulee olla sosiaalinen insproiva ja indusoiva verkosto, jolloin aktiivisuustaso nousee ja draivi lisääntyy.
Kaupunkirakenteiden tulee antaa edellytykset ja mahdollisuudet ja edistää ihmisten aktiivisuutta.
Ihan kannatettavaa vaikka pitää muistaa sukupolvien välinen kuilu. Mitä ehdotuksia sitten eläkeläisillä olisi kaupunkirakenteiden suhteen?
-
Vaasa laahaa
Minuakin kiehtoo tuo ilmoitustaulu. Langattomien palveluiden pulttaaminen kaupunkirakenteeseen on väistämätöntä. Kaikkialle ulottuva laajakaista ja lähiverkko mahdollistaa yhdessä kannettavien laitteiden kanssa aivan uudenlaisen cityelämän.
Mistään ei näy, etttä Vaasassa olisi edes pohdittu tällaisia asioita. Vaasalaisia sovelluksia voisi olla keskeisessä paikalla oleva interaktiivinen ilmoitustaulu, keskustelevat katujen osoitekyltit ja vaikkapa ilmoiatutauluun kytketty opaskartta.
Kävin tänään Wasa Galleriassa ja jäin ihmettelemään keskelle sisääntuloa pystytettyä mainostötsää.
Eikö juuri kaupungin uusin ostospaikka voisi olla samalla testipaikka langatomille uusille palveluille. Paikan kahvilassa voisi olla vaikka screeni, johon voisi olla yhteydessä kännykällä ja kysellä miatä kaikkea talossa on myytävänä. Myös maksun voisi suorittaa kännykällä. Tässä nyat vain yksi mieleen tullut ajatutus.
-
Mistään ei näy, etttä Vaasassa olisi edes pohdittu tällaisia asioita. Vaasalaisia sovelluksia voisi olla keskeisessä paikalla oleva interaktiivinen ilmoitustaulu, keskustelevat katujen osoitekyltit ja vaikkapa ilmoiatutauluun kytketty opaskartta.
Millälailla keskustelevat osoitekyltit?
Yrityksien lisäksihän Vaasassa on mm. technobotnia, muova (tekniikan ja multimediajärjestelmien koulutusta löytynee myös yliopistolta ja amk:lta). Nyt vaan joku kimpassa pistämään pientä startuppia pystyyn ja kauppaamaan lopullista ilmoitustaulua myös muualle.
-
Ymmärsinkö Ilkka Härkönen asian oikein, että tarkoitit, kun eläkeläiset ovat siroteltu ympäri kaupunkia rauhallisiin kerrostaloalueisiin, että ympäristö ei ole heille inspiroiva ja
sosiaalisia kontakteja luova. Sairastuminen ja ennenaikainen dementoituminen on luonnollinen seuraus tästä. Mikäli näin on, käsitän myös, että tämä olisi valtiolle ja kaupungille käsittämättömän kallis ratkaisu.
Mutta mikä olisi sitten sellainen ratkaisu, missä sosiaaliset kontaktit eli keskinäiset tapaamiset
tapahtuisivat luontevasti. Millaisia on puitteiden oltavat, että ihminen aktivoituisi.
On siinä meidän kaupunginisille tuumailemista, tähän asiayhteyteen varmasti ei ole vielä kukaan kiinnittänyt huomiota.
-
opiskelija
Yrityksien lisäksihän Vaasassa on mm. technobotnia, muova (tekniikan ja multimediajärjestelmien koulutusta löytynee myös yliopistolta ja amk:lta). Nyt vaan joku kimpassa pistämään pientä startuppia pystyyn ja kauppaamaan lopullista ilmoitustaulua myös muualle.
Tästä juuri on kysymys. Miksi nämä Vaasan älykeskittymät eivät kiinnitä huomiota tavallisen ihmisen elämää parantaviin keksintöihin ja sovelluksiin? Onko niin että jonkun virtuaalisen maalivahdin kehittely tuo enemmän pojoja kuin tavallisen virtasen elämää helpottavien sov
ellusten keksiminen.
Sitten niistä keskustelevistä osoitekylteistä. Jos jokaisella osoitekyltillä on osoite - eli siis paikkatietoisuus - voidaan kyltiltä kysell vaikka että missä se Virtanen taas asuikaan ja muuta sellaista.
Mutta että pysyttäisiin teemassa kaupunkirakenne. Kaupunkirakenteeseen liittyviä sovelluksia voisi olla vaikka sellaiset, että jokaisella bussipysäkillä on screeni, mistä näkee missä vaiheessa bussi on tulossa tai parkkipaikalla näkee miten paljon tilaa on muilla parkkipaikoilla. Oman kannettavan laitteen paneelista näkee millaisia paikkoja on vapaana kaupungintatterin illan esityksessä jne.
-
Onhan jotain 2-4 yrityskilpailuakin tms. nyt ollut kouluissa. Hyvien ideoiden ja hyvän porukan kokoonsaaminen on sitten toinen juttu. Puhumattakaan pääomasta. Pitää tässä itsekin opiskelijana aina välillä ihmetellä asiaa.
Siis osoitekyltillä on osoite... ? Meinasitko näitä jääkaappi-Internet yhdistelmiä? Pystyyhän tuon toteuttamaan eri tavalla ja luultavasti halvemmalla. Eri asia ymmärtäisikö päättäjät kun asiaa selittäisi.
Noihin mainitsemiisi kaupunkirakenteeseen sopiviin sovelluksiin pitäisi vain löytyä maksumies että asiaa voisi kaupata.
-
Näitä kaupunkirakenteeseen kytkeytyviä mobiiliratkaisuja on maailmalla jo sadoittain. Alkaen käyttäjien ohjattavissa olevista valtaisista screeneistä. Vaasan ongelma lienee rahapula mutta ennen kaikkea resurssipula. Vaikea uskoa että nykyisen valtuuston ikärakenteella saadaan edes ilmainen laajakaista kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
Tämä ei ole ikärasismia, vaan valitettava tosiseikka. Valtuustokin muuttuu ja ikärakenne kevenee kunhan tulee uudet vaalit.
Sitä en sen sijaan ymmärrä etä Vaasassa on it-alan osaamista mutta se keskittyy kaikkeen muuhun kuin oman paikkakunnan kehittämiseen. Kaikki kunnia virtual-keeper-tyyppisille hankkeille mutta eivätkö kaupungin osaajat voisi keskittyä sellaisten sovelletusten ja palveluiden kehiettämiseen, jotka autavat kaupunkilaisia selviytymään paremmin arjessa?
-
Ennemmin lasikatos torille tai tuohon kävelykadulle. Jos oikein heltyisi ajatukselle niin infotaulua tai muuta (http://www.screens.ru/pictures/new-york/2002/5big.jpg) vastaavaa sinne voisi sitten myös sijoittaa. Ja tietysti kunnon valaistusta ja muuta luomaan "olohuoneen" tunnelmaa talven keskelle.
Torin eteläreunaan sopisi mainiosti katettu kulkuväylä h&m:n kulmilta kapp ahlin kulmille joka toimisi samalla bussipysäkkien katoksena. Ja ratkaisu voisi olla hieman omalaatuinenkin niin valaistukseltaan kuin muotoilultaankin kuten esimerkiksi Tampereen keskustorin bussikatokset, jotka hohtavat erikoisen sinistä valoa kaupunkimaisemaan. Pikaisella haulla löytyi tuollainen kuva (luonnossa näyttää kyllä hienommalta), joka voisi antaa hieman osviittaa siitä miten erikoisia ratkaisuja muualla uskalletaan ottaa käyttöön: http://tinyurl.com/8h8me. Valaistus on tietääkseni saman Valoa design oy:n suunnittelema, joka toteuttaa Vaasankin keskustan valaistuksen.
Samalla voitaisiin tehdä jonkinlainen melua estävä lasitettu seinämä bussipysäkkialueen ja vaasanpuistikon väliselle korokkeelle, jolloin uskoakseni torin alueelle kantautuva liikennemelukin vähenisi.
-
Toki oikean osoitteen löytämiseen on monia konsteja. Yksi mielenkiintoinen on Googlen ilmeisesti pian julkistama palvelu:
Otat kamerakännykälläsi kuvan katunäkymästä ja lähetät kuvan Keyhole- palveluun. Palvelu ilmoittaa vastauksena katuosoitteen. Tulos lasketaan vertaamalla lähettämääsi näkymää Keyhole-palvelun sisältämään massiiviseen kuvatietokantaan.
Samalla periaatteelle siis voidaan ottaa kuvia viivakoodista tai älyruudusta tai tuote-etiketistä tms.
En aja tässä nörttien asiaa vaan yritän esittää että samalla kun suunnitelaaan kaupunkirakenteen muuttamista, olisi otettava huomioon myös mobiilin tekniikan mahdollisuudet.
Ehkä näitä pohditaan jossakin Vaasan kaupungin työhuoneessa. Jos näin on, niin niistä olisi mukava kuulla lisää.
Niin tietysti. Samalla tekniikalla hakukone seuloo rosvot kunnon kansalaisista ja kertoo heti myymälään tullessasi myyjälle kannattaako jätkään satsata.
-
Kaj Ericssonin haastattelu vaasalaisia.info blogissa sisältää muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensinnäkin on jännittävä lukea, että jollakin foorumilla on pohdittu Aktiatalon ja Bundegårdenin yhdistämistä maan alitse toriparkkiin.. Tämähän on sama asia kuin ns. Topin Rinki ja että lisäksi on pohdittu Hartmanintalon yhdistämistä toriparkkiin. Sehän merkitsisi käyttännössä Hartman Gallerian toteuttamista.
Eniten minua kuitenkin säväytti Ericssonin heittämä ajatus siitä, että Anttilan talon yläparkinpaikalle tuli elokuvateatteri. Tilahan on valtava, joten visionäärien mielessä lienee ollut samalla jonkinlainen konferenssikeskus. Siis Gloorian konferenssistilojen laajennus.
Tämä olisi toteutuessaan jotain sellaista, mitä Vaasa kaipaa. Kunnon konferenssitilat ovat edellytys kunnon konferensseille. Kävin peräti itse katsomassa Vaasanpuistikko 15. sisäpihalla (suosittelen muillekin) Sen kattaminen ja yhdistäminen Alatorin ja Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon (Anttila) myymälöihin, loisi todellisen kauppiastavaratalon Vaasaan. Siinä olisi Wasa Gallerialla ja Rewellilla tekemistä.
Erityisesti minua miaellytti sisääntuloaukko pilareineen ja portaineen Pitkältäkadulta.
-
Asko Halme
On ristiriitaista, että kaupunki surutta uhraa runsaasti verorahojamme eri-
laisiin urheilu- ja viihderakennuksiin, Tropiclandia, Jäähalli, laajennettu
Uimahalli jne. Nämä palvelevat lopulta melko pientä ihmisryhmää, ehkä
turisteja Mustasaaresta vaasalaisten lisäksi.
Niin. Vepsun matseissa käy kourallinen vaasalaisia mutta kentän ylläpito, valonheittimet jne. maksavat maltaita. Tämä suhteutettuna per katsojapaikka, vastaa hyvinkin sitä mitä valtio tukee yhtä oopperalippua.
-
Toki oikean osoitteen löytämiseen on monia konsteja. Yksi mielenkiintoinen on Googlen ilmeisesti pian julkistama palvelu:
Otat kamerakännykälläsi kuvan katunäkymästä ja lähetät kuvan Keyhole- palveluun. Palvelu ilmoittaa vastauksena katuosoitteen. Tulos lasketaan vertaamalla lähettämääsi näkymää Keyhole-palvelun sisältämään massiiviseen kuvatietokantaan.
.
Niin tuossa pitää vain muistaa se kultainen sääntö että moni kakku päältä kaunis nimittäin olin nuorena poikana kesätöissä autoliikeessä ja silloin oli tapa vielä se joillakin että katsottiin kiireestä kantapäähän että onko asiakas "rikas vai köyhä" ennen kuin ruvettiin esittelemään parempia autoja ja sattui niin ikävästi että
omistajan poika suoraan töistä tullessaan halusi ajaa vähän käytettyä mersua mutta se kaatui siihen kun hänellä oli risat haalarit jalassa ja hänelle sanottiin että olis meillä noita parin tonninkin autoja.
Poika suuttui siitä niin että lähti ja tuli seuraavana päivänä uudestaan uudella mersulla pihaan ja kysyi että onko vielä niitä halpoja autoja.
-
Topicciin! Olisi ollut mielenkiintoista kuulla arvostetun arkkitehtimme (häneen tilalleen ei arkkitehtiä enää palkattu - ja sen huomaa) Asko Halmeen näkemys Asuntomessu-soosauksesta ja yhteisten rantojemme rakentamisen aloittamaisesta omarantaisiksi asuntotointeiksi.
Onko muuten Asuntomessut vain peitenimi, jolla massiiivinen rantojemme "hyödyntäminen" aloitetaan? Alunperin kuitenkin jo tiedettiin , että kiville ne menee (vastustihan messuista kokemusta omaava Lonka niiden hakemista tuolla mahdottomalla aikataululla)... Uskon, että vaikka messut menee kiville niin mudan päälle kuitenkin yritetään rakentaa - veronmaksajille niitä ökykalliita tontteja.
"Poikien" olisi nyt nöyrryttävä ja pantava tavallisten vaasalaisten asiat kuntoon ja lopetettava vastuuton rahankylvö älyttömiin hankkeiisiin velkarahalla.
-
Re: Vaasan kaupunkirakenne
Re: Pentti Suksi / Juhani
Katselin Vaasan torielämää viime viikolla. Viinirypäleitä ja omenoita myytiin 5 asteen pakkasessa. Mummot taistelivat kovaa viimaa vastaan ja kompuroivat kauppiaiden vetämiin sähköjohtoihin. Sääliksi kävi torimyyjiä ja asiakkaita.
Jos Vaasan kauppatoria ei rakenneta nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi, niin koko torikulttuuri kuolee, kuten Pentti Suksi ennakoi.
Euroopassa on useita paikkakuntia, joissa tori on vilkastunut kun torin rakenteita on muutettu. Siellä ei enää myydä hedelmiä ja vihanneksia taivasalla. Valttina on tuoreus ja luomutuotteet, sekä paikalliset ja etniset ruoka-aineet että käsityöt.
Toria pitää uudistaa, jotta siitä tulisi vaasalaisten vilkas olohuone.
-
Olisiko aivan mahdotonta että Vaasan kauppatorille rakennettaisiin lämpimät ja kuivat tai ainakin tuulensuojalta olevat tilat.
Katselin netistä hakusanalla lasirakentaminen ja osumia oli vaikka kuinka paljon. Löytyisikö sieltä jotain Vaasan kauppatrorille. Toinen hakusana on tasolasi.
-
Mihinkä se hartaasti kirjoittamani juttu lopulta katosi?
Ei oikein viitsisi muistella uudestaan.
Asko
Yritetään selvittää asia. Ota teksti word-kansiostasi esille. Valitse se ja siirrä leikepöydälle ja sieltä edelleen tähän teksti-ikkunaan.
Vaasalainen
-
Olisiko aivan mahdotonta että Vaasan kauppatorille rakennettaisiin lämpimät ja kuivat tai ainakin tuulensuojalta olevat tilat.
Ongelmana on se, että tori ei ole tori jos se ei ole suuri avoin kaupunkitila. Jo nuo porraskäytävät hieman ovat torin määritelmän kanssa ristiriidassa. Näkymän pitäisi aina olla esteetön laidasta laitaan.
Rakennuksia siis ei sovi laittaa torille mutta lasi kyllä voisi käydä. Entä jos olisi lasikatto koko torin yllä?
-
Kaupunkirakenteen muuttamisesta
Uusissa Vaasan keskusta-alueiden lisärakentamisajatuksissa ei sinänsä tarvitse
olla vikaa. Eräs asia itseäni ja varmasti sunnuntaina 4.12. -05 montaa muutakin
kaupunkilaista epäilytti. Keskusta-alue oli pysäköintitilaa etsiviä autoja pullol-
laan. Jalkakäytävillä ei autoja vielä paljoa näkynyt, mutta lähes jokainen muu
lokero katujen varsilla ja pihoilla oli täynnä.
Ostoksille oli vaasalaisten lisäksi nähtävästi tullut muutama mustasaarelainenkin.
Kun pysäköintiin asemakaavassa varatut tontit yksi toisensa perästä on kaupungin
rahapulan lievittämiseksi myyty asuntotonteiksi gryndereille, voi sunnuntain
tilanne muuttua pysyväksi.
Kun ”asemakaavasaneerausta” Vaasassa 1960-luvulla aloiteltiin, oli liikennesuunnittelu
uutena asiana tullut Suomeen Amerikan ja Ruotsin kautta. Ylilyöntejäkin varmasti
tapahtui. Helsingissä suunniteltiin aivan vakavin naamoin pientä rantaa kiertävää
moottoritietä mm. Kauppatoria ja Presidentinlinnaa sivuten. Tämä yksityiskohta
onneksi ei toteutunut, mutta insinöörien laskelmissa autokannan kasvusta ja liikenteen
vaatimuksista oli järkeäkin.
Vaasan kaavaa suunnitteli Erik Kråkströmin arkkitehtitoimiston apuna 60-luvulla
liikennesuunnittelijana insinööritoimisto Viatek. Eräs ideoista oli poistaa vähitellen
autoliikenne Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikoilta Rauhankadun ja Hietasaarenkadun
varrelle rakennettavilla pysäköintitaloilla. Tammipihan rakennusta lukuun ottamatta
ajatus on lähes romuttunut.
Toriparkki on kyllä hyvä ratkaisu, mutta sinne mahtuvien autojen määrä ei vastaa
keskusta-alueen asukkaiden, työssäkäyvien ja liikkeiden asiakkaiden pysäköintitarpeita.
60-luvun kaava edellytti tonteille ja palokatujen keskelle runsaasti puustoa ja istutuksia.
Pihan autopaikkojen lisäksi oli mahdollisuus rakentaa taloille maanalaista parkkitilaa.
Loput asukkaidenkin autoista olisi sijoitettu rakennettaviin pysäköintitaloihin. Kun
pihoja nykyään katselee huomaa, että puita on vähän mutta autoja ja asvalttia liikaakin.
Sama koskee palokatuja. 60-luvun kaavoittajien ajatuksista on kovasti lipsuttu.
En oikein tiedä millaisia pysäköintitarvekompromisseja kaupungin nykyiset kaavoittajat
ja liikennesuunnittelijat yrittävät noudattaa. Luultavasti suunnittelijoiden ja päättäjien
ajatuksissa on ristiriitaa.
Rakennukset, mm. ne neljä tornitaloa torin ja rautatien välissä, poikkeavat paljon
siitä mitä kaavoittaja aikanaan kuvitteli. Yhtenäisen näkymän sijasta on neljä erilaista
aika kömpelöä rakennusmöhkälettä. Julkisivut tuskin paljoa paranisivat tai huononisivat
lisärakentamisestakaan. Mutta epäilen, että tarpeellisista pysäköintipaikoista taas ker-
taalleen tingittäisiin. Turhaa keskustakortteleita kiertävää autoliikennettä syntyisi lisää
ja asukkaiden astmakin lisääntyisi.
Hyvät liikenne- ja pysäköintiratkaisut Vaasan kokoisessa kaupungissa eivät voi olla
mahdoton ongelma. Toivottavasti sellaiset löydetään ja toteutetaan ennen kuin melko
suurella tehokkuudella rakennettuja keskustakortteleita lisärakennetaan.
Asko Halme
-
Asko Halmeen kolkuttelu pysäköintipaikoista on varmasti aiheellista ja yksi keskeisiä tekijöitä kun keskustan rakennetta suunnitelaaan. Vanha totiuushan on sellainen, että jos tila käy kaupungissa ahtaaksi, on ainoa mahdaollisuus kasvaa ylöspäin tai alaspäin.
Juuri tässä tilanteessa ollaan pian Vaasassakin. Minusta alaspäin kasvaminen tuntuisi luontevimmalta. Yhdistämällä ja laajentamalla toripysäköntiä helpotettaisiintilannetta tuntuvasti. Toki myös maanpäällinen rakentaminaen on mahdollista, tai olisi ollut mahdollista.
On toki muitakin mahdollisuuksia. Yksi voisi olla vitsinä pidetty raitiotie eli kiskoliikenne ja toinen kehittää pienbussiliikennetta kaupungin ulkopuolella olevien satelliitti-pysäköinti-paikkojen ja keskustan välillä.
Myssy päähän ja pohtimaan, ei silmille.
-
Arkkitehti Eeku Strahlin näkemys Vaasanpuistikon sivua pitkin kulkevasta passagesta torin kohdalla kannattaa ottaa vakavasti, vaikka se olisikin tehty "pilke silmäkulmassa". Passagekäytävä joka on mahdollista avata ja sulkea vuodenaikojen mukaan on jo sinänsä fiksu ratkaisu.
Mieleen tulee väistämättä että olisiko tällaisella passagella, jonka toinen kylki olisi linja-autopysäkin odotuskatos, suurikin merkitys linja-autoliiikenteen piristymiselle. Jos tuollaisessa passagessa olisi myynnissä esimerkiki päivittäistavarat niin kantomatkaksi linja-autoon jäisi 3 metriä. Tuntuu houkuttelevalta.
Valitettavasti minun on myös yhdyttävä Strahlin pessimismiin. Hyvätkään ideat eivät mene Vaasassa lävitse kun kysymys on kauppatorista. Ensimmäisenä tällaista ratkaisua vastaan nostavat älämälön ne kolme vielä hengissä olevaa sotaveteraania, jotka eivät enää näkisi Vapaudenpatsasta kun heitä kustkataan Kauppapuistikkoa pitkin Sepänkylän terveyskeskukseen.
-
Harvinaisen kiinnostavaa, uutta tulevaisuudenuskoa luovaa ja jo innostavaakin on seurata virkeästi ja taidolla laadittuja "Vaasalaisia infon" palstoja ja aivan erityiseti kaupaungin keskustan kehitystä koskevaa laadukasta kirjoittelua. Tästä jos mistä uskoisi olevan apua kaupungin kehittäjille ja kehitykselle. Jos Vaasan 400-vuotismitallista tulee niin komea kuin kuvista näyttää, ovat puuhahenkilöt infon takana todellakin jo nyt ansainneet siitä kultaisen version kukin.
Eeku Srahl ja Anssi Panula ovat mielestäni niinikään ideoineet sellaista uutta ja laadukasta sisältöä, näköä, eloa ja henkeä kaupunkimme keskustaan, että ansaitsevat sekä kultamitallit että Vaasan kaupungin kultaiset avaimet.
Tietenkin talous asettaa rajansa, lait, asetukset, määräykset luonnonlait ja tekniikka puitteensa sekä pessimistit kapulansa toteutuksen tielle. Luonnollisesti suunnitelmiin löytyy vielä runsaasti uusia näkökulmia, eikä aikataulusta koskaan voi mitään tarkkaa ennustaa. Perusideat ja puitteet ovat mielestäni kuitenkin niin erinomaisia, että toteutuvat, jos Vaasa ylipäätään kehittyy ja vieläpä nopeasti, jos nyt lupaavasti vauhtiin päässyt ja keskustelun kohteeksi noussut ydinkeskustan kehittäminen saa jatkua. Erityisen mielenkiintoiseksi, hedelmälliseksi ja myös toteutuskelpoisemmaksi keskustelun herättämät ideat tekee monien osaprojektien yhtäaikainen käsittely, alkaen öljysataman säiliöiden siirrosta putken päähän, sataman raskaan liikenteen väylien miettimisestä, vaskiluodon asutuksen ja kaupunkiradan rakentamiseen, raviradan siirtoon ja asuntomessujen toteutukseen ym.
Vaasalaisia ei ole pitkiin aikoihin hemmoteltu enempää suurilla kuin hyvilläkään asioilla. Niinpä sellaisille onkin jo sekä tilaa että tarvetta. Mikäpä olisikaan parempi tapa juhlistaa kaupunkimme syntymäpäiviä kuin keksiä ja käynnistää mainitun kaltaisia laadunparannustoimia.
-
Keskustelu Vaasan kaupunkirakenteesta
Vaasan kaupunkirakenne, kaupunkirakenne Vaasassa, Topin Rinki, HS Center, Wasa Galleria, Vaasa Passage, Vaasan torisuunnitelma, Vaasan kävelykeskusta.
Tässä linkit blogin puolella oleviin juttuihin, jotka liittyvät käynnissä olevaan keskusteluun. ja lyhyt luonnehdinta.
Heikki Punkari
Halli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkari nostaa keskusteluun n.s Topin Ringin:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/127-Heikki-Punkari.html
Topi Nieminen
ABB:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Topi Nieminen keksi ensimmäinenä ajatuksen ringistä joka kiertäisi maan alla ja päällä koko Vaasan torin ympäristön.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/128-Topi-Nieminen.html
Eeku Strahl
Arkkitehti Eeku Strahl on vakuuttunut siitä, että Vaasan kaupunkirakenne antaa mahdollisuudet ainutlöaatuisiin ratkaisuihin jopa Euroopan mittakaavassa.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/129-Eeku-Strahl.html
Pentti Tarpio
-Helppo yhteys Radissonin ja Galleria Wasan kortteliin sekä liikennevirtojen hallinta on keskeinen tavoite uudelle liikekeskukselle, sanoo Galleria Wasan toimitusjohtaja Pentti Tarpio.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/131-Pentti-Tarpio.html
Kaj Ericsson
Vaasalaisen Schauman-säätiön toiminnanjohtaja Kaj Ericsson sanoo että HS Center kasvaa tulevaisuudessa kauppatorille päin.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/132-Kaj-Ericsson.html
Asko Halme
Kaksi lähiulkoilualuetta on vaasalaisille erittäin tärkeitä: rantareitti Kustas-
porin suuntaan sekä pieni Vaskiluodon metsä vajaan kilometrin kävelymatkan päässä.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/135-Asko-Halme.html
Vaasan passage
Luonteva sijoitus tuulensuojalle/pasage-käytävälle olisi sijoittaa se Vaasanpuistikon suuntaissti nykyisen häkkyrän paikeille. Näin passage olisi kaupungin maalla ja kulkusuuntakin olisi jo enna
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/137-Eeku-Strahl.html
Kondis
Halpa-Hallin ja ns. Black Jackin väliin suunnitetteilla oleva seniorikansalaisten palvelukokonaisuus, Kondis, sai merkittävän lisäpotkun kun hanke voitti yhtenä kolmesta pohjalaisesta hankkeesta arvostetun Venture Cup osakilpailun.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/139-Kondis.html
Aimo Pukkilan juttu blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/143-Aimo-Pukkila.html
-
TARPION KAIMA ON PANNUT KOVAT PIIPPUUN!
Pitää esittää rohkeat visiot nyt, näin esitti aikoinaan Setterberg suunnitellessaan tulevaa Vaasan kaupunkia. Nyt Setterbergiä kiitetään, mutta silloin kun eli, kuuli kyllä melkoiset arvostelut.
Aikoinaan ne olivat hullun suunnitelmia, muttaa hulluudestakin löytyy järkeä. Ilman visioita
ja suunnitelmia ei Vaasa kehity. Kontrafaktisesti voisin antaa kuvan millainen Vaasa olisi, jos kansantuomioistuimen mielipidettä olisi kyselty. Visiot nyt ja heti Punkarin ja muiden kanssa
pöytään ja samalla siipioravat. Niin päästään sanoista tekoihin. Vaasan torisuunnitelmien kanssa touhuttiin aivan liian kauan ja se aiheutti melkoisesti vahinkoja.
MINUN KANTANI ON SE, ETTÄ PANNAAN ASIAT KERRALLA PÖYDÄLLE, JOS ON HYVÄT JA RAHAT LÖYTYY, NIIN TOTEUTAAN SUUNNITELMAT.
Parempi kerta parkaisu kuin ainainen kitinä. Tiedän että tämä vaatii rohkeutta, kukin aika luo omat pyramidinsa ja muistomerkkinsä. Minä olen pikkuisen, niin kuvittelen, aikaani ehkä edellä.
Tämä suunnitelma on vielä liian varovainen eli nyt kortit pöytään. Katsotaan! Jokin niistä toteutuu, ehkäpäaikaa myöden kaikki.
Toivotan onnea matkaan!
Pentti Suksi
-
Kondis
Halpa-Hallin ja ns. Black Jackin väliin suunnitetteilla oleva seniorikansalaisten palvelukokonaisuus, Kondis, sai merkittävän lisäpotkun kun hanke voitti yhtenä kolmesta pohjalaisesta hankkeesta arvostetun Venture Cup osakilpailun.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/139-Kondis.html
Oliko kyseessä aluepalkinto (http://www.stoy.fi/6.html) tms. kun varsinaisella palkintoehdokkaiden listalla (http://www.venturecup.fi/default.asp?id=77&docid=3156&action=Publish_Show) ei pistänyt Seinäjokea silmään?
Tosin ensimmäisen osakilpailun voittajia ei ole taidettu vielä julkistaa?
-
Voiko tämä olla totta?
Tavallisesti ns. luotettava taho kertoi tänään, että Airaksinen Invest suunnittelee 12-kerroksisen lasipalatsin rakentamista Postitalon Onkilahden puoleiseen päätyyn. Juuri mitään muuta ei "taho" asiasta tiennyt.
En tavoittanut tänään Pekka Airaksista kysyäkseni asiasta. Juttu voi pitää paikkansa tai olla hömppää. Jos jattu on tosi niin se muuttaa kerralla Vaasan kaupunkiprofiilin. Muistaakseni suurviisaat ovat aivan vast' ikään kiittäneet että kaikki Kronqvistin tornitalot eivät toteutuneet.
Miten siis nyt. Onko jotain perusteellisesti muuttunut.
-
Kuulemasi juttu saattaa hyvinkin pitääpaikkansa. Onhan selvää että Auraksinen ei hankkisi Postitaloa ilman rakennusoikeutta. Mitten tällainen tornitalo sitten sopii Vaasan Herkaan profiiliin, onkin jo eri asia.
Jos talon profiili on onnistunut niin mikä ettei?
-
Jotain sinne on kyllä suunnitteilla, mutta en tiedä kerroksien määrästä... 12 tuntuis kyllä hieman liioitetulta.
-
Epäselvyyksien välttämiseksi muistutan, että Kondis palvelutalokonsepti oli VentureCupin Seinäjoen 1. vaiheen aluepalkinnon yksi voittajista, kuten uutisoinnisakin on mainittu. VentureCup on monivaiheinen kilpailu, jossa on kolme valtakunnallista vaihetta liikeidea, liiketoimintasuunnitelman luonnos ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi annetaan näitä alueellisia palkintoja 13 paikkakunnalla mm. Vaassa ja Seinäjoella.
-
Miten tämä kilpailu laajenee? Ajattelen lähinnä valtakunnallista näkyvyyttä, mitä tässä nyt ilmeisti ollaan hakemassa. Toki myös paikallista, joka olisi voinut olla parempi. Monia varmaan kiinnostaa miten pitkällä suunitelmat todella ovat.
-
Kaksitoista kerroksinen ja pohjamuodoltaan kolmiomainen kerrostalo Vaasan keskustaan!
Kun ensijärkytyksestä toipuu, ajatus alkaa äkkiä miellyttää. Tuollaisesta rakennuksesta voisi tulla Vaasan uusi symboli. Se antaisi kuvan dynaamisesta, taivaisiin kurkottavasta kaupungista.
Kannattaa muuten lukea huolella Pekka Airaksien haastattelua. Miehellä on selkeästi näkemys siitä millainen tulee olemaan matkakeskus ympäristöineen. Asian käsittelyä pitää ehdottomasti seurata. Luvassa kun saattaa olla yllätyksiäkin.
Errityisesti minua kiinnostaa kulkuakseli asemapuiston halki nykyisen ja siis pian entisen Matkahuollon linja-autotorille. Olen täysin varma että jossakin lymyää suunnitelma siitä, mitä nykyiselle Matkahuollon takapihalle tulee.
Tämä liittyy jotenkin ja toistaiseksi vielä jäsentymättömänä myös koko lLemettilan suunnitelmaan. Odotettavissa onkin keskustan vähittäinen siirtyminen Klemettilän puolelle.
-
Tässä mielenkiintoinen linkki juuri pilvenpiirtäjistä Suomessa
http://koti.mbnet.fi/halanen/pp/vastustajat.shtml
-
Ex-Vaasalainen on löytänyt erittäin mielenkiintoisen linkin. Siitä selviää suomalaisten yleiset fobiat suhteessa korkeisiin rakennuksiin, Jos Airaksisen suunnitelma tornitalosta toteutuu, niin se ei vielä tee Vaasasta metropolia, ei edes se että nykyisen Matkahuollon taakse josakus rakennettaisiin tornitalo(taloja).
Mielenkiintoista on tietysti itse uuden vastustaminen. Vaasassa on juuri nyt meneillään enemmän hakkeita kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ne ovat vain suurelta yleisöltä jotenkin piilossa tai huomiota on kiinnitetty triviaaleihin asioihin kuten liito-oraviin.
Jos kaikki tekeillä olevat hankkeet toteutuvat: Airaksisen tornitalo, matkakeskus, Radisson kortelin senioritalo ja kauppakesakus, Alatorin sisäosissa kulkeva kauppakuja, Topin Rinki, Kauppahallin sisäpihan kattaminen ja niin edelleen, Vaasa on kymmen vuoden kuluttua aivan eri näköinen kuin nyt.
Eikö nyt olisi aika herättää laaja ja monipuolinen ja positiivinen keskustelu tämän kaupungin kaupunkirakenteesta ja sen muuttamisesta ja tietysti myös muutoksen mukanaan tuomista uhista.
-
Vaasa on tunnettu kautta-aikojen kaupunkina joka on kaupungin näköinen, eikä mikään ”savikauppala.” Entisinä aikoina Vaasan vetovoima ja kasvu perustui vahvaan teollisuuteen. Hieman leuhkien vaasalaiset nimittivät kaupunkiaan maalaisten Amerikaksi. Tietty vinha perä kehumisessa olikin, sillä täältä tuli varsin suuren joukon leipä ja elanto vaasanseudulla. Niin kuin on asianlaita tänäkin päivänä. Häiritseväksi Vaasan kasvulle, sekä kehitykselle muodostui kaupan ja teollisuuden rakenteiden muutokset Suomessa ja maailmalla. Tämä Vaasan väliaikainen taantuman aika heijastui välittömästi myös ympäröivään maakuntaan. Tämä taas oli vaikutin uuden muuttoliikkeen syntyyn. Töitä ja toimeentuloa lähdettiin etsimään muualta Suomesta, lähinnä pääkaupunkiseudulta.
Tänä päivänä Vaasa kasvaa ja kehittyy esimerkillisesti. Sen teollisuus on hyvässä iskussa maailmalla ja kotimaassa. Työpaikka omavaraisuus on reippaasti yli 100% joka on johtanut siihen, että työväkeä palkataan kaiken aikaa lisää. On hyvin todennäköistä että työvoimapula tulee vaasanseudulla eteen nopeammin kuin uskommekaan. Näistä syistä toivoisi, että naapuruskunnat ymmärtäisivät yhteenkuuluvuuden merkityksen, sillä samassa veneessä oleminen ei kestä kovin suurta keikuttamista. Seuraamukset saattavat olla huonot, kun aluepolitiikka on tullut Suomeen jäädäkseen, ainakin toistaiseksi.
Meidän kaikkien tällä seudulla Suomea on syytä tukea sitä kehitystä joka on nähtävillä tänään Vaasassa. Rakentaminen on ollut aiemmin vaikeuksissa maapolitiikan ja kaavoituksen kankeudesta johtuen. Siinä mielessä on ilolla todettava ne lukuiset julkaistut hankkeet ja suunnitelmat jotka antavat jatkoa Vaasan kehitykselle. Lisäksi kun voidaan todeta kaikkien näiden hankkeitten olevan oikeassa linjassa. Vaasan kaupunki vastaa kaavoituksesta sekä kunnallistekniikan mahdollisuuksista ja yrittäjät omasta osuudestaan.
Tervetuloa kaikki kehittämään Vaasaa!
Toivoo Heikki Lamminmäki
-
Sivusta seuraten näyttää siltä kuin virkamiehet ja yrittäjät olisivat löytäneet aivan uuden vaihteen. Hyvin tuntemani sisäpiiriläinen kertoi, että nyt kokoustetaan ja kovasti, Jopa valtuutettujen talvilomalla tehdään työtä.
Luvassa saattaa siis olla vielä tämän vuoden aikana tai ensi vuoden alussa mukavia otsikoita. Tarkoittaa ilmeisesti rakennushankkeita. Toivotaan näin.
-
Vaikka sitä itse on vaasalaisena melkein jäävi arvioimaan kaupunkikuvaa, niin yhdyn kyllä useamman edellä kirjoittaneen mielipiteeseen siitä, että Vaasan keskusta kestää kyllä suomalaisessa vertailussa loistavasti. Tämä on oikean kaupungin näköinen, mitä ei voi sanoa monestakaan kaupungista Suomessa. Kun on vielä lisäksi meri ja puistikot, niin vot !
Kaupungin kehittymisestä ei minulla kyllä ole ruusuisia kuvitelmia. Vaasa on kyllä sitten 70-luvun alun jäänyt osittain kehityksen kelkasta, eikä taida niiltä osin sinne enää päästäkään. Syyt ovat paljolti maantieteelliset. Kun toisella puolella on meri ja toisella Mustasaari, niin kehity siinä sitten. Merellä ei asu ketään ja yhteistyö Mustasaaren suuntaan on takkuista. Syrjässä olemme ja tänne jäämme, lättähattuyhteyden päähän. Kohtalaisen hyvin on toisaalta mennyt esim. koulutuksen alalla, yliopisto-opetusta on monenlaista, ammattikorkeakoulut ym. Veturiyrityksetkin (ABB ja Wärtsilä) porskuttavat vielä. (Tosin tulee vielä aika, jolloin ABB lähtee Vaasasta, sanokaa minun sanoneen. Toivottavasti silloin on jotain muutakin). Poliittisen vaikuttamisen alalla vaasalaisten olisi kyllä otettava itseään niskasta kiinni ja äänestettävä vaasalaisia eduskuntaan. Yksi kansanedustaja on kyllä pohjanoteeraus, mutta kertonee jotain ongelmista.
Ehkä sitä vain on otettava lusikka kauniiseen käteen ja nautittava siitä mitä on. Mukava ja kaunis kaupunki, vaikkei olekaan mikään kasvukeskus. Kyllä täällä hyvän elämän voi elää.
-
Tämä menee ehkä jankaamiseksi. Vastasin oikeastaan tähän jo tuolla Keskikaupungin asiat ketjussa. Mutta toistettakoon se vielä tässä. Vaasassa ei ole kävelykatua, eikä kävelykeskustaa. ON vain tuulinen aukea, missä ei ihminenihmistä kohtaa. Sorry.
Muuten mukava kaupunki.
-
Vastaus: Johanssonille:
Päätös Ventura cupiin osallistuminen seuraavaan kierokseen meidän on
tehtävä tammikuun aikana, eli siihen meille on vielä vähän aika, mutta
valmius siihen on olemassa.
Alustavat keskustelut Kondiksen aikaansaamiseen on aloitettu myös
Seinäjoen kaupungin kanssa 15.12.2005, Keskustelut muiden Vaasan
naapuruuskuntien kanssa ovat toistaiseksi odotuskannalla.
Kondis-rakennussuunnitelmat ovat siinä pisteessä, että tarkat
neliömäärät, rakennuskustannukset ja rakennuksen sijoitus on meille täysin selvä. Myös alustavat
kaavamuutostyöt ovat tehtynä.
Toivon, että olen pystynyt täydentävästi vastaamaan kysymykseesi..
Terveisin Anssi Panula
-
Tässä mielenkiintoinen linkki juuri pilvenpiirtäjistä Suomessa
http://koti.mbnet.fi/halanen/pp/vastustajat.shtml
Ex-vaalaiselle: Loistava linkki! Tämä siirtyi omiin bookmarkkeihin ja tulen sitä käyttämään sitä jatkossa useissa keskusteluissa rakentamiseen liittyen.
Oma kantani rakentamiseen on lyhyesti sanottuna se, että sotien jälkeinen rakentaminen on ollut lyhyesti sanottuna kauheaa. Sen lisäksi, että se on ollut kauheta, sen alta on purettu todella upeaa historiallista rakennuskantaan. 60-70 luvuilla tapahtunut purkamisvimma tuhosi arkitehtonisesti todella upeaa suomalaista rakennuskantaa uskomattoman laajasti.
Helsingin osalta voidaankin sanoa, että kaupunkia eivät tuhonneet toisen maailmansodan pommituksen vaan 60-80 luvun grynderit ja kunnallispoliitikot.
Historia siis tuo... miten tulevaisuus? Pitäisikö tänä päivänä, mutta myös tulevaisuudessa rakentaa 3-6 kerroksisia betonielementtirakennuksia, jotka sopivat 30-vuotiaaseen rakennuskantaan?
Ei missään nimessä!
Suomalaisten kaupunkien tulee kehittyä kaupunkien lailla. Suomalaiset kaupungit, kuten Vaasa, kaipaavat modernia kaupunkimaista rakennuskantaa. Mielestäni on absurdia vastustaa korkeita rakennuksia "rakennuskannan sillhuettiin" vedoten.
Jos haluat maaseutumiljöötä, muutat maaseudulle. Jos haluat lähiömiljöötä, muutat lähiöön. Mielestäni kaupunkirakentamisen ei tulisi jäljitellä edellä mainittuja, päinvastoin.
Rakastuin pilvenpiirtäjiin lopullisesti siinä vaiheessa kun kävin ensimmäistä kertaa New Yorkissa. Manhattanin pilvenpiirtäjät ovat uskomattoman upeita. Olisi todella hienoa nähdä vastaavia Suomessa.
Lähin paikka nähdä hienoja "pilvenpiirtäjiä" on Tallinnassa. Siellä on mielestäni rakennettu todella upeita pilvenpiirtäjiä osaksi vanhaa kaupunkia. Kaupungissa on sanalla sanoen karismaa. Vanha ja uusi sulautuu yhteen hienosti. Sen sijaan, että kauas kaupungin laidoille rakennettaisiin betonielementtikolosseja, on kaupungin keskustaan rakennettu upeita pilvenpiirtäjiä.
Rakennukset itsessään luovat ympäristölleen dynaamisuutta. Sen lisäksi, että kaupungin ilme muuttuu, tuovat rakennukset mukanaan monenmoista taloudellista toimeliaisuutta. Työpaikkoja, toimistoja, ravintoloita, kauppoja, kulttuuria jne.
Toivon, että Vaasassa ei jähmetyttäisi sosialismin aikaiseen uuden vastaisuuteen vaan pystyttäisiin ennakkoluulottomasti kehittämään kaupunkia uuteen upeaan arkkitehtuuriin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, jonka uusi rakennuskanta mahdollistaa.
-
Rakennukset itsessään luovat ympäristölleen dynaamisuutta. Sen lisäksi, että kaupungin ilme muuttuu, tuovat rakennukset mukanaan monenmoista taloudellista toimeliaisuutta. Työpaikkoja, toimistoja, ravintoloita, kauppoja, kulttuuria jne.
Mutta moniko haluaa juuri torin ympärille? Ymmärtääkseni se on ollut yksi pullonkauloista?
( BBC muuten uutisoi energiaa tuottavista autorampeista (http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/somerset/4535408.stm). )
-
Kaupunginvaltuutettu Aimo Pukkila (65) (SDP) esittää että kaupunki tekisi juhlapäätöksen, joka jouduttaisi kaikkien merkittävien vireillä olevien hankkeiden läpiviemistä. Se olisi todellinen lahja koko Vaasalle, eikä maksaisi kovinkaan paljon.
Keskustaa elvyttämään
-Kaupungin keskustan elvyttäminen on lähtenyt myönteisesti käyntiin, joten kaupungin tehtävänä on nyt hoitaa sille kuuluvat tehtävät nopeasti ja ilman viivytyksiä. Alustava ”juhlapäätös” tulisi tehdä jo vuoden alussa ja siunata se sitten juhlakokouksessa, puntaroi Pukkila,
Aimo Pukkilan juttu blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/143-Aimo-Pukkila.html
-
Kouhi on sanout että Pukkila menee hänestä heittämällä oikealta ohi. Paljon ei maalaispoika Pukkila kouluja käynyt. Jäsenkirjalla pääsi sisähommiin.
Luulee olevansa viisas ja muiden kovin tyhmiä. Erityisen katkera ja vainoharhainen hän on akateemisen koulutuksen saaneille. Kaikki pienten ihmisten asioihin viittaava häntä kuvottaa, puhumattakaan nyt kansalaisdeomokratiasta tai luonnon- tai rakennustensuojelusta.
Loistava keksintö joka vain Pukkilan päässä voi syntyä: :kaavat heti valmiiksi! Voi, voi kun kukaan ei ole noin yksinkertaista asiaa ennen tajunnut! Näköispatsas Pukkilalle! Härmän lahja Vaasalle!
-
Präntööläisen kirjoitus käy jo herjauksesta. Minun kokemukseni mukaan Pukkila on reilu kaveri.
-
Koitin googlata Pukkilaa (http://www.google.com/search?hl=en&lr=&safe=off&client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi-FI%3Aofficial&q=aimo+pukkila&btnG=Search). Ensimmäisenä tuli vastaan Tapio Osalan kommenttia (http://netti.nic.fi/~tapioo/mielipide.htm) vuoden 2003 energiaseminaarista ja Kivihaan marketin suhteen.
-
Samaa mieltä...
Präntööläisen kirjoitus on pahanlaatuinen, henkilökohtainen solvaus, se on samalla myös höykkäys tätä rakentavaa foorumia kohtaan.
Jos Präntööläinen haluaa taantuman jatkuvan, se on hänen mielipiteensä mutta henkilökohtaisia loukkauksia ei tarvita.
-
En viitsinyt kannella ylläpidolle Präntööläisen herjaavasta kirjoituksesta, koska muut fiksut jo oikaisivat.
Kyllä Aimo Pukkila pitkänmatkan kunnallispoliitikkona tietää, että kaavan tekeminen ja kaavamuutoksien tekeminen kestää.
Vaasan kaupungin juhlapäätöksen takana on turhautuminen aikaisempaan juhlapäätökseen, joka ei koskaan toteutunut. Tällainen "kehityspäätös" on erinomaisen fiksu veto. Se olisi samalla kaupungilta osoitus siitä, että kunnan tehtävänä on huolehtia perustasta ja elinkeinoelämän kaikesta muusta.
Tässä kylässä tarvitaan ennen kaikkea uskoa ja luattamusta ja yhteistyötä. Siitähän Puklkila kaipaa.
-
Pukkilankin puheita valtuuston pöntöstä seuranneena ei tuo nyt kovin yliampuvaa ollut. Kovasti hän on hyökännyt professoreita, ekonomeja ja lääkäreitä vastaan. Maalaisuuden eikä koulutamattomuuden toteaminen tuskin on solvaus? Eikä hänen polittisen sijaintinsa arviointi. Tuo loppuosa oli kai sitä sarkasmia?
-
Pukkilankin puheita valtuuston pöntöstä seuranneena ei tuo nyt kovin yliampuvaa ollut. Kovasti hän on hyökännyt professoreita, ekonomeja ja lääkäreitä vastaan. Maalaisuuden eikä koulutamattomuuden toteaminen tuskin on solvaus? Eikä hänen polittisen sijaintinsa arviointi. Tuo loppuosa oli kai sitä sarkasmia?
Onko asiat loppuneet, kun pitää alkaa juoruilemaan? Tämä on kai sitä henkilöpolitiikkaa!
Siinä ei koulusivistystä tarvita.
-
Ajatus että kaikki osapuolet ryhtyisivät yhdessä toimimaan on niin hieno, että sille täytyy nostaa hattua. Varmasti on niin että ristiriitoja on nyt vähemmän kuin aikaisemmin.
Taustalla saattaa kuitenkin olla asioita, jotka vaikuttavat häiritsevästi. Kuulin nimittäin että kaavoitusmaksut ja lisärakentamisoikeudet eivät jakaantuisi tasaisesti ja oikeudenmukaisesi kaikkien toimijoiden välille.
Näinhän asia ei voi olla. Kaikkia toimijoita pitää kohdella samalla tavalla. Avoimuus ja rehellisyys on ainoa tapa hoitaa tällaiset asiat.
Lisäksi ns. pikkulintu visersi että ainakin yksi keskusjohdon viramies tuputtaa tilanteessa kuin tilanteessa omia miehiään ja ilmeisesti kauko-ohjattuja ratkaisuja. Näinkään ei tietenkään voi olla.
Onneksi on tämä foorumi, jonne joku tietävä aina jotain kertoo. Näin poliittisesta päätöksenteosta tulee aina vain läpinäkyvämpää.
Toivottavasti myös asianosaiset löytävät tänne.
Pukkilan esitys on hyvä vaikka ehkä hieman, miten sen nyt sanoisi, äkkiseltään tehty. Jotta esityksellä olisi arvoa, täytyy jonkin – ehkä Pukkilan itse – tehdä asiasta kiireisesti valtuustoaloite. Jatko onkin sitten mielenkiitoinen nyt kun pallo on heitety.
-
"joka velvoittaisi kaikkia virkamiehiä toimimaan niin, että vireillä olevat kaavoitussuunnitelmat viedään myönteiseen päätökseen nopeassti ilman vitkuttelua ja jarrutusta.."
Eikö tuo tarkoita suomeksi:
Pukkilan mielestä virkamiehet ovat saamattomia, jarrumiehiä ja vitkuttelijoita.
Tuon hänen avauksensa voisi siis ottaa peitettynä keljuiluna. Kyllä varmaan virkamiehet tuon ymmärtävät. Auttaakohan oikeasti asiaa? Joka itsensä ylentää...
-----
Kun ei tule untakaan niin pitipä oikein käydä katsomassa mitä Osala Pukkilasta kirjoittaa:
Vaasan kaupunginvaltuuston kokouksessa 3/12 2001 valtuutettu Aimo Pukkila väitti televisioidussa lähetyksessä :
1) Tapio Osala on tehnyt valituksia Keskon Kivihaan marketin poikkeuslupamenettelystä mutta sai valituspapereihin toisen allekirjoittajan
2) Tapio Osala on saanut ympäristöministeriön tekemään asiasta purkuhakemuksen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen
3) Näistä teoistaan johtuen Tapio Osala on aiheuttanut kaupungille miljoonien veromarkkojen menetykset
Ensinnäkin totean heti niille, jotka eivät jaksa lukea pitempään että syytökset eivät pidä paikkaansa.
....
Kiitän kovasti vaikutusvaltani yliarvioinnista ja toivotan valtuutettu Pukkilalle (sd.) Hyvää Joulua!
-
Kun kaupunkirakenteesta on jokaisella mielipiteitä niin kysyisin onko kenellekään tuttu PC-peli SimCity4 (http://simcity.ea.com/) (Simcity suomenkielisessä wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Simcity))? Siinä jokainen saisi tyydytettyä suunnitteluhaluaan virtuaalisessa kaupungissa.
Uusimmassa versiossa pystyisi muokkaamaan peliin vaikka Vaasan (mikäli 3d-malleja löytyisi tai joku tekisi). Ja mahdollisesti syntynyttä 3d-Vaasaa pystyisi tarpeen tullen hyödyntämään vaikka siinä ilmoitustaulussa mistä oli aikaisemmin kirjoitusta.
LISÄYS:On muuten halppis-pelinä tuo nykyään.
-
Tuntuu siltä että valtuutettu Aimo Pukkila ärsyttää joitakuita foorumiin rekisteröityneitä. Se on aivan turhaa. Kaavoitusasioiden jouduttaminen on kaikkien yhteinen etu. Yleensähän näkyvät ja kovaääniset ärsyttävät mutta he saavat myös jotain aikaan.
Minua ärsyttää eniten valtuustossa ne äänestysautomaatit, joilla ei ole koskaan mitään sanottavaa ja omaa mielipidettä mistään asiasta. Heitä on jokaisessa puolueryhmässä. Keskitytään nyt tässä ketjussa itse asiaan eli siihen millaisen kaupungin me itsellemme haluamme ja miten tätä pyrkimystä voi edistää.
-
Tuntuu siltä että valtuutettu Aimo Pukkila ärsyttää joitakuita foorumiin rekisteröityneitä. Se on aivan turhaa. Kaavoitusasioiden jouduttaminen on kaikkien yhteinen etu. Yleensähän näkyvät ja kovaääniset ärsyttävät mutta he saavat myös jotain aikaan.
Minua ärsyttää eniten valtuustossa ne äänestysautomaatit, joilla ei ole koskaan mitään sanottavaa ja omaa mielipidettä mistään asiasta. Heitä on jokaisessa puolueryhmässä. Keskitytään nyt tässä ketjussa itse asiaan eli siihen millaisen kaupungin me itsellemme haluamme ja miten tätä pyrkimystä voi edistää.
Olen Toopen kanssa asioista täysin samaa mieltä.
Pukkila on niitä harvoja, jotka sanovat suoraan sen mitä ajattelevat. Kaavoitusasioiden jouduttaminen koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa ja kaavoitusprosessien paraneminen parantaa Vaasan kilpailukykyä asukkaiden ja yritysten silmissä.
Mutta näin siinä käy kun kaupungin toimintaa haluaa kehittää, haukut siitä vain saa... ilmeisesti pitäisi vaan vastustaa kaikenlaista kehittymistä ja toimia "äänestysautomaattina", kuten Toope sanoi.
Nytkö aletaan sitten kertomaan mielipiteitä muista valtuutetuista, kaupunkilaisista ja koulutetuista ilmeisestikin?
-
Kyllä tämän ketjun täytyy pysyä asiassa eli kaupunkirakenteessa ja sen kehittämisessa. Jos joku haluaa arvioida nimeltä nykyisiä valtuutettuja niin perustakoon oman ketjun.
Minua jäi kovasti vaivaamaan aikaisemmasta postauksesta, taisi olla Besse, että kaavoituksessa ja lisärakentamisessa kohdelaaan Vaasasa toimijoita eri tavalla. Onko näin? Ja jos on, niin keitä? E i sunkaa Vaasassa olla sairastuttu turuntautiin? Toivottavasti ei,.
-
Tuossa jo joku ehti kysymään että missä ihmiset ehtii tapaamaan kun niin kovaa suunnitellaan.Nyt pitää
mielestäni muistaa yksi täreä asia ennen kuin lähdetään sekoittamaan sitä laastia ja vetämään viimeistä viivaa paperille että meitä löytyy eri ikäisiä ihmisiä ja eri kuntoisia . Että tämä tilanne ei menisi vielä hankalammaksi kuin se nyt on sillä vanhuksilla on pula "hoitopaikoista-asuntoloista" .
Tämän ns. YDINkeskustan luomisessa olisi myös otettava huomiooon muutama sellainen seikka että siellä
pystyisi vapaasti kulkemaan liikuntarajoitteiset ja vammaiset samassa joukossa koska se vain sairaus joka ei yleensä tartu.
-
Olen 100% samaa mieltä Aimo Pukkilan kanssa. Erittäin hyvä ja konkreettinen ehdotus. Parempaa ideaa en itse keksi.
"Juhlapäätöksellä" pitäisi mielestäni pyrkiä konkreettiseen tulokseen, kuten Aimo esittää, ei mihinkään teoreettiseen taivaanrannanmaalailuun.
Aimon ehdotus on aiheuttanut tällä foorumilla jonkun verran soraääniä. Toistaiseksi yksikään idean kritisoija ei ole konkreettisesti perustellut, että mikä Aimon ehdotuksessa olisi ollut huonoa tai mitä pitäisi ehdottaa sen sijaan. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että eri mieltä ei saisi olla. Eriäviä mielipiteitä täytyy kunnioittaa sillä ilman niitä ei uusiakaan ideoita ilmene. Jos kaikki olisivat samaa mieltä, silloin kokoukset ja demokraattinen päätöksenteko olisi turhaa - voisihan tuolloin päätökset tehdä yksinkin. Kriittikkiä esitettäessä pitää vaan muistaa tuoda esille oma ehdotus vaihtoehtoisesta ideasta.
Toivottavasti aiheesta syntyy vielä reilusti lisää keskustelua. Olisi myös kovin suotavaa mikäli valtuusto ottaisi tämän "kansalaiskekustelun" huomioon päätöstä tehtäessä.
Hyvä ehdotus, Aimo Pukkila!
-
Aimo Pukkilan perusajatus tuli selväksi, mutta mitä se merkitsisi käytännössä? Varmasti ainakin sitä, että kaupunki joutuisi ostamaan kaavoitusapua yksityisiltä. Toisaalta Vaasassa on varmasti myös yrityksiä, jotka olisivat valmiita osallistumaan kaavoituskustannuksiin jos pääsisivät vaikuattamaan kaavaan.
En osaa priorisoida muita hankkeita kuin matkakeskushankkeen. jota pidän erittäin tärkeänä. Kaiki muu onkin sitten silkkaa toiveajattelua. Toivon että saamme Vaasaan elävän ja toimivan liikekeskustan, jonka vaikuatuspiiri ulottuu maakuntaan vähintään 80 km.
En ole mikään kiinteistönomistajien ylin ystävä mutta luulen että tässä tilanteessa Vaasan kaupungin - siis valtuuston - on taivuttava ja annettava tilaa liike-elämän ehdotukslle ja vieläpä nopealla aikataululla.
-
Varmasti ainakin sitä, että kaupunki joutuisi ostamaan kaavoitusapua yksityisiltä. Toisaalta Vaasassa on varmasti myös yrityksiä, jotka olisivat valmiita osallistumaan kaavoituskustannuksiin jos pääsisivät vaikuattamaan kaavaan.
Luulisin, että rakennuttajat ovat enemmän kuin valmiit osallistumaan kovaksikin nouseviin kaavoituskustannuksiin mikäli vaihtoehtona on seitsemän vuoden odottelu byrokratian hampaissa.
Läpinäkyvä päätöksenteko ja tarpeettoman byrokratian karsiminen sekä nopeuttaminen on kaikkien etu. Päinvastainen tilanne luo vain pysähtyneisyyttä, korruptiota hallintoon ja tyytymättömiä kuntalaisia.
-
Minua mietityttää kovasti, mitkä hankkeet laittaisin etusijalle jos olisin päättäjä. Mielestäni matkakeskushanke on kiireellinen ja se lieneekin hyvässä hoidossa. Kaupungin keskustaan suunnitellut tornitalot ovat asia, johon täytyy suhtautua vakavasti.
Erittäin kiinnostava on Radisson-Wasa Galleria-kortteliin suunnitteilla oleva senioritalohanke - Kondis. Se on ymmärtääkseni ainutlaatuinen hanke ainakin Suomessa.
LIsäksi pidän erittäin tärkeätä torin suunnittelua. Tähän liittyy tietysti niin Topin Rinki kuin mahdollinen Vaasanpuistikon rauhoittaminen autoliikenteeltä ja puistikon maanalainen rakentaminen.
Suora yhteys Vaskiluodon öljysatamasta Vikbyhyb on milestäni myös tällainen hanke.
Muutoin olen sitä mieltä, että kaupungin on tehtävä kaikkensa IKEAn saamiseksi Vaasaan.
-
Voi hyvät hyssykät, tämä Pukkilan ehdotus on suorastaan nerokas. Eikö kukaan todellakaan tajua että ehdotus sulkee kaikki likapyykinpesut pois joita myös tässä ketjussa on vihjailtu, että kaavamaksut, rakennusoikeusmaksut ja muut oheiskulut eivät jakautuisi tasaisesti.
Tämä ehdotus voisi olla todellakin muutos parempaan. Jopa minä omalta osaltani ymmärrän Pukkilan tokaisun, että mikään talous ei voi kestää tällaisia kaavantekoaikoja. Tiedän että minkään rahoituslaitoksen kiinteistönrahoituspäätöstä ei voida pitää voimassa niin pitkään. Lopputulos on aina sama, vain nämä yritykset pääsevät rakentamaan, joilla on omasta takaa varat siihen ja ovat vielä valmiita sijoittamaan nämä rahat pois yrityksen pyörittämisestä ja luomaan lopulta uusia työpaikkoja.
Pukkila on tässä asiassa aivan oikeassa, ei mikään järkevä talous voi kestää tällaista, kutsutaanko sitä sitten Turun-taudiksi tai Vaasan-taudiksi. Uudeksi aluksi Pukkilan ehdotus on ymmärrettävä, olkoonkin vaikka ehdotus on tehty hätäisesti eikä sitä ole perusteltu kunnolla, se on silti lähtökohdiltaan erinomainen.
-
Hei
tämä ei ole reilua. Sanokaa nyt suoraan jos kerran tiedätte että Vaasassa kaavoitusmaksut ja lisärakennusoikeudet jakaantuisivat epätasaisesti toimijoiden kesken. Kuka on siis hyötyjien ja kuka häviäjien joiukossa Onko esimerkiksi Airaksinen saanut jotain hyötyä siitä että puuhastelee myös matkakeskuksen kanssa?
Onko Halli Oy maksanuat lisärakennusoikeuksista vähemmänkuin muut. Meillä oikeus tietää. Tai sitten tällaiset vihjailuat on kertakaikkiaan lopetettava. Samoin kuin puheet siitä että kaupungin virkamiesten sisäpiirin sisällä olisi jonkinlainen konsulttien ja "oikeiden" rakennusalan asianatuntijoiden valiojoukko, joille työt haluttaisiin keskittää.
-
-Itse asiassa kaikki kehittäminen lähtee visioista. Meillä Vaasassa visiot ymmärretään tavoitetilaksi mihin pyritään. Voidaan myös puhua innovoinnista. Se on asioiden näkemistä uudella tavalla. Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan. Tätä kutsutaan suunnitteluksi, selittää Pitkämäki Vaasan kehitystrategioita.
Tässä uusin lisä Vaasan kaupunkirakenne keaaskusteluun
-
Kuten niin usein politiikassa, niin Pukkilan esitystä on vaikea varmaan kannattaa, jos sattuu olemaan eri puoluekantaa. Ainahan voi sitten politiikassa heittää saman idean ihan uutena hieman uusitussa muodossa. Tämä on maan tapa.
Mielestäni idea oli hyvä keskustelun avaus ja kommentoinnin kohde eikä liene tarvetta ruveta syvällisemmin perehtymään idean esittäjän syntyperään saati siihen onko hän akateemisesti koulutettu vai ei ja sympatiseeraako itse idean esittäjä koulutettuja vai ei.
-
Kaupunginvaltuutettu Aimo Pukkila (65) (SDP) esittää että kaupunki tekisi juhlapäätöksen, joka jouduttaisi kaikkien merkittävien vireillä olevien hankkeiden läpiviemistä. Se olisi todellinen lahja koko Vaasalle, eikä maksaisi kovinkaan paljon.
Keskustaa elvyttämään
-Kaupungin keskustan elvyttäminen on lähtenyt myönteisesti käyntiin, joten kaupungin tehtävänä on nyt hoitaa sille kuuluvat tehtävät nopeasti ja ilman viivytyksiä. Alustava ”juhlapäätös” tulisi tehdä jo vuoden alussa ja siunata se sitten juhlakokouksessa, puntaroi Pukkila,
Ottamatta kantaa avauksen tekijän sivistystasoon niin aika yksinkertaiselta esitys tuntuu. (= kaikki äkkiä yksimielisiksi niistä hankkeista, joita minä pidän tärkeänä. Kaikki työ heti valmiiksi!)
Yhtä hyvin voisi esitystä laajentaa "Kaupungin työntekijöiden olisi juhlavuoden kunniaksi alettava tekemään työtä palkkansa eteen ja kaikkien, myös päättäjien, olisi tultava yksimielisiksi kaikesta". Tätähän Pukkila tarkoittanee mutta vain rajoittuu vain yhteen ammattiryhmään?
Itse asiaan: ongelma on se, että asioista ei olla yksimielisiä. Tai onko se nyt edes ongelma? On hassua olettaa, että kaikki olisivat Pukkilan kanssa samaa mieltä itse hankkeiden sisällöstä ja kiirellisyysasteesta. Saataisiinpa nyt edes yleiskaava viimenkin valmiiksi joka on kaiken muun suunnittelun pohjana. Nähdäkseni juuri voimavarojen paneminen uusien kuningasideoiden ja yksittäisten tonttien kaavoitukseen syö pohjan kaavojen valmistelulta. Ei kai edes kaavoitetusta rakennusmaasta ole pulaa - ny vaan haikaillaan rakennusliikkeitä enemmän kiinnostaville alueille.
Kaikkea hyvää Pukkilalle!
-
Kaavoituksesta
Vaasan kaupungin kehittäminen on monen eri osa-alueen yhteissumma. Kaavoituksen vaikutukset voidaan jakaa karkeasti, uusiin alueisiin (esim. Mustikkamaa), alueellinen uudistuskaava (Palosaari), postimerkki kaava (Raastuvankatu 1 – 5), sekä kiinteistökohtainen kaava muutos ( Pitkäkatu 54).
Uudenalueen kokonaiskustannukset ovat selkeästi kaupungin kannalta kallein ratkaisu. Kunnallistekniikan yhteiskustannus tonttia kohden on mittavin. Seuraavaksi palvelurakenteen uudistus, tai kokonaan uuden alueellisen palvelutoiminnan luominen. Myös varsin mahtava summa euroja muodostuu uuden alueen käyttömenoista. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin myös sijoitetun pääoman korot ja investointien kuoletukset on otettava huomioon. Näin ollen kokonaan uusille alueille tehtävä kaavoitus pitäisi olla mahdollisimman suuri tehokkuudeltaan. (vain tornitaloja) Mikä ei ole taasen järkevää viihtyvyyden kannalta, sillä slummiutumisen vaara on suuri.
Edellisen perusteella pitäisikin suosia uudistus- ja täydennyskaavoitusta, sekä kiinteistökohtaista kaavamuutosta, sillä nämä hyödyntävät olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palvelurakennetta. Lisäksi tässä on huomioitava kiinteistön omistajien saama arvonnousu, ja sitä kautta kaupungin mahdollisuus kattaa kustannuksiaan kaavoitussopimuksen avulla.
Siinä olen Aimo Pukkilan kanssa yhtä mieltä, että Vaasan kaavoitus prosessit ovat kestäneet aivan liian kauan. Esimerkkinä Purolan kaavoitus. (yli 25 v) Ajankulu on lähes vanhentanut myöhään syntyneet asemakaavat. Toinen seikka joka on pitkittänyt kaavoituksen valmistumista on rakennusliikkeiden kanssa käydyt neuvottelut kaavaehdoista. Tyypillisin esimerkki on, nyt loppusuoralla oleva Raastuvankatu 1 – 5 kaavoitus. Käsittääkseni siinä kompastuksena on ollut autopaikka rakentamisen velvoitteet. Nyt esitetyt muutokset aiempaan suunnitelmaan parkkitalon rakentamisesta ”rosvovitosen” tontille on vesitetty. Tämä taas johtaa siihen, että paineet nousevat vaatia muilta kiinteistöiltä ”ylimitoitettua” parkkipaikkarakentamista, kun kaupunki ei pysy toteuttamaan parkkipaikka velvoitteitaan jotka ovat keskustan osayleiskaavassa hyväksytty.
Yleisemmin ottaen Vaasan kaupungin kaavamuutokset ovat tapahtuneet liikaa isojen rakennusliikkeiden ehdoilla. Pienet rakennusliikkeet ovat saaneet seurata sivusta isojen temmellystä. Lisäksi kokonaisvaltainen kaavoitus on jäänyt jalkoihin kun kaupunkisuunnittelu on tärvännyt voimansa liian moniin pieniin hankkeisiin, eikä yhteistoiminta ole kaupungissamme pelannut. Tämä on johtanut monen suunnittelun pitkittymiseen ja joutumisen mappi Ö:hön.
Kaiken kaikkiaan Vaasan päättäjäkaartin pitäisi antaa tukensa keskustan laajentamishankkeille. Ainut johon minä suhtaudun kielteisesti on raskaiden lisärakennusten rakentaminen kauppatorille. Torielämän elvyttämiseen riittäisi ympärivuotisen torikaupan mahdollistava basaari tyyppinen rakennelma. Vaskiluodon liikenteen siirtäminen tunneliin Vaasanpuistikolla välillä Kalaranta – Meijerikatu oli 1980 luvulla Henry Holmlundin kuningasajatus. Sitä kannattaa edelleen jalostaa tulevaisuutta varten. Eteläisen kaupunginselän rehevöitymisen estämiseksi tarvitaan pengertie Sundomista - Risöhin. Siinä olisi kokonaisuus jolla vaarallisten aineiden kuljetus keskikaupungista poistuisi.
Lopuksi haluan todeta että meillä kaikilla vaasalaisilla on näkemykset ja tarpeet kotikaupunkimme kehittämiseksi, mutta vain yhteistoiminnalla voidaan saada Vaasa kasvu uralle mille se tänä päivänä on menossa. Visiot jäävät omiin uomiinsa kun yhteistointa pelaa.
Rauhaisaa joulua kaikille!
Heikki Lamminmäki
-
Kiitokset Heikki Lamminmäelle.
Olen nyt paljon viisaampi kuin aamulla. Poimin Heikin kirjoituksesta vain yhden kohdan:
”Yleisemmin ottaen Vaasan kaupungin kaavamuutokset ovat tapahtuneet liikaa isojen rakennusliikkeiden ehdoilla. Pienet rakennusliikkeet ovat saaneet seurata sivusta isojen temmellystä. Lisäksi kokonaisvaltainen kaavoitus on jäänyt jalkoihin kun kaupunkisuunnittelu on tärvännyt voimansa liian moniin pieniin hankkeisiin, eikä yhteistoiminta ole kaupungissamme pelannut.”
Voisiko tuon ”rakennusliikkeet” sanan korvata myös sanalla kiinteistömassan omistajat. Näin kuva laajenisi huomattavasti. Ymmärtääkseni Vaasassa on kolme melko tasavahvaa kiinteistömassan omistajaa eli Halli Oy, P. Airaksisen Invest ja H.S-Center.
Lamminmäen esittävän kaavan mukaisesti siis nämä jakaisivat potin keskenään ja ulkopuolelle tyhjiä näppejään nuolemaan jäisi sitten muut pienemmät tekijät.
Haluan vielä selvyyden siihen että onko kaupungin organisation sisällä kaupungin miehiä, rakennusliikkeiden miehiä (Herraparetkoon myös naisia) ja sitten mahdollisesti jopa tavallisen vaaslaisen miehiä tai naisia. Ja keitä he ovat?
Oikein näen sieluni silmin, että rakennusneuvos hekottelee harrikkansa selässä jos sattuisi tätä foorumia lukemaan.
Eikö tämän foorumin keskustelu ala jo olla sitä luokkaa että tiedon pitäisi kiiriä jokaiselle joka on tekemisessä rakentamista koskevien päätösten kanssa?
Heille pitää ehdottomasti lähettää meili tästä ketjusta. Keitä he ovat ja mistä löytää meiliosoitteet?
Lähettäminen onnistuu tältä samalta sivulta "Lähetä Aihe" nappia klikkaamalla.
-
Olin päättänyt olla osallistumasta näihin keskusteluihin mutta...kun näin uutisen, että Mustikkasoppaa tuli poikien silmille niin innostuin avautumaan:
Pitkämäki: "Näitä asuinalueita ovat Purola, Mustikkamaa, Suvilahti, Metsäkallio, Böle, Sundom, Vaskiluoato, Gerby, Västervik, Höstvesi ja osittain Palosaari"
Pitkämen johtama virsto ajaa itsensä kivlle joka kohdassa. Vaasan suunnittelu tapahtuu maanomistusolojen mukaan ja niinhän ei voi järkevää tulla. Maan/tontinomistajat haluavat huikeat rakennusoikeudet ja Pitkämäki esikuntineen nyökkäilee.
Paljon aikaa, työvoimaa ja rahaa vaativia kaavoja mene karille kun lakia ei rahan huumassa huomata noudattaa.
Onnittelen suoraselkäistä Ympäristöseuraa Mustikkamaan surkean (selkeästi laittoman) kaavaesityksen kaatamisesta. Mutta eivät tästä taida visionäärit ja kehitysoptimistit (Pukkilat sun muut) mitään oppia.
Samoja viarheitä tehdään nyt Asuntomessujen osalta ja on jo päivän selvää, että ne eivät voi millään ehtiä määräaikaan mennessä - ainakaan jos lakia aiotaan noudattaa. (sitä kai jo on rikottukin viemällä luvatta kivivuori puistolauelle).
Purolassa on ahnedittu Asevelikylän pallokenttäkin rakennustonteiksi. Asukkaita kuullaan vaan ei kuunnella. Sitäkin kaavaa saadan siis kauan odottaa!
Böle taitaa vielä olla Mustasaaren puolella...Metsäkalliossa ei enää paljon tilaa ole. Sundom rakentuu kaavoittamatta, suunnittelemattomasti. Yhdyskuntataloudellisesti järjettömästi. RKP vastustaa tiiviimpää rakentamista (asemakaavaa) ja näin maan hinta pysy korkealla. Kohta tulee kovat laskut veronmaksajille viemäreiden rakentamisesta.
Vaskiluoto olisi sinänsä hyvä suunta muttaa nyt ollan typeästi käymässä asumistarkoitukseen mitä epäsopivampien alueiden kimppuun. Puiston ja leirintäalueen! Suuri osa Vaskiluotoa on täysin sekundaarisessa käytössä mutta miksi sinne ei asuntoja suunnitella - niin maanomistuolot ohjavat!. Kaupuniki sattuu omistamaan puiston ja leirintäalueen - sinne! Rekkaterminaalit, Sokerin alue, VR.n alueet eivät ole kaupungin maita. Siis sinne ei voi kaaavoittaa mitään missä se olisi viisainta - säilyttäen alueen samalla viihtyisänä.
Gerby-Västervik. Itse kaava-alue on täynnä mutta siellä on annettu poikkeusluvilla rakentaa tyhmästi. Esim. Nevatien viemärit vielä maksatetaan veronmaksajilla, samoin koulukuljetukset yms. Tielinjaukset on tukittu. Kalliksi tulee.
Yksi helmi siellä olisi : Gerbynniemi! Mutta siellä on pari maapalstaa joita ei ole saatu ostettua. Eikä saada kun kaupungilla ei enää ole geodeetteja! Molemmat häippäs ja osastoa johtaa täysin muun koulutuksen saanut täti. Gerbeynnimeen saatsiin toki hieno alue mutta siihen eivät Pitkämäen pojat pysty.
Höstvesi rakentuu yhdyskunnan kannalta epätaloudellisesti ilman kaavaa poikkeusluvin. Siinä ei Pitkämäkeä tarvita. Viemärikulut häämöttää....
Pitkämäki ei tainnut huomata, että Paloaari asetettiin juuri rakannuskieltoon kaavoitusta varten.
Sundin ranta, Saippis, Rahkola ja Mansikkasaari on muutenkin jätettävä rauhaan. Ei onnistu.
Mitäs jos nyt rauhassa alettaisiin rakentaa niitä valmiiksi kaavoitettuja alueita - esim . Melaniemi, Aurinkokylä. (Kuulin muuten, että tänä vuonna tehdään uusi ennätys rakentamisessa Vaasassa! Jos Pukkiloita kuuntelee niin eihän se voi olla mahdollista...).
Visioita ja projekteja on liikaakin. Mudalle ei pidä rakentaa - se tiedettin jo kauan sitten. Nyt tarvitaan ihan tavallista työntekoa. Ostetaan raakamaata, tehdään asukkaita kuunnellen ja lakia noudattaen uusia tehokkaan viihtyisiä kaavoja. Suuret omakotitonit on syytä jättää odottamaan Suur-Vaasaa.
Ugh! Helka on Puhunut! (Jatkakaa visiointia vaan aivan rauhassa, en häiritse teitä taas hetkeen)
-
Helka neidin/rouvan soisi vierailevan täällä kirjoitajana useamminkin. Nähtävästi hän kuitenkin seuraa kirjoittelua aktiivisti.
-
Kiitokset Helkalle asiantunevasta kommentoinnista. En sinänsä ota kantaa minkään yksittäisen kaava-alueen edistymiseen tai edistymättömyyteen.
Minä en ole tämän alueen byrokratian asiantuntija, joten kommenttini ovat sen mukaisia. En tietä mitä kaikkea kaavoittamiseen liittyy tai mitkä kaikki asiat siihen vaikuttaa. Ignorance is bliss, I quess.
Helkan kirjoituksesta paistoi mielestäni läpi jossain määrin 'periaatteesta hanttiin laittamista'. Sain vaikutelman, että tekemättä jättäminen on parempi vaihtoehto kuin kaavoituksen aikaansaaminen. Asioiden edistäminen on jollain tavalla huono asia?
Sivusta asioita seuraavana, omasta tontista haaveleilevana, ihmettelen suuresti miten yksittäisen kaavan aikaansaaminen voi kestää, kestää ja kestää. En ymmärrä, että miten ihmeessä joku kaava voi olla tekeillä useita vuosia. Ei kai tämä mitään rakettitiedettä ole? Mikä tässä mättää? Onko kysymys liiallisesti rajoittavasta lainsäädännöstä vai liiallisesti rajoittavista byrokraateista?
Miten ihmeessä pidemmän putken vetäminen voi korkeiden kustannusten vuoksi olla ongelma? Jos alueen kunnallistekniikka tulee normaalia kalliimmaksi, pitäisi kustannukset periä tontteja ostavilta. Ei suinkaan kaikilta veronmaksajilta, kuten yllä viitattiin. Tämä(kin) kommentti osoittanee, että en tunne kaavoittamiseen liittyviä asioita kovin hyvin. Ei kai minun tarvitsekaan? Maksan veroillani palkkaa ihmisille, joiden pitäisi hoitaa asia puolestani.
Ympäröivän yhteiskunnan ei tule sietää sitä, että he elävät kaavoituksen armoilla. Kaavoittajien tulee sietää sitä, että he joutuvat elämään ympäröivän yhteiskunnan tarpeiden armoilla.
On absurdi tilanne jos byrokraatit päättävät olla vastaamatta kysyntään. Kun nyrkkiä puristaa tarpeeksi lujaa, ihmisiä väluu sormien väleistä ulos. Vaasan tapauksessa ympäröiviin kuntiin, parempien ja halvempien tonttien perään.
-
Onko kysymys liiallisesti rajoittavasta lainsäädännöstä vai liiallisesti rajoittavista byrokraateista?
....
Miten ihmeessä pidemmän putken vetäminen voi korkeiden kustannusten vuoksi olla ongelma? Jos alueen kunnallistekniikka tulee normaalia kalliimmaksi, pitäisi kustannukset periä tontteja ostavilta. Ei suinkaan kaikilta veronmaksajilta, kuten yllä viitattiin.
......
Ympäröivän yhteiskunnan ei tule sietää sitä, että he elävät kaavoituksen armoilla. Kaavoittajien tulee sietää sitä, että he joutuvat elämään ympäröivän yhteiskunnan tarpeiden armoilla.
Arkkitehtipotilaani sivisti minua: Yhdyskuntasuunnittelun pohjana ei tule olla maanomistuolot. Kunnalla on välineet kaavoittaa vapaasti järkevää yhteiskuntaa mutta niitä ei käytetä.
Suomeksi tämä tarkoittaa, että kaavoittamiseen tarvittavaa maat voi kunta osta/pakkolunastaa halvalla. Koska vallitsevien arvojen vuoksi ei tähän voida mennä niin kaavoitellaan sinne missä maata saattuu olemaan kunnan omistuksessa (esim puistoihin, vesi- ja virkistyalueille).
Ptrstoutunut yhdyskuntarakenne tulee ajan myötä veronamaksajille erittäin kalliiksi (esim.kunnallistekniikka, koulukuljetukset, kotisairaanhoito).
Se oli minulle myös uutinen, että kun sitten aikanaan se kaava saadaan tehtyä niin vesi-, katu- viemärikustannusten vastuu siirtyy kunnalle. Kun on ensiksi monta vuotta (Sundom, Höstvesi) rakennettu poikkusluvalla, suunnittelemattomasti, niin järkevää kaavaa ei enää voi saada ja tontin yksikkökustannukset muodostuvat juuri muille veronmaksjille kohtuuttomiksi.
Kun nyt kuitenkin kunnan koko vaikuttaa olevan suurentumassa ja Vaasan sisältä ja kuitenkin maalta saa jatkossa suuria omakotitontteja mielin määrin halvalla , esim Laihia, Vähäkyrö, Maalahti -nimisistä kylistä, niin minä kysyn:
Onko tässä nyt niin kauhean kiirettä paniikinomaisesti ajella päätänsä Mustikkamaan ja Purolan mäntyihin. Puhumattakaan nyt esim. Vaskiluodon puistometsästä! (Samaan aikaan kun kaavat valmistuisivat niin olisi jo itse syy/ongelma poistunut?).
Terveyden ja meidän veronmaksajien viihtyisyyden kannalta on tärketä säilyttää lähivirkistys-, lenkki- ja rantaraitit. Ne voi menettää vain kerran.
Kaupunki on kaupunki ja maaseutu on maaseutu. Kaupunki on tiiviisti rakennettu puistoineen viheralueineen. Hyväälä kavoituksella tämä on mahdolilista mutta silloin maankätyön suunnittelua ei saa ohjata maanomistusolot, eivätkä rakennusliikkeet.
Naisvoimaa tällekin palstalle! Hyvä Helka!
-
Näinhän se maailma nyt makaa. Aika on hyvässä ja pahassa toinen, kuin 60- ja 70-luvuilla, jolloin mm. Suvilahti suunniteltiin ja rakennettiin. Silloin kyllä pakkolunastettiin rantahuviloiden tontit pyörätien pohjaksi. Ja hyvä niin. Mutta kyllä niitä rantahuviloitakin on kaivattu takaisin....
Pirstoutunut rakenne tulee varmaan kalliiksi. Mutta tuosta vesi- ja viemärihuollon kustannusten jakautumisesta en aivan varma ole. Vaasassahan asiaa hoitaa Vaasan Vesi, joka on liikelaitos joka tienaa tulonsa itse, eikä rasita kaupungin taloutta. Tietenkin tulot tulevat myös kaupunkilaisilta, vesimaksujen muodossa. Mutta liittymis ym maksut ovat sitä luokkaa, että eikö nekin jo lähentele kustannusvastaavuutta ? Ainakin kun sen jälkeen saadaan asiakas pysyvästi maksamaan vesi- ja viemärimaksuja. Eikä se haja-asutuksen jätevesihuoltokaan halpaa ole, kunhan uudet määräykset laitetaan toteen. Ja sen maksaa asukas itse.
Ja sitten nuo kuntaliitokset. Viimeksi tänään oli lehdissä uutiset siitä, että Kyrönmaa suuntautuu mielummin Seinäjoelle, minkä nyt arvasikin. Ja Mustasaaren kantahan tunnetaan. Eli mistä niitä tontteja nyt sitten on tulossa ?
-
Ystävni sivisti minua lisää: Vaasan Vesi on itse määritellyt alueet, joissa se vastaa vesihuollosta. Ne ovat taajaan asuttuja alueita, joissa liittymät kannattavat. Jos viemäreitä halutaan alueen ulkopuolelle, on rahoitus järjestettävä muulta: veronmaksajilta tai liittymän saajilta. Jos pitkän putken päähän tulee vain jokunen liittymä niin kalliiksi tulee eikä tariffit riitä maksamaan kustannuksia. Vaasan Vettä ei voi pakottaa rakentamaan kannattamattomia linjoja.
Onko siis huonosta maan käytön suunnittelusta oikein panna
a) muut veden käyttäjät maksumiehiksi
b) kaikki veronmaksajat kollektiivisesti?
Mitä kuntaliitoksiin tulee, niin valtiovalta kyllä puuttuu peliin ennenkuin järjettömiä ratkaisuja päästään tekemään. Kyse ton RKP:n jäsentenvälisestä eduskuntavaalipelistä. Tilanne rauhoittuu keväällä 2007...ja järki otetaan tuolloin käteen.
-
Kukahan maankäytön yleiskaavallista tarkastelua johtaa? Yleiskaavoitus on sitä mihinkä päin kaupunkia mitäkin toimintoja sijoitellaan.
Jos se on Pitkämäen, Rauhalan Boucht-Lindemannin varassa, kuten näyttää, niin kukaan ei ole saanut mitään koulutusta tuohon touhuun. Heitä ohjaa vain maanomistusolot.
Yleiskaava-arkkitehtiahan ei enää Vaasalla olle - kuten ei kaupunginarkkitehtiakaan.
Mustikkamaa kaavoitettiin vain siksi tiiviiksi omakotighetoksi kun sen sattui omistamaan ahne ABB Current. Sehän oli selvää että se meni laittomana kumoon - mutta ellei kukaan olisi valittanut niin siellähän puskutraktorit jo mylläisivät (se oli niin tökerö esitys, että valtio itse valitti!).
Tien toisella puolella on heti rakennuskelpoista (tarvittaessa omakoti)aluetta saman verran. Miksi sinne ei rakenneta? Senhän omistaa kaupunki!
Vastaan itse: koska maanomistus(=ABB:n)intressit painavat enemmän kuin veronmaksajien eli hyvän yhdyskuntasuunnittelun. Eihän ne Mustikkamaan tontit olisi mennyt kaupaksi jos tien toisella puolella - kova maalla olisi parempia tontteja halvemmalla!
Jos siis todella olisi pula tonteita niin Melaniemen laajat rakentamattomat alueet + "Aurinkokylä" salamannopeasti kaavoitetaan pientaloalueeksi. Ja jätetään samam Mustikkamaa Itä-Melaniemeläisten ja Melaniemeläisten keitaaksi.
-
Ilo nähdä paljon lukemisen arvoisia ja nälkökulmaa laajentaivia kirjoituksia Vaasan kaupungin kehittymisestä ja kehittämisestä. Uskon että alan asiantuntijat ja päättäjätkin lukevat ja punnitsevat sellaisia mielellään. Kummeksuntaa silti herättää monesti esiin tuotu käsitys siitä, että ammattimaisesti asiaan liittyviä tehtäviä hoitamaan koulutetut ja palkatut eivät jostain syystä pystyisi tai haluaisi saada aikaan parasta mahdollista jälkeä työssään.
Sellaisen näkökulman voisi minusta unohtaa jo silläkin perusteella, että jokainen arvostelijakin näyttää arvostelussaan itse pitävän hyvää lopputulosta itestään selvänä päämääränään. Miksi siis epäillä muuta keskustelun kohteena olevalta ammattikunnalta tai muilta osapuolilta. Lopultahan on vain sattumna, ettemme itse ole kyseisessä tehtävässä, jolloin myös moinen asiaton epäily pitäsi asiallisuuden nimissä kohdistaa omaan itseensä ?? Eikö olisi rehellisempää hyväksyä erilaisten ja ilmeisesti jostain vinkkelistä nähtynä oikeiden mielipiteiden olemassaolo sekä demokratian mukainen ja suurimmat yksisilmäisyydet estävä välttämättömyys tehdä kompromisseja niiden välillä ??
-
Re: Pitkämäen haastattelu ja
keskustelussa käytetyt termit.
Minua häiritsee koko keskusteluketjussa ja Pitkämäen haastattelussa yksi pieni asia. Yksi pieni sana tai termi, jota on käytetty usean otteeseen ja joka on todella epämääräinen ja siksi hankala. Syystä että jokainen voi ymmärtää sen aivan eri tavalla ja sana voi siten johtaa täysin harhaan. Kyseinen sana on ”visio”.
Latinaa lukeneena olen oppinut, että sana ”videre” tarkoittaa näkemistä ja sana ”vision” tarkoittaa ranskaksi lähennä unta.
Sanaa ”visio” käytetään kolmessa eri käyttötarkoituksessa.
1.) Uskonnollisessa yhteydessä se tarkoittaa lähinnä, jollekin on tapahtunut
ilmestys eli hän on kokenut vision.
2.) Optiikan alla, sana tarkoittaa ”harhanäköä” tai” hallusinaatiota”
3.) Tiedemaailmassa termillä tarkoitetaan, olemassa olevien faktojen tai olosuhteiden
vaikutuksen lopputulosta lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi jos järven saastuttaminen jatkuu, kalakanta kuolee tai jos kaupungin autokanta kaksinkertaistu ja ilman laatu huononee. Eli
faktat tai paineet ovat tiedostetut ja toimitaan siten, että visio ei toteudu. Tai edesautetaan
paineiden purkautumista juuri haluttuun suuntaan eli siten edesautetaan vision toteutumista.
Kuinka nyt on ymmärrettävä tämän blogi-haastattelun lause:
Ote: Meillä Vaasassa visiot ymmärretään tavoitetilaksi mihin pyritään. Voidaan myös puhua innovoinnista. Se on asioiden näkemistä uudella tavalla. Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan.
Onko ”visio”-sanaa käytetty tässä tapauksessa sananmerkityksessä nro.:3, 2 vai 1 (uusi kuningasajatus)? No, en tiedä. Vai tarkoittaako hän peräti ”illuusiota” eli leikittelyä, alaa missä David Copperfield on mestari. En voi mitään, minä menen tästä ihan sekaisin. Parasta olisi ja ehdottaisin, että vältetään koko termin käyttämistä mikäli halutaan keskusteluketjun säilyvän jollakin tavalla rakentavana.
Mutta tämä jatkuu vielä:
Ote: Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan. Tätä kutsutaan suunnitteluksi, selittää Pitkämäki Vaasan kehitystrategioita.
Ymmärretäänkö tässä visio-sana niin, että sillä tarkoitetaan vain seurausta mihin olemassa olevat olosuhteet johtavat. Mitä peilaaminen reaalimaailmaa vastaan voi tarkoittaa? Edellä mainittua aforismia käyttäen: jos järven saastuttaminen jatkuu, visio on, että tulevaisuudessa kalakanta tulee kuolemaan.
Eli peilaaminen nyky-reaalimaailmaa vastaan kapealla konsultti ja asiantuntijapohjalla johtaa siihen, että päätöksen tekeminen näiden analyysien pohjalta ei saavuta laajaa hyväksyntää kansassa.
Ja hyvin helposti voidaan päätyä lopputulokseen, että ei ole syytä puuttua asiaan koska ”nykyhetken tietämyksen” valossa visio ei ole täysin varmasti oikea (saattaa olla että kalat ei kuolekkaan). Päätöksen tekeminen pelkästään täysin varmojen perusteiden pohjalta on kuitenkin yleensä vasta mahdollista, kun päätöksen tekeminen on jo myöhäistä. Tätä prosessia, jonka suoritta kaupunki ja joka johtaa suunnittelun tuhoamiseen heti alkutaipaleella, ei voida kutsua suunniteluksi. Tässä on enemmänkin kysymys reagoinnista.
Nyt tämä menee niin väärin kuin olla ja voi. Tästä syystä pyydän tekstin kirjoittajilta ja J.Pitkämältä tarkennusta, koska uskon vahvasti, että näillä sanoilla tarkoitetaan käytännössä jotakin aivan päinvastaista. Paremmasta tulevaisuudesta ja kehityksestä tässä keskusteluketjussa puhutaan eikä menneisyydestä ja kehityksen estämisestä. Vai ovatko käytetyt termit vain niin harhaanjohtavia tai onko asennoitumistapa visioihin niin, että ne eivät voi koskaan johtaa parempaan kehitykseen? Toivon, että asia selviää pian.
Pieni päätöksentekoanalyysi olisi kyllä paikallaan tässä keskustelussa. Kuinka päätökset
varsinkin kaavoitusasioissa, jotka ovat nykyhetken päätöksiä tulevaisuuteen liittyvistä asioista, oikein syntyvät tai miltä pohjalta niitä on tähän saakka tehty. Uskon, että tässä selviää monta oleellista epäkohtaa.
-
... ammattimaisesti asiaan liittyviä tehtäviä hoitamaan koulutetut ja palkatut eivät jostain syystä pystyisi tai haluaisi saada aikaan parasta mahdollista jälkeä työssään.
Sellaisen näkökulman voisi minusta unohtaa jo silläkin perusteella, että jokainen arvostelijakin näyttää arvostelussaan itse pitävän hyvää lopputulosta itestään selvänä päämääränään. Miksi siis epäillä muuta keskustelun kohteena olevalta ammattikunnalta tai muilta osapuolilta.
Anselmi ymmärsi - Juhani ei. Hyvä näinkin.
Ammatimaisesti tehtävään koulutetut valitettavasti puuttuvat. Ja vaikka muutama arkkitehti sentään löytyy niin heidät on valjastettu projektitehtäviin (=yksittäisiä pieniä kaavahankkeita toteuttamaan, postmerkkikaavoja). Maankäyttöä ohjaa mm. tästä syystä muu kuin järkevä maankäyttöön-yhdyskuntasuunnitteluun koulutettu taho eli eri intressipiirejä edustavat poliitikot. He ohjaavat de facto yleiskaavatasoista maankäyttöä - ilman yleiskaavaa!- niin tulos tuskin on optimaalinen. Huonosta suunnittelusta joutuvat maksumieheksi veronmaksajat moniksi sukupolviksi.
Muistutan vielä, että Vaasa lienee suurin kaupunki Suomessa, jolla ei ole yleiskaavaa.
Yleiskaavan puuttuminen mahdollistaa eri intressipiirien etujen ajon mutta johtaa myös kaavoituksen hidastumiseen. Mustikkamaan kaava olisi ollut läpihuutojuttu jos yleiskaava olisi ollut kunnossa ja alue olisi siinä ollut osoitettuna asuinalueeksi. Myös muut "visiot" esim. Mansikkasaari, Vaskiluodon puisto olisi helppo totetuttaa mikäli ne olisivat yleiskaavassa "vision" mukaisina alueina. Kun ne eivät sitä ole niin kyse on tosiaan lähinnä uskonnollisesta visioista.
Anselmi: Tätä prosessia, jonka suoritta kaupunki ja joka johtaa suunnittelun tuhoamiseen heti alkutaipaleella, ei voida kutsua suunniteluksi. Tässä on enemmänkin kysymys reagoinnista.
Olipa nasevasti sanottu. Tästä juuri on kyse.
Kuinka päätökset varsinkin kaavoitusasioissa, jotka ovat nykyhetken päätöksiä tulevaisuuteen liittyvistä asioista, oikein syntyvät tai miltä pohjalta niitä on tähän saakka tehty.
Olen jutunut masentuneena ja hämmästyneenä kuuntelemaan kertomuksia tästä päätöksenteosta.
Jos kaavoista päättäville (kh:n + valtuuston jäsenet)asetettaisiin kysymykset: Miksi yhdyskunta tarvitsee asemakaavan? Mihin asemakaavoituksella pyritään niin uskoisin vastauksien olevan varsin mielenkiintoisia. Edes kaavoitusjaoston jäseniä ei uskoakseni lainkaan kouluteta perusasioihin.
Demokratiassa kuitenkin on tyydyttävä maalikoiden ja eri intressipiirien päätöksiin. Vahvat ja asiantuntevat virkamiehet voisivat pelastaa suurimmilta vahingoilta mutta koska johtavat virkamiehet myös ovat poliittisia toimijoita (ja kuten on havaittu, myös läheisissä suhteissa kaavoja tarvitsevien yksityisten tahojen kanssa) niin...
-
Asiaa. Valitettavasti edes lehtien toimittajat eivät ole perillä missä mennään. He eivät osaa esittää oikeita kysymyksiä.
Päätoimittajatasollkin lähinää puhutaan jarrumiehistä kun "uskonnolliset visiot" eivät toeteudu. Hyvänä esimerkkinä voisivat toimittajat tutustua hyvin tarkaan Mustikkamaan kaavaprosessiin, siitä tehtyihin valituksiin. Sitä vyyhteä kannattta lähteä purkamaan alusta asti -miksi (ja kuka) helsinkiläiselle ABB Currentille luvatiin huikeat rakennusoikeudet? Mitä Vaasa sai vastineeksi?
Jos toimitukset/valtuutetu/aktiivikansalaiset tämän prosessin oikein sisäistäisivät niin voisi tulla jatkossa kaavaprosessimme vähän mielenkiintoisemmiksi.
Olisi muuten hauska saada tänne palstalle analyyttinen lyhennelmä Mustikkamaa- prosessista tälle palstalle.
-
anselmi on kirjoittanut kieli poskella erinomaisen analyysin J.J. Pitkämäen haastattelusta. Tietysti saattaa olla niin että toimittaja on ymmärtänyt haastateltavan sanomisen väärin. Mutta jos oletetaan että toimittaja on vain kirjannut, minkä J.J.Pitkämäki on sanonut niin päästään toiseen todennäköiseen analyysiin.
J.J. Pitkämäki on puppusanageneraattori, joka suoltaa hienolta kuulostavia termejä, joilla ei ole mitään sisältöä. Tämä saattaa hyvinkin pitää paikkansa, sillä jo yli 20. vuotta sitten eräs vaikuttava vanharouva kutsui J.J. Pitkämäkeä "seurustelu-upseeriksi". Häneltä se oli imartelua.
Yksi J.J. Pitkämäaen ongelma on se, että hän on kuuulemani mukaan juuri yksi niistä kaupungin virkamiehistä, jotka asettuvan ison rahan puolelle. Oli tuo mahdollisuus sitten yksityisellä tai kunnan puolella. Eli moni hanke on kaatunut mälyttömiin rahallisiin vaatimuksiin.
anselmin jutun lopussa oli vielä milenkiintoinen sävy. Jos ymmärsin oikein niin anselmi halusi viestiä että tällä foorumilla saatetaan vielä tehdä kirjoittajien toimesta todella merkittäviä paljastuksia. Niiden aika on viimeistään nyt.
Olen yrittänyt tulkita näitä kirjoituksia ja yksi aivan selvä havainto on se, että täällä sekä tietäjiä että taitajia, jotka vain odottavat tilaisuutta sanoa asiat halki.
-
luopio
mutta koska johtavat virkamiehet myös ovat poliittisia toimijoita (ja kuten on havaittu, myös läheisissä suhteissa kaavoja tarvitsevien yksityisten tahojen kanssa) niin...
Merkillisiä vihjailuja. Ymmärrän toki että nimilistojen julkaiseminen tällä foorumilla johtaisi viestien poistamiseen ilman toteennäyttöä, jota on tietysti mahdotonta saada.
Mutta se, minkä täälla saatettaisiin saada aikaan on ns. tavallisen vaasalaisen kiinnostus päätäksenteosta. Se taas tois lisää läpinäkyvyttä päätöksiin. Kabinettisopimukset sekä lehmäkaupat ja kättä-päälle-ja-siitä-hiljaa-jätkät päätökset vähenisivät.
-
luopio
mutta koska johtavat virkamiehet myös ovat poliittisia toimijoita (ja kuten on havaittu, myös läheisissä suhteissa kaavoja tarvitsevien yksityisten tahojen kanssa) niin...
Merkillisiä vihjailuja. Ymmärrän toki että nimilistojen julkaiseminen tällä foorumilla johtaisi viestien poistamiseen ilman toteennäyttöä, jota on tietysti mahdotonta saada.
eikös tuo KPO-Lumio -juoakka ollut aika julkinen juttu. KPO on usein tarvinnut kaupungin suopeaa suhteutumista - ihan viimeksi tuossa ABC-asemassa.
Luullaanko muka sinisilmäisestii, että tämä oli yksittäistapaus?
Vähänkin asiosita perillä olevat voisivat kertoa useita virkamies/johtava päättäjä/yksityinen firma -suhteita. Tuohan on "maan tapa" Vaasassa, eikä niitä KPO-Lumio juttun saakka pahemmin välitetty salata. Voi olla että nyt on varovaisuus lisääntynyt.
Varovaisuudesta esimerkkinä oli muutaman viikko sitten pieni uutinen lehdessä: KPO ja Lumio olivat tavanneet "tavanmukaisen yhteydenpidon" merkeissä > Maaherrantalolla. Maaherrantalon omistaa Vaasan kaupunki. ehkä tämä oli myös ylimmän johdon signaali muulle virkamieskunnalle? Tavallisestihan ei tuollaisista tapaamisista tiedoteta.
Johtavia poliitikkoja ei tuollaiset kytkyt pelota - eikä ne taida olla edes laittomiakaan, ellei suoranaista lahjusta ota vastaan? Ovatko tiettyjen rakennusliikkeiden selkeät lottovoitot (etuilut kaavojen teossa, maakaupoissa yms) pelkkä sattuma ja onko tapahtunut joitain vallirahoitusta puuhaniehille. on oikeudessa todistamatta. Kenekä intresseissä olisi tuollaista lähteä penkomaan? Siinähän voi vetää vesiperänkin kuten eräs ex-pankinjohtaja tietää.
Onhan meillä sellainenkin johtava poliitikko, joilla on suoranaisia maanomistuksia sellaisilla paikoilla, joihin suhmuroidaan todella arvokkaita rakennusoikeuksia.
Summa summarum: maankäytön suunnittelun perusta on Vaasassa aivan väärä kuten "luopio" jouluaattona jo todisti.
Onko toivoa paremmasta??
-
Jotain tarttis tehdä
Vaasassa ei ole kaupunkiarkkitehtiä eikä yleiskaavaa. Tästä syystä koko maankäyttö on maaomistajien ja rakennusliikkeiden temmellyskenttä. Maankäyttö-kaavoitus on merkittävin vallankäyttöinstrumentti kunnissa. Asiat eivät ole oikealla tolalla jos on olemassa pienikin epäily siitä, että päätöksiin vaikuttavat pystyvät pelaamaan jonkin osapuolen pussiin.
Juuri tässä kaivataan aktiivien kansalaisten valppautta niin vaikeata ja niin monimautkaista kuin se onkin. Tällainen foorumi voi parhaassa tapauksessa tuoda epäkohdat esille ja säästää näin kuntalaisilta suuria summia riihikuivaa.
Erityisen tuomittavaa on, jos eri pelaajille on lähtökohtaisesti erilaiset pelimerkit eli että maksust eivät jakaannukkaan oikeunmukaisesti kaikkien ”pelaajien” kesken. Tällöin julkisuus on ainoa vaihtoehto, joka selkeyttää tilanteen:
Kaavoituskatsauksesta säädetään 1.1.2000 voimaan tulleessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa seuraavasti:
"Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla." (MRL: 7 §)
"Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä." (MRL 63 § )
-
Se mitä todella tapahtuu, alkaa kiinnostaa entistäkin enenmän. Lähde löytöretkelle ja googleta Sinäkin. Esimerkiksi hakusanat maankäyttö kaavoitus tuovat paljon iloa elämääsi:
Tämä linkki on must
http://www.laki24.fi/ymas-kaavoitus-maankayttorakentaminenvalvonta.html
-
Tämä Vaasalta puuttuu:
"Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen sekä niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus ja ekologinen kestävyys."
Sitä ollaan nyt laatimassa mutta ollaanko siihen vain kirjaamassa nykyiset "visioit", jota taas ohjaavat maanomistusolot? Sitä saa kyllä tuolta porukaltal odottaa.
CopyPaste:Vaasassa ei ole kaupunkiarkkitehtiä eikä yleiskaavaa. Tästä syystä koko maankäyttö on maaomistajien ja rakennusliikkeiden temmellyskenttä. Maankäyttö-kaavoitus on merkittävin vallankäyttöinstrumentti kunnissa. Asiat eivät ole oikealla tolalla jos on olemassa pienikin epäily siitä, että päätöksiin vaikuttavat pystyvät pelaamaan jonkin osapuolen pussiin
Tältähän asia pahasti näyttää ja eikös se Mustikkimaan kaava juuri ollut paraatiesimerkki tästä. Kaava kaatui alkumetreille kun itse laatimistapa oli väärä. Varsinaiset valitusargumentit jäivät tutkimatta - ei ole varmaan kiva ABB Currentin konsultin aloitttaa uutta kaavaa kun ei edes saanut tietää mitä kaikkea oli esityksessä tarkalleen vikana. Todella fiksua Vaasan hallinto-oikeudelta, ettei se lähtenyt auttamaan kaavan laatijaa (sehän olisi ollut helppo muuttaa vain "viallisilta" osin). Koska kaupungin virallisesti tulee ohjata konsulttikaavankin tekoa niin aika noloa on virkamiheillemme tuo Mustikkamaan kaavan kaatuminen 100-0.
Kaavoituksesta on Vaasassa yritetty tehdä jotain vaikeasti ymmärrettävää ja vain harva poliitikko on siihen vihkiytynyt (ja ne jotka ovat perehtyneet, ovat sitäkin tarkemmin perillä sen porsaanreiistä). Eihän noihin piirehin ketä tahansa pääsekään.
Nythän on niin, että laiton päätös saa lainvoiman, ellei kukaan hae siihen oikaisua. Kunnissa, myös Vaasassa, tehdään huikea määrä laittomia päätöksiä mutta niistä ei kansa tiedä mitään.
Jokainen läpi mennyt valitushan tarkoittaa, että kyseessä olisi ollut laiton päätös.
Uskon, että tietyt tahot eivät suopeudella katsele tällä palstalla käytyä kansalaiskeskustelua.
Kuinka hieno kaupunki meillä olisikaan, jos virkamiesmoraali olisi korkea ja päättäjien selkärangat suoria!
-
Enpä oikein osaa innostua täällä kirjoittavien "oikeuden miesten" sanoista saati sitten epäillyistä väärinkäytöksistä. Pikemmin pelkään, että eniten ääntä ja sanoja lähtee tässäkin kysymyksessä tahoilta, joilla asiassa on eniten omia etuja ajettavanaan. Maan omistaja on omistaja ja rakentaja on rakentaja olipa sitten käytössä kaava tai poikkeuslupa - joka jälkimmäinenkin kuitenkin kaiketi Vaasassakin annetaan tai ei anneta jonkinlaisen kokonaisvaltaisuuteen pyrkivän harkinnan perusteella, joka voi olla viisampikin kuin joku aiemmin taiteen säännöin laadittu kaava.
Mitään järkyttävää tai asiatonta rakentamista ei satu silmiin, pikemminkin olen näkevinäni hyvää ja asiallista jälkeä syntyvän kun nyt viimeinkin jotain rakentavaa on alannut tapahtua. En myöskään osaa kuvitella, miten paljon parempi Vaasan 400 vuotisen taipaleen viime vuosikymmenet olisivat olleet, jos kaavoistusta tai kaupungin rakentamista yleisemminkin olisi hoitanut nykyisten tapojen tai tekijäin asemasta muut, esimerkiksi tavallaan ne, jotka sitä nyt niin kovin arvostelevat. Ehkä joku osaa kertoa ??
Tavallisena kaupunkilaisena uskon, että kaupunkimme porteilla ei myöskään tungeksi innokkaita rakentajia hienoine projekteineen tyrkyttämässä lahjuksia kaupungin päättäjille päästäkseen toteuttamaan projektejaan. Pikemminkin arvelen, että jokainen rakennusprojektia harkitseva yritys tutkii tarkoin kaikki tarkoituksiinsa soveltuvat paikkakunnat, ja että vastaanoton laatu kaikkine paikkakuntaan liittyvine ja tarjottuine etuineen vaikuttaa sekä lopullisen rakennuspaikan että ajankohdan valintaan. Tapauksissa joissa Vaasa on rakentajalle ehdoton Eldorado ja unelmien sijoituspaikka, ei kaupungilta varmaan luvan lisäksi paljon muuta toivota. Hyvän veronmaksajan tai kaupunkia ja kaupunkilaisia muuten hyödyttävän tulijan houkuttelemiseksi jotain sopivaa kyllä kannattanee tarjotakin.
Valitettavan pitkään ovat rakentajat Vaasan kiertäänet ja nytkin toivoisin näkeväni enemmän ja useammin rakennusnostureita seudullamme ja vähemmän moitetta ja marinaa sellaisten estämiseksi. Moni hyvä asia kun liittyy niin kiinteästi rakentamiseen ja erityisesti juuri yritysrakentamiseen.
-
Minäkin olen pääsääntöisesti uskonut että asiat on täällä hyvässä hoidossa ja että meillä on rehelliset ja kaupunkilaisten parasta ajattelevat edusnaiset- ja miehet. Nyt kaiken lukemani jälkeen alan epäillä että joukossa on myös omaneduntavoittelijoita ja veijareita.
-
Enpä oikein osaa innostua täällä kirjoittavien "oikeuden miesten" sanoista saati sitten epäillyistä väärinkäytöksistä.... Maan omistaja on omistaja ja rakentaja on rakentaja olipa sitten käytössä kaava tai poikkeuslupa - joka jälkimmäinenkin kuitenkin kaiketi Vaasassakin annetaan tai ei anneta jonkinlaisen kokonaisvaltaisuuteen pyrkivän harkinnan perusteella, joka voi olla viisampikin kuin joku aiemmin taiteen säännöin laadittu kaava.
Menkiö "juhanilta" jotain ohi vai ymmärsinkö itse väärin?
Eikö yleis- ja siitä johdettu asemakaava juuri ole sitä kokonaisvaltaisuuteen pyrkivää harkintaa!? Ja juuri tuo postimerkki-kaavoitus tai poikkeuslupa juuri sen vastakohta? Eikö asemakaavssa anneta kaikille maanomistajaille sama rakennusoikeus - tasapuolisesti ja taas postimerkkikaavassa/poikkeusluvasssa nimenomaan in mahdollisuus kähmintään? Maanomistajia ei sitn kohdella tasapuolisesti.
Pikemmin pelkään, että eniten ääntä ja sanoja lähtee tässäkin kysymyksessä tahoilta, joilla asiassa on eniten omia etuja ajettavanaan.
Mitä omia etuja voi olla esim. yleiskaavoituksen vaatijoilla? Kerro "juhani"!
En myöskään osaa kuvitella, miten paljon parempi Vaasan 400 vuotisen taipaleen viime vuosikymmenet olisivat olleet, jos kaavoistusta tai kaupungin rakentamista yleisemminkin
Juhani taitaa olla tuore vaasalainen? Ei alkuperäisessä asemakaavassa ole ollut suuria puutteita. Enemmän olisi voitu säilyttää ja sijoittaa uudisrakentaminen "vanhan kaupungin" viereen, esim Klemettilään?
Tavallisena kaupunkilaisena uskon, että kaupunkimme porteilla ei myöskään tungeksi innokkaita rakentajia hienoine projekteineen tyrkyttämässä lahjuksia kaupungin päättäjille päästäkseen toteuttamaan projektejaan.
KPO jo paljastui. Ja onhan niitä ihan omiakin yrittäjiä.
Esimerkkejä tulevista projekteista:
-matkakeskus
-postitalon takainen pilvenpiirtäjä
-kalarannan lasipalatsi
-Sundominlahden lähiösaaret
-Black Jackin senioritalo
-talot torille(!)
-Mansikkasaaren pilvenpiirtäjät
-Rosvovitosen kaava (Yleinen P-alue pois - rahaa grynderille)
-ranta-puistotontit joillekin
(Jo toteutuneita: esim. ABC, Prisman laajennus, Citymarket, Strömberg Park, Kirkkop 1 jne)..
Joku noissa porjekteissa hyötyy ja se ei aina ole veronmaksaja...
Tapauksissa joissa Vaasa on rakentajalle ehdoton Eldorado ja unelmien sijoituspaikka, ei kaupungilta varmaan luvan lisäksi paljon muuta toivota....Valitettavan pitkään ovat rakentajat Vaasan kiertäänet ja nytkin toivoisin näkeväni enemmän ja useammin rakennusnostureita seudullamme ja vähemmän moitetta ja marinaa sellaisten estämiseksi.
Jostain luin että kaikkien aikojen ennätysmäärä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty Vaasassa.
Olisi mukavampi rakentaa kun tietäisi, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Olisi ikävää, että vain kähmijät rakentaisivat Vaasaamme.
-
KPO jo paljastui. Ja onhan niitä ihan omiakin yrittäjiä.
Esimerkkejä tulevista projekteista:
-matkakeskus
-postitalon takainen pilvenpiirtäjä
-kalarannan lasipalatsi
-Sundominlahden lähiösaaret
-Black Jackin senioritalo
-talot torille(!)
-Mansikkasaaren pilvenpiirtäjät
-Rosvovitosen kaava (Yleinen P-alue pois - rahaa grynderille)
-ranta-puistotontit joillekin
(Jo toteutuneita: esim. ABC, Prisman laajennus, Citymarket, Strömberg Park, Kirkkop 1 jne)..
Joku noissa porjekteissa hyötyy ja se ei aina ole veronmaksaja...
Oliko tuo Mansikkasaaren projekti koska lyöty lukkoon? Muistan vain hämärästi juttua koko aiheesta.
Jostain luin että kaikkien aikojen ennätysmäärä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty Vaasassa.
Mitenkähän tuo realisoituu työpaikkoina? Täälläkin opiskelijoiden töidensaanti olisi hyvä lisääntyä edes hieman.
-
Vastausyritystä Sandvikenille, yritystä sikäli että en ole asiantuntija enempää kaavoituksen kuin kirjoituksenkaan alalla
1. Jos virallista asemakaavaa ei tosiaan ole, niin lienee (ja näyttää) asiaa viran puolesta hoitavilla olevan ainakin jonkinlainen suunnitelma ja käsitys siitä, miten kaupungin maa-ala sopivimmin jaettaisiin erimuotoisen asutuksen, teollisuuden, liikenteen yms. toimintojen käyttöön. Poikkeuslupakäytäntö mahtaa olla olemassa juuri tälläistä tilannetta varten, joten käytettäköön sitä, kunnes se kaivattu kaava syntyy. Kun mikään paperille pantu kaupunkikuva tuskin koskaan on lopullinen, valmis tai täydellinen, niin uskoakseni hyvin harkittu poikkeuslupalkäytäntö voi toimia hyvinkin.
Kaiketi maanomistajia on oikeusvaltiossa joltinekin pakko kohdella tasapuolisesti, mikä ei tietenkään voi tarkoittaa sitä, etteikö jonkun palstasta tule puistoa ja toisen maalle raskenneta kerrostaloja jne. Sama rakennusoikeus kaikille merkitsisi mielestäni koko kaavoituksen ja samalla kaupungin määrätietoisen kehittämisen lopettamista.
2. en toki mitään tiedä enkä maata omista, mutta arvelen että sellaisesta saattaisi ehkä etua koitua, jos on tai on ollut taidolla tai tuurilla hankittua tietoa tulevasta tai tulevaksi uskotusta kaavasta.
3. En tunne alkuunkaan alkuperäistä kaavaa, mutta jos se on puistokatujen keksimisen ajoilta, niin lienee siinä paljon hyvää ja paljon myös jo korjattavaa.
4.Minusta KPO ei ole mitenkään paljastunut väärinkäytökseksi, sen sijaan on paljastunut miten -yleisestikin ottaen niin Vaasassa kuin kaikkialla muuallakin nyt ja vasta - asioita hoitavien on tarpeellista ja varmaasti myös hyödyllistä sopivassa määrin tutustua toisiinsa, toistensa suunnitelmiin ja vastaaviin muualla toteutettuihin projekteihin. Jokainen merkittäviin hankkeisiin osallistunut sen ymmärtää ja harva kokousmatkoja työkseen tehnyt vaihtaisi muusta syystä kuin velvollisuudentunnonsta viikonloppunsa neuvottelumatkaan Tallinnaan.
Mainitut suunnitelmat ovat tosi muhkea lista, mutta toki vielä pitkään idea-asteella olevia projekteja, joiden toteutus on yhä monen mutan ja mutkan takana, joista asemakaava lienee niitä pienimpiä. Toteutuessaan lista kuitenkin nostaisi Vaasan kaupunkina aivan uudella tasolle, joten toivon ja vähän melkein rukoilenkin menestystä niille kaikille. Etkös mahda olla samaa mieltä ??
-
Oliko tuo Mansikkasaaren projekti koska lyöty lukkoon? Muistan vain hämärästi juttua koko aiheesta.
Jostain luin että kaikkien aikojen ennätysmäärä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty Vaasassa.
Mitenkähän tuo realisoituu työpaikkoina? Täälläkin opiskelijoiden töidensaanti olisi hyvä lisääntyä edes hieman.
Eräs tuolloin mukana ollut naapurini kertoi saunaillassa, että Mansikkasaariprojekti lyötiin lukkoon kauan (n.10-15v?) sitten "kolmen koplan" eli suurimpien puolueiden toimesta. Kaikkien edut tulivat tyydytetyiksi.
Silloin vielä kaupungilla oli yleiskaava-arkkitehti, joka suoraselkäisenä vastusti julkisesti esimiehiensä vahvasti ajamaa hanketta yleiskaavallisin, kaupunkirakenteellsin ja taloudellisin perustein.
Sulle-mulle -deali meni lopullisesti mynkään kun rakennusliikkeen konkan myötä kahden "osapuolen" edun vastaanottaja katosi. Nyt saari on kai varattu Yliopiston laajenemisalueeksi.
Opiskelijoiden työpaikoista rakennustyömailla en tiedä. Menisivätkö edes sinne nauloja nyppimään? Onko siellä kouluttamattomalle työvoimalle enää hommia? Rakentaminen lienee ympärivuotista ja paljolti korjausrakentamista nykyään.
-
Sulle-mulle -deali meni lopullisesti mynkään kun rakennusliikkeen konkan myötä kahden "osapuolen" edun vastaanottaja katosi. Nyt saari on kai varattu Yliopiston laajenemisalueeksi.
Kiitos tiedosta.
Opiskelijoiden työpaikoista rakennustyömailla en tiedä. Menisivätkö edes sinne nauloja nyppimään? Onko siellä kouluttamattomalle työvoimalle enää hommia? Rakentaminen lienee ympärivuotista ja paljolti korjausrakentamista nykyään.
Kyllähän suurimman osan luulisi olevan valmis töitä tekemään. Tokihan täällä on muitakin kuin opiskelijoita mutta kaupunki profiloituu opiskelijakaupunkina niin luulisi olevan tästä ryhmästä hakijoita. Tämä auttaisi myös muita kuin asiakaspalveluun kielipään omaavia opiskelijoita edes kesätöihin ettei tarvitsisi kesäisin turvautua toimeentulotukeen tai kaupungista poismuuttoon. Tämä siis "yleistyksenä".
-
Juhani:1. Jos virallista asemakaavaa ei tosiaan ole, niin lienee (ja näyttää) asiaa viran puolesta hoitavilla olevan ainakin jonkinlainen suunnitelma ja käsitys siitä, miten kaupungin maa-ala sopivimmin jaettaisiin erimuotoisen asutuksen, teollisuuden, liikenteen yms. toimintojen käyttöön. Poikkeuslupakäytäntö mahtaa olla olemassa juuri tälläistä tilannetta varten, joten käytettäköön sitä, kunnes se kaivattu kaava syntyy.
(eipäi ollut mulle tarkoitettu mutta pitää kommnetoida silti)
Mutta kun siihen postimerkkikaavaan ja poikkeuslupaan juuri vaikuttavat nämä kähminnät (naapureilla vain valitusoikeus, eikä sitä helposti käytetä). Yleis- ja asemakaava nimenomaan takaa julkisen ja tasapuolisen kohtelun kun kaikki saavat asiasta vapaasti lausua näkemyksensä. Ja nehän käsitellään julkisesti valtuustossa
Kaiketi maanomistajia on oikeusvaltiossa joltinekin pakko kohdella tasapuolisesti,
Niinhän laissa sanotaan mutta tästähän onkin kyse: toteutukko se nykysysteemillä?
Sama rakennusoikeus kaikille merkitsisi mielestäni koko kaavoituksen ja samalla kaupungin määrätietoisen kehittämisen lopettamista.
Puistot, tiet ja yleiset alueet lunastaa kaupunki. Lisärakennusoikeudesta maksetaan yleensä kaupungin kassaan rahaa...
2. en toki mitään tiedä enkä maata omista, mutta arvelen että sellaisesta saattaisi ehkä etua koitua, jos on tai on ollut taidolla tai tuurilla hankittua tietoa tulevasta tai tulevaksi uskotusta kaavasta.
Niinkin voi käydä että juuri tuttujen edunsaajien, sukulaisten maalle siunaantuu rakahasta toimintaa...ilman kaavallista perustelua
4.Minusta KPO ei ole mitenkään paljastunut väärinkäytökseksi,
Vai niin.
-
Yksi keino edetä on selvittää vaikka kuluneiden kolmen vuoden ajalta, ketkä ovat suurimmat urakoitsijat kaupungissa ja ketkä ovat hovisuunnitelijat ja mitä kytkyjä heillä on.
Ei kukaan vastusta sitä, että rakennuttaja ja maanomistaja saavat kohtuullisen ja oikeudenmukaisen tuoton rahoilleen. Nyt on kysymys kähminnästä.
Minua on alkanut kiinnostaa entistäkin enemmän, mikä on arkkitehtien osuus tässä kuviossa. Meillä on Vaasassa esimerkkejä arkkitehdeistä jotka laman tullessa sitoutettiin järjestelmään.
Kysymyksesä oli tietysti raha ja mahdollisesti lupaus tulevista töistä. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman että ainakin yksi merkitävä kunnallispoliitikko toimi kätilönä ja kaupungin palveluksessa oleva korkea virkamias avitti. Kaikki hyötyivät mutta eniten grynderi. Syntyi vaasalainen allianssi. Tämä kuvaamani sijoittuu n. viiden vuoden takaisiin hankkeisiin.
Ilmiö oli laman aikana maanlaajuinen ja siitä on paljon keskusteltu arkkitehtien ammattipiireissä. Lama jakoi arkkitehdit kahteen leiriin: saappaannuolijoihin ja itsenäisiin toimijoihin. Joku tietävä voisi heittää tänne aiheesta analyysin ja auttaa näin tarkentamaan kuviota.
Kaikista merkittävimmät taustavaikuttajat ovat kuitenkin suojanneet itsensä hyvin paksujen kiviseinien suojaan. He ovat pankit ja kiinteistönvälittäjät. Juuri nämä ovat taustalla kun puhutaan turuntaudista ja vastaavista ilmiöistä. Vaasa ei tee tässäkään suhteessa poikkeuksta.
Pankkien osuutta on vain lähes mahdotonta todistaa. Osa vallankäytöstä kulkee kaksoismahdaatilla istuvien pankin isännöstöjen ja vastaavien paikkaa pitävien kunnan luottamushenkilöiden kautta mutta todellinen vaikuttajaverkosto on syvemmällä.
Se toimii erilaisten virallisten, puolivirallisten ja epävirallisten organisaatioiden kautta. Sitä voidaan kutsua yleinimellä ”Hyväveli verkosto”. Tämän verkoston kautta voidaan kaataa ja nostaa isojakin hankkeita. Erityisen tehokas tämä pankkien giljotiini on silloin kun jokin hanke halutaan kaataa. Se tapahtuu yksinkertaisesti sulkemalla hana.
Voisi hyvin kuvitella että oikea tausta, oikea kieli tai oikeat sukulaisuus- tai muut suhteet ovat muokanneet Vaasan kaupunkirakennetta enemmän kuin moni osaa kuvitella.
Kiinteistön välittäjillä on heilläkin oma paikkansa. Pahimmillaan kiinteistönvälittäjät pystyvät vaikuttamaan rakentamisen laatuun, jopa määrään ja sijoittumiseen yhdessä pankkien ostamien poliitikkojen kautta. Sitä paitsi moni tärkeä kiinteistönvälittäjä on pankin omistama. Niin ja tietysti vaikuttamaan erilaisten kohteiden markkinointiin.
Tämä harmaa verkosto toimii lähes näkymättömissa ja siitä ei juuri koskaan sanota halaistua sanaa. Kuka nyt haluasi ehdoin tahdoin itselleen vaikeuksia?
-
Kaupunkisuunnitteluun ryhtiliike
Vaasan Kaupunginsuunnittelutoimiston ryhtiliike on syytä aloittaa sen omien virkamiesten toimien laillistamisesta. Ensimmäisenä suunnittelupäällikön oma rakennusprojekti. Siellä on hyväksytyistä rakennussuunnitelmista poikettu selkeästi. Tontille on rakennettu ylimääräinen liittymä asemakaavassa merkittyyn puistoon. Samoin on tonttia laajentunut Erottajankadun päähän piirrettyyn kääntymisalueelle siten ettei sitä voida toteuttaa. Tarkastella pitää myös, ovatko tontin korkeusasemat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaiset.
Kaupunkisuunnittelun sormet ovat myöskin syvällä kaupungin omistamien entisten kauppapuutarhan maiden kaavoituksessa ja rakentajien/edunsaajien jakamisessa. Pyrkimys on myydä nykyisen Kukkapihan tontti, norjalais - ruotsalais omisteiselle kukka-alan yritysketjulle. Kukkapihan omistaja on jättänyt ostotarjouksen vuokraamastaan tontista, mutta tarjous on jumittunut virkamiesten laatikoihin. Alueelle mahtuisivat kumpainenkin yritys ja hyötyä saisivat molemmat. Jostain syystä tämä ei näytä sopivan virkamiehille.
Tällä alueella on menossa kaavoitus suunnittelu jossa on omituisia piirteitä. Ympäristön asukkaat ovat kyllä saaneet sanoa mielipiteensä ja yleisötilaisuuksia on pidetty. Lausunnot eivät ole olleet virkamiesten mielen mukaisia, joten kaavaa yritetään runnoa väkisin läpi. Puutarhanmailta on otettu maanäytteitä ja esitetty niiden olevan saastuneita. Tämä ei pidä paikkaansa. puutarha-alueen näytteiden ohjearvot eivät ylity yhdessäkään näytealueen analyysissä. Minulla on hallussa tutkimustulokset jotka kertovat, että ainoastaan entisen suojeluskunnan ampumarata alueelta on löytynyt ohjearvot ylittäviä lyijypitoisuuksia. Kun tätä tiedustelin valtuuston pöntöstä, niin myöhemmin virkamiehet kertoivat maamassojen vaihdon kokoalueella olevan tarpeen varmuuden vuoksi.
Kaupunkisuunnittelun on syytä keskittyä kokonaisuuksien hoitamiseen, eikä hypätä projektista toiseen. Kyllästymisen kynnys näyttää olevan erittäin matala ja tästä syystä valittajat pääsevät liian herkästi kiinni muotoseikkoihin. Muotoseikkojen tiedetään olevan ainut virhe joka kaataa hankkeen. Tästä syystä olisi ryhtyä ammattiaan vastaavan toimintaan, eikä kulkea suurten rakennusliikkeiden tarjoamilla lounailla ja konsulttien esittämien referenssikohteisiin tutustumassa.
Toivoa myöskin sopii, että todellista yhteistyötä ryhdytään tekemään kaupungin hallintokuntien kanssa. Tämä pätee erityisesti kaupunkisuunnittelun ja teknisentoimen välillä. Yhteistyön polku kasvaa tällä hetkellä pajupuskia.
Yhteistyön toivossa.
Heikki Lamminmäki
-
Oikeassa järjestyksessä
Kun päätöksenteko tapahtuu oikeassa järjestyksessä, syntyy keskimäärin parempia päätöksiä.
Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että
1) asemakaavat tehdään yleiskaavan pohjalta
2) poikkeusluparakentamista (nykyään ns. suunnittelutarveratkaisu) vältetään
3) kh:n/stj:n päätöksellä tehtäviä ”vähäisiä kaavamuutoksia” ei tehdä
4) julkipanoja noudatetaan
5) asioita ei tuoda ”pöydälle” jaettuna suoraan kokouksiin
6) asiat tuodaan aina päätösesityksellä varustettuina päätettäviksi
7) noudatetaan lakeja
Ilman asemakaavaa tapahtuva poikkeusluparakentaminen on sääntö Vaasassa kun se muualla, esimerkiksi Oulussa on perin harvinaista (meillä taitaa olla satakertainen määrä suunnittelutarveratkaisua Ouluun verrattuna). Poikkeusluparakentaminen vaikeuttaa huomattavasti tulevaa kaavoitusta. Onpa meillä myönnetty poikkeuslupia esim. tulevalle tielinjalle ja näin tukittu järkevä liikenneyhteys tulevaisuudessa.
Esimerkkinä hyvin toimineesta kaavallisesta ratkaisusta on 8. 9. kaupunginosien (Kauppapuistikko-Hietalahdenkatu-Klemetinkatu-Rauhankatu väliin jäävä alue). Raastavista ja aikaa virkamieskoneistoltamme vievistä purku-suojelukiistoista päästiin kerralla kompromissiin kaikkien tonttien osalta (pl. muutama valituksen alainen purkujupakkatontti).
Nyt sama prosessi alkaa Viikingalla - Palosaarella. Hyvä näin.
Nämä prosessit ovat tietysti työläitä mutta niiden läpikäynti on välttämättömyys ja se tuo kaikille osapuolille mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Yksittäisiä tontteja kaavoittamalla voin joku saada huomattavasti suuremman edun kuin toinen. Yksittäisten tonttien kaavoitus vie hyvin paljon aikaa kaavoittajiltamme. Siksi varsinaiseen asemakaavojen ajantasaistamiseen ei riitä aikaa.
Onneksi viimeinkin on aloitettu yleiskaavan laadinta. Se on kaiken pohja (tietysti seutukaava myös). Hieman tässä arveluttaa se, että nyt toimitaan kuin Vaasa olisi ikuisesti tämän kokoinen maa-alaltaan.
Mustikkamaiden ja muiden kiireellä ajettujen kaavahankkeiden ainoa tarkoitus on saada lisää asuntoja uusille (ja nykyisille) veronmaksajille joidenka odotetaan nimenomaan muuttavan tänne Vaasan talousalueelta. Aika monet ovat silti sitä mieltä, että puistoja ja viheralueita tarvitaan viihtyisyyden ja terveellisen ympäristön vuoksi.
Uskon, että järki vielä voittaa ja Vaasan ympärille muodostuu yli 100 000 asukkaan kaksikielinen valtakunnan osakeskus. Tällöin olisi harmittavaa jos ”kantakaupungissa” olisi ehditty tehdä viihtyisyyttä ja vetovoimaa vähentäviä hätäisiä kaavaratkaisuja.
On erittäin mukavaa ja kannustavaa, että tällä palstalla käydään asiallista keskustelua tästä tulevaisuuteemme suuresti vaikuttavasta asiasta.
Maansa voi myydä vain kerran… ja puiston voi vain kerran rakentaa asunnoiksi (ja myös uuden asunnon saaja jää ilman sitä puistoa)
Hyvää Uutta vuotta kaikille palstan lukijoille ja toivotan tälle palstalle pitkää ikää!
Tapio Osala
Kaupunginvaltuutettu
-
Tapahtuisiko joku katastrofi, jos otettaisiin aikalisä uusien alueiden kaavoittamisessa? Jos nimittäin tuo Osalan "visio" toteutuu ja kuntaliitoksia on luvassa niin tehdäänkö turhaa tai jopa vahingolliista työtä? En ainakaan minä pidä siitä, että Hietalahden rantoja aletaan täyttää mudalla kehityksen nimissä! Harkitsen Åminneen muuttoa jos ranta pilataan! Onko mahdolliset luxus-tontit jo jaettu isojen pokien kesken? Vapaita asuntoja on ilmoitusten mukaan vaikka kuinka paljon. Mihinkä on kiire? Mistä on kyse oikeasti?
-
Salaisena pysyttelevä tietämätön pääkirjoittaja kirjoittelee ihmeellisiä. Pääkirjoittaja ei ole lukenut omaa lehteään (etusivun juttu 23.12). Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta, että painavin valittaja oli laillisuutta valvova valtion viranomainen ja että Vaasan hallinto-oikeus totesi kaavan olevan lain vastainen.
Pohjalaisen mielestä vain valtuuston päätöstä tulisi kunniottaa.
Asiantuntemattomuuttaan Pohjalainen vahvistaa vetämään tähän myös Myllyn siilot. Niistä ei ole mitään valitusta vireillä ja rakennuslupa niiden rakentamiseen on ollut voimassa jo vuosia. Pohjalainen mollaa kovasti asiassa täysin osatonta Suomen luonnonsuojeluliiton paikkallisyhdistystä. Myllyn valituksia tehtailivat aikoinaan tienoon varakkaat asukkaat, jotka eivät halunneet vuokra-asuntoja nurkilleen. Samat tahot laskivat liikkeelle olemattomat homehuhut.
Pohjalainen väitti myös, että liito-oravat olisivat olleet syy Mustikkamaan kaavan kaatumiseen. Oma lehti kertoi kuitenkin 23.12 että:
"asemakaava-asiakirjojen perusteella VHO ei pystynyt arvioimaan noudatetaanko asemakaavassa luonnonsuojelulain määräystä (liito-oravista)".
Se on vähän eri juttu. Eikä niin vähääkään.
Pohjalaisen haamupääkirjoittaja: ”Valittajien…tulisi kuitenkin kysyä itseltään, miksi demokraattisesti valitun valtuuston poliittinen päätös ei tahdonilmaisuna kelpaa.”
Muistutettakoon, että ”päävalittaja” oli valtion piirihallintoviranomainen. Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen olisi siis kysyttävä Pohjalaisen mukaan itseltään tuleeko sen noudattaa lakisääteistä tehtäväänsä.
Valittajina oli myös Itä-Melaniemestä henkilöiltä, joiden kaavalla vahvistettu viheralue vietiin kaavaehdotuksessa mutta mollaus kohdistuu vain Ympäristöseuraan.
Näin meidän mielipiteitämme manipuloidaan. Kaiken pahan alku on luonnosuojeluväki ja ilmeisesti EU, joka liito-oravamme niin tehokkaasti on suojellut oman lainsaadäntömme kautta. Tässä asiassa ne kyllä olivat vähäisessä sijaiskärsijän osassa sillä eihän lehti uskalla viranomaista haukkua.
Hyi Pohjalaisen mystinen pääkirjoittaja!
Tässä koko limbo:
”Oma maa mustikka
VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN päätös hylätä Vaasassa sijaitsevan Mustikkamaan kaava oli jälleen kylmä suihku kaikille yrityksille kehittää kaupungin maankäyttöä. Hallinto-oikeuden mielestä kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja vaatimuksia. Taustalta löytyy myös liito-orava, jota kaava ei riittävästi huomioinut (Pohjalainen 23.12.).
Vaikeaa se on, koetti mitä koetti. Vaasassa ei saada yhtään kaavaa aikaan ilman mahdotonta riitelyä ja valituskierrettä. Esimerkkien lista alkaa olla uuvuttavan pitkä. Mainittakoon tässä yhteydessä - jotta joulunjälkeinen masennus ei pahenisi - ainoastaan yksi: rannassa tököttävät siilorumilukset. Ne ovat byrokratian, pahansuopaisuuden ja maankäyttöriitojen muovaama vaasalainen monumentti.
SEN VERRAN virkamiesten pitää ottaa itseensä, että jos valmistelu oli puutteellista ja kaavoitusmenettely todellakin virheellinen, oikeudelle ei juuri muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin kaataa Mustikkamaan kaava. Siinä tapauksessa kaupungin täytyy tutkia sisäisesti, onko tapahtuneesta aihetta vetää johtopäätöksiä, tarvitaanko esimerkiksi henkilövaihdoksia tai kurinpitotoimia.
Siitä kuitenkin voi olla varma, että olipa kaava kuinka perusteellisesti ja lainmukaisesti valmisteltu tahansa, Vaasassa valitetaan aina. Perusteita kyllä löytyy. Erityisen aktiivinen on ollut Vaasan ympäristöseura, joka mielellään näkisi kaupungin aarniometsänä, jossa puut vanhuuttaan kaatuvat ja liito-oravat suhahtelevat.
YMPÄRISTÖSEURA VALITTI Mustikkamaan kaavasta ja on valittanut myös maisematyöluvan antamisesta Suvilahden asuntomessualueelle. Luvan katsotaan turmelevan kauniin alueen ja hävittävän "tärkeän osan liito-oravan elintilaa".
Valitus on huolellisesti tehty. Ei voi kuin toivoa, että samaa tarmokkuutta ja osaamista käytettäisiin jonkin rakentamiseen, ei pysäyttämiseen ja estämiseen.
Ympäristöseura on muuttunut eräänlaiseksi lailliseksi terroristiksi. Byrokratian ja lainsäädännön porsaanreikiä käyttämällä se on ottanut itselleen paljon sellaista poliittista valtaa, joka oikeasti kuuluisi äänestäjien valitsemalle valtuustolle.
Ja lopputuloksena on imagoltaan ja siluetiltaan rappeutuva Vaasa.
MUSTIKKAMAAN KAAVA jouduttaneen tekemään uudelleen. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi (kok.) arveli tuoreeltaan, että valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen veisi yhtä paljon aikaa kuin uuden kaavan valmistelu. Ikävä juttu, mutta muutakaan ei voi.
Valittajien, joita siis Mustikkamaan tapauksessa on muitakin kuin Vaasan ympäristöseura, tulisi kuitenkin kysyä itseltään, miksi demokraattisesti valitun valtuuston poliittinen päätös ei tahdonilmaisuna kelpaa. Muotoseikat ja mahdollinen lain rikkominen ovat oma lukunsa, mutta muutoin kyse on poliittisesta harkinnasta.
Eli jos vaasalaiset ovat päättäjänsä valinneet ja heille vallan antaneet, miksi valtuuston päätös ei kelpaa valittajille, vähemmistölle? ”
-
Kauankohan ympäristöseurasta on jaksettu jauhaa tuota samaa?
Valittajien, joita siis Mustikkamaan tapauksessa on muitakin kuin Vaasan ympäristöseura, tulisi kuitenkin kysyä itseltään, miksi demokraattisesti valitun valtuuston poliittinen päätös ei tahdonilmaisuna kelpaa. Muotoseikat ja mahdollinen lain rikkominen ovat oma lukunsa, mutta muutoin kyse on poliittisesta harkinnasta.
Eli jos vaasalaiset ovat päättäjänsä valinneet ja heille vallan antaneet, miksi valtuuston päätös ei kelpaa valittajille, vähemmistölle? ”
Huono urheiluhenki jollain.
Perustuslain toinen pykälä kertoo:
"Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja
elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on
noudatettava tarkoin lakia."
Valtiolla, EU:lla ja muillakin (http://dowire.org/) on muistaakseni eDemocracy jne. projekteja kansalaisvaikuttamisen lisäämiseen. Joku taitaa valittaa poliittisesta yhteisymmärryksestä ja maan perustuslaista vaikka lainsäätäjät on kansa valinnut...
-
Kauankohan ympäristöseurasta on jaksettu jauhaa tuota samaa?
Valittajien, joita siis Mustikkamaan tapauksessa on muitakin kuin Vaasan ympäristöseura, tulisi kuitenkin kysyä itseltään, miksi demokraattisesti valitun valtuuston poliittinen päätös ei tahdonilmaisuna kelpaa. Muotoseikat ja mahdollinen lain rikkominen ovat oma lukunsa, mutta muutoin kyse on poliittisesta harkinnasta.
Eli jos vaasalaiset ovat päättäjänsä valinneet ja heille vallan antaneet, miksi valtuuston päätös ei kelpaa valittajille, vähemmistölle? ”
Huono urheiluhenki jollain.
Perustuslain toinen pykälä kertoo:
"Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja
elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on
noudatettava tarkoin lakia."
Ymmärsinkö oikein? Pohjalaisen arvomaailma: kun valtuusto päättää mieluisasti sitä päätöstä on kaikkien kunnioitetttava. Myös vaikka se rkkoisi lakia. Kun eduskunta on säätänyt Pohjalaisen mielestä tyhmän lain (esim liito-oravan suojelusta) niin sitä ei pidä kunnioittaa kenenkään.
Siis Pohjalisen mielestä julkisen vallan käytön ei tarvitse perustua lakiin? Neukkulan ihannointia?
Kansavallan ottamisesta oikein Perustuslakiin on eduskunta Pohjalaisen mielestä ollut aivan hakoteillä -eikä siitä siis kannata lainkaan välittää. Tyhmä laki.
Surullinen maakuntalehti. Kun argumentit loppuu niin aletaan vääristelemään asioita.
-
Siis Pohjalisen mielestä julkisen vallan käytön ei tarvitse perustua lakiin? Neukkulan ihannointia?
Kansavallan ottamisesta oikein Perustuslakiin on eduskunta Pohjalaisen mielestä ollut aivan hakoteillä -eikä siitä siis kannata lainkaan välittää. Tyhmä laki.
Surullinen maakuntalehti. Kun argumentit loppuu niin aletaan vääristelemään asioita.
Tämä on tätä päivää Suomessa. Suurenrahan tahtoa on noudatettava. Mustikkamaan kaavassa on kyse ylikansallisen ABB
yhtiön edusta. Tätä vain Pohjalainen kokoomuksen lehtenä puolustaa.
Mutta se, että koko valtuusto on samlla linjalla on jo surkeaa!
-
Kylläpä sitä nyt ollaan oikeuden asialla ja vääryyttä vastaan. Länkkäreitä katsoneena on helppo kuvitella innokkaimmat köyden kanssa puistossa kaupungin virastotalon edustalla nostattamassa lynkkausjoukon intoa. Minusta hieman pienempi into ja paatos olisi yhä paikallaan ja joukon sopisi mennä sen filmeissä traditionaalisen Baarin asemasta kahvibaariin, selvittelemään tilannetta ja ajatuksiaan. Saatan toki olla väärässäkin, mutta en edelleenkään jaksa näiden näyttöjen perusteella uskoa, että Vaasan kaupungissa minkäänlainen mafia pitäsi valtaa. Ei myöskään vakuuta väite, että koko kaupunginvaltuusto olisi yksimielisenä mukana laitonta kaupunngille haitallista kähmimistä tukemassa. Sensijaan kyllä uskon näkemäni ja lukemani perusteella, että juristin tutkimuksessa mistä tahansa muiden kuin juristin itsensä laatimasta asiakirjasta löytyy viljalti lain vastaista - kun hyvään lakimiestapaan pilkkua aletaan viilata. Minua myös hieman hämmästyttää, että kaupungin kehityksen kannalta merkittävien suunnitelmien tyssätessä ja arvatenkin pitkään viivästyessä ja kallistuessa mahdollisesti suurempiin tai pienempiin muotoseikkoihin, monen oikeudenpuolustajan kiinnostus kohdistuu enemmän syyllisten etsimiseen kuin meitä kaikkia haittaavan asiantilan mahdillisimman neuvokkaaseen korjaamiseen.
Suuren rahan ja kilpailevan puolueen moittiminen kaikesta mahdollisesta pahasta, on monen poliitikoksi itseään nimittävän ammattitaidon oleellisin osa, mutta sopisi sentää kallistaa ajatus myös niiden satojen vaasalaisten etuun, jotka siitä (miksi niin pahasta ??) monikansallisesta saavat toimeentulonsa. Ei olisi yllätys, jos valtuutettumme olisivat joltain osin muodollisesti virheellisessäkin päätöksessään niin tehneet, eikä köyden heiluttelu liene sopiva kiitos sellaisesta.
-
Ei kai tässä nyt ketään lynkkaamassa olla. Rehellisiä ja mukavia tyyppejä useimmat virkamiehistä ja valtuutetuista. Valitettavasti joukkoon on eksynyt muutama kälttäri, joiden tekoset tiedetään mutta näytön puutteessa on vaikea tehdä mitään.
Joku aina tietää ja näkee. Vaikka vain tunnetun grynderin auton hallintotalon läheisellä sivukadulla ennen lounastuntia tai töiden päättymisen jälkeen.
No, rehellisyyden nimessä valtuustossa on muutama joka ei yhteyksiä ymmärtäisi vaikka ne vääntäisi rautalangasta. Mutta nämä napinpainajat ja kumileimasimet kuuluvat, nekin, järjestelmään.
-
Joudun myöntämään, etten ainakaan omassa elämässäni, 30v. arkkitehtinä, ole törmännyt minkäänlaisiin mafia ilmiöihin. Toki saatan olla myös sokea tässä kohdassa.
Ote:
Saatan toki olla väärässäkin, mutta en edelleenkään jaksa näiden näyttöjen perusteella uskoa, että Vaasan kaupungissa minkäänlainen mafia pitäsi valtaa.
Yhdyn tässä asiassa täysin Juhanin näkemykseen. Sen sijaan törmään päivittäin toisenlaiseen luonnolliseen ilmiöön, josta voidaan helposti saada käsitys, että kysymys olisi mafiasta.
Nykyelämämeno on niin kiivastahtista ja monille niin nopeatempoista, että se tuottaa jo vaikeuksia pysyä mukana.
Varsinkin liike- ja businessmaailmassa joudutaan olemaan jatkuvasti ajan hampaassa kiinni, että tiedetään koko ajan -missä mennään ja mihin muut menevät edellä.
Itse koin kerran pudonneeni täysin kyydistä, kun en ollut kerinnyt 3 vuoteen käydä kansainvälisillä huonekalumessuilla.Paikan päällä jouduin järkyttyneenä toteamaan, apua…en tajua enää mitään. Juna oli mennyt, enkä ymmärtänyt yhtään mihin ollaan menossa. Miksi muotoilu on nykyään tällaista, mihin tähdätään ja mitä arvoja halutaan korostaa. Olin pihalla olin kun lumiukko. Mihin olisi mentävä, että saisin perävalot taas näkyviin.
Mitä tapahtuu kun hektistä elämää elävä liikemies visioi kaupungin virkamiehelle hyvin modernin ja kannattavan projektin. Jokainen voi itse kuvitella, mitä tapahtuu, kun toisella on luja tahto ja kannattavuuslaskelmat edessään ja pöydän toisessa päässä istuu ihminen, jolla on valta taskussaan.
Tämä on ihan luonnollinen kuvio, eikä siitä löydy mitään mafian aineksia. Hallinto ja byrokratia laahaavat aina kehityksen perässä, se on sen luonne. Se ei voi olla aikaansa edellä, koska se tavallaan edustaa vakautta ja katkaisee näin kaikki hetkellisten ilmiöiden tähdenlennot pois. Tähän saakka järjestelmä on toiminut erinomaisesti tässä maassa.
On myös suuri vaara, että tämä -kelkasta tippunut- ilmiö ei enää korjaannu huolimatta jatkuvasta koulutusrumbasta ja matkustus- ja tutustumisohjelmista. Voi käydä niin, että virkavalta alkaa suunnittelemaan itse ja haluaa näyttää oman ”eksemppelinsä”, ettei tilanne olekaan näin.
Foorumilla on suuri mahdollisuus tuoda juuri semmöisiä ilmiöitä esille ja julkisuuteen. Enpä oikein tiedä millä muulla tasolla tämä voisikaan tapahtua. Esimerkiksi, jos perheessä isä ei tajua enää mitään nuorison menoista, silloin tarvitaan keskusteluyhteyden aikaansaaja, että tilanne parantuisi.
Juuri tämä olisi käsitykseni mukaan foorumin suuri mahdollisuus, kun se nyt on jo saavuttanut keskusteluyhteyden virkamiesten ja kansalaisten välille, että syntyisi myös konsensus,
keskinäinen yhteisymmärrys.
Parempaa uutta vuotta kaikille!
Eeku Strahl-
-
Konsensus, keskinäinen ymmärrys syntyy heti kun kaikilla osapuolilla on sellainen tunne, että kenelläkään ei ole mitään salattavaa ja että kaikki hyötyvät. Kunnallispolitiikassa on kuitenkin useita keskenään riiteleviä intressejä. Kaikki eivät suinkaan tavoittele yhteistä hyvää, vaan omaa tai ryhmän tai suvun tai jotain muuta vaikeasti määriteltävää etua.
Tuo etu voi olla vaikka vaaliarahoitus, jos omat varat eivät riitä. Juuri tällaisista syistä konsensus on niin vaikeata. Saksassa lapsuutensa viettäneenä (näin luin aikaisemmasta postauksesta) EStrahl saattaa tietää että sanalla konsensus on myös toinen merkityss ja sen on salaliitto.
Näin muistan vanhan professorini joskus sanoneen.
-
Toope kirjoittaa asiantuntemuksella. Koska vielä johtaa virkamiehet ovat mitä suuremmassa määrin poliittisia toimijoita on Eeku Strahlin konsensusvisio utopiaa.
Isojen poikien sulle-mulle -kuviossa on ikäänkuin päättävän eliitin "konsensus" ja tähän on vihkiytetty myös media. Sen näki juuri Pohjalaisen pääkirjoituksesta.
Kun koko poliittisen kentän konsensus on mahdoton olisi saatava edes pelissäännöistä sovittua. Tässä olisi varmaan avuksi vaikka lain ja hyvän hallintokäytännön noudattaminen.
Strahlin suunnitelma BlackJackin seniorikäärmeestä on sinänsä mielenkiintoinen. Se on monimutkainen kuvio jos kaupungin sitoutumista muuhunkin kuin kaavamuutokseen haetaan. Kuorisiko se varakkaiden vanhusten kerman ja jättäisi vain köyhät kaupungin niskoille?
No, tämä meni nyt off-topiciksi mutta se mitä yritän sanoa: Jos pelisäännöt olisivat selkeät ja rehelliset niin myös Eekun/Tarpion suunnitelmalle annettaisiin tasavertaiset mahdollisuudet. Nyt pelkään, että ne joilla on "suhteet" kunnossa ajavat projekteineen muiden ohi. Kaikkea ei voi kuitenkaan yhtä aikaa ajaa ja Airaksisen luxusauton perävaloja ei ehkä Eeku koskaan pääse tosiaan näkemään.
-
Surullinen maakuntalehti. Kun argumentit loppuu niin aletaan vääristelemään asioita.
Vaasan ympäristöseuran kotisivuille (http://www.sll.fi/yhdistykset/vaasa/) on ilmestynyt aiheesta päivitys. Löytyy jopa "kuvakin" tämän päivän "aktivistista" :D.
Ajankohtaista- linkin takana oleva teksti taitaa tosin olla eri kuin Pohjalaisessa esillä ollut kommentti pääkirjoituksesta?
-
Hyvä ympäristöseura!
Tässä heidän vastauksensa poimittuna heidän omalta sivultaan.
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/ymp1.jpg)
Terroristeja vai demokraatteja?
Pohjalaisen nimettömässä pääkirjoituksessa 28.12 esitettiin Vaasan ympäristöseurasta ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteista vallan merkillisiä arvioita. Vaikka luotammekin tässä lukijoiden omaan harkintakykyyn, haluamme silti vastata kyseiseen kirjoitukseen.
Syyttäminen ympäristöseuraa terrorismista osoittaa sinänsä jo niin pahaa tietämättömyyttä käsitteiden merkityksistä, että syytös kääntyy kirjoittajaa vastaan. Vaasan ympäristöseuran tavoitteena on suojella ja varjella kaikkea joka on tärkeätä inhimilliselle elämälle.
Yhtä nurinkurinen on myös ko. kirjoittajan käsitys demokratiasta. Hän moittii ympäristöseuraa demokratian kunnioittamattomuudesta sillä perusteella, että vaaleissa valitun kaupunginvaltuuston päätökset eivät aina kelpaa ympäristöseuralle. Ilmeisesti kirjoittaja ei ole oivaltanut, että juuri oikeus valittaa päätöksistä on eräs demokratian perustoista.
Kirjoittaja kutsuu Vaasan ympäristöseuraa vähemmistöksi. Tämäkin väite on tuulesta temmattu. Ensinnäkään ei yleistä mielipidettä juuri koskaan selvitetä eri hankkeissa. Eihän Mustikkamaan kaavastakaan, jota pääkirjoitus pääasiassa koski, olla pidetty kansanäänestystä. Ympäristöseura ajaa nimenomaan asukkaiden yleistä etua. Sen tiedämme, että enemmistö toivoo viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä ja tämän puolesta ympäristöseura työskentelee.
Jokainen joka tutustuu kyseiseen kaavamuutokseen, huomaa kuinka puutteellisesti se on valmisteltu. Tässä ei politikoinnista voida meitä syyttää olessamme tällaista kaavamuutosta vastaan. Sekö on terrorismia kun halutaan kiinittää huomiota selkeästi virheelliesti tehtyyn kaavaan? Pohjalaisellako on oikeus päättää mitä lakipykälää noudatetaan ja mitä ei?
Kaupunginvaltuuston jäsenet eivät millään ehdi ja jaksa perehtyä kaikkiin käsiteltäviin asioihin syvällisesti ja omakohtaisesti. Tämän myöntävät valtuuston jäsenet itsekin auliisti. Vaasan ympäristöseuran erikoisala on tarkastella kaupungin eri alueiden viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja virikkeellisyyttä pidemmälläkin tähtäimellä. Tähän ympäristöseuran aktiiviset jäsenet laittavat sydämensä, tarmonsa ja tietämyksensä ja sen uskomme olevan yhteisen edun mukaista.
Vaasan ympäristöseuran tavoitteena ei ole saada kaupungista aarniometsä, kuten kirjoittaja uskoo. Ympäristöseuralla on toiminnassaan inhimilliset lähtökohdat, eli yhteiskuntaa arvioidaan ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta. Sekä luonto että inhimillinen kulttuuri ovat ihmiselle tärkeitä arvoja, ympäristöseura haluaa vaalia molempia ja estää ne sopusointuisaan yhteiseloon.
Viihtyisään, terveelliseen ja virikerikkaaseen asuinympäristöön kuuluu uutta ja vanhaa arkkitehtuuria, merkkejä muinaisilta ajoilta, hoidettuja puistoja ja koskematonta luontoa sulassa sovussa ja oikeissa suhteissa. Jokaisen alueen tulisi olla niin monipuolinen kuin mahdollista. Peruuttamattomia vahinkoja ei saa tehdä. Siksi ne viimeiset luonnonrippeet joita vielä löytyy kaupungistamme ja sen lähiympäristöstä ovat suojelemisen arvoiset.
Hannu Paloposki pj.
”Oma maa mustikka
VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN päätös hylätä Vaasassa sijaitsevan Mustikkamaan kaava oli jälleen kylmä suihku kaikille yrityksille kehittää kaupungin maankäyttöä. Hallinto-oikeuden mielestä kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja vaatimuksia. Taustalta löytyy myös liito-orava, jota kaava ei riittävästi huomioinut (Pohjalainen 23.12.).
Vaikeaa se on, koetti mitä koetti. Vaasassa ei saada yhtään kaavaa aikaan ilman mahdotonta riitelyä ja valituskierrettä. Esimerkkien lista alkaa olla uuvuttavan pitkä. Mainittakoon tässä yhteydessä - jotta joulunjälkeinen masennus ei pahenisi - ainoastaan yksi: rannassa tököttävät siilorumilukset. Ne ovat byrokratian, pahansuopaisuuden ja maankäyttöriitojen muovaama vaasalainen monumentti.
SEN VERRAN virkamiesten pitää ottaa itseensä, että jos valmistelu oli puutteellista ja kaavoitusmenettely todellakin virheellinen, oikeudelle ei juuri muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin kaataa Mustikkamaan kaava. Siinä tapauksessa kaupungin täytyy tutkia sisäisesti, onko tapahtuneesta aihetta vetää johtopäätöksiä, tarvitaanko esimerkiksi henkilövaihdoksia tai kurinpitotoimia.
Siitä kuitenkin voi olla varma, että olipa kaava kuinka perusteellisesti ja lainmukaisesti valmisteltu tahansa, Vaasassa valitetaan aina. Perusteita kyllä löytyy. Erityisen aktiivinen on ollut Vaasan ympäristöseura, joka mielellään näkisi kaupungin aarniometsänä, jossa puut vanhuuttaan kaatuvat ja liito-oravat suhahtelevat.
YMPÄRISTÖSEURA VALITTI Mustikkamaan kaavasta ja on valittanut myös maisematyöluvan antamisesta Suvilahden asuntomessualueelle. Luvan katsotaan turmelevan kauniin alueen ja hävittävän "tärkeän osan liito-oravan elintilaa".
Valitus on huolellisesti tehty. Ei voi kuin toivoa, että samaa tarmokkuutta ja osaamista käytettäisiin jonkin rakentamiseen, ei pysäyttämiseen ja estämiseen.
Ympäristöseura on muuttunut eräänlaiseksi lailliseksi terroristiksi. Byrokratian ja lainsäädännön porsaanreikiä käyttämällä se on ottanut itselleen paljon sellaista poliittista valtaa, joka oikeasti kuuluisi äänestäjien valitsemalle valtuustolle.
Ja lopputuloksena on imagoltaan ja siluetiltaan rappeutuva Vaasa.
MUSTIKKAMAAN KAAVA jouduttaneen tekemään uudelleen. Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi (kok.) arveli tuoreeltaan, että valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen veisi yhtä paljon aikaa kuin uuden kaavan valmistelu. Ikävä juttu, mutta muutakaan ei voi.
Valittajien, joita siis Mustikkamaan tapauksessa on muitakin kuin Vaasan ympäristöseura, tulisi kuitenkin kysyä itseltään, miksi demokraattisesti valitun valtuuston poliittinen päätös ei tahdonilmaisuna kelpaa. Muotoseikat ja mahdollinen lain rikkominen ovat oma lukunsa, mutta muutoin kyse on poliittisesta harkinnasta.
Eli jos vaasalaiset ovat päättäjänsä valinneet ja heille vallan antaneet, miksi valtuuston päätös ei kelpaa valittajille, vähemmistölle? ”
-
Arvoisat kirjoittajat. Keskustelu on nyt karannut niin pitkälle alkuperäisestä aiheesta, että siivoaminen on tarpeen. Tämän ketjun alkuperäinen aihe on kaupunkirakenn ja siihen liittyvät tekijät.
Eikö tuon kuvan esimerkiksi olisi voinut pienentää. Jollei ryhtiä tule, niin moden on pakko ryhtyä suursiivoukseen.
Esimerkiki lainauksessa ei tarvitse lainata koko tekstiä, vaan viittaus riittää, varsinkin jos alkuperäinen juttu on kovin lähellä. Taidan myös pienentää tuon kuvan! Sen koko on nyt: 438x600 Muutoksen jälkeen lyhytsivu on 235 pix.
Tämä ei siis kohdistu yksinomaan Präntööläiseen vaan muihinkin sanaseppoihin.
-
Kyse on tärkeästä asiasta ja toivon ettei täällä aleta sensuroimaan. Nuo molemmat kirjoitukset olivat kokonaisuudessaan tärkeät. Tulipahan nyt luettua.
Pian voi kyllä painetta tulla isoilta pojilta näistä asiosita sillä kyse on todella arasta aiheesta. Näin minä annoin itselleni kertoa arvovaltaiselta taholta. Toivottvasti vaasalaisen takapuoli kestää merivettä.
Pohjalainen kuuluu selvästi tuohon "salaiseen herraklubiin" jossa asioista näytään sovittavan. Onneksi on rohkea ympäristöseura, joka kai sinänsä "vain" suorittaa omaa perustehtäväänsä.
Demokratia on vaikea laji joillekin.
-
On ollut mielenkiintoista seurata tiettyjen piirien ilakointia Mustikkamaan kaavan kaatumisesta. Sen ymmärtäisin mikäli kaavavalmistelussa on esiintynyt jotain selvää laittomuutta, mutta sitä en ymmärrä, että lakiteknisiä koukeroita käyttäen yritetään hidastaa tai jopa estää kaupungin kehittymisen kannalta tarpeellista hanketta. Erityisesti Ympäristöseuran puheenjohtajan kirjoituksen viimeinen lause saa näkemään punaista. Kuinka kaupunkia voisi kehittää mikäli kaikki rakentamaton maa pitää rauhoittaa ettei vain tulisi tehtyä jotain peruuttamatonta ? Ei Vaasalla ole mitään mahdollisuutta kehittyä kun rajojen ulkopuolella vaanii RKP ja sisäpuolella ammattivalittajat.
En ole perehtynyt sen tarkemmin mitä kaikkea kaavavalmisteluissa mokattiin, ja jos oikein ymmärsin ei edes hallinto-oikeus käsitellyt kaikkia valitusten kohtia eli jatkossakaan ei tiedetä tarkkaan kuinka lakia pitäisi tulkita. Voisivatko he jotka ovat tarkemmin perehtyneet kaavaehdotukseen kertoa missä kaikissa asioissa on rikottu lakia ? Ainoa mikä minulle on selvinnyt lehtitietojen perusteella on se, että on väärään aikaan käyty kaivelemassa liito-oravien papanoita.
Sitä kyllä ihmettelen miksi kaupunki päästi ympäristökeskuksen valittamaan kaavasta. Kaiken järjen mukaan kaupungin olisi pitänyt selvittää ympäristökeskuksen kanta ja tehdä kaava sen mukaan. Samoin olisi tietysti kannattanut neuvotella muidenkin osapuolien kanssa, mutta toisaalta neuvotteluasetelma on hankala, jos vastapuoli pitää kaavoitettavaa aluetta viheralueena vaikka se todellisuudessa on Strömbergin laajentumisaluetta eli teollisuusaluetta.
-
Kuulunkohan minäkin "tiettyihin piireihin" MM:n mielestä? Olisihan se kiva kuulua edes joihinkin piireihin!
En jaksa nyt ampua alas MM:n asenteellisia väittämiä - viimeiset kuusi sanaa ovat jo täyttä potaskaa.
-
... Ainoa mikä minulle on selvinnyt lehtitietojen perusteella on se, että on väärään aikaan käyty kaivelemassa liito-oravien papanoita...
Sama juttu. Ilmeisesti me kaikki luetaan eri tavalla noita lehtijuttuja, koska en ole väitettyjä asioita sellaisissa merkityksissä lehdissä nähnyt mitä täällä väitetään.
Nyt ollaan tekemässä kärpäsestä härkää...
-
Präntööläisen siteerauksesta.
Hallinto-oikeuden mielestä kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettuja vaatimuksia. Taustalta löytyy myös liito-orava, jota kaava ei riittävästi huomioinut (Pohjalainen 23.12.).
..
SEN VERRAN virkamiesten pitää ottaa itseensä, että jos valmistelu oli puutteellista ja kaavoitusmenettely todellakin virheellinen, oikeudelle ei juuri muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin kaataa Mustikkamaan kaava. Siinä tapauksessa kaupungin täytyy tutkia sisäisesti, onko tapahtuneesta aihetta vetää johtopäätöksiä, tarvitaanko esimerkiksi henkilövaihdoksia tai kurinpitotoimia.
Hallinto-oikeuden kantahan tuosta käy hieman ilmi... ja sen Pohjalaisen jutun kirjoittajan ehdotus tilanteen parantamiseksi.
Onko kaupunki ja ympäristöseura ollut edes koskaan puheväleissä?
-
Olen ymmärtänyt tämän näin.
Rakennuslaki on märäännyt tarkoin kuinka kaava täytyy valmistella. Vaatimusten joukossa on se, että on SELVITETTÄVÄ onko kaavoitettavalla alueella esim. muinaismuistomerkkejä, luonnonsuojelulaissa suojeltaviksi määräättäyjä uhanalaisten eliöiden elinpiirejä. On varmaan vaatimuksia myös riittävistä viher- ja ulkoilualueista.
Jos selvitystä ei ole tehty on kaava lain vastaiseti laadittu. Kun selvitystä ei ole tehty niin hallinto-oikeus ei voi ottaa kantaa siihen onko laissa tarkoitetut seikat mahdollisesti otettu huomioon vai ei. Tuo liito-oravaviittaus oli kai Pohjalaisen toimittajan tekemä.
Turha tässä on varsinkaan ympäristöseuraa syyttää yhtään mistään. Maksan edelleen kannatusjäsenmaksuani eritääin tyytyväisenä sen toimintaan. Jatkakaa samalla linjalla.
-
Kuulunkohan minäkin "tiettyihin piireihin" MM:n mielestä? Olisihan se kiva kuulua edes joihinkin piireihin!
En jaksa nyt ampua alas MM:n asenteellisia väittämiä - viimeiset kuusi sanaa ovat jo täyttä potaskaa.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...
Mitä vikaa niissä kuudessa sanassa sitten oli ? Täältä löytyy tietoa kaavasta: http://www.vaasa.fi/Default.aspx?id=385830
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa lukee kohdassa nykytila seuraavaa:
Mustikkamaan alue hankittiin alun perin Strömbergin teollisuuden laajentumistarpeita varten. Strömberg Parkin yritysrakenne on monipuolistunut ja voimassa olevan asemakaavan myötä alueelle rakennetaan nykyaikaisia, muuntojoustavia toimisto- ja tuotantotiloja. Mustikkamaan aluetta ei enää tarvita teollisuustuotannon tarpeisiin, vaan Strömberg Parkin uusien työntekijöiden asuntoja varten.
Yrittäisit nyt edes vähän ampua alas väittämiäni. Jos sattuisit vaikka löytämään jotain asiaperustettakin...
-
Katsoin Meikäläisen antamaan linkin tietoihin. Siellähän puhuttiin vain valtuuston aikanaan hyväksymästä osayleiskaavasta. Eihän sillä ole mitään virkaa kun sitä ei ole vahvistettu. Se, jolla on virkaa on asemakaava. Sitä ei jostain syystä (!) tuolta linkin sivuilta löytynyt. Siinä ymmärätääkseni Mustikkamaa on puistoa tai muuta virkistyaluetta.
Vahvistamattomilla osalyleiskaavoilla voi pyyhkiä takapuolta. Ne ovat vain "visioita". Asemakaava on se joka ratkaisee. Näin saano mieheni, joka on viisas mies.
Konsultilla on varmaan ollut hauskaa kun on kirjoittanut lausumaa: vaan Strömberg Parkin uusien työntekijöiden asuntoja varten., ainakin mieheni hykertelee tuota verratonta sanahelinää, joka menee joihinkin ihan täydestä.
-
Kiva kun löytyy (lehdistö)kriittisiä naisia tältä palstalta. On myös täysin ymmärrettävää, että monet uskovat median luomaan kuvaan tilanteesta.
Olisi kiva päästä tästä yksittäistapauksesta vähän laajempaan tarkasteluun. (Mustikkamaassa oli kyse helsinkiläisen kiinteistöfirman nöyristelystä kun sen nimessä esiityi vaasalaisille tärkeät kirjaimer bba. Vieressähän olisi ollut kaupungin omistamaa parempaa rakennusmaata)
Miksi kiistanalaisia viheralueitamme tarvitaan tehottomaan asuinrakentamiseen?
Onko lähtökohtaolettamukset oikeita? Kuka ne on tehnyt ja minkälaisen analyysin jälkeen? Minkälainen on oikeasti asuntopula Vaasassa? Kuinka paljon asuntoja voidaan kaavoittaa ei-puistoalueille? Kuinka paljon kannattaa satsata verkkomarkkoja/asunto jotta investointi maksaa itsensä takaisin esim 50 vuoden kuluessa?
-
Katsoin Meikäläisen antamaan linkin tietoihin. Siellähän puhuttiin vain valtuuston aikanaan hyväksymästä osayleiskaavasta. Eihän sillä ole mitään virkaa kun sitä ei ole vahvistettu. Se, jolla on virkaa on asemakaava. Sitä ei jostain syystä (!) tuolta linkin sivuilta löytynyt. Siinä ymmärätääkseni Mustikkamaa on puistoa tai muuta virkistyaluetta.
Vahvistamattomilla osalyleiskaavoilla voi pyyhkiä takapuolta. Ne ovat vain "visioita". Asemakaava on se joka ratkaisee. Näin saano mieheni, joka on viisas mies.
Konsultilla on varmaan ollut hauskaa kun on kirjoittanut lausumaa: vaan Strömberg Parkin uusien työntekijöiden asuntoja varten., ainakin mieheni hykertelee tuota verratonta sanahelinää, joka menee joihinkin ihan täydestä.
Mitä se Helka-neiti nyt oikein höpisee ? Väitätkö, että sellaisiin kaavapaperihin jotka eivät satu miellyttämään, voi surutta pyyhkiä perseensä ?
Luetaan noita tekstejä ennen kuin lähdetään kommentoimaan. Sivulla lukee selvästi, että Mustikkamaa on vuonna 1980 vahvistetun Huutoniemen osayleiskaavan mukaan osoitettu Strömbergin laajennusalueeksi.
Lisäksi siellä lukee, että Mustikkamaata ei ole asemakaavoitettu aiemmin. Jos luet tarkemmin sivun yläosan, sieltä ilmenee, että tämä sivu on Mustikkamaan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se tosin kaatui hallinto-oikeudessa. En edelleenkään tiedä miksi ja alkaa tuntua siltä ettei kukaan muukaan palstalla tiedä...
-
Osayleiskaavalla on merkitystä vasta jos se on vahvistettu Ympäristöministeröissä. Esim keskustan osayleiskaava on tällainen.
Pelkällä valtuuston hyväksymällä osayleiskaavalla ei liene lainkaan oikeusvaikutuksia. Sellainen taitaa olla tuo 1980 valtuuston hyväksymä osayleiskaava. Helkan arvio siitä on mielstäni oikea.
Sillä yritetään kyllä usein tarkoitushakuiseti hämätä ja näköjään onnistutaankin. Näin kansaa ja päätäjiä viedään... (mutta kuka vie, kuka on edunsaaja, kuka maksaja, miksi?)
-
Ok. Nyt astutaan sellaiselle alueelle jolla minulla ei ole mitään kokemusta. Ympäristöministeriötä ei ollut olemassakaan vuonna 1980. Luopio lienee oikeassa siinä, että kyseisellä osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3248&lan=fi
Minuun tuo väite ainakin meni täydestä, mutta hyvä, että sekin tuli nyt selvitettyä.
Mutta mihin tuo asemakaava loppujen lopuksi kaatui ? Liito-oraviin, tähän epätäsmälliseen yleiskaavatilaneen kuvaukseen vai johonkin muuhun ? Voisivatko ympäristöseuran aktiivit tai jotkut muut osalliset valaista asiaa ?
Samoin luopio voi vastata omalta osaltaan lopussa esittämiinsä kysymyksiin. Itse en tunne asiaa niin hyvin, mutta tokihan maanomistaja jotain etua hakee kaavoittamisella sehän on selvä eikä siinä mielestäni mitään väärin ole kunhan kriteerit täyttyy. Nyt ei täyttynyt ainakaan hallinto-oikeuden mielestä ja siksi olisikin kiva tietää miksi. Myös Vaasan kaupunki hyötyisi koska sai kunnallistekniikan rakentamisen vastapainoksi osan tonteista jaettavakseen. Muistaakseni tämä osuus jopa kasvoi loppumetreillä. Siitä voidaan sitten kiistellä vastaako tonttien määrä kaupungille tulevia kustannuksia... En tiedä koska olen ainoastaan lehtitietojen varassa. Mutta ehkä joku paremmin tietävä voisi valaista asiaa ?
Hyvää tätä vuotta 2006 itse kullekin.
-
Ok. Nyt astutaan sellaiselle alueelle jolla minulla ei ole mitään kokemusta. Ympäristöministeriötä ei ollut olemassakaan vuonna 1980. Luopio lienee oikeassa siinä, että kyseisellä osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3248&lan=fi
Minuun tuo väite ainakin meni täydestä, mutta hyvä, että sekin tuli nyt selvitettyä.
Mutta mihin tuo asemakaava loppujen lopuksi kaatui ?
Kaavan laati maanomistajan oma tumpelo ja ahne konsultti Hesasta. Eivät tehneet/teettäneet tarvittavia selvityksiä (ajattelivat varmaan ettei täällä kehäkolmosen ulkopuolella niin väliä ole...).
Kaavamonopolia pitävä kaupunki ei ohjannut riittävästi kaavaa. Viranomaisten ohjeille viitattiin kintaalla ja vielä käytettiin epäsopivaa kieltä heitä kohtaan.
Itse "kauppa" olisi aiheuttanut kaupungille sen historian kalleimmat tontit. ( jos oikein ovela olisi kaupunki ollut niin se tahallaan olisi antanut kaavan mennä kiville, että pääsee tyhmästä dealista irti).
(Niin, vuonna 1980 olisi osayleiskaava pitänyt vahvistaa Sisäasiainministeriössä, jotta silla olisi ollut merkitystä. Tämä oli vain yksi pieni esimerkki suuressa sumutuksessa...)
-
Itse "kauppa" olisi aiheuttanut kaupungille sen historian kalleimmat tontit. ( jos oikein ovela olisi kaupunki ollut niin se tahallaan olisi antanut kaavan mennä kiville, että pääsee tyhmästä dealista irti).
(Niin, vuonna 1980 olisi osayleiskaava pitänyt vahvistaa Sisäasiainministeriössä, jotta silla olisi ollut merkitystä. Tämä oli vain yksi pieni esimerkki suuressa sumutuksessa...)
Teoria Mustikkamaa-farssista:
1) Lonka fiksuna miehenä huomasi kuinka (ennen hänen aikaansa tehty "deali" Currentin kanssa) älyttömät ehdot veronmaksajien kannalta Mustikkamaan kaavoitussopimuksessa oli
2) Hän antoi (salaa hymyillen) konsulttien vääntää oikein älytön kaava, jolla ei ollut läpimenon mahdollisuutta koska valtio oli jo etukäteen ilmoittanut valittavansa koska sen näkemyksiä (=lain vaatimuksia) ei huomioitu prosessissa
Nyt kaavoitussopimus raukesi. Nyt voitaisiin ehkä päästäkohtuullisempaan tulokseen Longan johdolla (ehkä jopa ehditään rakentaa se tien toinen puoli, jos tonteista on oikeasti tuolla alueella kysyntää)
Ympäristöseura ja liitio-orava on pantu "syyllisiksi" vaikka ne näyttelevät tässä olematonta roolia.
-
Olisi se hyvä kun se Mustikkamaa jätettäisin rauhaan.Tuttuja asuu Itä-Melaniemssä ja olen käynyt Mustikkamaan usein kiertämässä ja talvella hiihtämässä.
Se on heino metsä eikä sillä alueella muita ole.
Varsinkaan jos se Melaniementien toinen puoli nyt rakennetaan.
-
Olisi se hyvä kun se Mustikkamaa jätettäisin rauhaan.Tuttuja asuu Itä-Melaniemssä ja olen käynyt Mustikkamaan usein kiertämässä ja talvella hiihtämässä.
Se on heino metsä eikä sillä alueella muita ole.
Eikös tässä muutamien ihmisten hiihtelymaastot tule kokonaisuuden kannalta melko kalliiksi?
Alue olisi kaupunkirakenteen kannalta erittäin järkevä rakentaa sen sijaan, että uusia alueita vietäisiin aina vaan kauemmaksi kaupungista.
Jos kaavat leviävät ympäri maakuntaa kuin varpusparvi, tulee se kuntalaisille erittäin kalliiksi. Tieverkoson, kunnallistekniikan, päiväkotien, terveyskeskusten, koulujen ym pakollisten palveluiden tuottaminen kauas ja hajalleen kaikesta tulee kohtuuttoman kalliiksi.
Kaupunkia tulee rakentaa kuin kaupunkia. Ei sinne tänne tule jättää suuria tyhjiä alueita muutamien hiihtelijöiden iloksi. Vaasa on niin pieni kaupunki, ettei täällä kukaan voi valittaa ahtautta tai ulkona liikkumiseen vapaana olevien paikkojen vähyyttä.
Hyvänä esimerkkinä pieleen menneestä kaavoituksesta voidaan pitää Tampereen Hervantaa. Sitä suunniteltiin aikoinaan lähelle, kaupungin kylkeen. Maa oli tällä alueella piirun verran kalliimpaa kuin kauempana nykyisen Hervannan alueella. Lopputuloksena oli kauas kaupungista rakennettu saareke, josta ja jonne kuljetetaan isoja massoja ihmisiä öljyä polttaen. Kalliiden tuottavien työntekijöiden ajasta kuluu liian suuri osa matkustamiseen. Jos se ei ole työajasta pois, se on pois ajasta yhdessä perheen kanssa.
Kaupungin tulee kaavoittaa siten, että kaupungin rakenne ja etäisyydet pysyvät järkevinä. Liikenne kodin, työpaikan ja palveluiden välillä tulee olla helppoa ja järkevää. Julkista liikennettä on mahdotonta tuottaa järkevällä tavalla jos kaupunkirakenteessa ei ole mitään tolkkua.
Jos kaupunkirakenteen hahmottamisessa on ongelmia, omaa hamottamista voi helpolla ja hauskalla tavalla kehittää mm. tällä kaupunkisimulaatiolla (http://simcity.ea.com/).
Terveiset minulta niille muutamalle Itä-Melaniemeläiselle valittajalle: Lapsenne ovat todennäköisesti jo muuttaneet kotoa tai ovat lähitulevaisuudessa näin tekemässä. Kaupungissa on paljon puistoalueita ja liikuntamahdollisuuksia, käyttäkää niitä hyväksenne. Älkää viitsikö valittaa byrokratian porsaanreikiin vedoten kaavoituksen hidastamiseksi tai estämiseksi. Antakaa kaavan toteutua demokraattisesti päätetyllä tavalla ja mahdollistakaa koti sadoille lapsiperheille. Sadat lapsiperheet tarvitsevat kotia enemmän kuin te tarvitsette "omaa maaseutua kaupungissa". Maaseudulla riittää tilaa ja rauhaa enemmän kuin kaupungissa. Käytännön syistä harva voi sinne muuttaa. Harkitkaa ihmmeessä jos se miljöö miellyttää enemmän kuin Vaasan kaupunki.
Eikö lähdettäisi vastustamisen sijaan rakentamaan ja kehittämään kaupunkia nykyisestä?
-
Jos kaupunkirakenteen hahmottamisessa on ongelmia, omaa hamottamista voi helpolla ja hauskalla tavalla kehittää mm. tällä kaupunkisimulaatiolla (http://simcity.ea.com/).
Off-Topic:
Kuten joku jo tämän ketjun sivulla 6 taisi mainita *kröhöm* niin tuota voisi halutessaan muokata myös Vaasan näköiseksikin (ensimmäinen versio "simulaattorista" taisi löytyä sieltä jopa ilmaiseksi).
-
Terveiset minulta niille muutamalle Itä-Melaniemeläiselle valittajalle: Lapsenne ovat todennäköisesti jo muuttaneet kotoa tai ovat lähitulevaisuudessa näin tekemässä. Kaupungissa on paljon puistoalueita ja liikuntamahdollisuuksia, käyttäkää niitä hyväksenne. Älkää viitsikö valittaa byrokratian porsaanreikiin vedoten kaavoituksen hidastamiseksi tai estämiseksi.
Jos valitus menee läpi -niinkuin nyt- ei ole kyse mistään porsaareiästä vaan laittomasta kaavaesityksestä. Niistä pitää tietysti valittaa! Muutenhan oikeus ei toteudu! Kaavojen laatijat on näin opetettava kantapään kautta noudattamaan lakia ja asetuksia. Eihän niitä lakeja ole ihmisten kiusaksi tehty - vaan avuksi. Seuraavat pykälät lukemalla voi ymmärtää miksi kaava tökkäsi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
§1
Lain yleinen tavoite
Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
--
5 §
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;
3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;
9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;
10) palvelujen saatavuutta; sekä
11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
6 §
Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen
Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.
Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
8 §
Kehittämiskeskustelu
Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen kesken käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu, jossa käsitellään kunnan alueiden käytön suunnitteluun ja sen kehittämiseen, vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin merkittäviin kaava-asioihin sekä kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä.
9 §
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
-
Jos valitus menee läpi -niinkuin nyt- ei ole kyse mistään porsaareiästä vaan laittomasta kaavaesityksestä. Niistä pitää tietysti valittaa! Muutenhan oikeus ei toteudu! Kaavojen laatijat on näin opetettava kantapään kautta noudattamaan lakia ja asetuksia. Eihän niitä lakeja ole ihmisten kiusaksi tehty - vaan avuksi. Seuraavat pykälät lukemalla voi ymmärtää miksi kaava tökkäsi.
Oikeus toteutuu? Demokraattinen päätös kaadetaan, miksi? Mikä on todellinen syy valituksille?
Otit copy&paste maankäyttö- ja rakennuslakipykälistä. Niiden perusteella minun pitäisi ymmärtää miksi kaava kaatui. Mina typare, ei ymarta.
Kuten huomaat, pykälät ovat suuntaa antavaa yleismaailmallista jargonia asioista, tavoitteita, joita tulisi ottaa huomioon. Jos oikein tikulla silmää kaivetaan, Suomeen ei voida koskaan kaavoittaa mitään kunhan vain jokaiselle ehdotukselle löytyy valittaja.
Veikkaan, että tästä(kin) kaavasta valittaminen johtuu "ei mun takapihalle" -ajattelusta.
Kuten aikaisemmin mainitsin, totta kai valitusoikeus täytyy olla. Tosin kohtuus kaikessa. Ei yhteiskunta voi toimia jos mitään demokraattisesti edennyttä prosessia ei saada päätökseen. Vain sosialistissa valtioissa demokratialla saavutetaan 100% kannatus (joskus jopa yli sen). Aina on olemassa vastarannan kiiskejä. Onko oikein tehdä päätökset pienen vähemmistön tahdon mukaisesti vai demokraattisen prosessin kautta?
Mikä on oikeasti ollut perusteena tästä(kin) kaavasta tehdyille valituksille?
-
Lisää puuduttavaa lakitietoa: (koko laki täällä > http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetää.
----
Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä.
--
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.
--
Tämän luulen kaataneen kaavan tässä vaiheessa:
66 §
Viranomaisneuvottelu
Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä asianomaiseen ministeriöön ja alueelliseen ympäristökeskukseen. Asianomaisen ministeriön, alueellisen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.
Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.
Jos oikein ymmärsin niin kaavan laatija (konsulltifirma) vähät välitti viranomaisista. Viranomaiset ilmoittivat aikaisessa vaiheessa, etteivät ole tyytyväisiä selvityksiin. Kun lain vaatimia selvityksiä ei tehty niin olisi viranomainen muuta voinut tehdä kuni valittaa kaavasta? Jos se ei olisi valittanut niin se olisi itse rikkonut lakia.
Eli kun viranomainen väitti, että tarvittavia selvityksiä kaavan laatimiseksi ei oltu tehty niin eihän oikeudellekaan paljon jäänyt valinnanvaraa.
---------------
Kun nyt innostuin Maankäyttö- ja rakennuslakiin tutustumaan niin tässä vähän ajateltavaa noihin purkukiistoihin:
Rakennuksen kunnossapito
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
...
Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi.
Useinhan valitetaan, että rakennus on niin huonossa kunnossa, että se pitää saada purkaa (ja tilalle rakentaa paljon isompi kerrostalo=$$$)
-
Satuin katsomaan sen valtuuston kokouksen, jossa Mustikkamaan kaavasta päätettiin. Muistelen, kuinka lähes kaikki valtuutetut jollakin tavalla toivat esiin sen, että tämä kaava on huono, mutta se on vain "pakko" hyväksyä. Sanoisin, että todella raukkamaista politiikkaa! Valtuutetut tasan tarkkaan tiesivät, että tuosta kaavaehdotuksesta valitettaisiin ja että valitus/valitukset vieläpä erittäin suurella todennäköisyydellä menisivät läpi! Ja vaikka siis päätös olikin "yksimielinen" niin valtuustosalissa ei todellakaan oltu yksimielisiä asiasta. Olen todella pettynyt tällaiseen politiikkaan!
No, kaavaehdotus kaatui sitten riittämättömiin selvityksiin ja hyvä näin, sillä pitäähän ne tehdä kunnolla. Itse olin hieman yllättynyt, ettei oikeus ottanut kantaa kaupungin ja abb:n väliseen maankäyttösopimukseen, jossa oli etukäteen sovittu asioista (mm. montako tonttia sulle, montako mulle jne.) ja joka selvästikin sulki pois demokraattisen ihmisten osallistumisen kaavan valmisteluun. Noiden präntööläisen postaamien lakipykälien mukaan tuo kohta olisi mielestäni ehdottomasti ollut laiton!
Mitä tulee sitten itse Mustikkamaahan alueena ja foliohatun kommentteihin.... sanoit, että kaupungin tulee olla kaupunki ja jos kaipaa vihreyttä niin painukoot maalle ne sitten (suunnilleen näin). Olen hieman eri mieltä kanssasi. Kyllä kaupungissa tarvitaan vihreyttä ja lähivirkistysalueita. Niitä pitäisi löytyä lähellä jokaisen kotia. Olisi hyvä jättää vihreitä alueita rakennettujen alueiden väliin. Uskallan väittää, että suurelle osalle ihmisistä nämä lähivirkistysalueet ovat todella merkittäviä ja pitävät yllä terveyttä ja hyvinvointia. Itse ainakin saan todella paljon voimaa luonnosta ja ulkona metsässä tai vaikkapa rannassa liikkuminen vähentää stressiä huomattavasti. Uskon, että tällainen vaikutus luonnolla on myös lukuisiin muihin ihmisiin. Eritoten vanhuksille, lapsille ja liikuntarajoitteisille on todella tärkeää, että luontoa löytyy läheltä kotia. Eivät kaikki vaasalaiset sentään voi lähteä päivittäin Pilvilammelle!
Mitä tulee vielä tuohon Itä-Melaniemen ja Melaniemen alueeseen niin kyllä Mustikkamaa on sen alueen helmi ja se on merkittävä ulkoilualue niin ihan lähiasukkaille kuin myös esim. huutoniemeläisille, ristinummelaisille, vanhislaisille jne. Ei siltä alueelta juuri löydy toista noin luonnollista aluetta. Siksi se olisi ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Ja jos ymmärtää yhtään luonnosta niin Mustikkamaalla käydessään huomaa, kuinka monipuolinen alue se on.
En ymmärrä, miksei kaupunki lähde vakavasti toteuttamaan Melaniementien Mustikkamaata vastapäätä olevan alueen rakentamista. Kaavaa hieman muuttamalla (nykyisin taitaa olla siihen varaus kerrostaloille) siihen saataisiin hyvinkin 500 asuntoa vaasalaisille lapsiperheille (joiden oikeutta foliohattu puolustaa) eikä varmasti ympäristöseurat ja -keskukset valittaisi. Jännä juttu muuten, kun luulisi, että nimenomaan lapsiperheille tuo viihtyisä asuinympäristö olisi aivan ykkösjuttu! Jos Mustikkamaa rakennettaisiin täyteen niin alue muuttuisi ihan täysin. Mm. meluhaitat lisääntyisivät aivan huimasti (junarata ja ohitustie) ja alueen viihtyisyys olisi muutenkin menetetty. Mutta kun rakennettaisiinkin se tien toinen puoli niin jo olisi alueella vetovoimaa, kun olisi niin upea virkistysalue lähellä!
Sitten vielä hieman Vaasan kasvusta ennen kuin lopetan paatokseni... En tiedä, millä perusteella kaupunki visioi, että Vaasan väkiluku yhtäkkiä vajaassa kymmenessä vuodessa lisääntyisi lähes kymmenellä tuhannella (olettaen siis, että mitään kuntaliitoksia ei olisi). Täytyy olla kyllä sokea, jos siihen uskoo. Vaasan nykyinen kasvuvauhti on lähes plus miinus nolla (ehkä vajaa 200:lla ollaan vielä plussalla). Onhan yleinen trendi koko maassakin se, että väki vähenee. Tämä on fakta. Eikä siihen varmastikaan vaikuta se, kaavoitetaanko Vaasassa jokin viheralue asunnoiksi vai ei. Siksi en voi ymmärtää sitä buumia, mikä nyt on vallalla, että rakennetaan nyt vaan kaikki tärkeät viheralueemme. Mielestäni tämä on sangen lyhytnäköistä toimintaa. Varsinkin kun niitä muitakin alueita kyllä olisi.
-
Hyviä näkökulmia kolisee joka suunnalta !
Lähes kaikki lait alkavat ylevillä lauseilla lain tavoitteista. Ne kannattaa kyllä ottaa todesta, mutta ei sitä voi myöskään lukea kuin piru raamattua. Eli, jos siellä lukee esim. että lain tavoitteeena on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, niin lukee sen ja vetoaa, kun laissa sanotaan !
Ja lakiin on myös kirjoitetttu oikeudet vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja tehdä valituksia. Nekin on otettava todesta. Siellä ne ovat ja niitä kuuluukin käyttää. Toinen juttu taas on se että sen seurauksena pienikään juttu ei välttämättä mene läpi ilman vuosien vatkaamista oikeusasteissa. Se on se hinta, mitä tästä systeemistä maksamme. Mutta en tiedä, onko parempia ?
Ja kyllä kaupungissa pitää vihreääkin olla, mutta en ole aivan vakuuttunut, pitääko olla kovin isoja aarnimetsiä. Ja niitäkin alkaa Vaasassa olla useamman kunnan edestä, (Eteläisen kaupunginselän Natura-alue ja Risön metsä, Öjen, Pilvilampi) Siinä voi kaupunkirakenteelle käydä niin kuin foliohattu kuvailee, ei ole hyvä juttu kenenkään kannalta se, että kaupunki rakennetaan levälleen. Kaikkihan toki haluaisivat asua kaupungin keskustassa (eli kaikkien palvelujen äärellä) omakotitalossa järven/metsän reunalla. Mutta kuka sen maksaa ? Ja kyllä Mustikkamaallekin mahtuu järkevämmin suunnitellen sekä taloja että myös se kävely/hiihtoreitti. Ehkä se sitten enää kulje umpimetsässä, vaan joutuu näkemään myös taloja.
Kyllä monet mielikseen jopa lomailevat isoissa kaupungeissa, ja niitä kovasti ihastellaan, kuinka hienoja ovat. Eikä se ihailu perustu kaupungeissa oleviin luonnontilaisiin metsiin......
-
Ja lakiin on myös kirjoitetttu oikeudet vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja tehdä valituksia. Nekin on otettava todesta. Siellä ne ovat ja niitä kuuluukin käyttää. Toinen juttu taas on se että sen seurauksena pienikään juttu ei välttämättä mene läpi ilman vuosien vatkaamista oikeusasteissa. Se on se hinta, mitä tästä systeemistä maksamme. Mutta en tiedä, onko parempia ?
Avasin aiheeseen liittyvän ketjun täällä (http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=442.0;topicseen). Haluaisin kuulla kirjoitukseeni etenkin kaavoitusta "näin periaatteessa, mutta pykälien vuoksi" vastustavien kommentteja.
-
Orvokki on monessa kohtaa aivan oikeassa, mm. vaikkapa siinä, että on se nyt kumma, jos hyväksyy päätöksen jota pitää huonona. Ei Mustikkamaan kaava nyt sellainen asia ole, jossa ei parempaa vaihtoehtoa voisi vaatia.
Olen muuten useammankin kaupungin työntekijän kuullut kritisoivan Mustikkamaan kaavaehdotusta tyyliin "parempi kuin kaatui". Julkisesti vain eivät halua sanoa. Katsokaapa vaikkapa rakennusoikeuksien ja tonttien pinta-alojen suhteita.
Jos kaupunkisuunnittelun väki tekisi kaavan itse ilman maanomistajan konsultteja, niin eiköhän sinne Mustikkamaalle mahtuisi asuintilaa sekä ihmisille ja liito-oraville että ulkolureittejä lähialueiden asukkaille.
-
Luin tässä päivänä eräänä mielenkiintoisen yleisönosasto kirjoituksen Pohjalaisesta. Siinä kirjoittaja pohdiskeli sitä, että tarvitseeko tosiaankaan sinne maanalle enää niitä parkkitiloja sun liikehuoneistoja suunnitella, että eikö sinne olisi parempi ohjata liikennettä.Tämä on varsin järkevää pohdintaa ja olen ehdottoman samaa mieltä siitä, että tunnelia sinne maan uumeniin pitää jatkossa laittaa, eikä uusia liiketiloja ja tai mahdollisia Toriparkin laajennuksia.
Kyseisessä artikkelissa ehdotettu mahdollisen tunnelin sijainti oli kuitenkin täysin mahdottomassa
paikassa, eli ei sitä suinkaan voisi Pitkänkadun ja Raastuvankadun väliin suunnitella (torin laitaan), koska silloin jouduttaisiin puhkomaan jo olemassa olevia hyvin toimivia maanalaisia tiloja ja toisaalta (vaikka näin ei olisikaan) tunnelista tulisi kohtuuttoman pitkä (lue:kallis). Siis duunataan
se tunneli Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon väliin, mikä ei tunnu pituudeltaankaa niin
mahdottomalta toteuttaa ja saadaan näin tämä maanpäällinen Rewellin ja Kaupungintalon
välimaasto parempaan, arvoiseensa, käyttöön, ja samalla vapautetaan lisää pinta-alaa missä
voidaan autovapaasti liikkua, missä perheetkin voivat liikennettä pelkäämättä kulkea. Veikkaampa
että tämän kaltainen liikennejärjestely antaisi turistienkin silmissä Vaasan keskustalle paljon ihmisläheisemmän ja kulttuuriystävällisemmän kuvan. Sitäpaitsi kun järkevästi ajatellaan, niin kyllähän tällainen järjestely tuntuisi hyvinkin soveltuvalta kaupunkisuunnittelulta. Parilla lisätunnelihaaralla voitaisiin sitten vapauttaa autottomaksi myös lisäpätkä Hoviespaa; Raastuvankadulta Kirkkopuistikolle.
-
Kuulostaa kovin houkuttelevalta, mutta jaa'a... onkohan Vaasan kaltaisella pikkukaupungilla varaa tällaiseen? Voipi olla, että tämä on teoriassa aivan huippu idea, mutta käytännössä toteutuskelvoton taloudellisessa mielessä. Eli vähän samaa luokkaa kuin metro keskustasta Ristinummelle.
-
Tässä on eräs pointti, nimittäin ennakointi. Sehän loistaa poissa-olollaan lähes jokaisessa suurkaupungissa. Liikenteen ongelmat todetaan kunnolla, vasta silloin, kun ne ovat ongelmia. Sen jälkeen alkaa keskustelu, pitkä sellainen, joka kestää yleensä 10+ vuotta. Ja samaan aikaan ongelmat kasvavat muualla.
Riston esittämä on ihan järkevä. Tunneli on loistava ratkaisu ja tarjoaisi valtavasti mahdollisuuksia elävään keskustaan. Sinne voisi silloin istuttaa puita, nurmikkoa yms. Siellä voisi pitää konsertteja ja vaikka mitä.
-
- Idea on vanha ja hyvä, hommaa vielä rahaaaaaaaaaa.
-
Niinpä - eihän tämä TODELLAKAAN mikään Helsinki ole. Tyhjiä liiketiloja on muutenkin koko ajan keskustassa, liikettä tulee ja menee. Välillä tottakai on tilat täynnä mutta nopeasti ne krääsäputiikit katoaa sillä turhan roinan myyminen ei voi pitkään kannattaa.
On se sitten varmaan hienoa, kun on tunneli täynnä tyhjää liiketilaa sotkettuna. Jotenkin tuo keskustan ilme on muutenkin ruma, ei siitä pääse mihinkään. Ennen torin ympäristössä oli jopa näyteikkunoita, nyt on pankkia ja vakuutusyhtiötä. CM:n suuret lasiseinät on maalattu, ei mitään katsomista. HM:n ikkunoissa on muutama päätön nukke esittelemässä vaatteita, siinä se äkkipäältään. Fantoy, Hovisepät, Salkari ja pari muuta liikettä sentään vielä onneksi jaksaa ikkunoihin paneutua...
-
Näinhän se asia on ettei täällä Vaasassa lisäliiketiloja maan alle kaivata, että jos jotain
niin se liikennettä varten louhittava tunneli. Eikä sen todellakaan tarvitsisi mikään
niin mittava hanke olla, kun se jo parantaisi oleellisesti koko keskusta-alueen
ilmettä ja toimivuutta. Riittäisi kun Raastuvankadulta puhkaistaisiin Vaasapuistikon
alittava tunneli, joka sitten nousisi Hoviespan risteyksen jälkeen ylös ja tehtäisiin yksi
sivuhaara Hoviespalta Raastuvankadulle eli tästä liitoksesta pääsisi sukeltamaan tunneliin,
oikealle kääntyen, että liikenne sujuisi jouhevasti Kirkkopuistikoltakin. Tämä riittäisi
hyvin keskustaliikenteen tarpeisiin ja näin voitaisiin myös Hoviespan toinen puoli, Raastuvankadulta Kirkkopuistikolle, sulkea liikenteeltä ja pyhittää sekin alue
kävelykaduksi. Johan aukeaisi monia uusia mahdollisuuksia ydinkeskustan luovalle,
ihmisläheiselle käytölle. Ensitöikseen olisi varmasti syytä istuttaa siihen ruman Rewell
Centerin kyljen vierustalle tarpeeksi mittava puurivistö, että kaupungintalosta ja taidehallista aukeaisi vähän miellyttävämpi näkymä.
-
Kyllä Vaasan keskustalle vielä jotakin tehdä täytyisi.
Ehkä rahaa ei autoliikennetunneliin ole, mutta olisi
sellaisen harkitseminen ainakin paljon mielekkäämpää,
kun kaavailut joistain maanalaisista liiketiloista.
Kuka niitä täällä tarvitsee ?
Jos autotunneli joskus tehdään, niin kyllä kummasti
paranisi keskustan ilme, kun sille kaupungintalon ja
Rewellin välikölle päästäisiin tekemään jotain.
-
Jos ja toivottavasti kun autotunneli joskus tehdään, niin eikö tuo Riston esittämä tienpätkä ole aika hyvä paikka ja kyllä saataisiin keskustaan uutta, ehompaa ilmettä.
-
Olisi siistiä jos kaupungintalon ja rewellin välikkö saataisiin autottomaksi ja miksi ei lisäpala hoviespaa.
-
Aiheena Vaasan maanalainen rakenaminen on juuri nyt ajankohtaisempi kuin moni uskoo. Maasillan alle tuleva matkakeskus valmistuu aikanaan ja sen jälkeen meneekin sormi suuhun. Minne sijoitetaan kaikki ne autot, joilla matkustajat ovat tulleet jatkaakseen matkaansa junalla tai linja-autolla. Jo nyt on selvää, että suunnitelussa on tehty moka.
Onneksi ratkaisukin on olemassa: suljetaan Vaasanpuistikko autoliikenteelta ja rakennetaan Vaasan puistikon alle pysäköintihalli, joka jatkuu aina matkakeskukseen saakka. Tästä pitkänomaisesta parkkitilasta on sitten yhteys ns. Bundegårdeniin, Aktiaan, Kauppahalliin, KappAhl-HS-kortteliin ja Radisson kortteliin. Maan alle voisi sukeltaa josakin hallintotalon paikkeilla.
Tämän parkkiatilan (vältän tarkoituksella sanaa luola) keskeisin alue sijaitsee suurinpiirtein välillä Wasasport - Tekniset. Tällä välillä on maan alla lisäksi liiketiloja. Tiloihin pääsee myös Passagekäytävästä joka yhdistää H&M:n ja KappAhlin nurkan niinkuin tässä foorumissa on useaan otteeseen todettu.
Vaasan kaupunkirakenne tarjoaa todellakin ainuatlaatuisia mahdollisuuksia, joka sekin on todettu täällä aikaisemmin.
-
Nythän on niin, että siellä nykyisen linja-autoaseman nurkilla on parkkitilaa
yllin kyllin ja ainakin niin kauan kun ja jos se erään kerran kaavailtu Vaasan
Portti sinne kyseiselle totille todentuu, mutta nyt ja varsinkin kun se Maasillan
alle rakentuva matkakeskus aikanaan muovautuu, niin otetaanpa se sormi pois
sieltä suusta ja jos ei tyhjäksi jäävä linja-autoaseman tontti parkkipaikaksi riitä
tai jos sinne on heti kaavailtu valmistuvaksi jotain tähdellisempää, niin tätä
parkkitilaa on raivattavissa radanvarteen Hietalahteen (Rompalle) päin mentäessä
aivan yllin kyllin. Ei se matka tällaiselta ulkoparkkipaikkaetäisyydeltä mikään
kummoinen sinne Maasillan matkailukeskukseen ole. Tässä vaihtoehdossa ei
tarvitse investoida muuta kuin raivaustöihin, parkki-alueiden päällystämiseen,
niin ja pitkäaikaispysäköintimittareihin sekä aitaukseen ja puomeihin. Matkaa
täältä kertyisi suurin piirtein saman verran, kun Helsinki-Vantaan lentokentän
ulkoparkkipaikalta (jos sitäkään) ja eipä tuo etäisyys ole ketään siellä haitannut.
Saattaa moinen ulkona käveleskely tietenkin haitatakin tällaiseen Vaasan kaltaiseen
metropoliin saapuvia maailmankansalaisia sun muita turismoja.
On se vaan kumma, kun täällä Vaasassa aina pyritään kaikki päätökset tekemään
ilmeisesti pyhäksi koetun maanalaisen autosäilytyksen nimissä. Rahalla kun
ratsastetaan, niin ei osata nähdä mitään muuta kuin alati laajeneva Vaasan
keskustan parkkitilaverkosto lisä liiketiloineen ja liikeliittymineen. Kyllähän
juttu on niin, että tätä kaavaa toteuttamalla asiasta päättävät tahot eivät ajattele
itse kaupunkilaisten painavan vaakakupissa pätkän vertaa.
Esim. Tukholmassa jonka keskusta oli ennen täynnä jos jonkinlaista parkkimonttua
ja monikerroksista parkkitaloa moisista on jo hyvin pitkälle luovuttu ja otettu nuo
ennen autoille varatut tilat tähdellisempään käyttöön.
Minkäänlaista pitkäntähtäimen suunnitelmaa täällä Vaasassa ei edes ilmeisesti
osata tehdä. Siitä on hyvänä esimerkkinä juuri tämä kunnallispolitiikkojen ja
muiden markkinamiesten parkkihalli-innokkuus.
Pitäisi ymmärtää ja varsinkin nyt kun Vaasa on kiitosta saanut uudesta hienosta
keskustan parannusilmeestään, että jatkettaisiin samoilla linjoilla ja parannettaisiin
ensisijaisesti ihmisten viihtyisyyttä keskustassa, siis tarkoitan torin ja sen lähiympä-
ristön päällä, en sen alla, sillä tuskin niillä mahdollisilla parkkihallilaajennuksilla
keskustan viihtyisyyttä tai ulkoista vetovoimaa lisätään.
Että ei muuta kuin turhat kaavailut mappiin Ö ja liikennetunneli paikalleen, että
saadaan lisää luovaa liikkumatilaa.
-
Syytä keskittyä olennaiseen eli viihtyisyyteen. Ei ne autot niin tärkeitä ole.
-
Näin juuri eli maan päälle autot ja vähän sivummalle ja keskitytään keskustan ihmisläheisempään kokonaisuuteen.
-
Tukholma kaikella kunnialla, mutta se kaupunki on siitä erikoinen suureksi kaupungiksi, ettei sieltä löydy sitä sykkivää ydintä mistään. Kaikki on levitetty aika laajalle alueelle.
Muistan kun kävin tässä muutama kuukausi sitten Luxemburgissa. Sain ajaa aika kauan ympäri, ennen kuin äkkäsin parkkitalon - torin alla. Sinne oli kätsä ajaa auto sisään, hieman sivusta ja itse torilla oli sitten käynnissä festarit. Bändejä, markkinakojuja, vehkeitä kakaroille, kahviloita, baareja yms. yms. Todella elävä paikka.
Uskon, että myös tässä asiassa pitää löytyä se kokonaisuus, jossa on otettu huomioon monta eri asiaa. Paikalle saapuu usein paljon ihmisiä, itse kaupungin ulkopuolelta. Silloin on selvää, että pysäköinnin mahdollisuus tulee olla hyvä, eikä se saa olla kaukana. Voidaan verrata esim. Vaasan jäähalliin. Kuinka moni lähtee katsomaan Sportin matseja, jos auto pitäisi jättää Hietalahteen, tai Korkeamäelle? Tai kysymys kuuluu, kuinka moni jää mielummin kotiin? Senkin homman täytyy olla sujuvaa, muuten siitä tulee ärsyke ja hyvä syy jäädä pois.
-
Raskas liikenne Vaskiluodon terminaaleista pitkin Koulukatua etelän suuntaan ja Vaasanpuistikkoa pitkin pohjoista kohti on ollut vuosikaudet Vaasan ydinkeskustan liikenteellisesti suurin ongelma. Tästä aiheutuu monenlaisia ongelmia alkaen liikenteen päästöjen vaikutuksesta keskusta ilmanlaatuun ja liikenteen meluun. Minulla on ainakin tuoreessa muistissa, kun pari vuotta sitten vanhempi naishenkilö jäi suojatiealueella raskaan rekan renkaiden ruhjomaksi, siis raskas liikenne tuottaa myös lukuisia riskejä jalankulkijoille ja kevyellä liikenteelle. Puhumattakaan vaarallisten aineiden kuljettamisesta keskustan läpi, onneksi ei ole vielä tapahtunut onnettomuuksia.
Entäpä sitten, jos mahdolliset jätteenpolttokaavailut toteutuvat, jolloin kaupungin läpi kulkisi suuri määrä raskasta liikennettä siitäkin huolimatta, että osa jätteenkuljetuksesta toimisi junakuljetuksena. Määrä riippuu siiitä, kuinka laajalta alueelta jätettä tullaan kuljettamaan. Yritin tiedustella asiaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, mutta esittelijänä toimiva virkamies oli lomalla.
Tärkeää olisi saada raskas liikenne pois keskustasta. Yksi toimiva keino siihen olisi rekkaterminaalien siirtäminen moottoritien varteen. Tätä on kai jonkin verran pohdittukin. Toinen vaihtoehto on ollut uuden yhteyden avaaminen Sundomin kautta etelään. Mitäpä sanovat maanomistajat Sundomissa ja Sulvalla, arvanneehan tuon. Ratakadun jatke tulee myös ohjaamaan keskustan liikennettä pois Vaasanpuistikolta.
Mielenkiintoinen ajatus tuo liikennetunnelin rakentaminen kuitenkin on. Kuinkahan kauan sen rakentaminen Vaskiluodon sillalta esim Maasillalle kestäisi ja mitä se maksaisi!?
Tietysti suuren helpotuksen Vaasan liikenneongelmaan, joka lisäksi kulminoituu vielä parkkeeraamisen ongelmiin arkena päiväsaikaan, toisi toimiva joukkoliikenne. Tuskin siitäkään pelastukseksi on, kun yhtiö tuntuu kamppailevan todella vaikeissa taloudelllisissa ongelmissa, ja kaupunki on pakotettu sitä tukemaan.
Välimatkat Vaasassa ovat lyhyitä. Viikonloppuna oli ikävä kolea tuuli, sen myönnän ja kauluksiani nostelin kaupungilla kävellessäni. Mutta jotain hyvää näistä Vaasan tuulista on löydettävissä. Sen huomaa kun vierailee esim. sisämaassa sijaitsevissa kaupungeissa, joissa kesäisin saattaa olla tukahduttavan kuumaa. Vaasassa saamme nauttia raikkaasta merituulesta. Enäpä talvella, jolloin liikenteen tuottamat pakokaasut saattavat jäädä seisomaan ilmaa pilaamaan. Meillä taas reipas tuuli puhaltaa ne pois, ja saamme useimiten nauttia raikkaasta hengitysilmasta kaupungilla kävellessämme.
-
Enäpä talvella, jolloin liikenteen tuottamat pakokaasut saattavat jäädä seisomaan ilmaa pilaamaan. Meillä taas reipas tuuli puhaltaa ne pois, ja saamme useimiten nauttia raikkaasta hengitysilmasta kaupungilla kävellessämme.
Muistatko vanhan sarjan, nimeltä Falcon Crest? Susan Sullivan (Maggie) kävi kerran Helsingissä. Oli jotenkin koomista, kun ensimmäinen asia, jonka hän pani merkille oli puhdas, pakokaasuista vapaa ilma, Helsingin keskustassa. Tästä on jo monta vuotta, silloin kun katalysaattorit ym. ympäristöystävälliset ratkaisut alkoivat vasta tulemaan autoihin.
Mutta totta puhut Leena. Raikas merituuli puhaltaa aina hienosti Vaasassa!
-
Tää tulee nyt sitten aivan tuon toveri Sardinaksen (mahtaa olla Sardinialainen
syvyyssukeltaja tai Eric Sardiininpakkaajan poika kaverien kesken Fisu - Eetu
tai mikä lie, kun noista nimimerkeistä ei aina tiedä) riemuksi tällainen pieni
oheisinfopaketti ja samalla tietenkin myös muillekin opiksi ja ojennukseksi.
Siis Tukholmassa on kyllä tasan tarkkaan mitoitettu ja loistavasti toimiva keskus,
jonka ulkoisena merkkinä kohoaa maanalaisen kävelytie- ja kauppaverkoston päällä,
keskellä liikenneympyrää, siinä liikenteen plttopisteessä, suihkulähde, jonka keskellä
joköttää mahtava moderni veistos, siinä Sergel hotellin edessä. Siis, siellä on tällainen
paikka kuin Sergel Torget eli Sergelin tori.
Kyseiseen paikkaan johtaa mm. yhdystunneli (kävely sellainen) Central Stationilta (Keskusrautatieasema), jonka osana on myös pendeltåg (lähijuna) verkosto. Ulostulo
Sergelille tapahtuu T-Centralin (päämetroasema) ovista, siitä sivustalta. Täällä
pendelin ja tunnelbanan (metro) yhdystunnelissa on aina suurin piirtein saman verran
kulkijoita kun Vaasassa Vappuna.
Voit siis maan alla kävellen vaihtaa pendelistä tunnelbaanaan (tai toisinpäin). Ulos
tullessasi taas olet niin mitt i stan (keskellä kylää) kun olla ja voi, siinä Sergelin torilla.
Siinä vastapäätä on Tukholman kulttuuritalo. Tällä aukiolla pidetään jatkuvasti mitä monimuotoisempia tapahtumia. Siellä esiintyy yhtyeitä, runoilijoita, teatteriryhmiä jne.
Itse satuin kerran paikalle kun siellä oli esitelmöimässä Claes Andersson. Tapahtumia
seuratessaan jengi seisoskelee katteen alla tai istuksii ulkoportailla, kuka missäkin ja
tunnelma on very cool.
Sergeliltä voit myös jatkaa maan alitse esim, Kungträdgårdeniin mentäessä. Siitä
sitten pikkuportaita ylös jalkakäytävälle liikennevaloista kadun yli ja puiston ulkoshakki-
pelit, kapakat sun muut ovat käytettävissäsi, mutta jos kuitenkin haluat kavuta suuret
(ulkoalueen levyiset) portaat ylös, niin olet tasan keskellä Tukholman vilkkainta kävelykatua Drottningatanilla Siitä sitten oikealle ja suoraan Klarabergsgatanin valoista yli, siitä Åhlensin
tavaratalon ohi (jää vasemmalle) ja heti kohta olet Hötorgetilla, siellä missä ne hedelmät ja vihannekset myydään (on muuten enemmän kuin kolme torimyyjää, vaikka alue vähän Vaasan
toria pienempi onkin), siinä Tukholman konserttitalon (konserthuset) vieressä, Pub tavaratalo on myös heti lähietäisyydellä. Jos taas jatkat Sergeliltä (Drottningatanille oikealle noustuasi) suoraan Klabergsgatanille (vasemmalle), niin heti ennen siltaa olet Klarakyrkanilla (Klara kirkko) ja siitä vierestä portaita alas pääset ulkokautta Centralsteissille (päärautatieasemalle). Kaikki tämä parin korttelin sisässä.
Eli on siellä aika hyvin toi keskuspakka kasassa, niin ja jos käännyt Sergelin
portaista heti vasemmalle jatkaen Drottningatania tähän suuntaan, niin tulet suoraan Vanhaan kaupunkiin.
Helsingissä sitä vastoin tätä keskustahajontaa on enemmän; Kauppatori kun on kovin kaukana Senaatin torista. Ihan orpona siellä rantsussa Bulevardin päässä ja rautatiasema jää sinne
Mannerheimintien toiselle puolen Senaatin torista katsottuna.
Joku sanoi, että meillä on täällä Vaasassa ainutlaatuiset mahdollisuudet keskustan kehittämiselle.
Ja kun näin on, niin kyllä meidän täytyy aivan tosissaan pohtia, miten sitä kehitämme.
-
(mahtaa olla Sardinialainen
syvyyssukeltaja tai Eric Sardiininpakkaajan poika kaverien kesken Fisu - Eetu
tai mikä lie, kun noista nimimerkeistä ei aina tiedä)
- E. Sardinas on Nk. Slaidikitaristi, kanska bra
ja
-Jack Nicholson ( Kuva ) on maailman parhaita, jos ei paras näyttelijä.
-
Niin onkin.
Sehän on selvaa.
Ja tos kuvas Nicholsonilla on multa lainattu pipo.
-
Ja tos kuvas Nicholsonilla on multa lainattu pipo.
Mulla on kans sellanen...
Kiitos Tukholman gaidista. Ja kyllä, myös minä olen asunut Tukholmassa (kuka ei ole...).
Pidän kovasti vanhasta kaupungista. Siellä on kiva käppäillä ja pysähtyä syömään. Musiikkia jahtaavalle se ei ole kuitenkaan mikään mekka, joten joutuu jatkamaan matkaa. Moni suuntaakin sitten Stureplanille, puhtopoikien joukkoon ja tämä sanookin jo sitten kaiken, mitä sieltä löytyy, kaikella kunnioituksella.
Itse jatkan aina matkaa Kungsgatanille, Fashingiin. Yleensäkin, elävä musiikki tekee kuolemaa Tukholmassa. Nykyään siellä mainostetaan illan tapahtumaa elävän dj:n muodossa. Jotkut paikat kertovat yksinkertaisesti, että paikalla on Live Band... Silloin tietää, että saa kuulla uua heela natten ja kerta on neljäsmiljoonasatakakskymmentäyks.
Se mitä viestissäni ajoin takaa, oli juuri se mitä kirjoitin, elikkä koko keskusta on keskitetty aika laajalle alueelle, ilman mitään todellista ydintä, kuten myös sinun viestistäsi voi ymmärtää. Tämä vertailuna moneen muuhuun suureen kaupunkiin, josta kaikki saattaa löytyä samalta torilta. Siis kaikki, mitä tarvitsee, kun on ulkona kylvämässä rahaa.
Muistan erään keskisuuren kaupungin, jossa aloitin päiväni rannalla, kadun päässä ja lopetin yöllä, kadun toisessa päässä. Väliin mahtui museo, muutama pubi, ravintola, ampumarata, kaksi raskaan musiikin paikkaa, jazz klubb ja lopuksi pornoluolan kautta kotiin. Koko homma kävellen, ja käytin hyväkseni sen kaupungin (kadun) tarjoamia etuja vain n. 5 prosenttia siitä, mitä oli tarjolla.
Minusta Vaasa on aika ideaalinen paikka tälläiseen keskittämiseen. Torin ympärille on jo nyt ripoteltu paikkoja, joissa voi käydä, mutta itse toria voisi käyttää paljon paremmin hyödyksi. Se toisi myös automaattisesti lisää elämää myös torin ympärille. Kaikki pankit sun muut vastaavat pitäisi saada myös pois torin ympäriltä ja ne tilat tulisi hyödyntää kulttuurille ja huvittelulle. Torillekin pitäisi saada kunnon terasseja ja elämää.
Ja P.S. Eric Sardinas on aika näppärä slaidinsa kanssa ja helvetin kiva jätkä, vaikka yrittääkin aina iskeä mun muijaa.
-
Palataanpa asiaan. Mielestäni olisi syytä jatkaa kehittämiskeskustelua. Vaasaa kun kokonaisuutena tarkastellaan useimmiten vain liikenteen näkökulmasta, siinä helposti perheet ja tavalliset ihmiset unohtuu.
-
Palataanpa asiaan. Mielestäni olisi syytä jatkaa kehittämiskeskustelua. Vaasaa kun kokonaisuutena tarkastellaan useimmiten vain liikenteen näkökulmasta, siinä helposti perheet ja tavalliset ihmiset unohtuu.
Hetkinen... eikös tämä liikennejuttu ole todella tärkeä, kun on kysymys juuri perheistä? Okei, jos he asuvat keskustassa, mutta miten saada Vaasaan ihmisiä, kunniottamaan tapahtumia läsnä-olollaan, ellei liikenne ole hanskassa?
-
Olen täysin samaa mieltä. Perheellämme on pitkähkö kokemus myös aivan kaupungin ydinkeskustassa asumisesta.
Silloiset naapurimme kertoivat kuinka heidän lapsillaan on tapana pelata jalkapalloa, pyöräillä sekä hiihdellä Vaasanpuistikolla. Eikä silloin tarvinnut olla huolissaan lasten koulumatkojen turvallisuudesta.
Oletteko huomanneet kulkiessanne lasten kanssa kaupungilla, kuinka vaikea on kuulla, mitä alempana kulkevat lapset sanovat? Liikenteen melu on niin kova. Onneksi meillä on sentään leveitä puistikoita kaupungissamme, jolloin melu ei jää kaikumaan kapean kadun väliin. Lisää puita kaupunkiin!
Toisaalla keskutelualueella on pohdittu myös kaupunkimme autoilijoiden liikennekulttuuria tai sen puutetta. Kerran jos toisenkin olen meinannut jäädä lasten kanssa auton alle. Monella autolla tuntuu olevan tapana ajaa punaistakin päin palaessa risteyksen läpi niin kauan kuin risteävästä suunnasta ei tule autoja huomioimatta sitä, että jalankulkijoille palaa jo vihreä valo. Lapsia on opetettu noudattamaan sääntöä; punainenukko - ei saa mennä, vihreäukko - saa mennä.
Monet muut kaupungit ovat saaneet jo ratkaistua oman raskaan läpikulkuliikenteensä ongelmat. Hiukan meitä ehkä helpottaa ohikulkutie; vielä 80-luvulla kaikki liikenne etelästä tuli Kauppapuistikkoa pitkin kaupunkiin ja Vaasanpuistikkoa pitkin matka jatkui pohjoiseen. Vielä on liikennesuunnittelussa paljon työtä.
-
vielä 80-luvulla kaikki liikenne etelästä tuli Kauppapuistikkoa pitkin kaupunkiin ja Vaasanpuistikkoa pitkin matka jatkui pohjoiseen.
Ja meillä, jotka muistamme kaikki 22-metriset rekat, jotka kääntyivät Kauppapuistikon ja Vaasanpuistikon kulmassa, on tuoreessa muistissa, miten lyhytnäköistä liikennesuunnittelu oli silloin. Tänä päivänä suuri osa suunnittelusta onkin vanhojen erehdysten korjailua.
Peräänkuulutan visioita ja ihmisiä, jotka uskovat niihin.
-
Olisi aina suotavaa kaikessa kaupunkisuunnittelussa tämä
tavallista kuluttajaa suosiva päätäntämalli.
Eikö siis siistitä autoista se kaupungintalon ja Rewellin
välikkö ja panna tori sen näköiseksi, että siellä on jotain.
Näin aluksi.
-
Ihmisten viihtyisyys, turvallisuus ja keskustan käytännöllisyys
(koskien myös tyhjää toria) tavallisen vaasalaisen perspektiivistä lienee
se tärkein asia ydinkeskustaa kehitettäessä.
Eikö aika luonnolllista olisi, että kaupungintalosta Reweliin rajautuva alue
aivan tosissaan otettaisiin ainoastaan kävelykäyttöön.
p.s.
Mielestäni myös ravirata voitaisiin hyödyntää asutuskäyttöön, siirtämällä itse
ravirata hietalahdesta vaikkapa runsorin alueelle. Tiedän, että tätä mieltä ovat
monet muutkin.
-
Ilman muuta se alue pitää kattaa muulla kuin autotiellä,
että tunnelin pätkää tässä kaivataan.
Olis kai tosiaan tolle torille parempaakin käyttöä. Sinnehän vois
tehdä vähä vaikka mitä.
Joo ja Ravirata munkin puolesta vaikka Runsoriin.
-
Lehdistä on tullut luetuksi, että tosissaan sitä matkailukeskusta hankkivat ja hyvä on jos ulkoparkkipaikkaa tekevät. Kävelytunnelit tervetulleita. Niitä saisi tulla vaikka enemmänkin. Mieleen juolahti vielä, että voisihan sitä pienen lisäparkkitilan louhia Rewellin allekin jos vaikka joskus autoliikennetunneli tehtäisiin.
-
Tässä kun ollaan aina välillä noita vanhoja aikojakin mietitty,
niin juolahti mieleen, että muistaako vielä moni sen pienehkön
suihkulähteen siinä Kauppapuistikon viherkeskiössä Vaasa-
puistikon päässä? Kauan sekin siinä ehti olemaan.
Kauemmin kuin se muinoin suurin piirtein nykyisellä
Tokmannin paikalla sijainnut huoltoasema.
Niin ne ajat muuttuu ja jos vaikka tosissaan vielä joskus tätä
keskustan kokonaisilmettä saataisiin lisähiottua, niin kyllähän
olisi asiaankuuluvaa lisäaluetta kävelijöille rauhoittaa, ja kyllä
juttu on niin, että aivan luontainen paikka lisäkävelyalueelle on
juuri tämä mainostamani Rewellin ja Kaupungintalon välikkö.
Siihenhän sitten voisi vaikka ylämäkeen Raastuvankadulle
juuri ennen Vaasapuistikkoa sen kunnon suihkulähteenkin
kehitellä.
Hienoa että kävelytunnelia suunnittelevat sitä Matkailukeskustaa
varten. Näinhän se homma on siellä Helsinki – Vantaan lentoken-
tälläkin, että pitkämatkapysäköinnistä jonkin matkaa ulkosalla
käveltyäsi tulet sisäkävelytiloihin ja siitäkin on vielä matkaa ennen
kuin terminaalissa ollaan. Eikä sielläkään tämä kävelysuoritus tunnu
ketään haittaavan. Se kun aina kävellään mitä käveltävä on.
Miten olisi kävelytunneli Anttilan parkkiksesta toiselle puolen,
tuonne Waasa Galleriaan ja sitten siitä se katettu linkitys Halpahalliin?
Ideoita ja tekemistä riittää jos tästä Vaasasta yleensä joskus
aiotaan vähänkin kävely-ystävällisempi saada, eikä aina vain ajatella
autoilevaa kansaa ja heidän (myös minun, kun satun auton omistamaan)
maanalaisia parkkeerausmahdollisuuksiaan. Vaikka toisaalta voisihan
sinne Black Jackin alle hieman isomman parkkitilan louhaista.
-
Ymmärtääkseni Radisson-kortelin puuhaajat ovat esittäneet korttelin alle enemmän pysäköintitilaa kuin mitä kaupunki on vaatinut, mutta siitä huolimatta mitäään ei ole tapahtunut.
-
Musiikkipaikka torille.
Maan alle tilaa ihmisillekin.
Ja sit joku vois aina sunnitteluissa ajatella nuoriakin.
Autot vähemmälle. Ei niitä ainakaan siellä Rewellin
vieressä tarvita.
-
Tehkää jonnekkin se kunnon musa lava ja backstagen vois louhia vaikka maan alle.
-
Taas vanhalla tuli noi vanhat ajat mieleen.
Muistoissa puhkesi kukkaan puinen keskuskortteli ja
kauniit näyteikkunat.
Voiko muuten joku tosissaan väittää tuota Rewell Centeriä
ulkoisesti kauniiksi ?
Varsinkin tämä kaupungintalon puoleinen sivu kaipaisi pikaisesti eteensä
jotain edustavaa. Ajatelkaa nyt: - tommonen kaiken tappava megaseinämä
kaupungin parhaalla paikalla pilaamassa rotiskomaisuudellaan koko yleiskuvan.
Kyllä asialle pitäisi jotain tehdä, että historiallisesti Vaasan keskustan merkittävin osa,
= Kirkon, Suomenpankintalon, Hallintotalon ja Kaupungintalon rajaama alue, saisi
ansaitsemansa raamituksen torinkin suuntaan.
Sitten kun se Raastuvankadunpätkä tosissaan autoista vapautetaan,
niin siihenhän voitaisiin rakennuttaa rivi vanhankaltaisia puisia puoteja.
Harvakseltaan kun ne siihen suunniteltaisiin, niin voisi lisäksi istutella puitakin.
Toki talot voisivat vaihtoehtoisesti olla vaikka pienimuotoisia roiskerapattuja
joihin kuuluisi pilareilla komistetut verannat.
Alueen keskiöön voisi sitten sen suihkukaivonkin suunnitella ja samalla, kun tehdään
se Raastuvankadun tunneli, niin voisi kaupungintalon alle puhkaistu vähän parkkitilaa
ja muuta mukavaa esim taidekävelytunnelin ja miksei siitä sitten vielä vaikka
maanalaiset oleskelutilat soittajavieraille.
Ideoita riittää ja mahdollisuuksiahan on. Eriasia tietenkin mihin ja miksi kaupunki
resurssinsa käyttää ja mitä liiketalous tukemaan lähtee.
Tämän päivän oppien mukaan näillä ihmisläheisimmillä arvoilla ei juurikaan arvoa ole.
Ja tuntuu siltä, että ei varsinkaan täällä Business Vaasassa, jossa Big Diilejä
massamarkkinoille kaupittelee kaupungin hallintojohtaja Liikekeskusta ry:n
puheenjohtajan roolissaan. Myisi siinä samalla vähän kulttuuriakin.
Eikö tän pitänyt olla ArtCity ?
-
Onhan se Rewellin seinä tosissaan ruma.
Se on selkeetä.
Edelleen voisi joku harkita undergrounrakentamista
jonkin paikan alittamisen kannalta, että autoliikennetunnelia kaivataan.
-
Vielä järkyttävämpi on Anttilan ja Radissonkortelin kummatkin sivut Pitkälläkadulla. Minulle on kerrottu, että arkkitehdit vastustivat ns. Black Jackin luiskaa toiseen kerrokseen, mutta heidät kammettiin suohon.
En myöskään ymmärrä kuinka kaupunki antoi aiknaan luvan HS-Centerille rakentää tympeä seinämä lastauspaikkoinaeen keskelle kaupunkia Pitkälläkadulla.
Kolmas hirvittävyys on Black Jackin ja Halpa-Hallin välinen takapiha. Nämä jo kertovat tämän Art Cityn hengestä.
-
Joo miksi pitää rakentaa liian tiiviisti? Anttilan logistiikka hoidetaan Pitkänkadun kapeassa mäessä jalkakäytävällä. Kyllähän jakeluautojen kuskit varmasti "kiittävät" tätä ratkaisua.
-
Olisikohan niin, että kaupungin pitäisi kunnioittaa
kaupunkilaisten yleistä mielipidettä siten että näitä
tärkeitä kaupunkikuvaa koskevia päätöksiä tehtäessä
tiedusteltaisiin hiukan paremmin myös asianomaisten eli
kaupunkilaisten näkemystä rakenneratkaisuissa jotka
vaikuttavat julkisivuina ja liikennejärjestelyinä pitkälle
tulevaisuuteen.
-
Olisikohan niin, että kaupungin pitäisi kunnioittaa
kaupunkilaisten yleistä mielipidettä siten että näitä
tärkeitä kaupunkikuvaa koskevia päätöksiä tehtäessä
tiedusteltaisiin hiukan paremmin myös asianomaisten eli
kaupunkilaisten näkemystä rakenneratkaisuissa jotka
vaikuttavat julkisivuina ja liikennejärjestelyinä pitkälle
tulevaisuuteen.
Sitähän varten meillä on kaavat ja suunnitelmat avoimesti nähtävinä, että jokainen voi halutessaan kommentoida asiaa. Tuskin niitä kuulutuksia lehdissä huvin vuoksi julkaistaan.
-
Riittääkö tuo avoin nähtävyys?
Kyllä asiat on aina hyvin pitkälle valmiiksi petattuja
ennen kuin niitä kommentoimaan päästään.
Miten olisi tuollainen avoin mielipidekysely ennen
minkään muotoisia ennakoivia toimia?
Tällainen tavallisten kaupunkilaisten määräävä päätäntävalta
ennen minkäänlaista kaavojen esivalmistelua?
Tämä olisi sellaista kaupunkidemokratiaa, jossa ei painaisi niin paljon se
mitä valtuutetut mapeissaan liiketalouden kanssa tiimityönä pyörittelevät.
-
Vaikka turhahan on näitä asioita sen kummemmin vatvoa.
Kaikkihan tietää, että nämä poliittiset päätäntämallit ei toimi
niin kuin pitäisi.
Kunnallispolitiikka nyt vain on just sitä mitä se sattuu olemaan,
eikä niin isoa virkamiestä ole keksittykään etteikö sitä rahalla
talutettaisi.
Liiketalous johtaa yhteiskuntaa. Se lie kaikille selvää.
Kaikki muu niin sanotussa demokratiassa on vain rahaliikenteen
seuraamuksia ja sen säätelemistä.
-
No kansanäänestyksiähän voidaan tarvittaessa järjestää myös kunnallisella tasolla, mutta tuskin tuo niin merkittävä asia on. Demokratiassa on sovittu tietyt toimintatavat ja sen mukaan mennään. Mikäli ne eivät kuulosta hyvälle, niin aina on mahdollisuus toki vaikuttaa lainsäätäjiin jne. Itse en kannata gallupien perusteella tehtävää päätöksetekoa.
-
Kuka muka tavallisia kaupunkilaisia kuuntelis.
Ei kun Rewellin Raastuvankadun sivu kävelyalueeksi
ilman galluppeja.
-
Taidetaan musiikkilava torille saada. Hienoa.
Joskus kyllä voitaisiin maanalle rakentaa muutakin kuin parkkipaikaa.
Raviradan alle sitten se seuraava parkkis
ja siihen päälle asuntoalue.
-
Olletteko ystävät kalliit tosissanne ajatellut, että kenenkään ei tarvitse olla
tällaisista näkymättömistä nimimerkki kaupunkilaisista kiinnostunut tai
heidän mielipiteistään tai heidän mielipiteidensä puuttumisesta.
Nimimerkit nyt vain ovat mitä sattuvat olemaan ja niin ovat niiden takaa
esitetyt ajatusrakentelutkin, josta ei välttämättä kenenkään tarvitse piitata
paskan vertaa.
Ja kuten olemme huomanneet niin eipä niistä paljon sen enempää piitatakaan.
Juuri kukaan ammattilainen ei vaivaudu puuttumaan kasvottomaan keskusteluun.
Tämän takia täällä käytyyn mihinkään vähääkään vakavampaan keskusteluun
ei suurin osa valtuutetuistakaan alennu osallistumaan.
Poliittisesti sitoutuneiden henkilöiden osallistuminen ja näkyvyys näilläkin
saiteilla tietenkin kohenee aina joidenkin vaalien aikana ja varsinkin juuri ennen
äänestystä. Nämä kun täältäkin yrittävät kaikki mahdolliset äänet kalastella.
Demokraattisuuden nimessä maan alle on rakennettava bunkkeri.
Sinne jono koppeja, jossa me näkymättömät voimme sitten käydä
huppu päässä näkymättömästi äänestämässä.
Eikä ketään muu kuin Vaalimoderaattori saa koskaan tietää henkilöllisyyttämme.
A-men.
-
Olletteko ystävät kalliit tosissanne ajatellut, että kenenkään ei tarvitse olla
tällaisista näkymättömistä nimimerkki kaupunkilaisista kiinnostunut tai
heidän mielipiteistään tai heidän mielipiteidensä puuttumisesta.
- Tuskin poliitikot meistä sen kummemmin kiinnostuvat olemmeko nimimerkkejä, vai nimellämme.
Päättäjille olemme vain veromerkkejä miinus, tai plus etumerkillä.
Kelalle ja sosiaalitoimelle sotunumeroita, koska politiikalla, sekä juridiikalla ei ole mitään tekemistä
inhimillisyyden kanssa.
- Nimellään toimiva saa valita erittäin tarkoin sanansa, sekä sanomisensa on taattava muutenkin,
kuin vain mielipiteenään.
- Nimellään esiintyvä saa aina varautua julkiseen retosteluun, sekä leimautumiseen, koska
asioilla on aina vastakkaisia kannattajakuntia, sekä vastustajia, niin kuntalaisten, kuin viranomaistekin
puolesta.
-
Me nimimerkki ihmiset olemme näkymättömiä.
Niinhän se on, mutta olisihan se joka tapauksessa
hienoa jos voisi edes olettaa jonkun meitäkin noteeraavan.
Edelleen mielestäni autoliikennetunneli on hyvä idea ja olisi
aivan sopivaa ’’pyhittää’’ se Rewellin kaupungintalon sivusta
johonkin tähdellisempään kuin liikenteelle.
Niin
ja tietysti Ravirata asuntoalueeksi ja miksei sinne sitten aivan
tosissaan se megaiso parkkipaikkakin maanalle. Olishan siellä
sitten parkkitilaa urheilualuidenkin tarpeisiin.
-
Juolahti mieleen, että kumma kun eivät ole keksineet parkkipaikan
louhimista erityisesti Vaasan Liikekeskusta ry:n, kaupungin hallituksen
ja johtavien virkamiesten erityiskäyttöön ja sitten tietysti myös kävelytunnelit
kaupungintaloon, hallintotaloon ja Rewelliin. Siinä samalla voitaisiin sitten
myös louhia erityiskäyttöinen pommisuoja mahdollisten tulevien
katastrofien varalle.
-
Vaasasta maanalainen kaupunki!? Ei vaivaisi tuulet eikä sateet, ei paistaisi aurinko.
Mitenkähän matkailija huomaisi olevansa Vaasassa eikä missään toisessa underground kaupungissa? Ennen kuin on myöhäistä laitetaan mieluummin autot luolaan ja ihmiset valoon.
-
Ei tässä kukaan ole maan alle muuttamassa. Hauskaa kyllä tuo Jalosen kävelytunneli vitsailu pommisuojineen. Edistystä olisi jonkinmoinen liiketunneli jonkin keskeisen alueen alittamiseen, että pinta saataisiin kävelykäyttöön.
-
Helsingissä sitä vastoin tätä keskustahajontaa on enemmän; Kauppatori kun on kovin kaukana Senaatin torista. Ihan orpona siellä rantsussa Bulevardin päässä ja rautatiasema jää sinne
Mannerheimintien toiselle puolen Senaatin torista katsottuna.
Mikähän on kaukana? Senaatintorilta on noin 150 metriä matkaa Kauppatorille ja päinvastoin.
Taisi mennä nyt Hietalahden tori ja Kauppatori sekaisin?
Ja steissi ei ole Mannerheimintien toisella puolella Senaatintorilta katsottuna, vaan samalla puolella.
Väliin jää Kaivokatu ja sen jatkeena Kaisaniemenkatu länsi-itä suuntaisina.
Entisenä vaasalaisena tiedän, että Vaasan mittapuussa 150 metriäkin voi olla liian pitkä matka.
Kun liike-elämän keskipisteenä Vaasassa pidetään toria, niin eipähän siellä 150 metrin säteen ulkopuolella enää kovin kummoisia liikkeitä ole. Parturi-kampaamoja, pizzerioita, pari kukkakauppaa, optikoita ja joku antiikkiliike. Valitettavasti.
Hyvä ajatus kylläkin olisi laittaa autoliikenne tunneliin linja-autoaseman kohdalta ennen maasiltaa ja vastaavasti toinen pää voisi olla sataman puoleisessa päässä, Rantakadun ja Koulukadun väliin jäävässä rinteessä.
Sataman rekkaliikenne voidaan liikennemerkein ohjata ajamaan esim. ohitustietä siihen Prisman nurkalle ja siitä sitten Sepänkyläntietä keskustaan ja linja-autoaseman kohdalle.
Eivät ne täällä Helsingissäkään ajele missä sattuu, vaan rekkaliikenne on (pääasiassa) ohjattu sivummalle.
Onneksi Länsisatamakin on pian historiaa ja rekat siirtyvät enemmän Kehä III:lle, jolloin
Porkkalankadun ja etenkin Mechelininkadun ruuhkat helpottuvat, vielä kun espoolaiset saataisiin
jättämään autonsa muualle...
Vaasassahan voisi tehdä tienpätkän Sundominlahden perukalle, siellä ei muistaakseni ole oikein mitään risukon lisäksi.
Tie jatkuisi siitä kohdasta, missä ohitustie nyt stoppaa suunnilleen kaatopaikkaan ja jatkuisi lahden perukkaa myötäillen Sundomin puolelle ja siitä edelleen sataman suuntaan Muurahaisniementielle.
-
Prismalle kaavoitettavassa alueessa olisi 30.000 neliötä liiketilaa, josta 22.000 tulisi Prisman omaan käyttöön. Melkoisen isoa marketia pojat puuhaavat - onkohan Keskolle tulossa vastaavaa myös?
-
Taisi tällä yhdellä miehellä ne torit sekaisin mennä.
Mutta asiaan. Olisi hyvä varmasti noin mahtava liikennetunneli,
mutta kävelyalueen lisäämiseksi näppärä olisi kyllä se raastuvan-
kadun tunnelin pätka ja ehkä tällä pätkällä kaupungin kulttuuri-
arvo tai -arvostus kohoaisi.
-
Hei Haloo.
lukekaa nuo vanhat jutut Topin ringistä ja yhdistäkää ne tähän. Vaasa on täynnä mahadollisuuksia jos niitä vain halutaan käyttää. Tehdään nyt ensin tunneli Vaasanpuistikon alitse KappAhlin kulmasta kauppahalliin ja sitten Kauppauistikon alitse ns. Bundegårdeniin tai Pikku-Sokokseen, joka mahadollisesti katetaan.
Sieltä tulee ilman muuta yhteys toriparkkin. Kun ns. Alatorin tuleva liikekeskus yhdistetään Radisson kortteliin maan alitse niin siinähän sitä sitten jo onkin.
-
Vaasan keskustassa on pulaa liikehuoneistoista, koska niitä ei rakenneta uusien kerrostalojen alimpiin kerroksiin. Miksikö? Koska Halli Oy ja Airaksinen eivät halua Vaasaan uusia liiketiloja, paitsi niitä, joissa ovat itse omistajina. Pistävät taustalla matalalla profiililla hanttiin ja estävät järkevät suunnitelmat, koska voivat siten pitää itsellään monopolin ja vuokrat korkealla. Eräät päättäjät ovat heidän talutusnuorissaan. Mielestäni ei saisi antaa rakentaa tai peruskorjata ydinkeskusta-alueella yhtään uutta rakennusta, jos ei tehdä edes yhtä myymälätilaa alimpaan kerrokseen.
-
Yle tutki
Huonoimmin menestyi Vaasan Mäkikaivon pientaloalue, joka edustaa modernia huolellisesti suunniteltua nykyarkkitehtuuria.
Tulokset herättävät kysymyksen, miksi yhä rakennetaan yltiömoderneja asuintaloja, kun suomalaiset selkeästi tuntevat kaipuuta vanhahtavampaan tyyliin?
http://www.yle.fi/ajanhenki/ohjelma25042005_2.html
-
Onko noin ? Ja kysytäänpä heiltä.
Minä kun luulin ettei niitä kaikkia kiinteistöjä saada edes myydyksi ?
Ihanko tosi , onko heillä siis vielä myymätöntä kellaritilaa ?
Ai jaha, nekö kiintöistöt ovat haluttuja.
Onko paljonkin niitä muita vielä myymättä ?
Tehtäisiinkö yksi uusi leikkipuisto ?
Yhteisvastuussa olemme tai meidän sanotaan olevan.
Mieheni sanoi - Joo se on politiikka siksi me ei asuta sademetsässä.
On hassua että kaikenlaista vain rakennellaan, enkä muista koskaan
kenenkään minun mielipidettäni kysyneen YMPÄRISTÖÄNI rakennettaessa.
Haluaisin lasteni kanssa kävellä esimerkiksi Rewellistä kirkolle ilman auton-
allejäämispelkoa.
Rahamiehen kukkarolle tällainen muu (normaali) ajattelu on varmasti vierasta.
Heidät täytyisi herättää muutakin kuin itseään ajattelemaan.. Tämä on vaikeaa,
mutta välttämätöntä. Haluan olla ja olen yhteisellä asialla lasten puolesta.
Lapsista meidän pitää huolehtia. Ovat tärkeämpiä kuin me itse. Heissä on huominen.
Tällaisesta turvallisuudesta ja vanhemnmillekin vapauksia antavasta, ei aina
tarvitsisi katsoa että jääkö se auton alle, liikkumisvapaudesta olisi varmasti
hyötyä koko Vaasan keskusimagolle.
Turvallinen kaupunki on tärkeä asia ja ajattelutapaa muutettaessa voitaisiin
liikennettä ohjata alittamaan esim. perheiden käyttöön soveltuvia kulttuurialueita,
jotka muutoinkin soveltuisivat paremmin yleishyödylliseen kmonimuotoiseen käyttöön.
Ihmisläheisessä keskuastassa autot ja yleisesti ottaen liikenne on se suurin riesa..
Kummallinen kaupunki tämä meidän Vaasamme. Lähimmäisarvoja ei ajatella.
Riideltiin vuosi tolkulla kävelykadustakin... tästä pätkästä. Kauppiaiden ehdoilla.
Haloo!
-
Mielestäni kaupunkirakennekeskusteluun liittyy oleellisesti kaupungin laajeneminen ja toimintojen muuttuminen ajan kuluessa ydinalueella.
Ydinalue on ajan myötä laajentunut ja aiemmin keskustan ulkopuolelle on jäänyt esim. pelastuslaitoksen läheisyydessä Sepänkyläntien varressa oleva rakennusliikkeen varastoalue, joka rumentaa sisääntuloväylää todella pahasti. Saman koskee oikeastaan lähes koko Klemettilän aluetta. Strömbergin päässä kaupungin omistama ja sen hoidossa oleva keskusvaraston alue on tehottomassa käytössä ja ulkona varastoidut rakennustarvikkeet - putkenpätkät ja kivenlohkareet - siroteltu pitkin laajaa kenttää. Olen kerran käynyt yhdessä niistä suurista vihreistä halleista, joka oli täynnä kaatopaikkatavaraa. Voisin kuvitella, että kaupungin intresseissä olisi siirtää keskusvarasto johonkin soveliampaan paikkaan ja käyttää kyseinen maaalue mielekkäämmin.
Kyllä, myös muissa keskustelualueissa on sivuttu Vaskiluodon aluetta ja sen kehittämistä. Koska siellä jo nyt sijaitsee viihdekylpylää ja muuta matkailua tukevaa toimintaa, olisi hyvä, jos leirintäalue siirrettäisiin samalle rannalle. Terminaalit siirrettäisiin moottoritien varrelle, ja noille alueille rakennettaisiin asuntoja, sekä omakoteja, pientaloja että jonkin verran kerrostaloja. Näitä kaikkia Vaskiluotoon mahtuisi nykyisiä, sinne sopimattomia toimintoja pois siirtämällä ilman, että metsäalueisiin koskettaisiin.
-
Haloo – haloo
Kyllä Vaasassa riesoja riittää. Se on tiedossa.
Taitaa jäädä perhearvot (jatkossakin) sivuraiteelle keskustaa kehitettäessä.
-
Kaivakaa vaikka poteroota, kuha teette niistä perheystävällisiä
ja voisha nuata olla pari autotontaki.
Miks muute perhearvot jää yleisesti vailla huomioo
kaikis Vaasakeskustan kehittelys suunnitelmis ?
Vastatkaas joku tähä. Vai luulenko mä turhaa et asianlaita näi o ?
-
Taitaa olla niin, että hyvin moni vaasalainen toivoisi keskustasta
perheystävällisempää ja uskon edelleen, että toimiva ratkaisu olisi
raastuvankadunpätkän alla kulkeva autotunneli, jolla keinoin saataisiin
se aiemmin paljon puhuttu Rewellin ja Kaupungintalon välikkö vain ja
ainoastaan kävelykäyttöön.
Uskon myös vahvasti siihen, että tämä antaisi valtakunnallisestikin
myönteisen kuvan Vaasan kokonaisilmeestä ja olisi näin ollen hyvää
imagemarkkinointia.
Tämä moneen muuhun verrattaessa kohtuullisen halpa liikennejärjestely
antaisi arvokkaan ilmeen keskustakokonaisuudelle ja avaisi monia oheis-
mahdollisuuksia autottoman maan käytölle.Kumma kun Tapio Osala
ei ole sanan säiläänsä tässä keskustelussa väläytellyt. Onhan hän sentään
ystävä kallis sanan varsinaisessa merkityksessä, ajateltaessa kaikkia hänen
hankevastustamisistaan kaupungille vuosien varrella aiheutuneita valtavia
ylimääräisiä kustannuksia. Onko joku viime aikoina (tiedän jonkun tämän aiemmin
tehneen) laskenut kuinka suuresta yhteissummasta nykyisellään on jo kysymys ?
Luulisi ystävä Osalan ottavan tässä asiassa puoltavan kannan. Silloin hänen ei
ainakaan tarvitsisi koskaan harkita mahdollisia tietullien perimisiä koskien
kysymyksessä olevaa Raastuvankadun osuutta.
ps.
Toivottavasti Suvilahteen saadaan hieno uusi, toimiva messuasuntoalue, joka
tulee osaltaan palvelemaan koko yhteneväistä, ihmisläheistä Ranta-Vaasa
ilmettä ja asumista; tulee tuolla alueella nyt sitten asumaan ketä hyvänsä.
-
Taitaa olla niin, että hyvin moni vaasalainen toivoisi keskustasta
perheystävällisempää ja uskon edelleen, että toimiva ratkaisu olisi
raastuvankadunpätkän alla kulkeva autotunneli, jolla keinoin saataisiin
se aiemmin paljon puhuttu Rewellin ja Kaupungintalon välikkö vain ja
ainoastaan kävelykäyttöön.
Voisitko vielä selventää mitä hyötyä kyseisen kadunpätkän varaamisesta kävelykäyttöön olisi - Rewellistä pääsisi sen kautta helpommin kaupungintaloon? Itse en nyt keksi mitään hyötyä siitä, koska kaikki kuitenkin keskittyy torin ympärille ja siinä on jo nyt kävelykeskusta olemassa.
Muutaman sadan metrin matkan varaaminen kävelykaduksi ei myöskään ole kannattavaa, koska tunnelin rakentaminen kyseiseen paikkaan maksaisi maltaita. Kaupungin keskustan ympäristöä on nyt pitkään revitty jatkuvasti auki ja vihdoinkin se on valmis - nyt pitäisi taas alkaa sama rumba uudelleen. Mikäli tunneli tehdään pitäisi varmaankin miettiä bussien reitit yms. pysäkkipaikat kaikki myös uuteen uskoon - en oikein jaksa nähdä sitä mitenkään kannattavaksi projektiksi.
-
I have a dream, sano kaveri kerran.
Ja niin sanon minäkin. Ja mun unelmassa tää Vaasan keskusta
on aivan jotain muuta kuin tori ja sen yhdeltä sivulta lähtevä
onnettoman lyhyt kävelytienpätkä. Kulttuurikaupungissa pitäisi
olla niinku vähän enemmän tätä kävelyaluetta, eikä nimenomaan
vain autoilijoiden tai kauppiaiden ehdoilla. Käyppä kuule Pete
Uumajassa ja tutustu sen keskustaan. Sekin jo avartaa vähän ja
katseleppas vitjaa taaksepäin, niin ehkä siellä vilahtaa näitä
kaupungintalonedusalueen käyttösoveltuvuuksia. Ja mitäs me noista
parista linja-autosta. Niillehän hoituisi varmasti jostain aivan
oma yhtenäinen ’’bussitori’’, jonne voitais siirrellä sitten vaikka
Vaasapuistikon puoleisella torinlaidalla seisoskelevat dösätkin.
Tänne uuteen mestaan sitten kaikille dösille oma vakiolaituripaikka. Tää
bussitori voisi sitten sijaita vaikka jossain siellä piakkoin valmistuvan
Matkakeskuksen suunnassa, mikä olisi mielestäni luontevaa.
Ja sitten vielä tähän toiseen asiaan eli mielestäni kaikessa vastustamisessakin
pitäisi olla rehellinen, eikä vastustaa vain vastustamisen vuoksi minkä halusin
ilmaista ystävä Osalalle, koska asia nyt vain sattuu olemaan niin, että turhat
jarruttelut tulevat ja ovat tulleet tälle kaupungille kalliiksi. Vuosien varrelta
en muista ketään lähistölläni vaikuttanutta, joka olisi katsonut hyvällä näitä
Tapio Osalan iän ikuisia vastustamishankkeita, joiden puitteissa hän on kyllä
aina toisinaan joutunut takkinsakin kääntämään.
Sinänsä Osala on ok. Uskaltaa sanoa sanottavansa silloinkin kun muut ovat
hiljaa ja sekin on jo paljon se.
Tällä hetkellä minua henk. koht. risoo, että kun messuasuntoalueen rakentumisen
’’siivellä’’ saataisiin Suvilahden onnetonta mutakaislikkoa vähän siivoiltua ja
estettyä sen koko lahteen levittäytymistä ja ruopattua rantapengertämisen yhteydessä
vähän vettäkin esiin, niin jotkut ne sitten vain esittävät jotain onnettomia vastustamisia.
Kyllähän sitä mutakonsuojelua piisaa sitten siellä Peräsuvilahdessa ja Patteriniemessä,
että kyllä tämän Suvilahden keskustan moni muukin kuin minä olettaisi ja haluaisi olevan
lähinnä asumiseen soveltuvan näköisen ja ennen kaikkea paremmin asutetun.
Liito-oravista huokailevat varmasti ymmärtävät hekin, että ei niitä juuri tällä
ihmisille varatulla reviirillä kaivata. Bragessa, Kusiksessa ja siellä Suvilahden perä-
puolessa päin on niille kosolti asuinsijaa. Vaikka juttuhan on niin, että nämäkin luonto-
kappaleet ovat kanssaeläjiinsä ihmisiin jo niin tottuneita, että osa rakennustöiden
alta mahdollisesti muuttamaan joutuvista saattaa jopa paluumuuttaa uuteen kiintöistöillä
ehostettuun ympäristöönsä.
Onkohan muuten jonkun mielestä Suvilahden kaatopaikka mahdollisen suojelun
arvoinen kohde ? Kovin on nimittäin kauan sekin jo siellä sijainnut, että mahtaako
museoasetukset estää sen miksikään muuttamisen. Ja entäs siellä sirkustelevat lokit,
joilla ei ollutkaan lintuinfluenssaa, saako niiden vanhaan, totuttuun elinympäristöön kajota ?
Ja taitaa siellä olla joitain jyrsijöitäkin. Pitäisikö jonkun huomata niitäkin suojella ?
Vai pääseekö tässä nyt sitten esiintymään jotain rottarasismia ? Hä ?
-
Liikennetunneli on aivan liian kallis ja tökkö idea näin pieneen kaupunkiin.
Laitetaampa vain raskas liikekenne lastinaan raskasta polttoöljyä, bensiiniä, rikkihappoa, happoterästä ym. ja vaikka nuoret vasta kortin saaneet rallikuskit samaan tuubiin vai sanoisinko lihamyllyyn.
Tulosta voisi tässä jo vähän ihastella;
http://video.google.com/videoplay?docid=5923706925063136275
-
Hiukan erilainen tunneli kyseessä, jos laitetaan kevyttä liikennettä
varten korttelinpätkän mittainen pala Raastuvankatua kaupungintalon
ja Rewellin välistä maan alle.
Tiedä sitten mitä tuolla edeltäneen vastauksen videolla halutaan alleviivata.
ps.
Voidaan toki sulkea kyseinen pätkä ilman tunneliakin.
Niin ja Ravirata totta kai asuntoalueeksi het kun mahdollista
ja messualue Suvilahteen ilman jarrutuksia.
-
Maanalaisesti kaupunkia suunniteltaessa voitaisiin ajatella jotain muutakin
kuin parkkpaikkoja. Olisi kivaa kun ajateltaisiin tavallisia ihmisiä ja
heidän tarpeitaan edes joskus. Vissiin ei kuitenkaan ikinä.
Lasteni äitinä kerron kuiinka hienoa suurempi kävelyalue keskustassa olisi ja aika
luonnollinen sellainen ajateltu alue olisi kulttuurimiljöö joka on juuri kaupupugintalon
Rewelliin rajautuvalla alueella. Sehän olisi hienoa, kun siinä voisi vain
käyskennellä. Ihan oikeasti, sehän se on, se ydin ikeskusta.
Onhan joissain kaupungeissa sentään ajateltu lapsiperheiden tarpeita
aivan eri lailla kuin Vaasassa ja saatu hyvää tulosta. Onhan tämä näkynyt
ainakin sikäläisten ihmisten oloissa ja viihtyvyydessä. Taitaneet huolitelluissa
paikoissa vierailleet turistitkin tämän huomioida ja tulleet taas.
Mitäs meillä täällä Vaasan kultturisaralla todellisuudessa on. Ei juuri mitään
vaikka keskustankehittämispalkinnon saimmekin.
Onhan se hirvittävän omanlaatuista, kun kaikki melkein päälle ajaa,
siinä kapungintalon edustalla Vaasassa vieraillessa,.
-
Pitkän tähtäimen suunnitelmia tehtäessä yletön parkkihallien rakentaminen
on turhaa. Tämän tulee aika noin parinkymmenen vuoden säteellä näyttämään.
Ja kyllä asia nyt vain todella on niin, että niin sanotussa kulttuurikaupungissa
olisi tätä ihmisläheistä kulttuurialuetta (Lue: kävelyaluetta) oltava hieman reippaammin
kuin mitä sitä nykyisestäkään ’’parannetusta’’ Vaasan keskustasta löytyy.
Ja nimenomaan sitä olisi oltava juuri sen historiallisen kulttuurillisesti merkittävän
keskusalueen tietämissä, joka on aivan muualla kuin torilla.
Yks sun toinen taitaa aavistaa missä minä ja moni muu tietää sen sijaitsevan
-
Vaasan keskustassa suurin mahdollisuus jäädä auton alle
on se ainut iso "kävelykatu".
-
Rakennetaan maan ylle tai vaikka alle niin mielestäni lapset ja lapsiperheet täytyisi aina eritoten ottaa huomioon. Tämä tuntuu usein unohtuvan
-
Risto!
Olet todella oikeassa! Kaikki keskustan liikenne maan alle! Kyllä olisi niin hieno juttu! Minä ainakin kannatan tätä!
Eikös Ranskassa ole jossain kaupungissa tällainen ratkaisu tehtykin....
-
Meidänkin perheen mielestä Vaasassa saisii olla
kunnon kokoinen kävelykeskusta. Se olisi asiallista.
Ja kävelyaluetta pitäisi kyllä olla sieläkin missä sitä
kulttuuria vaalitaan.
Äipän ja Riston kanssa samaa mieltä, että autot muualle
ja koko ydinkeskus kävelyalueeksi.
-
Tuohon mixsein huomioon haluaisin vastata, että
aivan tosissaan olisi huomioitava tuo huolto- ynnä muu ajelu
nykyisellä kävely- ja torialueella vähän paremmin.
Tämä huomiointi voitaisiin aloittaa jo Rewell Centerin
seuraavaa vaihetta rakennettaessa ja tässähän olisi taas sitten lisäkäyttöä
sille Vaasapuistikon ja Hoviespan välisen Raastuvankadun pätkän
alittavalle autotunnelille. Nimittäin siitähän voisi louhia haaratunnelin
sinne Rewellin alla sijaitsevaan vanhaan autohalliin, niin saataisiin tukittua
se kävelykadulla sijaitseva sisäänkäynti ja näin ollen yksityisautoilu
kokonaan poistetuksi näiltä osin ja samalla voisi hissiyhteyden päässä olevaa
Rewellin maanalaista huoltoaluettakin tosissaan harkita.
-
Perhe- ja kulttuuriarvot kunniaan !
Autot pois ydinkeskustasta.
-
Poiminta Petrin vastauksesta 03. 06. 2006
Voisitko vielä selventää mitä hyötyä kyseisen kadunpätkän varaamisesta kävelykäyttöön olisi
Mahdollisuudet ovat monet ja pitäisi tätä vitjaa seuranneille mielestäni
olla selvää, että kyseisen pätkän uusiokäytöllä toiminta saataisiin torin
nurkilta muuallekin leviämään.
Jalosella ainakin näitä visiota tuntuu riittävän. Luulisi että muillakin.
-
Politikot tahänkin ketjuun väläytteleen opinkappaleita.
-
Ozzy tai Osala
täälläkin tarvitaan vihreää valoa.
Missä on Lamminpää?
Miksen täällä enää Hallsmaata nää?
Hukassako Doctorin reseptit?
Loppuiko kesken Petrin pelit?
Mihin riittää Louhen Marjatan eväät?
Syvissä piiloissa on eräät.
Eli toi yllä oleva loruilu tarkoittaa sitä, että olisi
kiva tietää mikä todella on itse kunkin pitkäntähtäimen
näkemys tästä ydinkeskustan kehittämisestä ja pitääkö
sinne maan alle aivan tosissaan louhia vain loputonta
parkkihallia ?
-
Nykyinen keskusta-alue on kävelykadun osalta mielestäni suhteellisen onnistunut. Itse en lähtisi kasvattamaan sitä kovinkaan nopeasti nykyisestä, koska emme kuitenkaan ole mikään metropolikaupunki. Luonnollisempi suunta laajenemiseen voisi olla rautatieaseman suuntaan, koska mikäli Galleria Wasan laajennus joskus ottaa tuulta alleen, tullevat keskustan kävelyvirrat kasvamaan kyseiseen suuntaan.
Rewellin takaa Raatuvankadun jatkamista kävelyalueena en näe järkevänä, koska mihin ihmiset sitä kautta menisivät - kaupungintalolleko? Mielestäni kävelykeskustaa tulee jatkaa "liike-elämän" suuntaan. Mikäli Rewellin huoltoyhteydet halutaan kokonaan maan alle - eikö sitä olisi mahdollista jotenkin toteuttaa jo olemassaolevan Toriparkin avulla ettei tarvitsisi taas kaivaa paikkoja auki?
Voisitko Risto myös jättää ihmiset lorujesi ulkopuolelle, jos he eivät ole ilmaisseet kiinnostusta niihin osallistumiseen...
-
Hermostuipa turhaan eräät.
niin helposti käy,
kun väärällä jalalla heräät.
Lorut jos sua provisoi;
millainen ol’ aamunkoi?
Oletko muuten Petri huomannut sellaisen tämän foorumin
ominaispiirteen, että täällä joudutaan aivan sitten jatkuvasti
toisten juttuihin vaikka sitä ei aina haluttaisikaan?
Tällaista tämä foorumin nettielämä nyt vain sattuu olemaan.
Ja sitten asiasta päällimmäiseen eli jos rannan suuntaan
aluetta saadaan autoilulta rauhoitetuksi, niin pelataan
nimenomaan kulttuurin ehdoilla ja tämä palvelisi tavallisen
kaupunkilaisen tarpeita uutena keskeisenä virkistysalueena,
joka voisi olla aivan mahtava jos se saataisiin sellaiseksi kaavailtua.
Ja asiahan nyt vain on niin, että rannan suunnalla on tämä
Uuden Vaasan historiallisesti keskeisin ydinalue, jonka
rakennuskannassakin riittää katselemisen arvoisia kohteita.
Ja jos tämä kyseinen pätkä olisi autoilulta suljettu, niin
lähes autoton vyöhyke jatkuisi käytännöllisesti katsoen Rewellistä
Koulukadulle ja sittenhän on enää hiljainen Rantakatu välissä ja ollaan
Hovioikeudenpuistikon virkistävällä aluella.
That’s nice.
-
Hermostuipa turhaan eräät.
niin helposti käy,
kun väärällä jalalla heräät.
Lorut jos sua provisoi;
millainen ol’ aamunkoi?
Oletko muuten Petri huomannut sellaisen tämän foorumin
ominaispiirteen, että täällä joudutaan aivan sitten jatkuvasti
toisten juttuihin vaikka sitä ei aina haluttaisikaan?
Tällaista tämä foorumin nettielämä nyt vain sattuu olemaan.
Ja sitten asiasta päällimmäiseen eli jos rannan suuntaan
aluetta saadaan autoilulta rauhoitetuksi, niin pelataan
nimenomaan kulttuurin ehdoilla ja tämä palvelisi tavallisen
kaupunkilaisen tarpeita uutena keskeisenä virkistysalueena,
joka voisi olla aivan mahtava jos se saataisiin sellaiseksi kaavailtua.
Ja asiahan nyt vain on niin, että rannan suunnalla on tämä
Uuden Vaasan historiallisesti keskeisin ydinalue, jonka
rakennuskannassakin riittää katselemisen arvoisia kohteita.
Ja jos tämä kyseinen pätkä olisi autoilulta suljettu, niin
lähes autoton vyöhyke jatkuisi käytännöllisesti katsoen Rewellistä
Koulukadulle ja sittenhän on enää hiljainen Rantakatu välissä ja ollaan
Hovioikeudenpuistikon virkistävällä aluella.
That’s nice.
Ideasi on toinen vaihtoehto kaupungin kehittämiseen, erilaisia näkemyksiä asioihin voi toki olla.
Mitä tulee forumin kanssakäymiseen - totta kai ehdottomasti, sehän tälläisen paikan idea on - mielipiteiden jakaminen. Asialliseen mielipiteiden jakamiseen ei mielestäni kuulu pilkkalorujen tekeminen. Asiallisuuden arvioinnin jätän moderaattoreiden harteille, joten se tuosta aiheesta. :)
-
Noita loruiluja en taatusti tarkoittanut kenenkään pilkaksi.
Ne on tarkoitettu lähinnä tällaisiksi verbaaliakrobaattisiksi
vitseiksi, mutta se kai on se elämän suola, että meitä on
niin monen laisia, että kukin meistä käsittää ikään kuin
asiat omalla tavallaan ja tiedänhän minä kokemuksesta sen,
että huumorimiehet ovat Pohjanmaalla melko harvinaisia,
kun tämä pohjolan melankolia on sotkenut mielenlaadut sellaisiksi.
Ja sitten taas asiaan eli asioita voi todellakin nähdä ja kehitellä
hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja hyvinkin erlaisia päämääriä
silmälläpitäen.
Näkisin, että tämä pelkästään rautatieasemalla päin kehittäminen
palvelee pääasiassa liiketaloutta ja turismia ja on toki toivottavaa
ja tarpeellista kehitystä mutta väittäisin, että tällainen rantaan
suuntaava virkistysratkaisu, joka tarjoaisi lukuisia ihmisläheisiä
kehittämismahdollisuuksia, loisi Vaasalle aivan erinomaisen veto-
voimatekijän myös turismia ajateltaessa.
Ja kun tätä juttua oikein hienosti hiomalla kehitettäisiin, niin
siitä saataisiin tosi kaupunkipersonaalinen voimatekijä, joka
erottaisi meidät edukseen lukuisista muista runsaasti keskitettyjä
kauppapalveluja tarjoavista pikkukaupungeista.
-
Ei ole Vaasan kehityskaavailussa koskaan taidettu ajatella muuta kuin liike-elämää
-
Joo, niinhän tää menee, että paljon muuhun ajatteluun
täällä ei tunnu varaa olevan.
-
Tahtoo olla samankaltaista muuallakin, että liike-elämän etu laitetaan aina etusijalle
ja usein muusta piittaamattomasti.
-
Uusi idea!
Rakennetaan Vaasaan uusi puoliksi maanalle kaivettu
torintapainen vaikka sinne jonnekin Vanhaan Vaasaan nurkille
missä aikoinaan Korsholmanlinna sijaitsi ja laitetaan sinne myös
sellainen lähteenä toimiva suihkukaivo, jota sitten koristavat
Kalle-kunkun ja Silvian luonnollisen kokoiset ja – näköiset
pronssiveistokset. Osittain maanalla olevasta katososiosta
löytyy sitten peremmältä pikku-pikku putiikkeja joissa myydään
esim. surströmminkejä, vai mitä piruja ne purkissa mädätetyt
silakat olikaan, Tukholma viinereitä, Abotekarnas krusbärlimonaadia,
ruotsalaista valkoista makkaraa, pieniä lippusia, saatavilla ruotsi – suomi
lippuyhdistelmää tai sitten pelkkää ruotsinlippua, niin ja tietysti
DVD -taltiointeja kuninkaallisten ainutlaatuisesta vierailusta (eihän ne
olekaan juuri muualla näin virallisesti ja hienosti esiintyneet kuin Vaasassa)
sekä luonnollisesti ainutlaatuista kuninkaallista vierailukirjaa ja pienoismalleja,
joka kukkarolle soveltuvasti, suihkulähdekaivoa koristavasta kuningasparista.
Tää on pakko hoitaa. Jätte bra PR-ide! Eller hur?
-
Hauskaa juttua juu - u.
Josko kumminkin varsinaiseen asiaan palattaisiin ?
Mieleeni tuli että voisiko mitenkään, jos autoilla nyt aivan pakko
on sillä Rewellin ja Kaupungintalon välipätkällä ajella, tällaista
maanalaista kävelytunnelia ajatella. Siitä pääsisi Rewellistä
suoraan Taidehallin eteen ja haarautuisi niin että yksi lisä sisäänkäynti
olisi kävelykadulla josta sitten pääsisi myös maan alitse suoraan
hovipuistikon jalkakäytävälle ? Sieltä alhaalta voisi lisäksi löytyä
vaikka jokunen putiikki tai vaikka mitä.
Maanalaista rakentamista ihmisille: lapsille, vanhuksille, perheille…
Kalliiksi varmasti tulisi, mutta olisipa jotain aivan muuta kuin mitä
täällä yleensä suunnitellaan ja toteutetaan.
-
tällaista maanalaista kävelytunnelia ajatella.
Ajatellaan joo. Kommenttini lienee aivan turha ja aiheeton, mutta en malttanut olla kommentoimatta. Yleensä nämä tälläiset valvomattomat tunnelit päätyvät epäsiisteiksi kusiränneiksi, jonka läpi ei ilman happipulloja pääse kulkemaan. Toisaalta jos siitä tehtäisiin suuri ja avoin tila Helsingin asematunnelin tyyliin niin tällöin se kusenhaju pääsisi paremmin haihtumaan ilmaan. Asematunnelissa taitaa muuten jollakin maanalaisella erityisluvalla olla oikeus pitää kaupat auki joka päivä klo 22 asti. Mikäli tälläinen erityislupa saataisiin Vaasaankin, se varmaan puoltaisi rakentamista. Toisaalta Vaasassa kyllä on aivan tarpeeksi liiketiloja saatavilla myös maanpäältä.
-
Ja sitten vielä tähän toiseen asiaan eli mielestäni kaikessa vastustamisessakin
pitäisi olla rehellinen, eikä vastustaa vain vastustamisen vuoksi minkä halusin
ilmaista ystävä Osalalle, koska asia nyt vain sattuu olemaan niin, että turhat
jarruttelut tulevat ja ovat tulleet tälle kaupungille kalliiksi.
..Tapio Osalan iän ikuisia vastustamishankkeita, joiden puitteissa hän on kyllä
aina toisinaan joutunut takkinsakin kääntämään.
Ehkä ystäväni Risto voisi hieman tarkentaa ja yksilöidä paria kohtaa väitteissään edesottamuksistani:
1) Missä vastustamisessa olen ollut epärehellinen
2) Mitä näyttöä on siitä, että minä vastustan jotain "vain vastustamisen vuioksi"
3) Mitä asiaa olen jarrutellut ja mikä niistä on "turha jarruttelu"
4) Mitkä tällaiset, siis useita, "ovat tulleet kaupungille kalliiksi".
5) Missä "vastustamishankkeessa" olen kääntänyt takkini?
6) Luettelepa "iän ikuiset vastustamishankkeeni"!
Mitä itse maanalaiseen rakentamiseen ja ydinkeskustaan yleensä tulee niin...
Toriparkin rakentamisen yhteydessä olisi pitänyt yhdistää
1) Aktian P-halli, OP:n P-halli+Anttilan -halli ja RC:n P-halli.
Pitkäaikaisissa kaavaluissa on myös Vaasanpuistikon muuttaminen kävelykaduksi.(Sitä ennen täytyy muita liikennejärjestelyitä saada valmiiksi - esim. Hietasaarenkadun-Konepajakadun yhteys, Korsholmanpuistikon jatkuminen rautatien yli). Se on hyvä tavoite. Sitä odotellessa olisi Hallin korttelin ja Bondegårdenin (maanpäällinen) saavutettavuus jalankulkijoille tehtävä helpommaksi. Voitaisiin ainakin aloittaa rekkaliikenteen kieltämisellä, nopeusrajoituksen pudottamisessa vaikka 20 km/t ja pitkä vihreät aallot jalankululle.
En muista missä maassa tämä oli jo käytössä mutta tätä voisi harkita Vaasanpuistikon/Kauppapuistikon risteyksessä:
koko risteysalueella palaa vihreä ukko yhtä aikaa kaikissa valoissa ja risteyksen yli saa jalankulkija vapaasti suunnata (= H&M edestä suoraan reittiä Rossoon, tai KappAhlista OISiin). Tämä tietenkin vaatii melko pitkän odotuksen autoille mikä onkin tarkoitus, alkavat valita nopeampia reittejä ja rekkaterminaalit siirtyvät itsestään pois (yksi on jo menossa nytkin) Vaskiluodosta.
Toki on hyvä saada parempi jalankulkuyhteys myös RC:stä Kaupungintalolle päin. Täälläkin halpa ratkaisu aluksi olisi: KOKO korttelipätkä olisi yhtä suojatietä ja erittäin pitkä vihreä ukko koko korttelin matkalla jalankululle. Niän tarpeeton läpikulkuautoilu siirtyisi esim. Ratakadulle ja Koulukadulle.
Silloin kun koko suunniteltu Kävelykeskusta on toteutunut niin Vaasanpuistikon lisäksi Raastuvankatu+Pitkäkatu on suljettu autoliikenteeltä puistikoiden välissä. Esim. Hovioikeuden ja Rautatieaseman koko väli on sitten kävelyaluetta (aseman edessä kiertoliittymä ja Koulukatua pääsee korokkeen yli hitaasti myös autolla läpi).
Varmaan tätä myös raivokkaasti AUTOPUOLUE vastustaa aluksi. Nykyisen Kävelykadun taisto kesti kaksi vuosikymmentä ensimmäisestä liikenteen sulkemisesta Hoviskalla. Aina niitä määrärahoja siirrettiin ja siirrettiin... Muutama vuosi sitten muistaakseni eräs valtuutettu vielä vaati liikenteen avaamista Hovipuistikolle. Muutama kauppias vastusti erittäin ankarasti Kävelykatuprojektia loppuun saakka. Nyt on valitukset hiljentyneet.
-
En viitsi tässä ja nyt puuttua sitä ensimmäistä Toriparkkia
kiivaasti vastustaneisiin, saatikka sitten ennen valmistumista
Pohjalaisen yleisönosastolla mielipiteensä täysin muuttaneisiin
torisoppatykin keittiömestareihin. Mitä mokomista. Menneitä ovat.
Tuossa minua lainatessasi unohdit mainita (mikä yleinen tapa) mistä
yhteydestä olit lainasi napannut.
Siis, kirjoitellessani tuonne Asuntomessu –osioon tulin jotain tuollaista
selvittäneeksi. Muistaakseni siellä kyllä oli jotain positiivistakin
tekemisistäsi. Ja yleistetysti tuolla vastustamisella tarkoitan vain
ja yksinkertaisesti sitä, että esimerkiksi silloin kun jonkin asian läpi
meneminen on käytännöllisesti katsoen jo varmaa, niin sitä ei ole
mitään mieltä enää vastustaa. Turha huutaa tuuleen jos on jo myrskyä
edeltävä tyven.
Asioita on turha pitkittää silloin kuin pitkittämisellä ei ole
enää mitään saavutettavaa vaan se tuottaa ainoastaan lisäkustannuksia.
Jos tässä ja nyt täytyy jotain hyvääkin esiin kaivella, niin se on tuo
Suvilahden uudempi, rannimmainen kävelytienpätkä, jonka niin minä
kuin moni muukin laskee tällaisen henkilön kuin Tapio Osalan saavutukseksi
ja onhan näitä muitakin.
Tuo tähän palstaan liittyvä tulevaa keskustan liikenteen järkiperäistämistä
koskeva juttu oli varsin riemukasta kuultavaa.
Tähän liittyvää infoa kaivattaisiin lisää. Millähän aikataululla Vaasassa
mahdetaan moisia saada ajalliseksi. Elämmekö me vielä silloin?
-
En viitsi tässä ja nyt puuttua sitä ensimmäistä Toriparkkia
kiivaasti vastustaneisiin, saatikka sitten ennen valmistumista
Pohjalaisen yleisönosastolla mielipiteensä täysin muuttaneisiin
torisoppatykin keittiömestareihin. Mitä mokomista. Menneitä ovat.
Tuossa minua lainatessasi unohdit mainita (mikä yleinen tapa) mistä
yhteydestä olit lainasi napannut.
Tästä samasta viestikietjusta vastauksestasi #58 oli tuo aikaisempi lainaus. Tämä yllä oleva lainaus on vastuksestasi #83 täässä samassa viestiketjussa.
Lisäksi vastauksessasi#56 (edelleen tämä sama viestiktju) väität
Onhan hän sentäänystävä kallis sanan varsinaisessa merkityksessä, ajateltaessa kaikkia hänen
hankevastustamisistaan kaupungille vuosien varrella aiheutuneita valtavia
ylimääräisiä kustannuksia. Onko joku viime aikoina (tiedän jonkun tämän aiemmin
tehneen) laskenut kuinka suuresta yhteissummasta nykyisellään on jo kysymys
?
Odotan kyllä nyt ihan vakavissani vastauksia näihin väitteisiisi
:1) Missä vastustamisessa olen ollut epärehellinen
2) Mitä näyttöä on siitä, että minä vastustan jotain "vain vastustamisen vuioksi"
3) Mitä asiaa olen jarrutellut ja mikä niistä on "turha jarruttelu"
4) Mitkä tällaiset, siis useita, "ovat tulleet kaupungille kalliiksi".
5) Missä "vastustamishankkeessa" olen kääntänyt takkini?
6) Luettelepa "iän ikuiset vastustamishankkeeni"!
ja sitten vielä vastaus tähän: 7)kaikkia hänen
hankevastustamisistaan kaupungille vuosien varrella aiheutuneita valtavia
ylimääräisiä kustannuksia
Onko Sinusta liikaa vaatia selityksiä julkisille "syytöksille"?
-
Jos Jalosessa on vähänkään miestä niin hän nyt pikaisesti vastaa kysymyksiin.
-
Vastauksesta #56
Tämä moneen muuhun verrattaessa kohtuullisen halpa liikennejärjestely
antaisi arvokkaan ilmeen keskustakokonaisuudelle ja avaisi monia oheis-
mahdollisuuksia autottoman maan käytölle.Kumma kun Tapio Osala
ei ole sanan säiläänsä tässä keskustelussa väläytellyt. Onhan hän sentään
ystävä kallis sanan varsinaisessa merkityksessä, ajateltaessa kaikkia hänen
hankevastustamisistaan kaupungille vuosien varrella aiheutuneita valtavia
ylimääräisiä kustannuksia. Onko joku viime aikoina (tiedän jonkun tämän aiemmin
tehneen) laskenut kuinka suuresta yhteissummasta nykyisellään on jo kysymys ?
Luulisi ystävä Osalan ottavan tässä asiassa puoltavan kannan. Silloin hänen ei
ainakaan tarvitsisi koskaan harkita mahdollisia tietullien perimisiä koskien
kysymyksessä olevaa Raastuvankadun osuutta.
Vastauksesta #58
Ja sitten vielä tähän toiseen asiaan eli mielestäni kaikessa vastustamisessakin
pitäisi olla rehellinen, eikä vastustaa vain vastustamisen vuoksi minkä halusin
ilmaista ystävä Osalalle, koska asia nyt vain sattuu olemaan niin, että turhat
jarruttelut tulevat ja ovat tulleet tälle kaupungille kalliiksi. Vuosien varrelta
en muista ketään lähistölläni vaikuttanutta, joka olisi katsonut hyvällä näitä
Tapio Osalan iän ikuisia vastustamishankkeita, joiden puitteissa hän on kyllä
aina toisinaan joutunut takkinsakin kääntämään.
Sinänsä Osala on ok. Uskaltaa sanoa sanottavansa silloinkin kun muut ovat
hiljaa ja sekin on jo paljon se.
Vastustaminen voi olla kuinka rehellistä tahansa sen siltä lopputuloksen kannalta
näyttämättä. Olen tässä yrittänyt vain sinua kohtaan olla rehellinen kertoessani
näitä näkökantoja mitä ilmoilla on ja mitkä eivät mielestäni kenenkään tätä blogia
seuraavan aistihavainnoissa niin oudolta tai mitenkään suoranaisesti loukkaavilta
vaikuta. Sellaisina niitä ei pidä tämän blogin ylläpitokaan koska ne kerran ovat tämän
keskustelun sisällöksi kelpuutettu ja esim vastaus 56 on ollut täältä luettavissa
jo kesäkuun toisesta päivästä lähtien ja vastaus 58 puolestaan kesäkuun
neljännestä päivästä saakka.
Luulisi poliittisessa elämässä vuosia mukana olleen ystävän tottuneen monen
moiseen, eikä kovin helposti suutahtavan.
Sitä paitsi kyllähän asia on niin, että ne ovat nämä Nimimerkki –henkilöitymät
jotka täällä yleisesti ottaen mitä tahansa laukovat ja aivan sitten mihin suuntaan
ja ketä kohtaan hyvänsä. Olen kovasti koettanut kampanjoida ettei tällaisia
täällä pääsisi aivan alvariinsa tapahtumaan.
Kaikesta tämän kaltaisesta itsekin suivaantuneena ja omakohtaisesti ongelman
kohdanneena olen sinulle anteeksipyynnön velkaa jos koet minun käyttäytyneen
sanallisesti sopimattomasti sinua kohtaan ja sinua loukanneen, mikä ei ole ollut
tarkoitukseni. Mielestäni kaikkia asioita ei kuitenkaan pitäisi, eikä saisi aivan
kirjaimellisen pyhinä merkityksinä kokea.
Jos ja ilmeisesti kun olen sinut saanut tosissaan tuohtumaan niin pahoittelen tätä
syvästi ja pyydän nöyrästi anteeksi itsetuntoasi riipivistä sinua sivuavista sana-
valinnoistani. Ilmeinen tarkoitukseni on ollut myös jutuillani herätellä sinut
osallistumaan tähän Vaasan tuleva undergroundrakentaminen –keskusteleen.
Tämä etupäässä sen johdosta, että pidän teikäläistä hyvänä kynämiehenä ja
kovana luuna, kun asioita eteenpäin viedään.
Huomaan nyt että, kun täällä lopulta keskustelemaan heräsit, niin yllätit minut
jutuillasi täysin. Tuossa pari viikkoa sitten käydessäni teillä kyläilemässä kaikki
oli vielä OK ja ymmärtänet kai, että jos minulla sinua vastaan jotain syvällistä
tai merkityksellistä olisi, niin en olisi teillä naamaani näyttänyt.
Joudun siis tässä ja nyt myöntämään etten kyllä mitään tällaista osannut odottaa.
________
Poliittisessa pelissähän asioita puolletaan ja / tai vastustetaan eli me kaikki
osapuilleen tiedämme, että asioiden käsittelyjen pitkittymisen johdosta hankkeet
tulevat kalliimmiksi. Vai luulenko vaan? Kenties.
Kuka sitten missäkin asiassa on vastustanut mitäkin ja kuinka usein taitaisi
selvitä ainoastaan pöytäkirjoihin tutustumalla. Olkoon se puolestani ollut
vaikka Kuu-ukko tai kaksi, niin eihän asia minulle loppujen lopuksi kuulu.
Mielestäni elämä on elämää ja politiikka on politiikkaa ja niin kuin
havaittu on minä en järin paljon politikoinnista piittaa.
Jos koet esim. nuo ylläolevat kirjoitelmat tai jotkin muut minun tekstini edelleen
täysin asiattomiksi ja epämiellyttäviksi, niin miksi et ota yhteyttä ylläpitoon ja
pyydä heitä poistamaan kaiken tällaisen roskan vitjasta?
Sandvikenille terveisiä, että minussa on miestä vastata ja pyytää ystävältä
anteeksi ja huomauttaisin vielä että omalta osaltani en enää näihin asioihin palaa.
Tapio O:lta kysyisin vielä kummastuneena, että mistä tässä nyt
oikein loppujen lopuksi on kysymys?
-
Kyllähän noihin perättömiin väiteisiin ja juoruihin on vähitellen tottunutkin.
Kun ei-aina-niin-puolueeton media jotain kirjoittaa ja sitten huru-ukot ottavat puheenaiheeksi, sitten alkaa huhu ja juttu kiertää niin sehän saa lopuksi aivan uskomattomia mittasuhteita. Totuutenhan pidetään aika kummallisia asioita. Kun valheen toistaa riittävän usein, se usein muuttuu totuudeksi. Näitä juttuja ovat perinteisesti levitelleet poliitiset vastustajat ja "vihamiehet".
Lähdekritiikki olisi hyvä muistaa pitää arvossa (ja kertojan mahdolliset motiivit).
Kaupunkilegenda Toriparkista on yksi esimerkki. Kirjoitin helmikuussa 2004 tämän omille kotisivuilleni:
TORIPARKKI VALITUKSEN KUSTANNUKSET OLIVATKIN TULOJA!
Vaasan Toriparkki rakennettiin täysin ilman verovaroja . Kaupunki ei sijoittanut lainkaan varoja laitokseen. Viivytys ei siis ole voinut edes teoriassa lisätä kaupungin=veronmaksajien kustannuksia.
Tapio Osala valituksen aiheuttama viivästys tuotti Vaasan Toriparkki Oy:lle ilmaista selvää rahaa 5 mmk laitoksen rakentamiseen!
Toriparkin investointirahat oli talletettu korkeakorkoiselle tilille (nämä ns. p-paikkojen vapaaksi ostorahat olivat Vaasan kaupungin hallussa) ja ne kasvoivat valitusaikana 5 mmk korkoa. Rakennuskustannukset nousivat tuona aikana 2 mmk , joten valitus itse asiassa aiheutti 3 mmk reaalista nettotuloakin. Ylimääräisillä varoilla voitiin tehdä parannuksia ja laajennus P-halliin.
Asiat on tarkistettavissa Vaasan Toriparkki Oy:n hallituksen Vaasan Kaupunkia edustavalta jäseneltä projektipäällikkö Pirkka Kärjeltä tai rahoitusjohtaja Raili Tiitolalta (jolta tiedot on saatu).
Yhtiö rakennutti hallin pelkästään omalla pääomalla missä tämä 5 mmk:n yllättävä lisä oli varsin tervetullut parannusten tekemiseen alkuperäisiin hätäisiin suunnitelmiin. Kaupunki on osakas yhtiössä ilman rahallisia sijoituksia (tontti apporttina).
Tapio Osalan valitus ei siis koskenut kaupunginvaltuustossa demokraattisessa järjestyksessä tehtyä asemakaavakaavamuutosta (=rakentamispäätöstä) . Valtuuston päätöshän edellytti nimenomaan että parkkiluolan tehdään TUNNELITEKNIIKALLA eli siten, että historialliseen torin pintaan ei olisi koskettu eikä kaivettu auki.
Kaupunginhallituksella on mahdollisuus tehdä ”VÄHÄISIÄ MUUTOKSIA” asemakaavaan ja se tekikin vastustuksestani huolimatta VÄHÄISEN MUUTOKSEN eli salli torin repimisen auki, eli parkkiluolan rakentamisen AVOLOUHOKSENA.
Tapio Osalan ja monen muun mielestä tuo kaupunginhallituksen muutos ei ollut suinkaan ”vähäinen” – ja varsinkin koska valtuusto nimenomaan edellytti TUNNELITEKNIIKKAA JA HALUSI VARJELLA TORIAMME ja keskustan liike-elämää tarpeettomalta häiriöltä. Tästä oli siis valituksessa kysymys.
Tori oli kaksi kesää monttuna - ja Sokoksen tavaratalokin lakkautettiin (sen pääoven edessä ole pari vuotta kahden metrin korkuinen aita!)
Niille, jotka väittävät, että olen tullut kaupungille kalliiksi voi huoletta sanoa, että puhuvat vastoin parempaa tietoansa.
Kaupunkilegendana elää kuitenkin villejä väitteitä mitä suuremmista summista jonka valittaja olisi aiheuttanut joko veronmaksajille tai muille….
Tapio Osala[/b]
Mitä itse ideaan sijoittaa autot maan alle ja pitää ihmset ulkoilmassa tai ainakin päivänvalossa, olen aina suhtautunut suopeasti. Itse ideaa sijoittaa autot torin alle en ole siis vastustanut. Kattaisin mieluummin vaikka Hovipuistikon, Tammipihan, Hartmannin sisäpihan, Hartmanin- ja Teräksenkujat ja Bondegårdenin kuin alkaisin sijoittaa maan alle ihmisille tiloja. Ja lisää vaan maanalaisia P-luolia.
Minulla ei ole kovin suurta tarvetta olla "yes-yes" mies, eli aina enemmistön kanssa samaa mieltä. Näistä legendoista ja mahdollisesta maineestani huolimatta olen 99%:sti asioista samaa mieltä esittelijän kanssa. Valtaosa esityksistä on hyviä ja hyvin valmisteltuja.Jostain syystä vain ne asiat, joista olen ollut eri mieltä ovat saaneet suuren julkisuuden ja jäännet monen mieleen. Kenen etu tämä on? Mikä taho tätä haluaa? Mietipä sitä.
(Asiaa kuvaava otsikko oli Pohjalaisessa koskien Suvilahden Asuntomesujen asemakaavan käsittelyä. Mainitsin kaksi kertaa erikseen valtuuston pöntöstä (koska ennalta arvasin Pohjalaisen reaktion), etten vastusta Asuntomessuja Vaasaan. Silti kissankorkuisin kirjaimin luki otsikkona OSALA YKSIN VASTUSTI ASUNTOMESSUJA. Näin niitä mielikuvia rakennellaan vapaan tiedonvälityksen maassa. Harvahan koko juttua luki, saati katsoi TV:stä kokousta.).
-
Sitä paitsi kyllähän asia on niin, että ne ovat nämä Nimimerkki –henkilöitymät
jotka täällä yleisesti ottaen mitä tahansa laukovat ja aivan sitten mihin suuntaan
ja ketä kohtaan hyvänsä. Olen kovasti koettanut kampanjoida ettei tällaisia
täällä pääsisi aivan alvariinsa tapahtumaan.
Olet siis yrittänyt olla asiallinen? Mitenkähän nämä sinun tekemäsi lorut sitten lasketaan mukaan - ovatko ne mielestäsi asiallista sisältöä?
-
Olipa laihat vastaukset aikamoisiin syytöksiin. Uskottavuus rapisee.
-
Gala Asiat jotka risuttaa - keskustelusta
« Vastaus #108 : Heinäkuu 24, 2006, 08:05:07 »
Risuttaa pummit ja paskaa puhuvat politikot.
Niin minuakin.
Moni muu lisäksemme on varmasti samaa mieltä, mikä on
hyvä muistaa tätäkin keskustelua käytäessä.
-
En tiedä mitä kukakin on miehiään, mutta sen tiedän, että
prosentuaalisesti iso joukko entisiä hyvin punaisia henkilöitä
on vaihtanut värinsä vihreäksi. Tältä pohjalta heidän leirissä
monia asioita taidetaan tulla vastustaneeksi.
Tällä Tapio Osalalla tuntuisi kuitenkin olevan selkeäperäistä tietoa
Vaasan keskustan kehittämisestä. Tietoa jonka ajattelisin vaasalaisia
kiinnostavan. Jos nämä määrätyt hänen esittämänsä asiat ovat osapuilleen
paikkansa pitäviä, niin eikö juuri niistä olisi syytä tässä yhteydessä keskustella,
eikä uhrata turhaa tarmoa pikkusieluiseen toisarvoisten asioiden puintiin.
Meillä päin eivät poliitikot kovin herkkänahkaisia ole. Mielestäni herkkä-
nahkaisuus ei sovi poliitikon toimenkuvaan.
-
Asianomaiset voivat itse keskenään hankkia rahat ja perustaa topin rinkulan. Kunnallisveroja sillä ei pidä korottaa eikä siihen käyttää.
-
Kaikki pitää ajatella niin, että laittaisitko itse omia rahojasi johonkin hurmahenkiseen intoiluun tuosta ja tästä.
-
Juupas sano Juutas
ja vihreällä lusikalla tekonurmelta
valtuuston piknikpöydästä karanneen
coctailkirsikan suuhunsa kuopas,
Kun sattu siinä sopivasti oleen kontallaan.
Ja juuri ennen selälle kellahtamistaan
sai mainion idean aivan omaa laatuaan.
- Tehdään Vaasasta paratiisi päälle maan!
Laitetaan autosillat yli torin kulkemaan,
linkkihissit suoraan parkkiluolaan!
Johan sit rupee muu Suomi
meidän keskustan huomaan!
-
Lorut tuntuu eräillä luistavan.
Mielestäni kuitenkin pääpiirteittäin tämä Jalonen taitaa olla keskuskehittämisissään
suhteellisen samoilla linjoilla kuin siellä teilläpäin hiljattain pistäytynyt Soinivaara. Ja
kaikin puolin muu kuin vain autoille suunnattu maanalaisrakentu on mielestäni melko
hyvää pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Varantojen huvetessa maailman
öljyvaltioilta tulee aika jolloin mitataan tarkkaan kuinka paljon öljyä voidaan
bensaksi uhrata. Ajan myötä parkkihalleja ei nykylailla kaivata jos ja epäilisin
että kun autoilu sitten lopulta kääntyy vähenemään päin.
-
Tuntuu jokunen turistikin täällä asioihin ottavan kantaa.
Sen johdosta tätä Osalan legendaarista aloitetta ei ole syytä
unohtaa vaan tuoda julki tämänkin vitjan yhteydessä.
Että näin viisaita miettii hän.
« : Maaliskuu 23, 2006, 11:25:28 »
Tapio Osala –Tietulli ruuhmamaksu Vaasaan
Olen laatimassa valtuutoaloitetta. Vapaasti saa auttaa sen viilaamisessa.
-------
VALTUUSTOALOITE 24.4.2006 (LUONNOS)
HENKILÖAUTOJEN RUUHKAVERO VAASAN SISÄÄNTULOTEILLE
Vaasan tulee tavallisena arkipäivänä noin 25 000 henkilöautoa. Autot aiheuttavat aamuisin ruuhkia, ilman pilaantumista, onnettomuuksia, melua, katuverkon kulumista ja pysäköintipaikkojen rakentamistarvetta.
Haitat ja kustannukset kohdistuvat pelkästään Vaasalle.
Kustannusten tasapuoliseksi kohdentamiseksi ja ongelmien vähentämiseksi esitän että kaikille Vaasan sisääntuloteille perustetaan valvontapisteet ja henkilöautoja laskutetaan rajan ylityksestä.
Valmis toimiva tekniikka on jo käytössä Tukholmassa.
Sykähdyttävä tämä Tukholman olemassa olevasta mallista muistuttaminen.
Tukholman kanssahan Vaasa on muutoinkin liikenteellisesti verranollinen.
Väestömassaakin ja liikennevapaata kävelyaluetta mallinnettavissa määrin
saman kaltaisesti kasallaan.
On hienoa kun meillä on näin loistavaan ajatteluun kykeneviä aloitteentekijöitä,
joita ei siis lainkaan hävetä tarvitse.
-
No, no pojat pysytelläämpä vähän lähempänä perusasioita. Onhan tämä keskustan kehittyminen
vaasalaisia kiinnostava asia, tärkrä asia, eikä kai parkkiluoliakaan loputtamasti louhita.
Jonkinlainen liikennetunneli olisi hieno asia, jos siten saadaan enempi kävelyaluetta.
Niin että me perheelliset ainakin toivoisimme (edelleen)
autottomampaa keskustaa ja liikennettä pois kaupungintalon nurkilta.
-
Uusi idea !
Louhitaan monttu Kauppapuistikolle. Siis, siihen keskelle viheriötä,
vähän ennen Rauhankadun risteystä ja sinne montun keskiöön sitten se
Kaivo, kun sille ei muuten tunnu paikkaa löytyvän ja sitten ei kun
maanalainen kävelygongi Toriparkiin - Toriparkista. Siinä voi sitten
veden hakijat tepsutella ees taas ämpäreineen, eikä niitä tartte edes hävetä
kun ne tekee sen siellä kellarikerroksessa.
Tää oli päivän piristeeksi, ymmärtää vähintäin Exvaasalainen,
ja olihan tämä sitäkin…
-
Tehkäätte kulkaas maanalainen ravirata. On siinä sitten muillakin
kuin hevosilla ihmettelemistä.
-
Lainaus Risto Jalonen
Tää oli päivän piristeeksi, ymmärtää vähintäin Exvaasalainen,
ja olihan tämä sitäkin…
Niinpä niin uudistan tässä ajatukseni mitä liikennettä mielestäni Vaasassa pitäisi kehittää ja unohtaa kallliitt tunnelit ja autot yleensäkkin.
Tulevaisuutta ja tosia asioita silmällä pitäen minun juhlavuoden päätös voisi olla seuraavanlainen että päätettäisiin alkaa kehittämään Vaasassa joukkoliikennettä sillällailla että yksityisautoilua ei kaupunkialuella tarvittaisi.
Öljy on mailmasta loppumassa ja saastumisen kannalta olisi parempi että kumijalat olisivat talleissa mahdollisimman paljon.
Uskoisin että tällainen olisi piristävä singnaali muualle että täällä välitetään maapallon ja siellä asuvien ihmisten olosuhteista.
Ajatuksena olisi että Vaasan kaupunki hoitaisi itse liikenteen ei luulisi olevan ylivoimainen yhtälö.
Tällaisesta liikkeestä voisi nousta jopa mailmanlaajuinen jos se oikeen osataan tuoda julki.
-
Exvaasalainen on jutuissaan mies paikallaan ja sitähän minäkin olen tässä
sekamelskassa pääpiirteittäin veisannut, että tähdellistä olisi saada koko
Vaasan ydinkeskusta autottomaksi. Ydinkeskustaksi voisi laskea vaasa-
puistikkoa ja hovioikeudenpuistikkoa pitkin mentäessä Pitkäänkatuun ja
koulukatuun rajautuvan alueen.
-
Lainaus Risto Jalonen
sitähän minäkin olen tässä
sekamelskassa pääpiirteittäin veisannut, että tähdellistä olisi saada koko
Vaasan ydinkeskusta autottomaksi.
Juuri näin olisi se melkoinen juttu Suomen maassa jos täällä ei liikuttaisi keskustassa autolla.
Olikos se foliohattu vai Eric Sardinas sitä mieltä että spåralla olis mukava kolistella Präntöölle Kotirannalle Gerpyssä Ristinummelle ja Jopa Mustasaareen. Itsekkin kannatan juuri tätä, niin paljon ratikoita ettei tarvis omaa autoa ja sitten hinta niin edulliseksi ,että oman auton käyttö ottaisi todella kipiää.
-
Ei tarvitsisi enää minkään moisia monttuja kouhia, jos keskusta autottomaksi saataisiin.
Ja ertyistoiveena, että ainakin rekkaliikenne poistuisi keskusta-alueelta.
-
En tiedä oliko ladontavirhe sattuma vai tarkoitettu vitsi, mutta hauskalta tuo
kuulostaa: ettei siis Vaasan keskustaa tarvitsisi enää lainkaan kouhia?
-
Heh – he.
Ja heti aletaan vitsailemaan.
Risto Jalonen > Syyskuu 18, 2006, 06:37:29
En tiedä oliko ladontavirhe sattuma vai tarkoitettu vitsi, mutta hauskalta tuo
kuulostaa: ettei siis Vaasan keskustaa tarvitsisi enää lainkaan kouhia?
Taisi olla ladontavirhe, mutta asiaa ’’oikein’’ ajatellessa tuo
kirjainvirheeni tuntuu varmasti vitsin ymmärtävistä hauskalta.
-
Jos kaupunki menee jyräämään jonkun sellaisen typeryyden kuin parkkitalon
rakentamisen tieltä vanhan Frelssiksen talon, jossa nykyisin vaasalaisten ylpeyden-
aihe Suomen rockkartalla Club25 sijaitsee, niin tehdään sellainen kulttuurivääryys
ja niin paha moka, että sitä on kaupungin sitten jäljestä käsin melko vaikea
alkaa selittelemään. Tässä olisi nyt kerrankin tiosi asianmukainen paikka käyttää
noita museovaltuuksia ja julistaa paikka suojelukohteeksi.
Seuraava on sitten osoitettu Vaasan talotoimen toimitilajohtaja Heikki Vehkaojalle
ja muille papereita pyöritteleville virkamiehille.
Kaivakaa vaikka mielummin kuinka paljon sitten tahansa uutta maanalaista parkkihallia,
jos nykyisiin tiloihin kaikkien pomohenkilöiden autot eivät vielä satu sopimaan, kunhan
vain jätätte Clubin rauhaan ja remontoikaa talo säädylliseen kuntoon.
-
Riston kanssa pitkälti samaa mieltä, rakennus sinällään on hyvinkin säilyttämisen arvoinen. Velmulaiset haluaisivat vaan isommat tilat, nykyinenhän ei vedä kuin vähän toistasataa henkeä ja toiveissa olisi noin kuusisataapaikkainen tila.
-
Samaa mieltä olen minäkin, että ei saa Frelssiksen taloa purkaa.
Tästä tuli mieleeni tämä keskustelun alkuajatus, että kaupungintalon
Rewellin puoleinen alue pitäisi saada autottomaksi. Olisi tosi hienoa
jos näin tapahtuisi ja eikö sitten samalla voisi ajatella, että Rauhankadulta
Vaasapuistikollekin johtava katuosuus järjestettäisiin autottomaksi.
-
Rakentakaa seuraavassa vaiheessa Suvilahteen maanalainen parkkihalli. Sinne sitten
saataisiin messualueen asukkaiden autot kuin myös jäähallin henkilökunnan menopelit.
Tästä rakennushankkeesta ehkä selvittäisiin ilman Vaasan ympäristöseuran valituksia.
-
Kävästiin tänään vaimoni kanssa käveleskelemässä Vaskiluodossa ja
kuinka ollakaan siellä juolahti mieleen, että kas kummaa, kun Vaasan
ympäristöseura ei ole käynyt täällä mekkaloimassa ja vähintään olisi
luullut, että urputettavaa olisi riittänyt jo pelkän puiden kaadon johdosta.
Tämä raivattu alue on siinä rannan puolella Fennoon tai leirintäalueelle päin
kaupungista tultaessa, siinä juuri ennen Minigolfia ja kyseessä on ollut
huomattavasti julmempi puiden kaataminen kuin mitä tähän mennessä on
Suvilahteen rakentuvalla Messualueella tapahtunut.
Siinä on menny muutama tosi vanha mänty poikineen ja ties mitä
liito-oravia sielläkin on metsureita pakoon lepattanut.
Olisiko muuten hyvä varmuuden vuoksi rakentaa pieni maanalainen
parkkis ton juuri hiljan kaadetun Vaskiluodon rantapalstankin alle?
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/nr.1v.luoto26.9.jpg)
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/nr.2v.luoto26.9.jpg)
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/nr.5v.luoto26.9.jpg)
-
Älkäähän nyt ainakaan täällä Vaasan ympäristöseurasta alkako keskustelemaan.
Ajatuksena edelleen hyvä olisi tuo kaupungintalon Raastuvankadunsivun autottomaksi
saaminen ja kaikessa suunnittelussa erikoisesti olisi muutenkin huomioitava lapsiperheet.
-
Eilen iltalenkillä tapasin kaksi vaikutusvaltaista herraa, joiden kanssa käyty kevyt kenttäkeskustelu toi esille ainakin seuraavaa:
Pekka Airaksinen invest on neuvotellut loppusuoralle Vaasan asemarakennuksen ostamisen. Lopullinen päätös kaupasta pitäisi syntyä viikon - puolentoista aikana.
Asemarakennuksessa on herrojen mukaan tilaa n. 800 neliömetriä, joista VR vuokraa puolet ja puolet kunnostetaan muille vuokrattavaksi. Kysymyksessä on merkittävä remppa, jonka kustannusarvio on noin miljoona euroa.
Asemarakennus liittyy saumattomasti matkakeskusprojektiin mutta niin saattaa liittyä myös Pohjalaisessa tänään ollut kummallinen vihjaileva kirjoitus Matkahuollon torista ja sen ympärillä olevista suunnitelmista.
Kaupungin lautakunnan jäsenillä lienee tietoa asiasta. Tai ainakin näitä on käsitelty Saunatalon peruskorjauksen yhteydessä.
En pitäisi kovin kummallisena vaikka Pekka Airaksinen olisi niissäkin mukana.
-
J.J. Pitkämäen visiossa oli jossakin haastattelussa suora yhteys Hovioikeunpuistikkoa pitkin ja asemarakennuksen läpi ja maan alta suoraan Matkahuollon torille. Hieno visio, mutta puutteellinen.
Nyt kun uutta matkakeskusta suunnitelaan ja vaikka se on Airaksinen hanke, tulisi koko aluetta tarkastella laajemmin. MInä näen pullonkaulana tulevan matkakeskuksen puutteelliset pysäköintitilat.
Nyt tulisikin nähdä toinen akseli, joka kulkee Vaasanpuistikkoa pitkin. Vaasanpuistikko tuli kaivaa auki ja puistikon alle tulisi rakentaa pysäköintitilat niin, että ne täyttäisivät myös Wasa Gallerian tai laajemmin Radissonkorttelin tarpeet.
Näen että Postitalo (ja sen tontille mahdollisesti tuleva tornitalo) Asemarakennus ja Matkahuollontori, Radisson kortteli ja tuleva matkakeskus on kaikki nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Ellei näin tapahdu huomataan pian, että tehtyjä virheitä on vaikea korjata.
-
Onko perheiden hyvinvointi oikein tosissaan koskaan
Vaasan keskustan kehittäjiä edes kiinnostanut ?
-
Pohjalainen tänään 4.10.2006 – Sirpa Sainion artikkelista
Viljasesta Kävelykeskustan tasoisen kaupunkirakentamisen
pitäisi ulottua koko Vaasan ydinkeskustaan.
Tällaista mieltä siis Heikki Aitoaho ja Kalle Viljanen arkkitehtikaksikon
jälkimmäisempi puolisko ja eiköhän samaa mieltä ole Aitoahokin, niin kuin
varmasti valtaosa vaasalaisista. Jotain siis olisi suotavaa vielä tehdä vaikka
mainitut arkkitehdit jo olemassa olevasta Vaasan keskustaympäristöstä
hyvällä suunnittelulla ja sen toteutuksella Vaasalle Puutarhaliiton ja Rakennu-
teollisuusliiton tuoteteollisuusjaoston kunniamaininnan eilen 3.10. tulivat
ansainneeksikin.
Vaasan kävelykeskusta ei ole vielä valmis tiedotetaan Sainion jutussakin
josta ilmenee esimerkiksi tällaisia epäkohtia:
Autoja kävelykeskustassa on liikaa: pysäköinti kävelyalueella pitäisi lopettaa.
Kaksikko on pannut myös merkille, että poliisit ajavat autolla kävelyalueen läpi.
Miksi he eivät voi kävellä. Se tekisi hyvän vaikutuksen.
On toki monta muutakin asiaa joidenka muuksi muuttuminen tekisi hyvää
Vaasan ydinkeskustan ilmeelle ja jos nyt aivan tosissaan sitä maanalaista
lisäparkkihallia pitää keskustaan rakentaa, niin organisoikaa ensitöiksi liikenne-
järjestelyt niin, että Rewellin huoltokuljetukset sun muut saadaan suoritettua
pääosin kellarikerroksesta ja että se kävelykadulta (Hoviespalta) Rewellin
parkkikseen sukeltava autotunneli saadaan suljetuksi. Sisäänkulku voisi
sittemmin laajennettuun Rewell Parkiin tapahtua muutoin liikenteeltä suljetulta
Raastuvankadun pätkältä, siitä vähän ennen Vaasapuistikkoa vaikka luiskaa
alakertaan tai vaihtoehtoisesti Hovioikeudenpuistikolta Raastuvankadun
alitse.
Onhan näitä kaikenlaisia vähän pienemmänkin budjetoinnin
järjestelymahdollisuuksia tai ainakin luulisi olevan.
-
Katso pari postausta ylöspäin. Nyt se on jällleen kerran todistettu liikuttavalla tavalla sanomalehti Pohjalaisen täysin kritiikittömässä jutussa, missä Pekka Airaksiselle annetaan mahdollisuus puhua hunajaista bullshittiä ilman minkäänlaista kritiikkiä. Jutun informaatioarvo on lähes nollan luokkaa.
Toinen milenkiintoinen juttu kertoo siitä, että vuoden 2007 loppuun mennessä Hovioikeudenpuistikolta pääsee Vaasanpuistikolle ja Alatorilta Pitkällekadulle rakennusten sisäteitse. Tästäkin on täällä keskusteltu lähes puoli vuotta sitten.
Juttu kertoo yhdessä Airaksisesta kertovan jutun kanssa sen, ketkä Vaasassa rakentamista hallitsevat. Kaupungin asettuminen HS Centerin, Halli Oy:n ja Airaksisen taakse yhdessä Konten ja Skanskan kanssa panee miettimään, onko muilla mitään mahdollisuuksia?
-
J.J. Pitkämäen visiossa oli jossakin haastattelussa suora yhteys Hovioikeunpuistikkoa pitkin ja asemarakennuksen läpi ja maan alta suoraan Matkahuollon torille. Hieno visio, mutta puutteellinen.
Nyt kun uutta matkakeskusta suunnitelaan ja vaikka se on Airaksinen hanke, tulisi koko aluetta tarkastella laajemmin. MInä näen pullonkaulana tulevan matkakeskuksen puutteelliset pysäköintitilat.
Nyt tulisikin nähdä toinen akseli, joka kulkee Vaasanpuistikkoa pitkin. Vaasanpuistikko tuli kaivaa auki ja puistikon alle tulisi rakentaa pysäköintitilat niin, että ne täyttäisivät myös Wasa Gallerian tai laajemmin Radissonkorttelin tarpeet.
Näen että Postitalo (ja sen tontille mahdollisesti tuleva tornitalo) Asemarakennus ja Matkahuollontori, Radisson kortteli ja tuleva matkakeskus on kaikki nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Ellei näin tapahdu huomataan pian, että tehtyjä virheitä on vaikea korjata.
Naulan kantaan. Vaasanpuistikko pitäisi ehdottomasti kaivaa auki samaan aikaan kun Maasilta suljetaan liikenteeltä matkakeskuksen rakentamisen ajaksi. Mikä olisikaan parempi idea kuin rakentaa Vaasanpuistikon alle pysäköintitilaa ja yhdistää se Toriparkkiin sekä kiinteistöjen parkkikellareihin puistikon molemmin puolin ? Samalla tulisi myös ratkaistua matkakeskuksen parkkiongelma joka on jostain syystä jätetty ilman huomiota. Tässä olisi tuhannen taalan paikka jonka ei saisi antaa kaatua vetoamalla aika- tai rahapulaan. Suunnittelijat töihin !
-
Todellakin! Matkakeskukseen tulee vain nelisenkymmentä lisäpaikkaa ja niihin pitäisi mahtua postitalon ja linja-autoaseman lisätarpeet. Skanska miettii omassa korttelissaan pysäköintijärjestelyjä sekä kaupunginteatterin että omien uusien rakennustensa tarpeisiin. Samoin asian parissa joudutaan askartelemaan jos kondis-korttelissa lopultakin päästään asiassa eteenpäin. Yhteensä tarpeet ovat satoja paikkoja.
Miksi kaupunki ei ole kiinnostunut asiasta? Tuskin kysymys on edes rahasta. Lähiseudun kiinteistöjen luulisi olevan innolla mukana hankkeessa.
-
Jos ei maan päälle mahdu, täytyy rakentaa maan alle tai sitten maanpinan yläpuolelle. Miksi kukaan ei ole vielä pohtinut hissillä varustetun torniparkkitalon rakentamista. 7-11 kerroksinen torniparkkitalo toimisi loistavana maamerkkinä tässä yhdessä Suomen autoistuneimmassa kaupungissa.
-
Tuossa on ideaa: 1 kellari- + ekakerros liikkeille, palveluille, elokuvateattereille, ravintoloille. Sitten 2-5 autoille ja kun näkyy muutakin kuin naapuritalon seiniä, niin sitten asuntoja. Sijainnsita riippuen olisi sitä "merenläheistä" asumista jo 6. kerroksesta asti, kun olisi merinäköala...
Rajoittaako rakennusken korkeutta pelastuslaitoksen tikasauton nostokorkeus? Pitemmät tikkaat?
-
Ajatus Vaasanpuistikon suuntaisesta maanlaisesta avenuesta on ainakin paperilla mainio, miten sitten käytännössä. Riittäisikö asiakkaat. Mutta ajatus siitä, että Anttilan parkkipaikan kohdalle rakennettavaan elokuvakomplexiin pääsisi toriparkista ja maan alla matkakeskuksesta on kiehtova.
Se vain taitaa olla nykysille päättäjille liian utopistinen.
-
Tänään kaupungissa vellovien huhujen mukaaan Seppälän valokuvaamon omistaja Heikki Seppälä olisi ostanut entisen elokuvateatteri Ritzin, sittemmin Kino Palazen ja että purkutyöt tiloissa olisi jo alotettu.
Seppälä on tiettävästi aikaisemminkin ollut kiinnostunut kiinteistön omistamisesta Vaasan keskustassa. '
Samojen huhujen mukaan tuolloin oli kysymys ns. Black Jackin nykyisten galleriatilojen ostamisesta. Mukana kauppoja hieromassa oli tuolloin pari vuotta nsitten myös Kari Kanerva ja kiinteistön kiinalaisen ravintolan ravintoloitsija.
Asiasta varmaan kuullaan pian lisää.
-
Tämän päivän V:llä alkavassa paikallisessa ruotsinkielisessä oli Ritzin kaupasta juttu ! Gå och köp och läs mera om saken.
P:llä alkavassa paikallisessa suom. kiel. lehdessä on sitten varmaan huomenna sama juttu asiasta.
-
Todella hienoja uutisia tänään. Vanha Ritz tulee kulttuurikäyttöön, HS:n parkkipaikan kohdalle rakennetaan useiden elokuvateattereiden keskus ja Adamsin tilat saattavat vapautua muuhun käyttöön, samoin vanha Suomen Pankin sali. Niin ja tietysti pitää muistaa myös Helsingin-Osake-Pankin pankkisali.
Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus Vaasalle tehdä kaupungin keskustaan urbaani konserttisalien, konferenssisalien ja tapahtumapaikkojen kokonaisuus. Kaikki ovat kävelymatkan päässä toisistaan ja kaikki on mahdollista liittää yhteen myös verkolla.
Tätä mahdaollisuutta ei saa nyt missata. Vaasan keskustasta on nyt mahdollista tehdä rokkikansan, kokousväen, näyttelyvieraiden, isojen tapantumien, jne,jne. keskus. Ei muuta kuin ideoita pöytään.
Ritzin hankkinuat Heikki Seppälä on pyytänyt arkkitehti Heikki Aitoahon ideakoordinaattoriksi. Ei mikään huono valinta. Aitoaho muistetaan mm. siitä, että hän ideoitsi aikoinaan Varastokadulle rokkikeskuksen, joka ei tosin koskaan toteutunut.
-
Ainakin Adamsin tiloista saisi konserttitilaa käyttöön. Pystyisikö Welmu muokkaamaan niistä jotain?
-
Jotain tällaistä täällä tarvitaan. Joskus vuosi sitten täällä ideoitiin että Suomen Pankin pankkisalista saisi upean näyttelytilan. Kysymys onkin enää vain toimijoista ja - rahasta.
-
Olisiko Adamsin isossa salissa tilaa näyttämölle? Entä kahvilatuilat? Minne ne laittaisi tai yleensä tarjoilutilat? Eikä Ritzi olisi sittenkinparempi ratkaisu?
-
Lue tämä juttu SP:n pankkisalista:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/170-SP-Vaasa.html
-
Keskustelu vapautuvista tiloista jatkuu http://www.vaasa.net ssä ja mielnkiintoinen juttu onmyös Radio Vaasan ääniarkistossa. Tarvitsee Quick Timen. Tässä linkki: Jutunnimeassä mainitaan Waasa Palatsi.
http://www.radiovaasa.fi/jutut.php?arkisto=1
-
Heikki Seppälän kauppa Ritzistä saattaa kehittyä aivan oikeaan suuntaan. Puhelinkeaskustelu Heikin kanssa tänään illalla toi utta valoa aisiaan. Seppälän talouspäällikkö matkustaa huomenna perjantaina Helsinkiin tutustumaan Savoy teatterin konseptiin ajatuksella että jos sitä voitaisiin hyödyntää myös Vaasassa. Ja miksi ei voitaisi. Katso mitä Savoy kertoo itsestään:
Savoy-teatteri – vierailuteatteri keskellä Helsinkiä
Savoy-teatteri on yksi Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen vierailunäyttämöistä. Vuosia elokuva- ja revyyteatterina toiminut sali muuttui kaupungin myötävaikutuksella vierailuteatteriksi vuonna 1987. Savoy-teatterista hoidetaan myös Espan lavan varaus- ja esitystoimintaa.
Salissa vierailee vuosittain noin 200 erilaista ryhmää Suomesta ja eri puolilta maailmaa.
Savoy-teatterin asema on vakiintunut vuosien varrella merkittäväksi ja värikkääksi lisäksi Helsingin monipuoliselle kulttuurielämälle. Monet ohjelmatoimistot, festivaalit ja yksityiset järjestäjät tuottavat Savoy-teatteriin vuosittain lukuisia mielenkiintoisia tapahtumia. Salin vuokraustoiminnan lisäksi Savoyn yksikkö tuottaa myös omia ja yhteistyöprojekteja.
Lainaus Savoyn sivulta
http://kulttuuri.hel.fi/savoy/index_fi.html
-
Nyt siis vain odotetaan että arkkitehti Heikki Aitoaho kokoaa Vaasan kaupungin edustajista ja tunnetuista vaasalaisista älypäiistä tiimin, joka ryhtyy pohtimaan, mitä Ritzille voisi tehdä. Yksi hyvä ehdokas on tietysti Juhani Kari, joka on ideoinut kauppahalliin yhtä jos toistakin.
-
Heino juttu, nostan pipoa Heikki Seppälälle. Kiitos!
Tällaisia mesenaatteja Vaasa tarvitsee (onhan niitä ollut toki ennenkin, Kuntsi, Tikanoja, Hedman).
Tiedän, ettei Heikki ole tässä liikkeellä euronkuvat silmissä. Tätä investointiahan on vaikea saada kannattavaksi, tai edes maksamaan käyttökulut.
Nyt voi luottaa siihen , että hieno tila entisöidään pieteetillä ja saa arvoistaan käyttöä. Savoy-konsepti tuntuu loistavalta.
-
Savoy konsepti tuntuu heti ensi kuulemalta hyvältä. Nyt Seppälän joukkoineen kannattaisi miettiä Ritziä myös tulevana tv-lähetysten ja live-konserttien tallennuspaikkana. Eli heti alusta alkaen miettiä asiantuntijoiden kanssa, minne tulisi sijoittaa korokkeet tv-kameroita varten ja miten hoitaa liikuteltavan äänityskaluston sijoittelu.
Minusta on päivänselvää että Helsingin ja Tampereen ykleisötilaisuusresursseja tulisi jakaa. Ritzista voisi hyvinkin kehittyä merkittävä arena erilaisia tv-taltiointeja varten. Toiminnan rungon muodostaisivat tietysti erilaiset vierailu näytännöt ja tilojen vuokratus tarvitsijoiden käyttöön.
-
Heino juttu, nostan pipoa Heikki Seppälälle. Kiitos!
Tällaisia mesenaatteja Vaasa tarvitsee (onhan niitä ollut toki ennenkin, Kuntsi, Tikanoja, Hedman).
Tiedän, ettei Heikki ole tässä liikkeellä euronkuvat silmissä. Tätä investointiahan on vaikea saada kannattavaksi, tai edes maksamaan käyttökulut.
Nyt voi luottaa siihen , että hieno tila entisöidään pieteetillä ja saa arvoistaan käyttöä. Savoy-konsepti tuntuu loistavalta.
Hieno juttu Seppälältä. Kiva kun hieno elokuvateatterimiljöö on turvattu. Mukavia nuoruuden muistoja sisältyy Ritziin.
-
Kiitos Heikki! Jännityksellä jään odottamaan mitä siellä tapahtuu!
-
Vaasan kehitysjohtaja J.J. Pitkämäki lasketteli tänään Pohjalaisessa liirumlaaarumia oikein kunnolla Zei Zein visiot sen kun vain kasvavat. Jo tässä vaiheessa voitaneen esittää yksinkertainen kysymys: MIstä asiakkaat kaikille toiminnoille?
Tätäkin vakavampi on Pitkämäen halu myydä liiketoimintatiloja kaupungin ulkopuolelta, jatka johtavat vain turhaan autoliikenteeseen ja turhaan tieston rakentamiseen ja parantamiseenn. Tämän toiminnan seurauksena keskustan liketoiminta näivettyy entisestään.
Entä sitten kun tulee lama. Pahaa pelkään että tulevat sukupol vet tulevat kiroamaan kehitysjohtajan alimpaan helvettiin.
-
Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että yrityksillä on kiinnostusta investoida Vaasaan. Tuntuu jotenkin turhalta edes selittää, että miksi.
Vaasan päättäjillä tulee kuitenkin olla riittävästi pelisilmää siinä minne nämä yritykset sijoittuvat, liikenne ym. asiat huomioiden. Täytyy myös pitää mielessä, että ei ole vaasalaisen veronmaksajan osa joutua maksumieheksi yritysten investointeihin. Vaasaan investoiminen on riski, jonka yritys ottaa, ei vaasalainen veronmaksaja.
Historia on näyttänyt meille jo ihan tarpeeksi monta RG-line -tyyppistä tapausta, jossa yrityksen riski on ulkoistettu veronmaksajille.
-
Hiukan hämmästyttää tämä ylenmääräinen vaasa-aiheinen taivaanrannan maalailu. Eilen J.J. Pitkämäki vuodatti pitkän litanian pääasiassa mielikuvitushankkeita, joiden yhteinen neliömäärä ylittää moninkertaisesti paikkakunnan asukkaiden tarpeet ja mahdollisuudet.
Ja tänään VASEKin Pekka Haapanen maalailee konseptin ainutlaatuisesta hevosurheilukeskuksesta, jolle tosin ei vielä ole paikkaa eikä rahoitusta ja tällä samalla foorumilla jatkuu kiivas keskustelu mielikuvitus-moottorikeskus-hankkeesta.
Tänään lehdessä on myös iso juttu KPO:n mielikuvitushankkeesta lentokentänsuoran viereen ja vihjailuja Rewell-Centerin kellaritilojen muuttämisestä myymälätiloiksi. Siitäkään ei ole pitkä aika kun Halli Oy:n Heikki Punkari maalaili näkyjä Rewell-Centerin Raastuvankadun puoleisen sisäpihan kattamisesta ja ottamisesta myymäläkäyttöön.
Kun kaikki tekeillä ja suunnittelilla olevat hankkeet toteutetaan, niin ne ovat tarkoitetu n. 700
-900.000 ihmisen alueelle, mistä lähimpään markettiin on matkaa n. 10 kilometriä.
Minä odottaisin hieman suurempaa vastuuta ainakin medialta, joka kirjoittaa kaiken, mitä sille syötetään ilman minkäänlaista kritiikkiä. Toimituksista on tullut postitoimistoja ja toimittajista postinkantajia.
Sen asemasta että maalataan taivaanrantaa ja täytetään toiveiden tynnyriä, pitäisi paikallisen median kysyä: miksi? kuinka? millä rahalla? millä aikajänteellä? miten haittoihin on varauduttu? onko kysymyksessä kertojen oma asia? miksi kaikkien suunnitelmien takana on aitoaho ja viljanen?, miksi vain tietyt hankkeet saavat julkisuutta? ja kohdellaanko kaikkia hankkeita samalla tavalla? jos ei niin miksi?. onko kaavoituksessa porsaanreikiä? jne. Tämä kaikki on aivan normaalia journalismia.
-
Tämän päivän Pohjalaisen mukaan KPO suunnittelee aloittavansa laajennustyöt Rewell-Centerissä pikapuolin. Luvassa olisi yli 1000 neliötä lisää liiketilaa Raastuvankadun puoleiselle autokannelle. Avajaisia voitaisiin viettää jo ennen joulua.
Myös alatorin HS-Center-Halli Oy:n uudet kauppatilat valmistuvat jouluksi ja uusi elokuvakeskus ensivuoden alussa. Samaan aikaan on edelleen vireillä Galleria Wasan laajennusssuunnitelma ja kondishanke.
Näillä näkymin puheet Vaasan keskustan näivettymisestä tuntuvat liioitelluilta. Ratkaisevaa on kuitenkin miten suunnitelmat Mustasaaren rajalle Kivihakaan suunnitellut liiketilojen laajennukset ja uusrakentaminen toteutuu ja rakentaako KPO lupaamansa hypermarketin lentokentien varteen.
Ainakin suunnitelmia kaupungin keskustan elinvoiman lisäämisstä voi tervehtiä ilolla.
-
Hyvä että uusia liiketiloja tulee keskustaan, itseä ainakin harmittaa lähteä Kivihakaan ostamaan yhtään mitään. Varsinkin HS Centerin laajennus leffateattereineen kuulostaa fiksulta ratkaisulta. Mielestäni keskustan liiketilojen suhteen on tehty lievästi sanottuna huonoja ratkaisuja viime vuosina:
- paraatipaikalla sijaitseva uusi ravintolarakennus Hesburgerille (kas kun ei Tapsan grillille)
- Birra jollekin maakuntapankille
- Alatorin apteekki Nordealle (mihin ihmeeseen pankki tarvitsee näyteikkunoita)
- Center Herkku ja Luna Aukialle (Rewellin tarjonta yksipuolistuu, hyvä ulkoterassi menee hukkaan)
- Wiikare ja kohta Aleksi 13 jollekin saippuakauppiaalle
Galleria Wasa tarvitsisi kipeästi jonkin "henkkamaukan", ison ketjun liikkeen, joka vetäisi ihmiset sisään. Nyt yksittäiset yrittäjät käyvät kokeilemassa onneaan ja saavat yksi kerrallaan näpeilleen.
-
Tuota Wasa Galleriaa minäkin olen ihmetelly. Paikka on siisti ja siellä on ostettavaakin, mutta vaasalaiset eivät ole sitä vielä löytäneet. Nyt näyttää siltä että jotain on tapahtumassa Vaasapuistikon pääsisäänkäynnin kohdalla. Ehkä sitä nyt jollakin konstilla avataan kadulle päin.
Toivoisi tietysti että sinne satsanneet yrittäjät pärjäisivät, mutta sehän on meistä kiinni. Ovatkohan kaikki vaasalaiset edes käyneet katsomasa.
-
Vaasan tulevan kaupunkirakenteen tärkein kysymys ei ehkä sittenkään ole se, mitä rakennetaan ja minne - vaan se - kuka tulee tulevaisuudessa omistamaan tärkeimmät yksityiset kiinteistömassat Vaasassa.
Hyvin hiljaisia signaaleja kuunnellen voi päätellä että enemmin tai myöhemmin jokin, todennäköisesti ulkomainen kiinteistösijoittaja- ja jalostaja, kiinnostuu todella Vaasalaisista kohteista.
Vaasan kaupunkirakenne ja kehitys on tavattoman kiinnostava sijoitukohde. Lähinnä tulee kysymykseen Halli Oy:n ja Airaksisen omistus, mutta toki myös pienemmät tekijät ovat kiinnostavia kohteita. HS Center ei kuulu näihin.
-
Pidän itsestään selvänä että tänne Lintukotoon tulee vielä säpinää. Valitettavasti kaupunkirakenne on Vaasassa sellainen että ulkomainen omistus saattaisi sekoittaa pakan todella pahasti, mutta rahahan ei tunnetusti haise vai haisisko sittenkin?
"Ulkomaisten kiinteistösijoittajien tekemien kiinteistöjärjestelyjen määrä ylittänee kotimaisten tekemien kauppojen määrän tänä vuonna. Ulkomainen kiinteistöomistus on kasvamassa merkittäväksi osaksi, laskelmiemme mukaan yli 10 prosenttia, suomalaista kiinteistömarkkinaa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mm. kiinteistöinformaation ja kiinteistösijoitusinstrumenttien suhteen kotimaisillekin toimijoille.
Tapiola (http://talous.tapiola.fi/suhdannekatsaus/index.asp?page=kiinteistomarkkinat&content=2004-4&pagenum=2)
Arvopaperi (http://www.arvopaperi.fi/ap/032007/5)
-
Minuakin kyllästyttää jatkuvat fantasiasuunitelmat, joilla vaasalaisia on kylvetetty jo muutaman vuoden ajan, pääarkitehteitä J.J. Pitkämäki ja Heiki Lonka. Sunnuntaina 19. kesäkuuta 1905 ns. Vanha Blogi kertoi Pohjalaista lainaten suunnitelmista rakentaa kaksi liikerakennusta torille. Rakentamisen piti muka alkaa vuoden kuluessa.
Juttu kannattaa lukea huolella ja varsin huolella jutun pohjalta käyty keskustelu. Se kertoo todella paljon Vaasasta. varsinkin jos on odotettavaissa että toriparkki siirtyy ulkomaiseen omistukseen.
katso
http://vaasalaisia.blogspot.com/2005/06/vaasan-tori.html
-
Vaasan keskustasa tarvitaan parinkymmen vuodenkuluessa runsaat tuhat uutta pysäköitipaikkaa. Yhden pysäköintipaikan hinnaksi Vaasan kauåunginhalliitus on vahvistanut 16.000 euroa. Hinta nousee rakennuskustannusindeksin muklaisesti. Maksu peritään silloin kun kaupunki osoittaa kiinteistölle autopaikkoja liikenealuaeelta.
Tuo 16.000 euroa on vertailevan arvion mukaan noin puolta pienenpi kuin mitä on tämänpäivän kustannusarvio. Pohjana väitteellle on se, että ns. Stenbergin pysäköintipaikka Villatavaratehtaan tontilla maksaa asiakkaalle n. 25.000 kun todellinen todelliset rakennuskustannukset ovat n. 35. 000 euroa.
Vaasassa pysäköinnistä saatuja tuloja ei ole voitu käyttää niiden rakentamiseen. Jokin siis tuntuu mättävän pahasti. Onko kysymyksessä gryndereille vartavasten sorvattu palkinto? Gryderit voivat ostaa itsensä vapaaksi 16.000 eurolla ilman rakentamisvelvoitetta ja Vaasan kaupunki voi käyttää sievoisen summan kaikkeen muuhun kuin pysäköintipaikkojen rakentamiseen.
Jonkun täytyy kuitenkin tarvittavat auatopaikat maksaa. Maksaja on tietysti uusi yrittäjä, joka haluaa varmistaa asiakkaittensa mahdollisuus pysäköintiin. Jos johtopäätös on oikea, niin ongelmat vain kasvavat Vaasasa.
Ratkaisu on tietysti rakentaa pysäköintitilat kerralla ja kunnolla. Yksi ratkaisu olisi rakentaa pysäköintiluolasto Vaasanpuistikon alle niin että se yhdistäisi nykyisen Toriparkin, Vaasanpuistikon ja tulevan Matkakeskuksen ja vielä mahdollissti tulevan Kondis palvelukeskuksen ja sen yhteyteen tulevan kauppagallerian.
-
Viisain malli tähän älystävapaaseen automäärään keskustassa, olisi kylläkin nämä Osalankin ehdottamat
tietullit ja autoilurajoitukset.
Jokaisen on näköjään änkättävä kotteronsa juuri keskelle kaupunkia loppukin liikenne tukkien.
Mitä mielikuvituksellisin tekosyin..
-
Tulisiko median julkaista hieman varovaisemmin fantasiajuttuja Vaasan tulevasta kehityksestä vai onko hyvä, että mielikuvitukselle annetaan polttoainetta?
-
Kyllähän tässä viimeisinä kuukausina on ollut esillä tavallista enemmän kehittämishankkeita ilman, että mitään konkreettista on ollut esittää. Pitää vain toivoa, että niiden takana on oikeasti muutakin kuin unelmia. Esillä on ollut mm:
Kivihaan laajennus
Torin eteläpäädyn liikepömpelit
Uusi Prisma
Uusi Minimani
Linja-autoaseman tontti
Airaksisen tornitalo
Kondis
Moottoriurheilukeskus
Ravikeskus
Sinänsä suhtaudun positiivisesti rakentamiseen. Erityisesti Linja-autoaseman seutu on aakea laakea joka on ehdottomasti saatava hyötykäyttöön. Lisäksi suhtaudun positiivisesti siihen, että moottoritien kupeeseen tulisi jokin marketti. Sille (niille) varmasti riittäisi asiakkaita etelän työmaaliikenteestä. Kondis-hanke olisi mielenkiintoinen avaus senioriasumisen järjestämiseksi tulevaisuudessa.
Mielenkiintoisia hankkeita on toki muitakin kuten:
Sepänkylän ohitustie
Alskatintien kehittäminen
Matkakeskus
Sähkörata
(Paikallisjuna keskusta - lentoasema)
Maaliikennekeskus (Vaskiluodon tavaraliikenne pois)
Lento-aseman tavaraterminaali
Lentoaseman takainen teollisuusalue pistoraiteineen
Keskustan pysäköintijärjestelyt
Rannan siistiminen välillä Kalaranta - Yliopisto
Kasarmialue
Uudet asuinalueet:
-Suvilahti
-Purola
-Mustikkamaa
-Gerbyn niemi
-Mansikkasaari (Joko lopultakin saatais jokin ratkaisu ?)
-Vaskiluoto
-Sundom
Vaikka vain osa edellämainituista hankkeista toteutuisi, olisi se hyvä asia. Se loisi tekemisen meininkiä, houkuttelisi liike-elämää, uusia veronmaksajia ja varmistaisi sitämyöden kaupungin verotulojen positiivisen kehityksen jolloin myös peruspalvelut tulisivat jatkossa kehittymään. Jos kaikki tai suurin osa hankkeista hautautuu tai haudataan, sinetöisi se Vaasan pysähtymisen.
-
Monet kaupungin toimijoista ovat ryhtyneet kyselemään, että kohdellaanko kaikkia hankkeita Vaasassa samalla tavalla?
Tiedossa on, että meneillään on useita hankeita, jotka ovat juuttuneet byrokratian rattaisiin kaupungin sisällä. Kuka niitä jarruttaa ja miksi? Halutaanko jarruttamisella ohjata kehitystä, jakaa toimijoita eri kasteihin vai onko olemassa jokin salatumpi syy?
Sitten tulee joku ulkopuolinen iso toimija ja J.J. Pitkämäki astuu julkisuuteen ja lupaa maat ja taivaat. Missään ei sanoata selvästi, että nämä toimijat ovat kiinteistösijoittajia, joka on aivan eri asia kuin paikallinen toimija, joka on sitoutunut omaan paikkakuntaansa ja sen tarpeisiin.
Pitkämäki myös perustelee maan arvonnousun isoilla toimijoilla, joilla on toki varaa maksaa. On mielenkiintoista nähdä uskaltaako joku nostaa kissan pöydälle vai jatkuuko nykyinen meno ja kuinka pitkään?
-
Väkisin muistuu mieleen 80-luvun perskänni, ja sitä seurannut hillitön 90-luvun krapula, joka ravisuttaa vieläkin. Missä ovat Riikoset, Wegeliukset ja hopotit?
-
Tässä linja-autoaseman ympäristön suunnitelmassa on se mielenkiintoinen seikka, että kuinka järjestetään alueella töissä olevien autopaikoitus? Suurin osa heistä käsittääkseni parkkeeraa autonsa niille kahdelle parkkialueella, jotka reunustavat linja-autoaseman aluetta. Nytkin yleiset parkit ovat täynnä autoja jo hieman klo 8 jälkeen aamulla.
-
Tässä linja-autoaseman ympäristön suunnitelmassa on se mielenkiintoinen seikka, että kuinka järjestetään alueella töissä olevien autopaikoitus?
Järjestetään se samoin, kuin Palosaaren virastotalon paikoitus sydeemi.
Eli henkilökunta pysäköi edelleen asiakas paikat vallaten ja asioijat voivat pysäköidä
"Latviksen" Essolle..
Simple
-
Yksi mikä ottaa silmään erityisesti, on tämä valtava Market investointibuumi Vaasan paikallisiin,
kuin myös uusiin tulijoihin viitaten.
Tarjonnan määrä näyttäisi jo kirkkaasti ylittävän kysynnän määrän.
Onko idea vain jatkuvan halvisroskan syytäminen, kertakäyttökulttuuriin aivopestäville,
uusille sukupolville ?
Millä, ja miten tästä henkisesti ja fyysisesti sairastuneet tulevaisuudessa hoidetaan.
Viitaten kasvavaan halpa / pikaruoka buumiin, kuin myöskin tarpeettomaan halviskamaan
hukkuvalle kansanosalle muine velkoineen ?
Omasta mielestäni touhu on sairasta, jo väestön terveydentilaankin viitaten, eikä tällaisesta
hitaasta itsemurhasta kehitysjohtajille juuri pisteitä heru.
Lyhytnäköiset ahneet hyötyjät ovat asia erikseen, harvoinhan nuo huumediileritkään
omia artikkeleitaan käyttävät.
-
“Matti Meikäläinen” listasi kutakuinkin kattavasti julkisuudessa esillä olleita suunnitelmia. Yksikään esitetyistä suunnitelmista ei ole mielestäni huono, toivon kovasti, että ne toteutuvat myös käytännössä.
Byrokratian kukkasia sekä myös historiaa hieman tuntien olen ikävä kyllä erittäin pessimistinen sen suhteen, että mitään tapahtuisi minkään hankkeen osalta. Asuntomessut ovat tulossa, mutta pelkään niiden vieneen byrokratiakoneiston puhdin pitkäksi ajaksi.
Pitkämäen tai kenenkään muunkaan sanomiset eivät hetkauta millään tavalla. Suhtaudun kaikkiin hankkeisiin lähinnä siten, että nykyisen herran seuraajan seuraaja tulee ehkä nostamaan hankkeen naftaliinistä vasta kymmenien vuosien päästä. Lumiokin on saanut jo niin monta kertaa sormilleen, että eiköhän nosta kytkintä kun jotain parempaa tulee tarjolle. Isot pojat tulee ja menee, vanhat organisaatiot ja ”toimiviksi” todetut tavat jatkavat omaa elämäänsä.
Vaasan historia on täynnä puhetta, mutta erittäin vähän tekemistä. Vastaavanlaisella toiminnalla ei yksikään yritys selviäisi kahta vuotta ilman konkurssia. Tällainen on mahdollista vain julkisten organisaatioiden kanssa. Heidän ei tarvitse välittää maksavista asiakkaista, koska heidän asiakkaiden on pakko maksaa. Tulosta ei tarvitse tehdä, mutta veroja voidaan kerätä. Veroja maksat tai sitten itket ja maksat.
Mikäli jotain oikeasti saadaan aikaiseksi, olen aidosti ja vilpittömästi yllättynyt sekä erittäin tyytyväinen. Kiitän ja nostan hattua jokaiselle suunnitelmalle, joka saadaan käytännössä toteutumaan ilman 30 vuoden odotusaikaa.
Yksi mikä ottaa silmään erityisesti, on tämä valtava Market investointibuumi Vaasan paikallisiin,
kuin myös uusiin tulijoihin viitaten.
Tarjonnan määrä näyttäisi jo kirkkaasti ylittävän kysynnän määrän.
Mitä uusien automarkettien tarpeellisuuteen tulee, sen miettiminen ei mielestä kuulu millään tavalla kaupungin virkamiehille. Ei heillä ole mitään käsitystä siitä mitkä ovat tarpeet tai kenelle riittää asiakkaita. Kyllä kauppiaat osaavat nämä laskea. Jos kauppoja rakennetaan ”liikaa”, se on pelkästään hyvä tavalliselle vaasalaiselle. Mitä enemmän on kauppiaita ja kilpailua, sitä inhimillisemmäksi muuttuvat myös hinnat. Nykytasolla suomalainen kauppalasku on eurooppalaisittain törkeän hintainen. Sen vastapainona on myös alhaiset palkat ja korkeat verot, joten lopputulos on nopeasti pääteltävissä. Kaupan alan kilpailu ei olisi ollenkaan pahitteeksi. Voi kun tänne saataisiin houkuteltua mukaan vaikkapa joku saksalainen kauppaketjut Lidlin lisäksi. Saksa on mielestäni mallimaa päivittäistavarakaupan hinta/laatu –suhdetta tarkasteltaessa.
-
Yksi mikä ottaa silmään erityisesti, on tämä valtava Market investointibuumi Vaasan paikallisiin,
kuin myös uusiin tulijoihin viitaten.
Tarjonnan määrä näyttäisi jo kirkkaasti ylittävän kysynnän määrän.
Lähinnä kuitenkin tarkoitin, että miten täällä voi kannattaa Marketmaailman jatkuvat superluokan investoinnit, mikäli Vaasa kuuluu puheittenne mukaan sarjaan tuppukylä, joka ei kehity mitenkään ?
Eli kuinka kaikille riittää nettoa, etenkin kasvavasta kilpailusta johtuen ja etenkin sen johdosta,
että myytävät artikkelit ovat lähes samoja toistensa kopioita ?
Tähän kilpailuun todellakin liittyy elintärkeänä pointtina myös paskat palkat, nimittäin henkilökunnan
osalta, joka vastaa jo lähes Bosnialaisen sutenöörin osuutta, alaisensa tuloista,
kaikki, tai ei mitään malliin.
Tämän genren kehitys kuuluu kylläkin myös Kehitysjohtajien piikkiin, nimittäin näiden veljesten kautta
hoidettavat sopimukset ovat murto osa yksityiseen puoleen verrattuna ja suuren ketjun kannalta
tuloihin nähden lähes ilmaista.
Lyhytnäköistä on siis väittää että tätä skaalaa puolustetaan edullisemmalla sikanauta paketilla,
tai digitikulla, kilpailusta johtuen..
Saksalaiseen hinta / laatusuhteeseen verrattuna allekirjoitan saman toteamuksen kuin Foliohattu,
että toivoisin tämän Härmäläisen Hinta / Laatusuhteen vaihtoa Sakujen malliin, jossa toisin kuin
Suomessa tämä suhde pysyy balanssissa paremmin myös halvemman tuotteen osalta,
joka taas kotimaisen mallin mukaan saattaa usein vastata "biojätettä".
Sääli vain, että muun Euroopan etusijasta johtuvista toimitusvaikeuksien ansiosta,
nämä ulkomaiset ketjut yhä enenevässä määrin, ovat siirtyneet Suomalaisten ketjujen
markkinoimiin tuotteisiin, omien kulukarsintojensa, kuin myös alemman alvinsa johdosta.
Tästä syystä usein löytyykin sen aidon ilmakuivatun salamin vierestä se Portin
koneellisesti erotetun "broilerinlihan" ryydittämä "lihapullapaketti" a: 70 C , jonka hinta / laatusuhde
ei tietenkään ole tästä maailmasta.
Sama pätee muihin kamoihin..
-
Yksi mikä ottaa silmään erityisesti, on tämä valtava Market investointibuumi Vaasan paikallisiin,
kuin myös uusiin tulijoihin viitaten.
Tarjonnan määrä näyttäisi jo kirkkaasti ylittävän kysynnän määrän.
Mitä uusien automarkettien tarpeellisuuteen tulee, sen miettiminen ei mielestä kuulu millään tavalla kaupungin virkamiehille. Ei heillä ole mitään käsitystä siitä mitkä ovat tarpeet tai kenelle riittää asiakkaita. Kyllä kauppiaat osaavat nämä laskea. Jos kauppoja rakennetaan ”liikaa”, se on pelkästään hyvä tavalliselle vaasalaiselle.
Eduskunta teki taannoin erillisen lain estämään aivan hulvatonta PÄIVITTÄISTAVARA-automarkettirakentamista. Ranskassa säädettiin totaalikielto jo joskus 1990-luvun alussa.
Yhdysvalloissa on kaupunkeja, joissa markkinavoima ovat saaneet vapaasti viedä "kehityksen" loppuun ja tulos on surkea. Ydinkeskustat ovat päivisin konttoreina ja öisin varallisina huume-kapakka-alueina.
Ranskassa hälytyskellot herättivät kun pienet erikoiskaupat (leipomot josta sai tuoretta ranskanleipää, lihakaupat yms.) alkoivat kadota.
Kivihaka kaavoitettiin aikoinaan "ruskeiden ja valkoisten" tavaroiden kaupalle. Ei siis päivittäistavaroille (lähinnä elintarvikkeet). Jos isoja (ruoka-)päivittäistavaramarketteja tulee "liikaa", ne tappavat taajamien "ostarit". Suuri kauppakuolema on jo tapahtunut (Vörkkärillä oli 60-luvulla yli 20 maitokauppaa), seuraavana ovat tappolistalla siis lähiökaupat. Isolahdesta jo lopetti...
En tiedä onko yleinen etu ,että ruokaa saa vain isoista automarketeista ja pienistä kioskeista. No, ainakin se vanhusten lähtöä palvelutaloihin jouduttaa kun ei kotiavustajakaan kauppaan ehdi...
Samoja virheitä ei kannata tehdä täällä kuin muualla…kehityksenkään nimissä.
-
Minua ärsyttää moni asia tässä Vaasa-boomissa. Erityisen ärsyyntynyt olen kaupungin kehitysjohtajan verbaaliakrobatiasta. Hän puhuu hetkessä kokeneenkin toimittajan pyörryksiin, saatikka sitten toimtusharjoittelijan.
En muista lukeneeni kaupungin suomenkielisestä mediasta ainoatakaan juttua, missä kyseisen herran maalaamat freskot olisi asetettu kyseenalaiseksi, niin kuin vastuullinen journalismi edellyttää, ja minä olen niitä katsellut jopa ajalta ennen kuin Vaasa lähti valloittamaan Kiinaa
Miten hupaisaa. Siitäkään valloituksesta ei sen valmiimpaa tullut. Siis paljon porua mutta vähän villoja.
Tietenkin kysymyksessä saattaa olla myös ko. median levikkikampanja. Mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijat tietävät hyvin mikä merkitys ns. feelgood materiaalilla on. Ja voihan kysymyksessä olla myös toimituksen valitsema strategia, jolla halutaan kiillottaa kokoomuksen kilpeä. Kysykää joskus Heikki Kouhilta.
Kaupunkilaiselle maalataan kuvia siitä kuinka ihanaa on jos lentokentän tien varteen saadaan todellinen hypermarket.
Kukaan ei puhu sanaakaan turhasta sahaavasta autoliikenteestä, liikenteen aiheuttamista ympäristöhaitoista ja siitä että ikääntyvä väestö ei välttämättä enää kovin pitkään halua sukkuloida hypermarketin ja kodin väliä. Ja niistä nuoremmista uusista asukkaista ei ole olemassa muuta kuin J.J. Pitkämäen lupaus.
Ei helkkari. Jossakin mättää ja pahasti. Olisiko ratkaisu niin yksinkertainen että kiinteistönsijoittajia on houkuteltu Vaasaan heppoisin perustein. Se selvittäisi koko investointiboomin.
-
Kivihaan Citari / Minimanin laajennus / Ekamarket laajennus / Lidl Melaniemi / K Market Huutoniemi / S Market Ristinummi / Abc S Market /
Hyperprisma Vaasan sisääntuloon / Jätti Minimani Liisanlehtoon /
Elämyskeskus Linja autoasemalle..jne, jne, jne.
Koska saapuu Bill Gates ?..Tarkistamaan tilanteen.
Mikä kehittymätön tuppukylä Vaasa muka on, kun jossain kyrönperällä kuntalaiset keräävät
rahaa tienpitoon ?
Tästä Vaasan Fort Knoxista tulee mieleen taannoinen parturiliikeboomi, jolloin liikkeitä
nousi yhtäkkiä, kuin sieniä Austinin kumimattojen alle.
Parhaissa pikkukunnissakin oli 3 liikettä per katu ja kaikki kuulemma kannattivat, kunhan vähän
erikoistuttiin. Eli meidän parturissa väännetään samat kiharat vähän toisin päin ?
Mistä näille riittää hilloa, muutaman vuoden sisään, kysynpä vain..?
-
Toki se on ensisijaisesti yritysten tehtävä laskea, että investointinsa kannattavat. Näin varmasti myös tekevät. Uskonkin, että näiden suurien ostospaikkojen tulossa ei niinkään ole laskettu Vaasan mittavaa kasvua vaan sitä, että asiakkaita saadaan vedettyä entistä laajemmalta alueelta. Esimerkiksi Kivihaan Prisma pyrkinee kahmimaan asiakkaita pohjoisesta ja moottoritien Prisma etelästä nykyistä kauempaa. Ja siksipä juuri Vaasaan, että tavallaan liikkeet keskittyessään tukevat toistensa tavoitteita sijaitsemalla samassa keskittymässä. Ensimmäisenä tämä onnistuessaan koskettaa tuolla kauempana olevia kilpailijoita eikä Vaasalaisia liikkeitä. Toki kilpailu voi näkyä myös vaasalaisten pienten liikkeiden asemassa, mutta en usko uuden marketin vaikuttavan hirvittävästi vaasalaisten käyttäytymiseen - vaasalaisilla pienillä kaupoilla on jo isot kilpailijat Vaasassa, tuskin uusi Prisma tilannetta siltä osin muuttaa. Isojen markettien välinen raju hintakilpailu voisi olla se suurin uhka pienemmille liikkeille. Tämä kilpailu voi jatkossa, etenkin jos markkina-alue ei laajenekaan toivotunlaisesti, sitten vaikuttaa näiden isojen markettien väliseen kilpailuun. Ja pahimmillaan jättää Kivihakaan isoja halleja autioiksi.
Mutta kyllä silti tietty vastuu kehityksestä on annettava myös kaupungille, erityisesti kaupunkisuunnittelulle ja kaavoitukselle. Ei voi olla myöskään niin, että kaupunkisuunnittelu etenee pelkästään lyhyen aikavälin kysynnän mukaan. Kaupunkisuunnittelulla tulee olla oma roolinsa ja asemansa, niin kaupungin ja sen elinkeinoelämän suunnittelussa kuin kehityksen tukemisessa. Välillä vain vaikuttaa, että Vaasassa tehdään heti kaikki mitä iso sijoittaja haluaa, ja pahimmillaan pistetään kaikki entiset suunnitelmat uusiksi.
Lähtökohtaisesti kuitenkin siis hyvä, että kaupunki kiinnostaa liike-elämää ja että kaupunki pystyy tukemaan elinkeinoelämän kehitystä alueellaan. Nuo yrityksethän tarvitsevat työntekijöitä, sähköä, vettä, kuljetusta, jätehuoltoa... monia asioita, jotka jättävät rahaa Vaasaan. Vaarana kuitenkin on suuret koot ja määrät, kun kyseessä on kauppaliikkeet, joiden tuotteita ei voi kovin kauas viedä. Kunhan siis kaupunkisuunnittelusta ei vastaa joku muu kuin kaupunki.
ps. Vaasan kaupungin www-sivuilta:
Vastaa kyselyyn! 19.04.2007
Mielipiteesi on meille tärkeä. Haluamme kuulla kansalaisten mielipiteitä ja kommentteja elinkeinopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelman ja kyselyn löydät elinkeinopalvelujen sivuilta Lue lisää -linkin kautta. Kyselyyn voit vastata 1.5.2007 saakka.
Lue lisää
Tuohon kyselyyn pääsee siis täältä: http://www.vaasa.fi/default.aspx?ID=520669
--peris
-
Mutta kyllä silti tietty vastuu kehityksestä on annettava myös kaupungille, erityisesti kaupunkisuunnittelulle ja kaavoitukselle. Ei voi olla myöskään niin, että kaupunkisuunnittelu etenee pelkästään lyhyen aikavälin kysynnän mukaan. Kaupunkisuunnittelulla tulee olla oma roolinsa ja asemansa, niin kaupungin ja sen elinkeinoelämän suunnittelussa kuin kehityksen tukemisessa. Välillä vain vaikuttaa, että Vaasassa tehdään heti kaikki mitä iso sijoittaja haluaa, ja pahimmillaan pistetään kaikki entiset suunnitelmat uusiksi.
Niin, sitö kutsutaan markknataloudeksi, jossa yhteiskunta yrittää hillitä vapiden markkinavoiminen haitallisia vaiikutuksia.
Valitettavasti on lukuisia esimerkkejä, että kaupunkisuunnittelumme etene juri Periksen kuvamaalla lyhytnäköisellä tavalla. Kun joku firma ottaa yhteyttä oikeisiin henkilöihin niin kaikki suunnitelmat =asmekaavat menevät uusiksi. Aina ei uutta kaavaa edes tarvita vaan mennään vieläkin ripeämmin, annetaan kaupuginhallituksessa poikkeus asemakaavaan. Näin meneteltiin esim. Kivihaan Citymarketin lanseeramisessa. Oli itse asiasta mitä mieltä tahansa niin olisi se nyt vastuullisen profession omaavien kaava-arkkitehtienkin (kaikki eivät toki ole tällaisia) mielestä väärin kun suuria periaatteellisia kaavallisia kysymyksiäkin tehdään väärässä järjestyksessä.
Lait käsitetään täällä "kehityksen" esteiksi ja hidasteiksi. Esim. lain vaatimat kuulemiset koetaan välttämättömäksi pahaksi ja vuorovaikutteinen suunnittelu on Vaasassa minusta tuntematon käsite. Kuntalaiset eivät ole objekteja vaaan kiusallisia subjekteja. Tämän olen yleiskaavatilaisuuksissa saanut nähdä. Osallistujien yksimielinenkään kanta ei välity välttämättä mitenkään lopputulokseen.
-
Peliähän tämä vain on.
Kuten hyvin tiedämme, ennenvanhaan kaupungin omat toimijat toivat kaiken aikaa omat intressinsä esille kaupungin johdolle. Tässä oli hyvät ja huonot puolensa.
Nykyisin on oiva mahdollisuus olemassa, että kaupungin omat toimijat saadaan lopullisesti polvilleen. Viitataan vain siihen, että mm tämä suursijoittaja on maksanut nurisematta kaupungille valtavia summia, mitä ikinä nyt kaupunki keksiikään. Kukaan ei voi mistään saada selville minkälaisia summia joku
sijoittaja on todellisuudessa maksanut.
Varmasti pian paikalliset toimijat reagoivat, tai ehkä ovat jo reagoineet. Kansa ja valtuutetut huudamme vain hallelujaa: kaupungin kassaan tulee rahaa. Peliähän tämä vain on.
-
Kaupungin kasvaessa parkkipaikkoja tarvitaan luonnollisesti lisää. Toivottavasti kasvavaan tarpeeseen vastataan ajoissa, eikä sitten kun...
Mitä tietulleihin tai rajoituksiin tulee, en toivo, että tällaisille olisi koskaan tarvetta.
Sen sijaan, että aletaan haittaamaan ihmisten elämää, tulisi kaupungin paremminkin miettiä, että miten sitä saataisiin helpotettua. Mikäli ongelmana on liiallinen autoralli, ruuhkat ja parkkipaikkojen puute, tulisi ratkaisuksi miettiä tehokkaampaa julkista liikennettä yksityisautoilun rajoittamisen suhteen.
Ei kai siinä ole mitään järkeä, että lähdetään tehtailemaan haittoja ja rajoituksia tarjoamatta mitään tilalle.
-
Tietullit ovat ensisijaisesti keino kanavoida liikennettä ruuhka-aikoina eri reiteille. Tietullit eivät ole mitenkään tehokas tapa vaikuttaa pysäköintitilanteeseen. Ihmiset voivat tietullien takia muuttaa työmatkansa reittiä paljonkin, mutta kovin kauas pysäköinti ei usein ole vaihtoehtona. Julkinen liikenne on tietullien osalta hyvin tärkeä, sillä ilman sitä tietullit eivät saavuta koskaan tarkoitustaan. Ilman toimivaa ja kattavaa julkista liikennettä, tietulleista muodostuu vain pakollinen rahastuskeino, kun vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Ja tietullit kun eivät sitten takaa yhtään parempaa pysäköintitilannetta määränpäässä keskustassa.
Niinpä pysäköintitilanteen helpottamiseen autojen vähentymisen kautta voidaan vaikuttaa oikeastaan pelkästään julkisen liikenteen tehostamisen ja kattavuuden kautta. Asennemuutos pyöräilyn ja kimppakyydin suuntaan voisi olla toinen tapa vähentää autoja keskustassa.
Vaasan kokoisessa kaupungissa ei väylät ole vielä lainkaan sillä tasolla, että tietulleja voitaisiin perustella. Niinpä ratkaisuksi tuntuu jäävän pysäköintirakennukset tai maanalaiset pysäköintipaikat. Kalliita ratkaisujahan nämä ovat, mutta Vaasan keskustassa on tietoisesti minimoitu pysäköintipaikat. Paikkoja osoitetaan Toriparkkiin yms. missä ne eivät kuitenkaan todellisuudessa ole kaavan edellyttämässä käytössä.
Joissain isoissa kaupungeissa on käytössä ns. liityntäpysäköintipaikkoja. Nämä pysäköintipaikat sijaitsevat keskeisten julkisen liikenteen pysäkkien tienoilla. Näin voi matkata autolla liityntäpysäkille ja loppumatkan keskustaan julkisilla. Tämä vaikuttaa minusta hyvin järkevälle ja ympäristöystävällisellekin tavalle toimia, kun bussireittejä ei ihan joka paikkaan voi suunnitella. Onko Vaasassa sellaisia bussireittejä tai alueita, joilla tällainen liityntäpysäkki voisi toimia?
Toinen selkeä pysäköintipaikkapulasta kärsivä alue on Palosaaren kampusalue ja yrityskeskus. Vielä, kun FM Boatsin tontille tulee jotain, niin alueella ollaan todellakin pulassa pysäköintipaikkojen ja liikennejärjestelyjen kanssa. Tuollakin alueella tarvittaisiin pysäköintihallia. Yhtenä vaihtoehtona voitaisiin selvittää Wolffintien varteen virastotalon eteen sijoittamista. Maanalaisen hallin voisi ehkä saada piilotettua maastoon siihen rinteeseen.
--peris
-
Edellä mainituissa puheenvuoroissa tuli monta argumenttia uusien markettien puolesta ja vastaan.
Ajattelin vastata näihin kommentteihin, mutta juttu venähti sen verran pitkäksi, että avasin siitä oman ketjun pelkästään kauppapaikkoihin liittyen.
Käykääpä vilkaisemassa ja kommentoimassa.
Uusien automarkettien rakentamisesta, puolesta ja vastaan (http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1275.0)
-
>Joissain isoissa kaupungeissa on käytössä ns. liityntäpysäköintipaikkoja. Nämä pysäköintipaikat sijaitsevat keskeisten julkisen liikenteen pysäkkien tienoilla.<
Ajatus on aivan erinomainen, mutta saattaa kaatua vähäiseen liikenteeseen. Tuollaisen liikuntapysäköintipaikan ja keskustan välillä pitäisi olla verrattain tiheä pienoisbussiliikenne arkipäivisin klo. 07-30 ja 17-15 välillä. Bussien odotusajat eivät saisi olla 15 minuuttia pidempiä.
Liittymä pysäköinti paikan tulisi sijaita jotakuinkin Liisanlehdon korkeudella. Jos pysäköintipaikan välittömässä läheisyydessä olisi market, niin samalla tulisi hoidettua kaksi asiaa samalla kertaa.
-
Foliohatulle kysymyksiä:
Boomi:
- Oletetaan, että todella Vaasassa on nyt jonkinasteinen boomi menneillään syvän
taantumavaiheen jälkeen. Kysymys: Mitä on tapahtunut jotta tilanne olisi nyt erilainen?
- Onko pelkkä historiallinen sattuma vai globalisaation seuraus, onnellinen yhteensattuma vai oikea
aika -oikea paikka. Vaiko kenties oikeat henkilöt?
-Ovatko yhteiskunnan arvot sattumalta muuttuneet niin, että Vaasa on nyt
yllättäen hedelmällistä maaperää?
- Onko kyseinen boomi vain passiivinen ilmiö vai onko se aktiivinen, ihmisen aikaansaama ja alulle
panema sysäys?
Jos ilmiö on ns. ”muualla päin” syntynyt, kuinka samat taantumuksen
aikaansaaneet henkilöt olla vastuussa tästä uudesta noususta?
Jos ilmiö on Vaasan sisältä syntynyt ja ulospäin markkinoitu, mikä on tämän
viestin sisältö, mihin investoijat vastaavat? Mikä on tämän viestin prioriteetti ja
painopiste:
Tässä nyt vain on oivallinen halpa paikka, vai onko tässä vielä jotakin muutakin?
Tulevaisuuden visio:
- Voidaanko olettaa, että markettiketjut olisivat kaupungin kehityksessä erityisin innovatiivisia? Tai
ovatko kauppatavaraketjut oikeastaan vain massoja eli ostovolyymia hakevia instansseja, joiden
sisällä kehitys on pysähtynyt jo vuosikausia sitten? Mitä kehitystä on muuten sotien jälkeen
todella tapahtunut koko kaupan alalla. It-alan kehitys on ainakin täysin mennyt kauppa-alan
ohitse.
- Mikäli oletetaan että em. kauppaketjut ovat todella edistyksellisiä ja niillä on selkeä
visio mihinkä suuntaan väestökehitys suuntautuu, kuinka kaupungissa on
arvioitu markettipaikkojen seuraukset: liikenneruuhkat, meluhaitat, tiejärjestelyt,
ympäristöhaitat, logistiikka ja jätehuollot jne. Mitkä ovat kaupungin omat
panostukset laajamittaisten seurauksien hoitamisessa? 60% väestöstä (suurin
ostovolyymi) ovat senioreja, vanhuksia,lapsia jne.
- Mikäli taas oletetaan että kauppaketjut ja niiden monopooliasemaan tähtäävät
pyrkimykset ovat lähinnä konservatiivisia, asiakkaillehan ei tästä olisi mitään konkreettista hyötyä.
Ilmeisesti on vain tyydyttävää hallitseviin syntyneisiin olosuhteisiin. Mikä sitten kaupungin
kehityksestä vastaavien suunnittelijoiden visio sitten onkaan, kuinka saadaan kaikkia tyydyttävä
lopuntulos aikaan?
Visionääri:
Vaikka Sitran Esko Aho peräänkuuluttaa, että tarvitsemme visioita ja rohkeita
visionäärejä, tiedämme myös, että visionääri ei elä nykyhetkessä, kun vääriä päätöksiä
tehdään. Visionääri ei katso koskaan nykyhetkeä, eikä menneisyyttä sillä vain tulevaisuus
merkitsee. Näiden päätelmiensä pohjalta hän tekee sitten onnistuneet tai epäonnistuneet
päätelmänsä.
Yritysmaailmasta löytyy monia esimerkkejä. Monet vanhat paikalliset patruunat olivat
erinomaisia visionääriä näin jälkeenpäin katsottuna.
Tiedämme myös, että kunnon hallintomies ei ole, eikä voikkaan olla koskaan
visionääri , koska tällainen toiminta olisi hänelle aika itsemurhahakuista.
Meidän aikakautemme suurin vitsaus onkin, että kaikki tulevaisuuteen tähtäävät
päätökset tehdään tilastokatsauksien ja konsulttien ja insinöörien tekemien
selvitystöiden pohjalta, niin kuin kaikki olisi vain yksi suuri jatkumo. Tilastokäyrä vain jatkuu,
notkahduksien syitä ei analysoida. Sehän vaikuttaisi ihmisten yhteis-
kunnalliseen asemaan. Hallinnossa ei haluta tulla leimatuksi visionääriksi, siksi näitä anonyymit
konsulttiselvitykset tilataan.
- Onko sellainen mahdollisuus olemassa, että koko esille oleva boomi onkin vain keinotekoinen
floppi. Selkeä visiokuvaa ei ole kennellekään olemassa. Onko olemassa vaara että kaikki
onkin vain kaunista maalailua?
- Onko olemassa vaara että vaikka ympärillä rakennetaan hurjasti, kehityksen kannalta se onkin
taantumuksen hyväksymistä?
-
FST on tehnyt mielenkiintoisen ohjelman Kivihaan tonttikilpailusta. Kannattaa katsoa ja pohtia tarkkaan ohjelmana esille nostamia kysymyksi kaupungin, konsulttien ja isojen rakentajien kolmiyhteydestä.
Ohelma tuo esille monia keskeisiä kysymyksiä, mutta jättää myös moniin esille nouseviin kysymyksiin vastaamatta. Aivan selvästi Vaasan kaupunki pääsee aivan liian vähällä.
Ohjelma tuo aesille myös mielenkiintoiseen RKP:läisen nälkökulman virkamiestenj a valtuutettujen suhteesta, Helena Boucht-Lindemanin suulla. Olisiko oma lehmä ojassa? Katso itse:
Katso ohjelma täältä:
Se programmet "Stort är vackert?"
http://svenska.yle.fi/spotlight/
-
Kyllä FST:n ohjelman pitäisi nyt kirvoittaa kunnon keskustelu niin täällä kuin lehdistössäkin. Pohjalaianen on toistaiseksi tyytynyt vain kertomaan "hyviä uutisia" Kivihaasta kun todellisuus on jos ei nyt aivan muuta, niin ainakin paljon mutkikkaampi.
Päällimmäiseksi jää ajatus, joka oli ohjelmankin takana, että isot toimijat ja Vaasan kaupungin kaavoitusjohto pelaavat yhteen ja paikalliset saavat nuolla näppejään. Tulevaisuuden tehtäväksi jäänee ottaa selville millaisesta strategista on kysymys.
Tämän päivän Pohjalaisessa on Kivihaan Cittarin kauppiaan jäähyväisjuttu, jonka tärkein sisältö on, että Kivihakaan johtaa vain yksi pääväylä, mikä on tietysti älytöntä. Onko vaihtoehtoja edes olemassa vai onko kysymyksessä kaikkien aikojen moka?
-
Nimimerkki Danny, ei olisi asiaa paremmin voinut kiteyttää.
10 pistettä.
-
Hyviä kysymyksiä Dannyltä. Vastauksia niihin en osaa antaa. Jos joku väittää tietävänsä vastauksen noihin kysymyksiin, hän valehtelee.
Sellaista se on se johtaminen ja uusien asioiden suunnittelu. Ikävä kyllä kukaan ei etukäteen tiedä mitä kannattaa tehdä. Päätökset tehdään toivottavasti parhaaseen harkintaan ja käytettävissä olevaan tietoon tukeutuen.
Toki voi aina tehdä niin, että kaikkeen annetaan vastaukseksi ei. Monen mielestä ei on paras vaihtoehto, melko moneen asiaan.
Seuraava esimerkki on kovin korni, mutta antaa palaa... Suomesta löytyi varmasti melko paljon ihmisiä joiden mielestä kuvaputkitelkkareiden valmistus oli hieno homma, eikä sitä pitäisi mennä lopettamaan sen vuoksi, että alettaisiin valmistamaan mukana kannettavia puhelimia.
Joskus arvaus osuu oikeaan, joskus ei. 100% varmasti tulee takkiin vain silloin jos ei uskalla kertaakaan arvata. Minä haluaisin asua sellaisessa Vaasassa, jossa uskallettaisiin tarttua tilaisuuteen silloin kun sellainen sattuu eteen tulemaan. Riittävän monta ei-vastausta saa ahkerimmatkin kosijat hakemaan parempaa seuraa.
-
Tanskalaisomisteinen IBI siis voitti tonttikilpailun ja rakentaa neljä marketyksikköä Kivihakaan keskusaukion ympärille. IBi sai valmistella hankettaan 1,5 vuotta ja sai kaiken tahtomansa lävitse tarjouskilpailussa, joka vaikutti peräti oudolta.
Yksi vaasalainen yrittäjä, joka on hakenut tonttia Kivihaasta<, arveli tämän kirjoittajalle, että ilman "kassakaappisopimusta" IBI tuskin olisi satsannut niin paljon valmisteluihin kuin se on tehnyt.
-IBIllä täytyi olla varmuus siitä, että juuri heidän hankkeensa peittoaa muut, sanoi yrittäjä.
Tämä jää pelkäksi arvailuksi, mutta jo pelkka epäily kertoo yrittäjän arvostuksesta vaasalaista kaavoitusta kohtaan.
-
Olen lähettänyt tästä ketjusta tiedon seuraaville virka.- ja luottamusmiehille:
Markku Lumio
Veli-Matti Laitinen
Jorma J. Pitkämäki
Heikki Vehkaoja
Tapio Ivakko
Jussi Hallasmaa
Harri Nieminen
Aila Roivainen
Heikki Kouhi
Håkan Nordman
Helena Boucht-Lindeman
-
”Kovia talousmiehiä ja paljon tunnetta”
Keskeisen ja ainutlaatuisen sijaintinsa johdosta Kondis- suunnitelmat on Vaasan kaupungille tärkeä hanke.
Rakentamalla eläkeläisille (yli v.55 = suurin ostovoima) korkeatasoisia palveluja saadaan todella Vaasaan vetovoimainen ydinkeskus. Tämä on kaupungin kehityksen kannalta aivan välttämätön, se olisi suuri piristysruisku elinkeinotoiminnan vilkastumiseen ja näin on jo nyt tapahtunut.
Koska kaupan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa suuresti ympärillä asuvan väestön ostovoima (Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin), siihen tähtäävät nyt myös linja-autoaseman suunnittelut ja matkakeskushankkeet.
On todella ällistyttävä lukea Vehkaojan ignorointi-poliittiset kommentit tässä yhteydessä.
-
Kondis olisi Vaasalle ja vaasalaisille huippujuttu!
Kunhan sitä EI tehdä veronmaksajien piikkiin. Yrittäjä investoi, kattaa riskit omalla kustannuksellaan ja päivän päätteeksi tekee sitten enemmän tai vähemmän voittoa.
Vaasa ei tarvitse lisää Rabbe-laivoja, jossa riskin kantaa veronmaksajat, mutta voitot kerää yrittäjä.
-
Ote:
On todella ällistyttävä lukea Vehkaojan ignorointi-poliittiset kommentit tässä yhteydessä.
Olen huomannut saman asian. Vehkis ei tunnu ymmärtävän koko käsitettä "palveluasunto". Hänellä on 70-lukulainen käsitys koko asiasta, asunto kuin asunto. Grynderit kuuluvat täysin samaan kastiin, heille sana on jo kauhistus.
Omasta mielestäni kyseessä on kaksi täysin erillistä asiaa joita ei voi verrata keskenään. Vähän kuin vertaisi toimivaa autoa ja pelkkää auton runkoa keskenään. Ei nekään ihan vertailukelpoisia ole, vaikka ehkä hieman samannäköisiä ovatkin.
-
Oletko löytänyt muiden kaupungin keskustelufoorumeja ja vertaillut niitä keskenään. Olisi mukava tietää löydöistäsi. Kansalaiskeskustelua ylläpitävät foorumit tulevat varmasti, vaikka se saattaa kestää. Virkamiestenja luottamusmiesten on aivan pakko ottaa huomioon kansalaisten mielipiteet. Odotuksen toivossa.
Moderaatori II
HS:n kansalaisfoorumi kaupunkirakenteesta:
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=56581&tstart=0
Etelä-Suomen Sanomat
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=119732&sana
-
Toistaiseksi löytämäni kaupunkien keskustelufoorumit ovat lehtien ylläpitämiä. Joten ne edellyttävät rekisteröitymistä ja sitä, että toimitus käy kirjoitukset lävitse ennen niiden julkaisemista ja myös muokkaavat niitä.
Taitaa olla että tämä foorumi on yksi harvoista, joka toimii kansalaiskeskustelun periaatteiden mukaan.
-
Urban Cowboy on ihan oikeassa. Harvinainen herkku se on Vaasalaisille,
mutta teemat ovat muualla samanlaiset kun meillä.
Katsopas tämä:
Siellä kaupungin suunnittelun akj. Pekka Korpinen pohti samat asiat kun Vaasassa.
Ovatko tuloksetkin samat meillä?
http://www.hs.fi/artikkeli/Korpinen+haluaa+asuttaa+Helsingin+saaret/1135226801729
tai tämän päivän 6.6.07 kauppalehdessä:
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/author/miia/
-
tai tämän päivän 6.6.07 kauppalehdessä:
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/author/miia/
-
Mielenkiintoinen katsaus Vaasan kaupunkirakenteen muuttumiseen (lähinnä 60-luvulla) löytyy täältä:
http://www.vaasa.fi/Default.aspx?id=385062
valitse kohta "Miksi Vaasa on muuttunut".
-
Ei vain 60 luvulla tapahtunut Vaasan kaupunkirakenteessa muutoksia, vaan myös tämänpäivän rakennukse muuttuvat, luvalla ja luvatta. Havaitsin lenkilläni, että Vaskiluodon Sokeritehtaan arvokkaassa tehdaskiintietössä on tapahtunut muutoksia. Konttorirakennuksen 3:teen kerrokseen on ilmestynyt parveke ja julkisivun kello on häipynyt. Kuka tietää kuka on muutosten takana? Onko luvat kunnossa?
Konsultit toimikaa!!
-
Tiedä vaikka Rabbe olisi asialla.
-
Kuinkahan on yleensä mahdollista että tollaseen hommaan on saatu lupa, Osala valppaana valtuutettuna ja rak. lautakunnan jäsenenä voisi valottaa asiaa vähän enemmän. En tiedä mitä tekemistä ko. paikassa olisi Rabbella minä kun olen ollut huomaavanani että kyseistä paikkaa asuttaa Venäläinen nainen.
-
Rakennuslautakunta on tietoinen kyseisestä luvattomasta rakenteesta ja pyytää omistajalta selvityksiä.
-
Niinpä.
-
Mitä Rabbe siellä häärää? Rabbe on kyltittänyt "talonmiehenasuntonsa" ja kerrostalon osoitteiston uusiksi Kasarminkadulla. Rabbe asuu nyt Rantakadulla ja kerrostalo on Kasarminkadulla, vaikka samalla tontilla ovatkin.
-
Moderaattori muisuttuttaa, että tämä keskustelu on tarkkailussa. Ihmisen yksityisyyden loukkaaminen on Suomen lain mukaan rikos. Keskustelu suljetaan jos kehoitusta ei oteta vakavasti. Eli malttia keskusteluun.
Mode II
-
Periaatteessa on suomalaisen käsityksen mukaan yksityisasia kuka kenenkin kanssa nai. Tilanne on toinen jos kyseessä on henkilö joka on tärkeässä yhteiskunnallisessa asemassa tai luottamustehtävässä ja on olemassa vaara että hänen holtiton elämänsä vaarantaa hänen kykynsä hoitaa yhteiskunnalliset vastuunsa ja taloudelliset asiansa. Tällaisessa tapauksessa asiasta on voitava keskustella avoimesti niinkuin muualla maailmassa on tapana.
Itse asiasta en mitään tiedä. Tämä on pelkästään periaattellinen kannan ottoni.
-
Talojen seinissä olevat katukyltit ja numerot ovat aika julkisia. Kun vielä asukkaan nimi näkyy kadulle asti niin kovin yksityisistä asioista ei liene kyse.
Jos joku firma härää Sokeritehtaalla niin mitä yksityistä siinä on? Eihän se mikään asuinalue ole.
-
On hyvä kun Rarakennusvalvonta selvittää Sokeritehtaankiinteistössä tehtyjä muutoksia. Rakennus edustaa Vaasan teollisuuden kulta-aika ja on siten merkitykseltään arvokas, jo rakennusarkkitehtuuriltaan.
Tietooni saatettiin että, myös museotoimi tutkii rakennukseen tehtyjen muutosten laillisuutta. Toivoa vain sopii ettei tuloksia vesitetä. Sen verran merkittävä ja kovakuntoinen vaasalaisvaikuttaja näyttää olevan liikkeellä, mutta on juuri niin kuin nimimerkki Peeveli toteaa. Asemallaan jokainen asettuu arvostelun kohteeksi, vaikkei avustuksiaan joka päivä torilta haekkaan.
Konsultit toimikaa!
-
Nimimerkki Samban tärkeät kirjoitukset on yhdistetty "Rabbe Grönblom - pizzalaivuri-ketjuun, koska ne sopivat paremmin sinne.
-
Pohjalaisen (19.09.2007) mukaan Hartman Invest Oy:n toimitusjohtaja Björn Hartman suunnittelee ns. Hartmanintalon sisäpihan kattamista. Kate tulisi viidennen kerroksen korkeudelle. Suunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen. Suunnitelmat toeutetaan jos ne katsotaan taloudellisesti kannattavaiksi.
Myös sisäpihalla olaeva kolmikerroksinen varastorakennus otetaan käyttöön suunnitelmissa. HartmanInvest Oy tekee päätöksen vielä tämä vuoden aikana. Jos myönteinen päätös syntyy, niin uusi kauppagalleria olisi käytösä jo vuonna 2008.
Tätä ajatusta on pyöritetty täällä ennenkin. Mikäli aivan oikein muistan niin keskustelussa on puhuttu myös sisäpihalla olevan rakennuksen purkamisesta tai ainakin yhteyden avaamisesta rakennuksen takana olevalle ns. Konkurssi- tai Konaerankujalle, joka on ehdoton edellytys järkevälle suuunnittelulle.
Järkevää olisi kattaa koko Hartmanninkuja, koska vanhalla ns. kulttuurikuja-ajatuksella ei ole ennää mitään merkitystä.
Kulttuurikujalla tarkoitettiin nyt Hovioikeudenpuistikolta alkavaa kujannetta joka päättyy kaupunginkirjasto ulko-ovelle. Ajatus on menettänyt merkityksensä nyt kun entisen Rosvo-Vitosen tontille rakennetaan asuinkerrostaloja.
Katettu Hartmangalleria ja Konkurssikuja sekä ainakin Superstereon, Papinnenän - vai mikä sen nimi nykyään on - kohdalle ulottuva katettu palokuja toisivat Vaasan keskustaan ennen näkemätöntä ryhtiä ja cityilmettä.
-
On hyvä kun Rarakennusvalvonta selvittää Sokeritehtaankiinteistössä tehtyjä muutoksia. Rakennus edustaa Vaasan teollisuuden kulta-aika ja on siten merkitykseltään arvokas,
Käväisin Vaskiluodossa ja piti oikein käydä katsomassa tätä ilmeisesti nuoren yksinhuoltajanaisen ahdistelua parvekeasiassa. Sehän oli sellaisessa syvennyksessä, että kauan piti tehdasta kiertää, että ylipäätään näki mistä oli kyse!
Jos sisar on löytänyt kulta-aasin niin siitä nyt ollaan kateellisia?
Samassa Sokerin päärakennuksessa oli valtavia rumia kylttejä julkisivussa joille ei varmaan ole lupaa. Ja ne näkyvät heti kaikille jotka alueelle tulevat. Onko kateus sokaissut rouva rakennustarkastajan niiltä?
-
Aha. Tämä meni nyt feministiseksi koko homma. Hei jatketaan tästä aiheesta - Rabbe Grönblom - Pizzalaivuri-ketjussa - ja rauhoitetaan tämä kaupunkirakennekeskustelua varten.
-
Folkhälsan siis rakentaa ruotsinkielisen palvelutalon Vaasan keskustaan. Ei siinä mitään. Varmaan tulee hyvään tarpeeseen. Se, mikä tässä hiukan ihmetyttää on se joutuisuus, missä asiat etenevät Vaasan kaupungin byrokratiassa.
Ei voi välttyä ajatukselta, että jotkut ovat suositummuisuusasemassa, jotkut eivät. Palvelutalo eli kerrostalaltaan n. 6000 neliömetriä tulee osoitteeseen Raastuvankatru 23-25-. Päivän Pohjalainen kertoo asiasta tänään etusivullaan.
Jutussa oli mielenkiintoinen kappale, jonka mukaan Folkhälsan rakentaa eripuolille maata taloja, joista on tarkoitus kehittää ruotsinkielisten kohtauspaikkoja - siis samaan tapaan kuin Jehovantodistajilla on Valtaunnansaleja, mormooneilla kappeleita ja hellinlaisilla seuerakuntataloja.
Varmasto onnistunut konsepti.
-
Aika usein olen Museoviraston kanssa samaa mieltä mutta nyt tökkii. Museovirasto ei puolla Hartman Investin suunnitelmia kattaa Hartmannin talon sisäpiha. Museoviraston lausunnossa sanotaan, että laajennus tukkii pihan, estää suojellun rakennuksen pihajulkisivujen hahmottamisen ja muuttaa talon pihanpuolen huoneiden luonnetta.
Museoviraston täytyy lausuntoa antaessaan olla tietoinen siitä että suurin osa vaasalaisista käy säännöllisesti hahmoattamassa Hartmannin sisäpihan luonnetta ja pohtimassa sisäpihan ympärillä olevien huoneiden olemusta.
Jokin raja se pitää olla suojeluterrorismillakin.
-
Vaasa saa kauppajätin
Markkinointi&Mainonta 23.10.2007
Vaasan vanhalle linja-autoasemalle on suunnitteilla lähes Ison Omenan kokoinen kauppakeskus.
...
Tontille tavoitellaan noin 40 000 neliömetrin rakennusoikeutta sekä lisäksi noin 1 000 autopaikkaa. Jos rakennusoikeustavoite toteutuu, kauppakeskus sijoittuu kooltaan Helsingin Forumin ja Espoon Ison Omenan haarukkaan.
Koko juttu:
http://www.marmai.fi/doc.te?f_id=1249056&s=r
Mahtavaahan tämä on että kotikaupunki kehittyy, ja yksittäisinä projektit (bussiasema, Kivihaka, moottoritien Prisma, Suomen Rehun alue ym) kuulostavat vielä mahdollisilta, mutta ei kaikkien näiden liikepaikkojen yhteisvaikutus voi perustua realistisiin kasvulukuihin. Jos taantumakausi iskee, on torin ja Botniahallin välillä kohta melkoinen liiketilan hautuumaa.
-
Alkaa tuntumahan jotta Vaasalaiset on äveriästä väkiä, kun näin monilla kaupoolla meitä siunatahan.
-
Markkinointi ja Mainonta nertisivun mukaan tontille tavoitellaan noin 40 000 neliömetrin rakennusoikeutta sekä lisäksi noin 1 000 autopaikkaa. Jos rakennusoikeustavoite toteutuu, kauppakeskus sijoittuu kooltaan Helsingin Forumin ja Espoon Ison Omenan haarukkaan.
Varmaa on että kehitysjohtajamme Zei Zei Pitkämäki paistattelee päivää huomisessa Pohjalaisessa ilman minkäänlaista kritiikkiä.
Yksikään tämänkokoinen kaupunki Suomessa tai missään ei voi täyttää Pitkämäen visiota. Siihen ei alueen ostovoima riitä. Ei ole mitään järkeä liikutella kuluttajamassoja paikasta toiseen ilman että syntyy todellista tulosta.
No, matkahuollontorin suunnitelma on ainakin vielä toistaiseksi vain suunnitelma suunnitelmien joukossa.
-
Vaasan kaupungin kehitysjohtaja J.J. Pitkämäen ja Spondan hyvä yhteistyö linjaautoaseman torin rakentamisessa kiinnittää huomiota. Pohjalaisen (24.1.07) mukaan arkkitehti Pekka Laatio on sanonut, että ”Kesälomat pois lukien edettiin alustavista uteluista valmiiseen pakettiin muutamassa kuukaudessa”.
Merkillistä kiirusta kun esim. Kondis-hankkeen etenemiseen kului kolme vuotta ja se etenee edelleen hitaasti ja moni muukin hanke on jäänyt byrokratian rattaisiin.
Kaikki tuntuu keskittyvän J.J. Pitkämäkeen joka on kuuulemma edistänyt linja-autoaseman hanketta mm. vihjailemalla siitä Halpa-Hallille.
Pitkämäki on myös Pohjalaisen palstoilla liputtanut mm. KPO:n, Citymarketin, Kivihaan, Mini-Manin ja moneen muuhun suuntaan ja nyt äkkiä Spondan suuntaan. Jotain on tapahtunut.
Ettei nyt vain käy niin että jos kumartaa jonekin suuntaan niin pyllistää johonkin toiseen suuntaan. Kaikille kun ei tilaa Vaasasa ole. Tämä jälkimmäinen onkin asia joka vaatii pitkän pohdinnan, sillä vireillä on lukuisia hankkaeita, jotka nyt joudutaan arvioimaan uudelleen.
-
Liittyen tähän linja-autoaseman alueen liikerakentamiseen – en oikein ymmärrä mistä kumpuaa nämä negatiiviset kommentit siihen liittyen.
Varmaa on että kehitysjohtajamme Zei Zei Pitkämäki paistattelee päivää huomisessa Pohjalaisessa ilman minkäänlaista kritiikkiä.
Millä tavoin kyseinen liikerakentaminen on keneltäkään vaasalaiselta pois? Eikö tilanne ole päinvastoin? Joillekin kauppiaille tämä voi lisätä kilpailua, mutta kaikille muille tämän luulisi olevan pelkästään hyvä asia. Ei minunkaan tarvisi enää lähteä Seinäjoelle asti kauppoja tekemään.
Yksikään tämänkokoinen kaupunki Suomessa tai missään ei voi täyttää Pitkämäen visiota. Siihen ei alueen ostovoima riitä. Ei ole mitään järkeä liikutella kuluttajamassoja paikasta toiseen ilman että syntyy todellista tulosta.
Miten niin ei ostovoima riitä tai todellista tulosta ei synny? Eihän se ole Pitkämäen homma räknäillä, että miten paljon kukin kauppias saa tuotteelleen katetta?
Ei ole kauaakaan siitä kun big city Lempäälä sai tolkuttoman kokoisen ostoskeskuksen, Ideaparkin. Tuurin kauppakeskuksessa lienee suurin osa vaasalaisista käynyt. Ei nämäkään häävejä metropoleja ole, mutta hyvin ovat pärjänneet.
Miksi ei yli sadantuhannen ihmisen keskuksessa olisi tarpeeksi potentiaalia isolle kauppapaikalle (Rewell Center ei ole sellainen)?
Mikä olisi syy sille, että vaasalaisten tulisi suhtautua negatiivisesti tähän hankkeeseen?
Jos taantumakausi iskee, on torin ja Botniahallin välillä kohta melkoinen liiketilan hautuumaa.
Ei se ole kaupungin virkamiesten tai edustajien asia tehdä suhdannepolitiikkaa, riippumatta siitä missä kohdin suhdannetta kuljetaan. On yrittäjien sekä sijoittajien tehtävä punnita riskit ja ajankohdat sekä toimia sen mukaisesti.
Kaupungin tehtävänä on olla mahdollisimman vähän haitaksi ja hoitaa pakollinen byrokratia mahdollisimman tehokkaasti. Kaupungilla ei tosin ole mitään asiaa sekaantua näihin projekteihin taloudellisesti, veronmaksajien varoilla.
Ettei nyt vain käy niin että jos kumartaa jonekin suuntaan niin pyllistää johonkin toiseen suuntaan. Kaikille kun ei tilaa Vaasasa ole. Tämä jälkimmäinen onkin asia joka vaatii pitkän pohdinnan, sillä vireillä on lukuisia hankkaeita, jotka nyt joudutaan arvioimaan uudelleen.
Keneltä tämä on pois? Olisiko linja-autoaseman tilalle parempia ehdokkaita kuin kauppakeskus? Kyllä Vaasassa tilaa riittää. Ei ehkä silloin jos gryndereiden annetaan rakentaa keskusta täyteen rumia kolmen kerroksen halpaelementtitaloja, mutta muuten kyllä. Tehdään kaupungista vihdoin kaupungin näköinen, eikä aleta museoimaan 60-80 lukujen pystyyn lahonneita rotteloita.
-
Tässä kysymyksessä olen samaa mieltä Foliohatun kanssa.
Kun matkakeskus nyt joka tapauksessa on jo rakenteilla, tulee linja-autoasema jäämään virattomaksi. Keskustan mittasuhteisiin nähden vapautuu valtava tontti lähes keskeltä kaupunkia. Tuskin rakennus itsessään omaa sellaisia arvoja, että se olisi ehdottomasti säilytettävä. Ainut kysymys oikeastaan kuuluu: Mitä tilalle?
Mielipiteitä on monia, mutta minustakin tämä kyseinen tontti (samoin, kuin kaikki naapuritontit) soveltuu paremmin kaupalliseen rakentamiseen, kuin asuinkäyttöön.
P.S. Tehtiinpä sille tontille mitä tahansa, on tilanne parempi kuin nykyinen. En keksi montaakaan kaupunkia, jossa sisääntuloväylän varsi olisi yhtä ruma kuin Vaasan pohjoinen etuovi.
Sama koskee muuten Mansikkasaarta. Mikä tahansa toimenpide olisi parempi kuin nykytila.
-
Mikähän siinä on kun Vaasa on alkanut yhtäkkiä kiinnostaa kamalasti,isoja yrityskonserneja tulee liukuhihnalta...hyvä näin.
Olisikohan "joillakin" tai "jollakin" tietoa tulevasta Vaasa ja Vaasanseutua kehittävästä isommasta asiasta, viittaan muissa ketjuissa olevaan esim. siltahankeeseen joka todella toteutuessaan toisi sillaiset "vilinät" että oksat pois.
-
Kampissa jätetiin sentään Lasipalatsi ja vanha Linja-autoasema rauhaan...Bussiasemalla saa nyt maan parhaita wingsejä alkuperäisten tiiliseinien hämyisässä atmosfäärissä...
-
No juu.
Kamppi vastaa kuitenkin – jos ei nyt Vaasan toria – niin ainakin kirkonpuistoa.
Vaasassa voi linja-autoaseman vieressä katsella rengasliikkeen hämyisässä atmosfäärissä funkisrakennuksia, varastohalleja ja tyhjää bensa-asemaa. Mitään maan parasta ei kuitenkaan ole tarjolla.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/aa-meili.gif)
Palaute: Sarvikuono
Tässä kauppakeskus-asiassa on yksi kummallisuus ja se on se, että kaikessa hiljaisuudessa juoniteltu ratkaisu menee Vaasassa läpi ilman mitään huomauttamista. Kaikki ovat tyytyväisiä.
Mainos ja Markinointi nettisivun jutussa sanotaan ihan suoraan, että Vaasan kaupunki suunnittelee ja kaavoittaa tontin Spondaa varten omalla kustannuksella eli siis yhteiskunnan varoilla.
Sitaatti:
Tavoite on, että Sponda ja Vaasan kaupunki suunnittelevat ja kaavoittavat yhteistyössä tontin kauppakeskusta varten. Kaavoitusprosessin jälkeen Sponda ja kaupunki sopivat kaavoitettavan tontin kaupasta.
http://www.marmai.fi/doc.te?f_id=1249056&s=r
-
Osalat, Ilmattaret ja Professionalit väittelevät toisaalla blogissa kaupungin päätöksenteosta. Mutta miten on läpinäkyvyyden ja - kaikista tärkeimmän - oikeudenmukaisuuden laita??
--
Tänään Pohjalaisessa kerrotaan Spondan jättihankkeesta linja-autoaseman tontilla:
"Kauppakeskuksen rakentaminen on määrä aloittaa syksyllä 2009, ja valmista pitäisi olla joko vuoden 2010 lopussa tai 2011 alkupuolella. Kooltaan kauppakeskus on ainutlaatuinen näillä lakeuksilla ja koko maassa kymmenen suurimman joukossa."
Heimo Hatakka kirjoittaa toisessa jutussa että "...tavoite on, että Sponda ja Vaasan kaupunki suunnittelevat ja kaavoittavat yhteistyössä tontin kauppakeskusta varten. Kaavoitusprosessin jälkeen Sponda ja kaupunki sopivat kaavoitettavan tontin kaupasta."
Mitä ihmettä?? Tämä tarkoittaa käytännössä että kaupunki hoitaa kaavoituksen ja suunnittelun kulut, ja sitten tehdään kaupat. Muiden hankkeiden kohdalla, esim Kondis, kaupunki (Pitkämäki) on vaatinut että rakentaja/toimija itse maksaa kaupungin virkamiesten määrämien lukuisten selvitysten kulut kokonaisuudessaan.
--
Onko tämä oikeudenmukaista? Ja toisaalta, näinkö hankkeita pitää viedä läpi menestyksekkäästi Vaasassa? Mahdollisimman paljon kabinettipeliä, mahdollisimman vähän avointa keskustelua. Vaikuttaa siltä että jos hommat hoidetaan piilossa, Pitkämäki voi ilmestyä kuin tyhjästä, kerätä sulat hattuunsa ja loistaa kuin Naantalin aurinko, ja hankkeella on menestymisen eväät.
Mitä opimmekaan? Suunnittele salassa, vedä virkamiesnaruista, rahasta reilusti. Sponda & kaupunki on esimerkki tästä.
-
Noniin, tulipa tännekin kirjauduttua.
72000 asukasta 2030-luvulla?! Kaupunkisuunnittelulla mahdollisuudet kasvulle... mutta mistä kasvu? Kasvuun tarvitaan yrityksiä - osaamista - osaavaa työvoimaa. Kuinka moni "osaava" ja menestyshaluinen ihminen haluaa jäädä/muuttaa Vaasaan töihin? Aika harva. Miksi? Yleisin vastaus on "koska täällä ei ole mitään". Yleensä tällä "jollain" haetaan jotain, jota urbaani ja vilkas kaupunki voi tarjota. Mitä Vaasa tarjoaa osaaville ihmisille? Kivihaan automarketteja? Violetin värisiä rihkamakauppakeskuksia? Huonoa paikallisliikennettä? Olohuoneen tasoisia elokuvaelämyksiä (näytöksiä kerran viikossa, jos laitteet toimii)? Teatterinäytöksiä maakunnan mummoille?
Ei, ei näin. Liikekeskustan elävöittäminen torin ympärystän kunnostustöillä ja Ala- ja Ylätorin kortteleiden saneerauksilla (sekä toivottavasti Hartmanin talon sisäpihan kattamisella jne.) on positiivista kehitystä, joka nostaa selkeästi kaupunkikuvaa. Mutta kuinka saada keskustasta aidosti elävä? Vaasassa se onnistuu kerran vuodessa - taiteiden yönä. Edes kesällä kaupungin päivä- ja iltaelämä ei saavuta juuri minkäänlaista tasoa. Keskustaan täytyy saada lisää vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tarjontaa täytyy kasvattaa. Lisää kulttuuria! Kaikenikäisille - Vaasassa on myös yli 10000 korkeakouluopiskelijaa, jotka varmasti mielellään maksaisivat asianmukaisesta ja heille suunnatusta kulttuuritarjonnasta! Lisää kauppoja - KESKUSTAAN - ei Kivihakaan!
Entäs asuinalueet. Kuka haluaa muuttaa uudelle kalliille asuinalueelle Suvilahteen - ja huomata parin vuoden päästä asuvansa Pisan kaltevassa tornissa? Tai sitten keskellä Sundominlahtea, jorpakossa vailla vertaa? Tai jossain Västervikin takana, jonne pääsee bussilla kerran tunnissa ja työpaikalle Runsoriin on yli 15 kilometriä (täyttä ruuhkaa)? Miksi Mansikkasaarta ei voi kaavoittaa asunnoiksi? Kuka ei haluaisi asua hiljaisella paikalla, kivenheiton päässä yliopiston kampukselta ja kaupungista? Vieressä uimaranta ja venesatama. Vaskiluodosta löytyy paljon tonttimaata Niemeläntien vierestä - SINNE?
Kaupunkisuunnitteluasiat ovat Vaasassa minun käsitykseni mukaan niin solmussa, että en tiedä mistä aloittaa - joku järki pitäisi kuitenkin löytyä, jotta kehitys ei polje paikallaan seuraavaakin 40 vuotta. Ensinnäkin SFP vs muut asetelmalla on hakattu päätä seinään jo koko viime vuosisata, olisiko aika siirtyä eteenpäin? Uusia ideoita kaivataan! Kun kaavoitetaan uusi asuinalue, niin miksi ei tehdä siitä jotenkin omalaatuista, HALUTTAVAA? Lukiko joku Helsingin Sanomien asuntoliitteen jutun pari viikkoa sitten Skåneen (?) rakennetusta "keskiaikaisesta lähiöstä"? Oli aika houkuttelevan näköinen paikka. Ihan nyt vaikka esimerkkinä - Art Deco -tyylinen tiheään asuttu idyllinen kaupunginosa Mansikkasaareen, veden äärelle, - yliopistoille ja teollisuusyrityksille osaavaa henkilökuntaa - saava asuakin kuin Miami Beachilla konsanaan. Over and out!
-
->Kunhan ostoskeskuksesta ei tule samanlaista matalaa paskalaatikkoa kuin Keskisen kyläkauppa tai lukuisat muut superhypermarketit maassamme, niin hyvä! Ylöspäin, Isosta omenasta mallia. Saattaisi jäädä tontille tilaa vielä jollekin puistolle.
http://www.pjoy.fi/galleria/espoo/0509256038_std.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/51/Kauppakeskus_Iso_Omena_Espoo.JPG
-
Tuo viittaus opiskelijoihin alkoi kiinnostaa. Jos Vaasaan rakennetaan uusi "Iso Omena" niin millainen se voisi olla? Hyviä esimerkkejä löytyy kun googlettaa sanoilla mall tai mall store tai shopping mall. Kaikilla löyty hieman erilainen tulos. Laita nuo sanat Googlen kuvahakuun.
Siittä vaan oppia hakemaan.
-
No niin... tuli sitten luettua Pohjalaisesta tuon suunnitellun kauppakeskuksen spekseistä hieman.
Onko Spondan kädet kaupungin taskuissa vai kaupungin kädet Spondan taskuissa - tähän en kommentoi kun en siitä sen kummemmin vielä tiedä tai ymmärrä. Oletan, että tässä ei ole mitään hämärää.
Mitä itse rakennuksen kokoon, muotoon ja arkkitehtuuriin tulee - olen hieman pettynyt. Kyseinen paikka on maastonsa puolesta hieman matalalla, kuopassa jopa. Mielestäni paikalle olisi sopinut erittäin hyvin suuri ja korkea rakennus, eikä mikään parin-kolmen kerroksen ostaria 80-luvulta. Olisin kaivannut enemmän näyttävyyttä - näköä, kokoa ja mahdollisuuksia.
Mielelläni näkisin tuossa paikassa vaasalaisittain erittäinkin korkean rakennuksen. Maanalaiset kerrokset suurta parkkihallia, josta voisi lähteä myös linja-autoja samaan tyyliin kuin Kampissa. Katutasosta muutamia kerroksia ylöspäin ostoskeskusta, urheilutiloja, teattereita, harrastustiloja yms. Julkisesta tilasta ylöspäin nostaisiin kaupungin uutta maamerkkiä ylöspäin - kohti asuinkerroksia, jotka ovat riittävän korkealla ja kaukana katumelusta ja uteliaiden katseilta. Ylhäältä tornista avautuisi kaikille asukkaille upeat näkymät joka puolelle kaupunkia. Ylimmistä kerroksista näkisi merelle asti.
Tässä paikassa olisi potentiaalia Vaasan "uuden cityn" keskukseksi. Ei tuhlata tilaisuutta antamalla rakentaa siihen kolmikerroksista tusinaostaria.
-
Voiko asiaan vielä vaikuttaa. foliohatun näkemys miellyttää minua kovasti. Luin jutun aamulla huolimattomasti ja minulle jäi käsitys että kaikki on jo sovittu.
-
Pitkälti samoilla linjoilla foliohatun kanssa. Rakennuksen korkeuteen en ota kantaa, mutta ainakin omaan silmään pisti teksti "haluamme säilyttää tontilla totutun avoimen tilan tunnun" .. tai johnkin vastaavaanhan siinä artikkelissa viitattiin. Mihin tätä "avointa tilaa" käytetään? Meillä on jo yksi huomattavan kokoinen tori keskustassa, jossa sielläkään ei ole juuri mitään tavallisena päivänä. Jopa Kampin keskuksen tori vaikuttaa yleensä autiolta, koska se on niin iso, mikä ei minusta ole positiivinen asia.
Kauppakeskittymän rakentaminen puolen kilometrin päähän torista ei sinällään tällä asukaskuvulla kuullosta kovin houkuttelevalta, koska täytyyhän sen jossain määrin jakaa ihmisvirtoja, jolloin nykyiset liiketilat torin laidalla kärsisivät siitä. Mieluummin näkisin Sampotalon muutettavan liiketiloiksi ja näiden konttoreiden siirtämisen linja-autoaseman tulevien rakennusten yläkerroksiin.
Mutta kulttuurikeskittymän rakentaminen ylipäänsä mihin tahansa Vaasan keskustan alueelle olisi positiivinen juttu. Finnkinon kiinnostusta leffateatterikeskittymän rakentamisesta keskustan tuntumaan ja opiskelijakortteleiden viereen pitäisi ainakin kartoittaa. Se voisi vetää mukanaan muutakin kulttuurielämää, joka puolestaan tukisi kortteliin rakennettavia liiketiloja (jotainhan sinne tulee joka tapauksessa). Liikunta- ja muiden harrastusmahdollisuuksienkaan rakentaminen paikalle ei olisi pahitteeksi - samalla pitäen kuitenkin mielessä sen tuottavuuden.
Oli miten oli, kulttuurin ja keskustan elävöittämiseen liittyy mielestä erittäin läheisesti kaupungin joukkoliikenteen kehittäminen/uudistaminen. Nyt mietitään jo kovaa vauhtia lisäsatsauksia Alskatintien ja Palosaarentien risteyksen infrastruktuuriin, mutta tarvitsemmeko me todella tämän kokoisessa kaupungissa keskustaan pikatietä joka suunnasta? Eikö asian voisi hoitaa tehokkaalla, kattavalla ja kaupunkivetoisella joukkoliikenteellä? Tehokkaalla ja kattavalla liikenteellä tarkoitan liikennevuorojen vähintään kolminkertaistamista nykyisestä tilanteesta, jossa bussin käyttäminen on lähinnä vanhusten ja työttömien, sekä koululaisten (ja muiden vähempivaraisten) pakollinen paha. Teatteriinkin tulee lähdettyä paljon mieluummin, kun sen jälkeen voi piipahtaa läheisessä kahvilaravintolassa parilla viini- tai olutlasillisella ilman, että tarvitsee maksaa taksia kotiin.
Olen kuullut usein vitsailtavan, että ainoat julkiset liikenteet, jotka Vaasassa toimivat, ovat hissit ja taksit - eikä tämä valitettavasti ole kaukana totuudesta. Iso osa vaasalaisista ei ole koskaan käyttänyt bussia, joka on mielestäni aika pöyristyttävää.
-
Mitä itse rakennuksen kokoon, muotoon ja arkkitehtuuriin tulee - olen hieman pettynyt...
Sama, mutta kyllähän sen syyn ymmärtää - raha. Halvemmaksi tulee rakentaa yhteen tai korkeintaan muutamaan kerrokseen, ja kun kerran tilaa on, niin miksikäs sitä muulla tavoin tehtäisiin?
Jos asuntomessuista jotain positiivista etsii, niin se on ehdottomasti juuri alueen näyttävyys. Ei säästelty, rakennetaan meren päälle. Kun nyt sitten ei säästeltäisi tässä kauppakeskuksessakaan ja rakennetteisiin ylöspäin kohti taivasta. Matalat tasakatto-ostarit kuuluvat sinne missä on tilaa, kehäteiden varsille, ei kaupunkien keskustoihin.
Keskustassa pistää muuten eniten vihaksi Citymarketin -talon lähes korttelin kokoinen matala osa. Käsittämätöntä, että täällä tuhlataan ydinkeskustan torin viereinen kortteli tuolla tavoin.
-
Sama, mutta kyllähän sen syyn ymmärtää - raha. Halvemmaksi tulee rakentaa yhteen tai korkeintaan muutamaan kerrokseen, ja kun kerran tilaa on, niin miksikäs sitä muulla tavoin tehtäisiin?
Niin se kai on. Pelataan varman päälle ja tehdään tasaisen harmaata halvalla. Toisaalta, lukemani perusteella rakennusteollisuudella ei ole mennyt kovin kehnosti viime vuosien aikana.
26.10.2007 uutisoitiin Talouselämässä: Rakentamalla tienaa rutosti (http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1250130)
Tämä samainen asia on harmittanut minua jo monta vuotta keskustan rakentamisen osalta. Viittaan rakennettuihin asuinkerrostaloihin. Lähes poikkeuksetta on tehty mahdollisimman halpaa ja matalaa betonielementtitaloa. Nämä talot ovat jo uutena rumia. Kuvitella saattaa miten ne sopivat maisemaan muutaman kymmenen vuoden päästä.
En moiti tästä pelkästään kartellinomaisesti toimivaa vaihtoehdotonta rakennusteollisuutta. Moitin tästä myös rakennuslupaviranomaisia. Olisiko heidän tullut vaatia rakennuttajilla paremmin keskustaan sopivia rakennuksia? Rumat elementtibunkkerit olisi voinut rakentaa jonnekin lähiön perälle, mutta kyllä keskustassa pitäisi rimaa nostaa korkeammalle.
Jos asuntomessuista jotain positiivista etsii, niin se on ehdottomasti juuri alueen näyttävyys. Ei säästelty, rakennetaan meren päälle. Kun nyt sitten ei säästeltäisi tässä kauppakeskuksessakaan ja rakennetteisiin ylöspäin kohti taivasta. Matalat tasakatto-ostarit kuuluvat sinne missä on tilaa, kehäteiden varsille, ei kaupunkien keskustoihin.
Olen samaa mieltä asuntomessualueesta. Siitä tulee varmasti tosi komea kokonaisuus. Itse hankkeen vetämisestä sekä sen kustannuksista veronmaksajille voi olla monta mieltä, mutta mitä itse arkkitehtuuriin tulee - vaikuttaa tosi komeelta.
Keskustassa pistää muuten eniten vihaksi Citymarketin -talon lähes korttelin kokoinen matala osa. Käsittämätöntä, että täällä tuhlataan ydinkeskustan torin viereinen kortteli tuolla tavoin.
Luulen, että kyseisen korttelin sisustan uudelleenrakentaminen tulevaisuudessa ei ole mikään mahdoton urakka. Voipi olla, että se tulee eteen joskus seuraavan 10 vuoden sisällä, mene ja tiedä.
-
Tässä uusi kuntalehti: 16/2007
Viihtyvyys ja asuminen ratkaisevat kaupungin menestymiisen.
Olen täysin sama mieltä.
http://juhakostiainen.nettisivut.fi/mp/db/file_library/x/IMG/32083/file/Kuntalehdenjuttu.rtf
-
Erinomainen artikkeli.
Tuli vain mieleen:
Ote:
Esimerkiksi Helsingin Forum Virium -klusteriin on luotu Terveellinen kaupunginosa -hanke, joka tarjoaa kunnille tavanomaisten pienten yksittäisprojektien sijaan mahdollisuuden ratkoa terveydenhuollon kasvavia haasteita yhteisvoimin useiden toimijoiden kanssa.
Esimerkki Vaasasta: On Kondishanke, mutta…mutta…mutta...kuuliko JJP
-
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/566-Tyytyvaeisiae-yrittaejiae.html
Hienoa, että pienyrittäjille ja heidän hökkelikylälleen löytyy kaupungista tilaa, mutta puolestani se tila voisi löytyä jostain muualta kuin noin keskeiseltä paikalta.
Jos se kauppakeskuskin joskus linja-autoaseman alueelle rakennetaan, niin keskustan painopiste tulee väkisinkin siirtymään torilta kohden rataa. Enkä sanoisi, että tuo opiston takainen alue on kovin edustavaa edes ehostuksen jälkeen. Vääränlainen alue väärässä kohtaa kaupunkia.
Kyllähän raha sitten aikoinaan huolehtii siitä, että alue tulee asianmukaiseen käyttöön, mutta nyt annettiin yrittäjille lahja kun annettiin näiden lunastaa tonttinsa.
-
Hienoa, että pienyrittäjille ja heidän hökkelikylälleen löytyy kaupungista tilaa, mutta puolestani se tila voisi löytyä jostain muualta kuin noin keskeiseltä paikalta.
Kyllähän raha sitten aikoinaan huolehtii siitä, että alue tulee asianmukaiseen käyttöön, mutta nyt annettiin yrittäjille lahja kun annettiin näiden lunastaa tonttinsa.
Samaa mieltä. Mielenkiinnolla odotan kuitenkin yrittäjien lupailemaa kasvojenkohotusta.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/aa-meili.gif)
Palaute: taisteluhanska heilahti
Seinäjoki on ottanut haasteen vastaan. Tänään kerrottiin Seinäjoella, että Halonen Oy. avaa myymälän kaupungissa. Seinäjoella toimitaan nyt kiihkeästi sen eteen että muutama muukin valtakunnallinen tai pohjpoismainen ketju siirtyisi sinne.
Hanska on heilahtanut. Miten Vaasa vastaa?
-
Marjatta Vehkaojalla oli aivan erinomainen yleisönosastokirjoitus eilen Pohjalaisessa. Sen Vaasan kannalta oleelliset asiat ovat tässä:
Onnea Spondalle
”Miksi hypermarkettimme - nykyajan "kansantavaratalot" - ovat jääneet kopioimaan toistensa konsepteja eivätkä halua hakea omaa profiiliaan ja kehittyä todellisiksi tavarataloiksi laadukkailla ja monipuolisilla valikoimillaan? On väärin uskotella asiakkaille, että valinnanvara automaattisesti lisääntyy myymälätilaa kasvattamalla.
Jos Suomeen mahtuu vain yksi todellinen tavarataloketju, Stockmann, olisi tietenkin tärkeää saada se myös Vaasaan. Vaasan Sokos-tavaratalo lopetti kauan sitten. Tuo 1960-luvulla suunniteltu konsepti ei kestänyt; tilat kävivät ahtaiksi ja osuuskaupan kriisi iski päälle. Pariinkymmeneen vuoteen ei liene vakavasti pohdittu tavaratalon saamista Vaasaan. Nyt olisi aika.
Kotimainen matkailu paljastaa, että "kauppakeskusmuseot" hallitsevat jo monia maisemia. Jotkut ovat jo antautuneet täydellisesti, jolloin turisti lisää kaasua ja ajaa ohi. Mutta piipahdetaanpa Zeppelinissä, kun kerran Oulun seudulla ollaan. Zeppelin oli kova sana 15 vuotta sitten, kun se avattiin. Vaikka laajennettunakin, aika on mielestäni ajanut täysin ohi tästä kauppakeskuksesta. Siellä on yksinkertaisesti liikaa tavaraa liian pienissä tiloissa, tilat ovat matalia ja käytäviä riittää, aulatiloissa on ruuan käryä.
Matka jatkuu. Piipahdetaan myös Tampereen lähellä Ideaparkissa, joka avattiin joulukuussa 2006. Ikävä todeta, mutta ei se paratiisi aukea täälläkään. Ankeus lyö vastaan jo monotonisessa ulkokuoressa. Tämähän näyttää ihan samalta kuin suuret teollisuushallit tai maaseutujen suursikalat. Kauppakeskuksen kaksikerroksisuus, pitkät käytävät ja rakennuksen leveä runko kääntävät suuruudenhulluuden sisätiloissakin ahdistavaksi.
En voisi millään kuvitella viettäväni aikaa Ideaparkissa yhtään enempää kuin on pakollista ostosten suorittamiseen. Minua ei kiinnosta vaeltaa vailla päivänvaloa satoja metrejä pitkiä käytäviä etsimässä tarvitsemiani liikkeitä. Sitten huomaan, ettei minua ylipäätään kiinnosta tämä kauppakeskuksen idea, jossa myymälät on järjestetty pilttuiksi loputtomien käytävien varaan. En todellakaan usko olevani yksin tämän mielipiteen kanssa.
Nykypolvet saarnaavat kestävästä kehityksestä, mutta pystymmekö luomaan kauppapaikkoja, joista ei tule kaupunkikuvaa rappeuttavia museoita? Haluammeko vaatia myös kauppapaikoilta arvokasta ulkonäköä ja kestävien materiaalien käyttöä? Meidän ei tarvitse hyväksyä kaupan yhä lyhyempään elinkaareen määrittelemää kertakäyttöisyyttä rakentaessamme kaupunkimme keskeisiä kortteleita.
On syytä toivottaa onnea Sponda Oy:lle, kun se nyt suunnittelee Vaasan kaupungin kanssa yhdessä uutta kauppapaikkaa. Toivottavasti partnerit yhdessä ymmärtävät hankkeen keskeisen sijainnin asettamat vaatimukset.”
-
Viisasta ajattelua - arvokkaalle ja keskeiselle tontille sen arvoinen rakennus - ei automarkettia (tai jotain sen muunnelmaa). Stockmann olisi merkittävä asia Vaasalle, mutta ovatko markkinat sittenkin liian pienet? Jos eivät, niin mistä kauppapaikka? Sampotalo vai linja-autoasema?
-
Stockmann olisi merkittävä asia Vaasalle, mutta ovatko markkinat sittenkin liian pienet? Jos eivät, niin mistä kauppapaikka? Sampotalo vai linja-autoasema?
Niin olisi. Stockmannille ei vain todennäköisisti löydy Vaasasta liiketilaa ilman mittavia keskustan kiinteistökauppoja tai vuokratilojen valtausta. Heille linja-autoasema on jo auttamattomasti periferiassa.
-
Eikös meillä alkaa olla jo näitä "tavallisia"marketteja ihan tarpeeksi.
Tämähän voisi olla sellainen ostosparatiisi missä on sopivan pieniä erikoisalan yrittäjiä ihan mistä päin mailmaa tahansa.
-
Stockmann toisi tullessaan Vaasaan oikean laatutavaraa myyvän tavaratalon. Siis oikean tavaratalon, jota täällä ei ole nähty sitten Sokoksen päivien. Vaasan nykyiset ”tavaratalot” ovat ruokaosaston ympärille kyhättyjä halpistavaran myymälöitä, joita kutsutaan marketeiksi. Nykytrendi taitaa kuitenkin suosia enemmän Galleria –tyyppisiä ratkaisuja.
-
Suomen Rehun rakennukset Vaasan Klemettiklssä saa purkaa. Museovirastolla ei ole vaateita rakennusten suhteen. Museovirasto kehoittaa kuitenkin harkitsemaan vuonna 1955 valmistunaeen erikoisrehutehtaan säilyttämistä.
SRV-yhtiö Viitoset Oy osti viiden hehtaarin alueen Suomen Rehulta joulukuun 29. 2006. Tuotanto alueella loppui vuoden 2006 keväällä. Tontin kaavoitus on kesken mutta sitä tullaan kiirehtimään. Purkutyöt käynnistyvät todennäköisesti heti kaavan valmistumisen jälkeen.
-
Museoviraston päätös on todella myönteinen asia koko Vaasalle. Nyt vain kaava nopeasti valmiiksi ja purkutyöt ja rakentaminen käyntiin.
Kysymys on isosta asiasa, johon ei kuulu vain Suomen Rehun alue, vaan koko Klemettilä. Näyttä hyvin todennäköiseltä että Vaasa tulee 20 vuoden tähtäimellä saamaan uuden keskustan.
-
Parempi edes nyt kuin ei milloinkaan. 50 vuotta sitten tämä olisi pitänyt tapahtua ja jättää keskusta rauhaan elementtitaloilta (mm. DDR-mäiseltä Rewell Centeriltä).
Useassa ruotsalaisessa kaupungissa vanha keskusta säilytettiin vanhoine rakennuksineen ja entisöitiin ja uusi kaupallinen keskus rakennettiin uuteen paikkaan.
-
Pohjanmaan Radio tänään:
Vaasa on huolissaan rakentamattomista tonteista. Kaupungin alueella on noin 125 rakentamatonta tonttia. Pääosin tontit sijaitsevat vanhoilla asuinalueilla.
Kaupunginhallitus päätti eilen selvittää tyhjien tonttien omistussuhteet. Omistajien kanssa tullaan myös keskustelemaan tonttien kohtalosta.
Kaupungin tahto on, että tonteille rakennettaisiin. Mikäli näin ei tapahdu voi kaupunki harkita rakentamiskehoituksen antamista."
-
Tein aikoina aloitteen asemakaava-alueella olevista rakentamattomista tonteista. Silloin niitä löytyi noin 300. Rakentamiskehoituksen antaminen ja rakennuksen valmiiksi saattamiseen kuluu aikaa. Aloitteeni kaatui kun syyksi löytyi rahapula.
Rakentamiskehoituksen jälkeen aikaa rakentamisen aloittamiseen annetaan 3 vuotta jonka jälkeen rakennuslupa on voimassa 5 vuotta.
Jos rakentamista ei aloiteta tässä ajassa syntyy kaupungille velvolisuus lunastaa ko tontti käypäänhintaan. Tarkoittaa markinahintaa.
Olen joka tapauksessa edelleen samaa mieltä Rakentamiskehoituksen antamisesta, sen pitkästä tiestä huolimatta. Sillä varsinkin omakotitonttien kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset eivät tule katettua kahdenkaan sukupolven aikana.
-
Voisiko kaupunki antaa myös korjauskehoituksia? Autiotalot (joita löytyy jopa Vöyrinkaupungilta) häiritsevät omaa silmää paljon enemmän kuin rakentamattomat tontit.
-
Tein aikoina aloitteen asemakaava-alueella olevista rakentamattomista tonteista. Silloin niitä löytyi noin 300. Rakentamiskehoituksen antaminen ja rakennuksen valmiiksi saattamiseen kuluu aikaa. Aloitteeni kaatui kun syyksi löytyi rahapula.
Onpas tässä varsin erikoinen “ongelma” Vaasalla. Rakentamattomia tontteja on liikaa!? Kustannussyistä asialle ei kuitenkaan haluta tehdä mitään.
Valitetaan tonttipulaa ja sitä, että kaupunkiin työn perässä muuttaville ei löydy rakennusmaata ja vanhojen talojen hinnat ovat pilvissä. Kuntaliitosten perään valitellaan kun veronmaksajat karkaavat naapurikuntiin.
Rakentamattomia tontteja on liikaa. Kustannussyistä asialle ei kuitenkaan tehdä mitään. Ihan sama miten monta kertaa tämän toistaa ääneen, ei siltikään mene meikäläisellä jakeluun.
Onko kyseessä puhdas aivopieru vai keinotekoisesti luotu puute rakennusmaasta? Onko tarkoituksena se, että rakennusliikkeille saadaan padottua reilusti kysyntää, jotta ylihinnoitellut asunnot viedään käsistä ilman sen kummempia ponnisteluita myynnin osalta?
-
Oletko lukenut tämän päivän Pohjalaisen ? Siellä asia selvitettiin aika hyvin. Siis yksityisillä ihmisillä on Vaasan kaupungin kaavoitetuilla alueilla 127 rakentamatonta tonttia. Jostain syytä näitä ei ole haluttu rakentaa tai myydä eteenpäin tontin tarpeessa oleville. Onkohan tässä varattu tonttia naapurille tai jotain tai sitten vain halutaan, että naapurit eivät ole heti tuvan klasin alla...
Joka tapauksessa kaupunki on päättänyt antaa näille tontinomistajille rakennuskehotuksen. Ellei mitään tapahdu on kaupungilla oikeus lunastaa tontti itselleen kolmen vuoden kuluttua markkinahintaan.
Ihan hyvältä vaikuttaa minusta. Saadaan nämä meidänkin naapuruston rakentamattomat pöheiköt siistittyä.
-
Kyllä tässä Vaasan tonttipulassa tulee meikäläinenkin vainoharhaiseksi, miettiessään syitä tähän tilanteesee. Syitä löytyy monen moista, mutta kyllä yksi syys omakotitonttien puutteeseen on ja tulee olemaan kaavoituksessa kerrostalojen ja yritystonttien suosiminen. Myös silllä on ollut ja on edelleen merkitystä kenen omistuksessa kaavoitettavat alueet ovat, eli maanhankinta kaupungin omistukseen on ollut "larskan" jälkeen jäissä.
Nyt on kuitenkin tulossa ajanjakso jolloin kerrostaloasunnot eivät käy kaupan kuten oli vielä vuosi sitten. Korkojen nousu ja inflatoorinen kehitys suunta on ajamassa kaiken rakkentamisen lamaan. Vain varakkaimmat ja hyvätuloiset pystyvat uudisrakentamiseen.
Tätä taustaa vasten on Vaasan kaupungin kaavoitus saatava vauhtiin myös omakotitonttien saamiseksi. Niitä tarvitaan seuraavan noususuhdanteen alettua, sillä maaseudun väki tuppaa silloin kaupunkiin. Siperia opettaa!
-
Suomen Rehun alueen vanhojen rakennusten purkutyöt alkavat joulukuussa. Varsinaisiin rakennustöihin SRV uskoo tämän hetken arvion mukaan pääsevänsä alkukesästä.
- Neuvottelemme parhaillaan useiden sekä liike- että toimitilojen käyttäjien kanssa, sanoo projektikehitysjohtaja Timo Palkonen SRV:stä.
-
Kenen aloitteesta ja miksi rantamyllyn siiloille haettiin aikoinaan museoviraston suojelupäätöstä?
-
Siilot suojeltiin asemakaavalla vuonna 2000 tarkoituksena muuttaa ne opiskelija-asunnoiksi. Kaavaa ei kuitenkaan ole toteutettu, sillä siilojen rakenteet todettiin kolme vuotta myöhemmin sisältävän terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja.
-
Topin Rinki
<>Topi Nieminen (77) muistaa että ajatus ”Topin Ringistä” syntyi joskus 1999 paikkeilla kun Vaasassa ryhdyttiin puhumaan automarkettien rakentamisesta Kivihakaan.
-Liikun mielelläni kaupungilla varsinkin kesäisin ja huomasin, että torinvarren rakenteesssa on mahdollisuus rakentaa kulkureitti, jota ihmiset voivat kulkea kuivin jaloin torin ympäri. Ajatuksenani oli, että keskustaan ostoksille ja viihtymään tulevat voivat jättää päällysvaatteensa autoon toriparkissa ja lähteä sen jälkeen vaeltelemaan<
Alatori
Olin eilen iltakävelyllä ja huomasin että Alatorin kauppiasgalleria oli avattu. Ensi tutustuminen ei juuri sykähdyttänyt mutta vaimo oli kovasti otettu uusista rättikaupoista.
Tässähän on nyt toteutuneena ainakin osa ns. Topin Ringistä. Kun vielä saadaan kulkuyhteys Vaasanpuistikon alitse Kauppa-halliin ja sieltä Kauppapuistikon alitse Kauppapuistikko 16:n Foorumiin (joka tulee tietysti kattaa) ja sieltä Reell Centeriin ja Rewel Centeristä Hartman Galleriaan ja sieltä Citariin niin Topin rinki on valmis ja Vaasalla on näyttää jotain sellaista mitä muuualla Suomaessa ei ole.
Topin Rinki
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/128-Topi-Nieminen.html
Kaj Ericsson
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/132-Kaj-Ericsson.html
-
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id81214.html
Vapaavuori: Ilmastonmuutoksesta täyskäännös kaavoitukseen
Julkaistu 29.01.2008, klo 14.10 (päivitetty 29.01.2008, klo 14.22)
Suuri osa Suomesta on rakennettu ilmastopoliittisesta näkökulmasta väärin, totesi asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) puheessaan Asuntomarkkinat 2008 -seminaarissa Helsingissä.
Asunnoista suuri osa on rakennettu autoilun ehdoilla, eikä ilmastoulottuvuutta ole otettu tosissaan, Vapaavuori sanoi. Koska yhdyskuntarakenne on hajallaan, ei esimerkiksi autokannan kehitys vähennä ilmastopäästöjä, sillä autoilun kasvu syö päästövähennykset.
Vapaavuoren mukaan ilmastohaaste vaatii Suomelta voimakasta suunnanmuutosta kaavoitukseen. Kaupunkirakennetta on tiivistettävä siten, että joukkoliikenteen käyttäminen olisi helpompaa ja tarve oman auton käyttöön pienempi.
Jos autoilu ei näillä keinoin vähene riittävästi, on hänen mukaansa tarkasteltava järeämpiäkin keinoja, kuten ruuhkamaksuja. Jos ruuhkamaksuihin päädytään, ne tulisi kohdentaa pääkaupunkiseudun ulkokehälle, ministeri esitti.
Vapaavuori esittää myös raideliikenteen käytön lisäämistä ja uusia raideliikenneyhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asuntotuotantoa on keskitettävä kasvukeskuksiin ja niissä on painotettava joukkoliikenneyhteyksien varrelle sijoittuvaa täydennysrakentamista.
Suomen yhdyskuntarakenne on Vapaavuoren mukaan hajautunut monista eri syistä. Kuntarakenne on pirstaleinen ja ylikunnallinen suunnittelu riittämätöntä. Kuntien maapolitiikka on passiivista ja päätöksenteko lyhytjänteistä. Päättäjillä ei ole liioin ollut riittävää ymmärrystä ja tietoa niistä kustannuksista, joita yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa. Hajautumista lisäävät eräät verosubventiot sekä kansanluonne ja kulttuuri.
Ruotsissa ja Norjassa taajamien väestötiheys oli vuonna 2000 noin 2,5-kertainen Suomeen verrattuna.
Vaasallakin on raiteet käytössä, jos kuntaliitosten jälkeen on kiinnostusta niitä hyödyntää. Periaatteessa rakentamisen voisi keskittää radan varteen aina Tervajoelle saakka, pidemmällekin. Tervajoelta on vajaa puolen tunnin junamatka Vaasan keskustaan. Rakennettavaa maata riittäisi nykykasvuvauhdilla ikuisuudeksi.
-
Tätä Vapaavuoren avausta kun miettii on vaasalaisten mukavihreiden politiikka vähintäänkin erikoista.
Miksi estää kaavoitus kaupungin alueella? RKP:n pyhällä maalla, pari kilsaa torilta, löytyy tilaa asuttaa vaikka koko Pohjanmaan väestö. Radan varteen, kuten lammaspaimen ehdotti, voitaisiin asuttaa toinen mokoma. Ei täällä tilasta ole puutetta. Jos siltä tuntuu, karttaa vilkaisemalla voi tilanteen todeta verraten helposti.
Vaikuttaa siltä, että kaavoitusta jarrutetaan ja sabotoidaan järjestelmällisesti. Miksi? Jotta kourallinen rakennusliikkeitä saisi hankkeistaan mahdollisimman kovan tuoton? Jotta Vaasan alueelle ei muuttaisi lisää suomenkielistä väestöä? Joku muu yhtä absurdi ja tyhjästä tempaistu perusteeton väite?
-
Valitetaan tonttipulaa ja sitä, että kaupunkiin työn perässä muuttaville ei löydy rakennusmaata ja vanhojen talojen hinnat ovat pilvissä. Kuntaliitosten perään valitellaan kun veronmaksajat karkaavat naapurikuntiin.
Tämä ongelma on maan laajuinen, markkina ei kykene toimimaan kun suomen keskusjohtoinen yhteiskuntarakenne, markkinatalouden rinnalla, syö suurimman osan talouskasvusta ja tuottavuuden kasvusta. Siksi kun ylläpidetään rakenteita joilla ei kukaan mitään tee, eikä tarvitse. Rakennustoiminnan/tukijärjestelmien kautta yhteiskunta saa merkittävässä määrin sitä tuloa joka nostaa yleisiä kustannuksia, mutta ei tuota lisäarvoa tuottavuuden paranemisena. Jota voisi olla esimerkiksi yhteiskuntarakenteen tiivistyminen. Tuo taas toteutuakseen tarvitsisi kohtuullisen hintaisia asuntoja joita markkina voisi hyödyntää, eli hinta ei olisi ostajan ulottumattomissa.
Nyt järjestelmä on viritetty lähinnä instituutionaalisia tarkoitusperiä tukevaksi. Joista merkittävimpiä ovat eläkesäätiöt, ja vakuutustoiminta. Kun markkinatalous kohtaa nuo loputkin linnakkeet niin kansallisvarallisuudet saattavat hävitä kuin tuhka tuuleen. Siksi hallittu järjestelmän purku pitäisi tehdä viipymättä, riskeerata ei saisi enään yhtään. Viivytelty on jo viisitoista vuotta, täysin suotta. Kyllä suomessa voidaan turvallisesti siirtyä normaaliin oikeistolaiseen talous ja sosiaali politiikkaan.
-
Vaasan keskustan pysäköintiongelmat saattavat ratketa kerralla vuoteen 2010 tai 2012 mennessä. Maan alle ja päälle suunnitteilla olvien parkkihallien ja pysäköintitalojen lisäksi kaupunginvaltuutettu Heikki Lamminmäki ehdottaa palokatuja pysäköintialueiksi.
Pisimmällä suunnitelmat ovat rakentaa n. 400 auton pysäköintihalli Rauhankadun ja Vaaanpuistikon yhdistävän palokadun alle. Tämän lisäksi on julkisuudessa ollut kaksi muuta suunnitelmaa: yksi pysäköintihalli tulisi teatterin kortteliin ja toinen kirjastoa vastapäätä radan varteen.
Kolmas on vielä julkistamaton jättimäinen suunnitelma n. tuhannen autopaikan rakentamisesta Halpa-Halli - Wasa Gallerian alueelle maan alle.
-Suunnitelmissa on n. 400 velvoitepaikan ja n. 600 vapaan paikan rakentaminen sanoi toimitusjohtaja Pentti Tarpio tänään aamulle.
Blogin juttu:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/621-Palokaadaut-parkkipaikoiksi.html
-
Jassoo. vaasalaisia.info tempaisi taas kerran skoopin:
"Kolmas on vielä julkistamaton jättimäinen suunnitelma n. tuhannen autopaikan rakentamisesta Halpa-Halli - Wasa Gallerian alueelle maan alle.
-Suunnitelmissa on n. 400 velvoitepaikan ja n. 600 vapaan paikan rakentaminen sanoi toimitusjohtaja Pentti Tarpio tänään aamulle."
Mitä tämä tarkoittaa muuta kuin että parkkiluolasto (onko termi oikea?) levittäytyisi Asemakadun - Vaasanpuistikon risteyksestä aina Rewell Centerin takaseinään saakka niin syvällä että sieltä nouistaisiin ylös Rewelliin tai toriparkkiin?
Nyt suunnitteilla olevat pysäköintihallait, pysäköintialueet ja -talot ovat vain postimerkkisuunnitelmia.
Nyt viimeistään koko pysäköintiongelma ja keskustan laajentuminen olisi nähtävä yhtenä kokonaisuutena.
-
Olipas hieno, sykähdyttävä uutinen! Toivottavasti suunnitelma saa arvoisensa vastaanoton; tässä on todellinen vastaus moneen ongelmaan ja se olisi toteutuessaan yksi todella tärkeä elementti keskustan pysyvässä kehittymisessä!
-
Aivan käsittämätöntä että tässä parkkipaikkajutussa ei ole kysytty Vaasan suuren vsionäärin Jorma J. Pitkämäen mielipidettä.
Blogissa aikoinaan julkaistusta Pitkämäen haastattelusta voi lukea että esimerkiksi Kondishankkeen eteneminen on kiinni parkkipaikoista ja tänään sitten kuultiin Pentti Tarpion vastaus.
Pitkämäki uskoo autoihin ja kaupungin kasvuun. Se on vain positiivista Muutoinkin on tämä päivän uutisten perusteella syytä lukea mitä paikallinen oraakkeli ennustaa.
Blogin juttu
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/144-Jorma-Pitkaemaeki.html
-
kaupunginvaltuutettu Heikki Lamminmäki ehdottaa palokatuja pysäköintialueiksi.
Tuota en pidä hyvänä ajatuksena. Keskustan kerrotalojen pihat ovat usein ihmisille kelpaamattomia, pieniä ja autojen täyttämiä. Palokadut voivat olla viihtyisiä IHMISILLE ja ennen kaikkea lapsille tarkoittuja, autoista vapautettuja alueita. Talvella sitten osin veneiden säilytyspaikkoja.
Itse kuljen paljon palokatuja pitkin ja niin tekevät monet muutkin. Koiren ja kissojen ulkoiluttajia näkee aina. Olisi harmillista jos ne olisivat vain asvaltoituja P-alueita.
-
Ei pojat enää pelaa futista pränkillä, eivätkä tytöt hyppää naurua tai "rinttaa". Ei palokatujen tarvitse olla asvaltilla päällystetyjä. Niistä voisi kehittää todelisia keitaita penkkeineen, istutuksineen ja autopaikkoineen.
Taitavalla suunnittelulla niistä saisi todellisia keitaita Vaasaan. Palokadut voisi yhdistää taitavasti tonttien läpi kulkeviin kujantaisiin ja näin kaupungin sisäinen liikenne saisi aivan uuden ulottuvuuden.
-
Suunnitella voi kaikkea... Jopa tarjoutua itse rahoittamaan ja tekemäänkin kaikkea...
Mutta tämän "mädän"kaupungin "käsijarru"päättäjät kumoaa kuitenkin sen asian... Ei täällä mitään uutta saa tehdä...Annetaan jopa uskoa ja rohkaistaan projekteja... Sitte käännetään kelkka ja vedetään matto jalkojenalta ku pitäis alkaa oikeen toimiin... Kaikki jotka tietää mitä muualla maakunnassa tapahtuu tietää sen...
Seinäjoki tulee ajamaan Vaasan ohi muutaman vuoden kuluttua pohjanmaan johtavana kaupunkina joka osin... Siellä sentään laajennutaan , annetaan yhteisöjen ja yritysten toteuttaa innovaatioitaan... Mutta ei täällä... Miksiköhän...? Olen miettiny monesti olisko se tää RKP..?
En tiedä... Mietin yhä asioita...
-
Palokatuja käytetään jo nyt aika paljon pysäköintiin. Palokatuja voisi kuitenkin hyödyntää paljon paremmin rakentamalla parkkitilat palokatujen alle. Tällöin pysäköinti ei edes estäisi virkistyskäyttöä.
-
Voisiko kaupunki antaa myös korjauskehoituksia? Autiotalot (joita löytyy jopa Vöyrinkaupungilta) häiritsevät omaa silmää paljon enemmän kuin rakentamattomat tontit.
Voi toki antaa korjauskehotuksia, jopa uhkasakon uhalla! Laki velvoittaa pitämään rakennukset kunnossa.
Vaasassa on vaan tapana olla antamatta ja sitten itkeä, että talo pitää saada purkaa kun on niin huonossa kunnossa. Tässä vaiheessa on grynderi ostanut talon tai tehnyt esisopimuksen tontin ostosta, jos talo saadaan purettua.
Koulukatu 47:ssa on Konte ostanut 1/3 kiinteistöstä eräältä perikunnalta. Asumiskelpoiset talot on tyhjätty ja vuosikausia on purkua yritetty.
Kaupunginhallitus YKSIMIELISESTI HEIKKI KOUHIN PUHEENJOHTAJUUDELLA päätti hyväksyä asemakaavan, jolla kaikki tontilla olevat talot (museoviranomaisten vaatimusten mukaisesti) suojellaan.
Asia pantiin kouhilaisten toimesta nyt kuitenkin pöydälle valtuustossa vaikka asian piti olla loppuunkäistelty ja kopautusta vaille.
-
Palokatuja käytetään jo nyt aika paljon pysäköintiin. Palokatuja voisi kuitenkin hyödyntää paljon paremmin rakentamalla parkkitilat palokatujen alle. Tällöin pysäköinti ei edes estäisi virkistyskäyttöä.
Ainakin minä kannatan Osalan ensimmäistä pointtia (toisesta en oikein ymmärtänyt mitään) ja Jarton mielipidettä: Palokadut on rauhoitettava virkistyskäyttöä varten, ja suunniteltava myös leikkikentiksi lapsille! Nythän Vaasasta on hävinnyt monta rakennettua ja luonnollista lasten leikkipaikkaa, ja miten saamme nuoret lapsiperheet viihtymään kaupungissa ellei siellä ole vehreitä tiloja temmellykseen ja turvallisia paikkoja leikkeihin?
(tutustukaa muuten hienoon suomalaiseen vientituotteeseen Lappsetiin: www.lappset.fi (http://www.lappset.fi))
Ja myös tästä näkökulmasta Tarpion suunnitelma on aivan loistava: tuhat autopaikkaa maan alle! Kauppiaat hyötyvät kun väki voi ajaa galleroiden alle ostoksille, keskustan ilmanlaatu paranee kun liikenne vähenee ruuhkaisilla osuuksilla, kaduilla on vähemmän autoja, ja lapsilla on enemmän tilaa leikkiä.
Eli autot maan alle, ja lapsille kunnon leikkialueet palokaduille, kiitos! Toivottavasti Pitkämäki nyt lunastaa lupauksensa, käärii hihansa, ja aloittaa hommat Tarpion kanssa!
-
Palokatuja käytetään jo nyt aika paljon pysäköintiin. Palokatuja voisi kuitenkin hyödyntää paljon paremmin rakentamalla parkkitilat palokatujen alle. Tällöin pysäköinti ei edes estäisi virkistyskäyttöä.
Tästä olen samaa mieltä mutta kuka on valmis maksamaan jos kerran saa ilmaiseksi pränkillä nyt pysäkäköidä?
Espoossa maksaa autopaikka taivasalla talon pihalla 15 000 €! Sen päälle tuleevielä vuokra puhtaanapidosta ja sähköstä.
Jos vaikka ajateltaisiin, että oma autopaikka Vaasassa palokadulla olisi vaikka 5000 €:n arvoinen niin siitä pitäisi periä 5% vuosivuokraa = 250 €.
TYLY;Niistä voisi kehittää todelisia keitaita penkkeineen, istutuksineen ja autopaikkoineen.
kun on katsonut näitä toteutuksia niin vanhat hienot puut kaadetaan ja asvalttia tilalle. Idylli on kaukana (Käykää latsomassa vaikka Museokadun-Kirjastokadun-Raastuvankadun-Kirkkiopuistikon kallista toteutusta. Mahtava piilipuu kaatui...Naapurit surivat ja protestoivat mutta moottorisaha vaan lauloi. Noita samoja kallita toteutuksia on tarkoitus vuosittain jatkaa mutta kyllä niistä on idylli kaukana!
Vanha kunnon päällystämätön pränkki olisi halpa ja hyvä: saisi toki olla (omena/kirsikka)puita ja (marja)pensaita, penkkejä - ja sitten talvella veneitä.
-
Autoille rakennetaan maanalaisia parkkiluolia miljooni ja miljoonia syydetään olemattomaan nämäkin rahat joukkoliikenteen kehittämiseen.
Auto, meidän pyhä saastuttava peltilehmä alkaa olla mailmassa jo historiaa sillä öljy loppuu ja muukin saastuttaminen alkaa maksamaan.
Ajatukset ja teot pitäisi saada alulle niin että miten joukkoliikenettä kehitämällä tässä kaupunkissa päästäisiin eteenpäin.
-
Autoille rakennetaan maanalaisia parkkiluolia miljooni ja miljoonia syydetään olemattomaan nämäkin rahat joukkoliikenteen kehittämiseen.
Eikö Tarpio nimenomaan ole valmis rahoittamaan näitä paikkoja?? Näin minä sen ymmärsin; ei mene veromarkkaakaan noihin satoihin p-paikkoihin.
Ajatukset ja teot pitäisi saada alulle niin että miten joukkoliikenettä kehitämällä tässä kaupunkissa päästäisiin eteenpäin.
Hörppäsin aamukahvit kurkkuuni, enkä meinannut todeksi uskoa, kun vähän aikaa sitten luin että Pajunen halusi lisää autoja Helsingin keskustaan. Ennen kuin luin sanoman tarkkaan, ja rupesin miettimään. Ja näinhän se menee:
Enemmän p-paikkoja keskustoihin, nimenomaan maan alle, tuo hallittua autoliikennettä sinne. Näin kauppiaat keskustoissakin pärjäävät kilpailussa, hypermarkettien ekspansio tyrehtyy, ja kaupunkien keskustat vilkastuvat.
Eli paradoksi on että kun autoileville saadan paremmat olosuhteet keskustoihin, (paljon hyviä, isoja, turvallisia hallipaikkoja maan alle) niin myös autottomien tilanne paranee.
kun on katsonut näitä toteutuksia niin vanhat hienot puut kaadetaan ja asvalttia tilalle. Idylli on kaukana (Käykää latsomassa vaikka Museokadun-Kirjastokadun-Raastuvankadun-Kirkkiopuistikon kallista toteutusta. Mahtava piilipuu kaatui...Naapurit surivat ja protestoivat mutta moottorisaha vaan lauloi. Noita samoja kallita toteutuksia on tarkoitus vuosittain jatkaa mutta kyllä niistä on idylli kaukana!
Totta. Toivoisi että vanhoilla hienoilla jalopuilla olisi jokin arvo nykypäivänäkin... Vaan ei näytä olevan.
-
Aivan. Autojen paikka on maan alla, ihmisten maan päällä. Juuri tästä syystä aikoinaan pidin P-luolaa torin alla hyvänä keksintönä (ihan totta!). Nyt on vaan toteutus vähän kesken, sillä autot pörräävät ja parkkeeraavat sekä torin alla ETTÄ päällä.
Myös se taitaa olla mahdollista, jopa todennäköistä, että parin vuosikymmenen päästä voi yksityisautoilu olla historiaa tässä mittakaavassa. Jos yksityisrahoituksella (kiinteistönomistajat, autoilijat) tehdyt P-luolat tuolloin ovat jäämässä vajaaseen käytöön, niin kyllä niille muuta käyttöä keksitään.
Maanalaisten parkkiluolastojen rakentamiseen en usko löytyvän lainkaan vastustusta. Ne voidaan rakentaa myös täysin tunnelilouhostekniikalla, jopa olemassaolevien rakennusten alle (esim. Elili P-luola Hgin keskustassa). Siitä vaan suunnittelemaan!
-
Olipas hieno, sykähdyttävä uutinen! Toivottavasti suunnitelma saa arvoisensa vastaanoton; tässä on todellinen vastaus moneen ongelmaan ja se olisi toteutuessaan yksi todella tärkeä elementti keskustan pysyvässä kehittymisessä!
Aivan samaa mieltä Vilperin kanssa. Tämä on todella suuren luokan suunnitelma, joka toteutuessaan kehittäisi keskustaa kovalla vauhdilla.
Toriparkki on todellakin liian ahdas jo nykyiselle autokannalle, joten mainittu kokonaisratkaisu jossa Vaasanpuistikko-Rauhankatu ja Galleria Wasa-kortteli ovat parkkiluolastoja, on kerta kaikkiaan huikea.
Puhumattakaan välillisistä hyödyistä kauppiaille ja asukkaille.
-
Aivan samaa mieltä Vilperin kanssa. Tämä on todella suuren luokan suunnitelma, joka toteutuessaan kehittäisi keskustaa kovalla vauhdilla.
Toriparkki on todellakin liian ahdas jo nykyiselle autokannalle, joten mainittu kokonaisratkaisu jossa Vaasanpuistikko-Rauhankatu ja Galleria Wasa-kortteli ovat parkkiluolastoja, on kerta kaikkiaan huikea.
Puhumattakaan välillisistä hyödyistä kauppiaille ja asukkaille.
Aika pitkälle samaa mieltä asiasta. Ainakin siltä osin, että keskustan vetovoimaa tulee tukea voimakkaasti useilla erilaisilla keinoilla. En suoraan sanottuna ymmärrä tätä kaupunkisuunnittelua, kun jatkuvasti saa lukea paikallislehdistä, että Kivihakaan ja ties mihin rakennetaan taas lisää megaluokan liiketiloja. Ne vievät (tai ovat jo vieneet) keskustan kaupunkimaisen elävyyden. Ei-vaasalaiset jaksavat kyllä jatkuvasti muistuttaa, kuinka kuolleelta keskustamme usein näyttää.
Nykyisillä rakennuskustannuksilla kannattaisi kuitenkin vakavasti harkita rahan (oli se sitten julkista tai yksityistä) sijoittamista kaupungin joukkoliikenteen kehittämiseen. Euroopassa on monia Vaasan kokoisia kaupunkeja, joissa joukkoliikenne toimii aidosti. Miksi se ei siis voisi toimia täälläkin? Mielestäni se vaatii vahvasti kaupunkivetoisen (-omisteisen) liikennöitsijän, joka satsaa kerralla kunnolla reittiverkoston ja kaluston kehittämiseen. Tarkoitan nyt luokkaa min. kolme kertaa nykyinen liikenne - niin että jopa Västervikistä Runsorissa työssä käyvät harkitsisivat vakavasti julkisen liikenteen käyttöä. Linjojen lähtiessä keskustasta/kulkiessa sen kautta, toimisi myös kaupungin keskustan elävöittäminen vähän kuin siinä samalla.
Asiakasvirtoja keskustaan, ei Kivihakaan.
-
Tämä oli nyt todellakin aikamoinen uutinen.
Tällainen suunnittelu ratkaisee parkkiongelmat Vaasassa kertaheitolla vuosikausiksi eteenpäin. Monet muut kaupungit tulevat kadehtimaan tuota Vaasan ratkaisua. Liike-elämä keskustassa piristyisi melkoisesti, yrittäjät ja asiakkaat hyötyisivät huomattavasti uusista parkkipaikoista. Ei olisi enää joka nurkassa pienten parkkikellareiden kammottavia sisäänajokuiluja.
Ymmärrän hyvin Jorma Kovasen pessimismin tässä asiassa, mutta en todellakaan usko, että
Vaasan viranomaiset haluaisivat missata tämän mahdollisuuden. Tämä ei ilmeisesti edes tulisi maksamaan kaupungille penniäkään. Puhuttaessa Seinäjoesta, olen täysin eri mieltä J.Kovasen kanssa. Seinäjoella tullaan vielä itkemään Vaasan painellessa ohi myös tässä asiassa.
ps.. Huhuu...Kuuliko Pohjalainen ja Vbl.
-
Kondishankkeessa on käynnissä asemakaavoitusta edeltävä selvitysvaihe, jossa suunnittelutoimisto Saraco D&M Oy laatii tarvittavat suunnitelmat. Yksi tämän selvitystyön osa-alue on hankkeen edellyttämät pysäköintijärjestelyt.
Ajatus pysäköinnin sijoittamisesta Vaasanpuistikon alle lähti Vaasalaisia.infon tekemästä kehitysjohtaja Jorma J Pitkämäen henkilöhaastattelusta. Vaasan keskusta tarvitsee lisää pysäköintimahdollisuuksia ja niiden sijoittaminen on järkevintä ratkaista maan alla. Jos asia ratkaistaa pysäköintiluolana, ei rakentaminen edellytä Vaasanpuistikolla olevien putkien, kaapeleiden ja muun tekniikan siirtämistä ja koko työ voidaan toteuttaa tunnelitekniikalla häiritsemättä koko keskustan elämää. Asia ratkennee suunitelmien edetessä.
Vaikka Kondishanke ei ole mikään jättihanke edes Vaasassa esiteltyjen muiden hankkeiden rinnalla, merkitsee se toteutuessaan satojen pysäköintipaikkojen rakentamista sekä velvoitepaikkoina että asiakaspaikkoina. Lisätarvetta tulee vielä Matkakeskuksesta ja muista ydinkeskustan tarpeista. Meillä kaikilla on tällä hetkellä pulaa pysäköintipaikoista.
Hyvät pysäköintijärjestelyt helpottavat myös liikenteen sujumista ratkaisevasti. Siksi suunnitelmat on laadittava huolella. Tarkoitus on esitellä Saraco D&M Oy:n suunnitelmat kaupungille heti niiden valmistuttua lähiviikkojen aikana.
Pentti Tarpio
-
Kiinnostuin aiheesta sen verran että kävin googlettamassa että mikä tämä Saraco oikein on ja tulos hiukan hämmästytti.
Sracolla on ollut varsin mittaviä hankkeita mm. Microsoftin Suomen päämajan suunnittelu ja rakentaminen, Kone Oy:n kotimaantoimintojen pääkonttori, Telia-talo Kampissa Helsingissä ja Varman pääkonttorin tehostaminen. Kaikki suuria ja paljon julkisuutta saaneita hankkeita.
Saraco on 1992 perustettu rakennuttajatoimisto, jonka omistaa arkkitehti Juha Sarakorpi. Tämä on nyt ilmeisesti se Jorma J. Pitkämäen manaama rakennuttaja, joka toimii linkkina Vaasan kaupungin ja Kondishankkeen välillä.
Miten tahansa, maan ehdotonta huippua. Näyttöjen perusteella tästä voi vielä jotain tullakin.
-
Kiinnostuin aiheesta sen verran että kävin googlettamassa että mikä tämä Saraco oikein on ja tulos hiukan hämmästytti.
Sracolla on ollut varsin mittaviä hankkeita mm. Microsoftin Suomen päämajan suunnittelu ja rakentaminen, Kone Oy:n kotimaantoimintojen pääkonttori, Telia-talo Kampissa Helsingissä ja Varman pääkonttorin tehostaminen. Kaikki suuria ja paljon julkisuutta saaneita hankkeita.
Saraco on 1992 perustettu rakennuttajatoimisto, jonka omistaa arkkitehti Juha Sarakorpi. Tämä on nyt ilmeisesti se Jorma J. Pitkämäen manaama rakennuttaja, joka toimii linkkina Vaasan kaupungin ja Kondishankkeen välillä.
Miten tahansa, maan ehdotonta huippua. Näyttöjen perusteella tästä voi vielä jotain tullakin.
Kondishanke olisi katsottava ensimmäisenä, ennen kuin edetään muissa parkkitilasuunnitelmissa. Keskustan toimivuuden kannalta tämä suunnitelma on mielistäni ehdoton ykkönen mm. toteuttamismenetelmän takia. Tarpion firma on saanut Black Jackin jo nyt nostettua "rappiotilasta". Kehittyäkseen kortteli tarvitsee kuitenkin nykyiset suunitelmat. Koko kortteli nykyisellään edustaa 70-luvun epäonnistunutta kaupunkisuunnittelua. Toivottavasti Kondis korjaa yhden Vaasan toimimattomimmista rumiluskortteleista. Vaadin; Saraco ja Tarpiot kaupungin "erityissuijeluun".
-
Ensimmäinen kerta vuosiin kun jokin hanke panee todella mielikuvituksen liikkeelle. Olen täydellisesti samaa mieltä fableablen kanssa että tämä Vaasanpuistikon parkkiluola olisi toteutettava ensimmäisenä ja vasta sen jälkeen muut postimerkkisuunnitelmat.
Näen selvästi että tässä on kehitteillä valtimo, aortta - vai miksi sitä sanoisi. Tästä aortasta sitten haaraantu muita pienenpiä valtimosuonia, jotka ulottuvat entisestä Matkahuollosta Airaksisen tulevaan tornitaloon, teatterin alle tulevaa parkkihalliin, Kauppapuistikko 16 foorumiin ja yhdistyy Rauhankatu-Vaasanpuistikko parkkiluolaan jne.
Näen selvästi sieluni silmin laajan ja avaran luolastokäytävän, maanalaisen Avenuen, jota pitkin ihmiset kulkevat ja josta haaraautuu kujia Rewell Centeriin, HS Centeriin, Hartman Galleriaan, Keskustan Citymarkettiin ja Rautatieasemalle. Tietysti myös Kondis palvelutaloon ja HalpaHalliin sekä Waasa Galleriaan.
Hyvin toteutettuna suunnitelma poistaisi kaeskustan pysäköintingelmat vuosikymmeniksi. Jos luolasto louhitaan 8-18 metrin syvyyteen niin sehän merkitsee pysäköintitilaa kahdessa kerroksessa.
Nousut tulisi suunnitella huolella ja eihän mikään estä että jossakin nousun puolivälissä on oma luolansa erikismyymälöille jne.
Sorry nyt mutta aihe todella innostaa.
-
Ajatukset ja teot pitäisi saada alulle niin että miten joukkoliikenettä kehitämällä tässä kaupunkissa päästäisiin eteenpäin.
Hörppäsin aamukahvit kurkkuuni, enkä meinannut todeksi uskoa, kun vähän aikaa sitten luin että Pajunen halusi lisää autoja Helsingin keskustaan. Ennen kuin luin sanoman tarkkaan, ja rupesin miettimään. Ja näinhän se menee:
Enemmän p-paikkoja keskustoihin, nimenomaan maan alle, tuo hallittua autoliikennettä sinne. Näin kauppiaat keskustoissakin pärjäävät kilpailussa, hypermarkettien ekspansio tyrehtyy, ja kaupunkien keskustat vilkastuvat.
Eli paradoksi on että kun autoileville saadan paremmat olosuhteet keskustoihin, (paljon hyviä, isoja, turvallisia hallipaikkoja maan alle) niin myös autottomien tilanne paranee.
Pajusen haluilla ei ole mitään merkitystä, koska vihreät ja vasemmisto, jopa SDP, pitävät joukkoliikennettä ensisijaisena yksityisautoiluun nähden - Helsingissä siis. Siksi toisekseen idea on muutoinkin naurettava, sillä se vaatisi parkkipaikkojen lisäksi todella suuria investointaja myös väyliin. Parkkipaikoilla yksin ei tee mitään, niille tarvitsee olla myös kulkuväylä ja Helsinginniemen sisääntuloväylät ovat täysin kuormitettuja jo nykyisellään. Mitään paradoksia ei siis ole. Autottomien tilanne ei maanalaisista parkkipaikoista parane, päinvastoin, parkkipaikkoihin laitetut rahat ovat suurella todennäköisyydellä joukkoliikenteen kehittämisestä pois.
En muutoinkaan ymmärrä, miksi autot on ehdoin tahdoin saatava keskustaan tilaa viemään ja ilmaa pilaamaan. Helsingissä on toimiva ja edullinen joukkoliikenne, joka kuljettaa keskustaan ja pois joutuisasti kaikista suunnista. Pidempää tulevat voivat jättää autonsa liityntäpysäköintiin ja jatkaa ydinkeskustaan lähijunalla tai metrolla. Useimmiten näille pidempää tuleville kyllä riittä kehävarsien kauppakeskukset Henkka&Maukkoineen ynnä lukuisine muine tusinakauppaketjuineen. Tuskin hypermarketeissa autoineen asioiva tuulipukukansa edes tulisi Helsingin keskustaan, vaikka se olisikin nykyistä helpompaa. Mitä siellä heille edes olisi? Ei Citymarkettia, ei Prismaa...
Jos taas kauppiaita ei kiinnosta keskustassa liikettä pitää, jos kantakaupungin väestö ei muodosta riittävää asiakaspohjaa, niin mitään pakkoa ei ole bisnestä keskustassa pyörittää. Vaikea on kuitenkin uskoa, ettei kauppa Helsingin keskustassa kannattaisi, sen verran paljon siellä erikoisliikkeitä on.
Keskustaa, on sitten kyse mistä hyvänsä kaupungista, pitäisi rakentaa ja kehittää sen omilla ehdoilla. Näkökulman tarvitsee olla, miten keskustasta saisi viihtyisämmän ja toimivamman. Jos otetaan lähtökohdaksi, että miten taajaman laidalla pientalossa elävä farmarivolvoilija saadaan keskustaan, mennään metsään. Muutenkin lähes absurdia, että keskustan ulkopuolella asuvan tarpeet ja toiveet ajavat, kirjaimellisesti, keskustassa asuvan tarpeiden ja toiveiden yli.
-
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id81214.html
Vaasallakin on raiteet käytössä, jos kuntaliitosten jälkeen on kiinnostusta niitä hyödyntää. Periaatteessa rakentamisen voisi keskittää radan varteen aina Tervajoelle saakka, pidemmällekin. Tervajoelta on vajaa puolen tunnin junamatka Vaasan keskustaan. Rakennettavaa maata riittäisi nykykasvuvauhdilla ikuisuudeksi.
Tämä visio on kyllä kannatettava. Pendelöinti ja joukkoliikenne yleensäkin kaipaisi kehitystä näillä seuduilla. Myös sivuraide Tuovilan ja Runosorin kohdalla teollisuudelle soisi toteuttavan. Näin saataisiin radalle lisää käyttöä. Toivottavasti kehitys kulkee tähän suuntaan.
-
Tämä visio on kyllä kannatettava. Pendelöinti ja joukkoliikenne yleensäkin kaipaisi kehitystä näillä seuduilla. Myös sivuraide Tuovilan ja Runosorin kohdalla teollisuudelle soisi toteuttavan. Näin saataisiin radalle lisää käyttöä. Toivottavasti kehitys kulkee tähän suuntaan.
Vaasaa olisi helppo rakentaa radan ja esimerkiksi kiskobussien ympärille, jos vain olisi halua. Rata on valmiina, ei tarvitsisi kuin rakentaa pysäkit ja keskittää rakentaminen radan mukaan, Vaskiluodosta Tervajoelle. Mutta mitä nyt on kuullut näistä linja-autoaseman ja Pohjanmaan lihan alueen suunnitelmista, sitä halua ei taida olla. Alueelle pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän kerrosneliömetrejä.
Siksi toisekseen ensin pitäisi vapauttaa kiskojen matkustajaliikenne kilpailulle...
-
(http://www.dvdplaza.fi/galleria/uploads/36032/vaasan_keskustan_parkkihallit.jpg)
Kaikki Vaasan keskustan alueen maanalaiset parkkihallit pitää tietenkin yhdistää auton ajettavilla tunneleilla, jotta asiakas voi vaihtaa parkkihallia havaitessaan parkkihallin olevan täynnä. Aiemmin ihmettelin montako markettia Vaasaan oikein rakennetaan, eihän täällä ole kuin 58 000 vaasalaista, mutta sitten vaasalaisia.info sivuilta luin Merenkurkun sillasta, joka toisi aivan uudenlaiset säpinät Vaasaan.
Parkkihalleja todella tarvitaan mikäli aiotaan rakentaa 80 kilometriä pitkä silta Vaasasta Ruotsin puolelle. Vaasan, jos kenen pitää pitää asiaa esillä, kunnes se alkaa tuntua järkevältä ja toteutettavalta muidenkin mielestä. Ainakin minun mielestäni silta on Vaasan olemassaolon edellytys, ilman sitä seutu näivettyy takapajulaksi, jossa ei ole mitään merkittävää teollisuutta. Merenkurkun silta on erittäin tärkeä hanke Vaasalle.
(http://www.dvdplaza.fi/galleria/uploads/36032/merenkurkun_sillan_tiest_.jpg)
Vaasan ympäri voisi rakentaa kehätien Vaskiluodosta Raippaluotoon. Kokkolantie ja moottoritie saisi siinä samalla liittymän molempiin suuntiin. Mielestäni Vaasan keskustaa suorastaan ruuhkautetaan maantielinjauksilla. Kummallista ettei Vaasaa voi kiertää. Kaikki tiet vievät keskustaan. Kehätie vähentäisi keskustan läpiajoa kaupungin ruuhkissa.
Silta voitaisiin mielestäni rakentaa ajamalla Ruotsin ja Suomen puolelta kiviä ja soraa yötä päivää kesät talvet sadoilla junilla ja proomuilla metrin kokoisia kivenlohkareita meren pohjaan pudotellen. Merenkurkun keskisyvyys on noin 25 m. Siltatyömaalle pitäisi rakentaa junaratakiskot sitä mukaa, kun silta etenee. Junan kivien ja soran kuljetuskyky kauempaakin on parempi kuin rekan. Kiviä ja soraa voitaisiin tuoda vaikka Venäjältä, joka on suuri maa ja siellä sitä varmasti riittää. Junaliikenne ei likaa ja ruuhkauta maanteitä. Kaikkihan muistavat Toriparkin montun keskustassa ja sen häiriön minkä se aiheutti, saatikka sitten siltatyömaan sadat sorarekat likaamassa tiet. Pohjastaan aukeavia ponttoniproomuja voisi haalia Euroopasta ja Aasiasta ja Amerikoista. Rekkoja ja kaivinkoneita voisi käyttää sillan rakennustyömaalla junien purkamiseen kivistä ja sorasta. Sillalle pitäisi työturvallisuuden varmistamiseksi rakentaa rekan kestävät aidat ja valaistus.
Perämeren vesien vaihtumisen ja kalojen pääsyn varmistamiseksi voisi siltaan laittaa isot tunnelit. Siltaan pitäisi myös laittaa johonkin kohtaan maantie- ja junaratatunneli, jotta laivat pääsevät kulkemaan Selkämereltä Perämerelle. Saaristossa on sitten veneitä varten pienempiä siltoja. Tuulensuojaus avomerellä on tärkeätä. Avomerellä tuuli on niin navakka, että lentää silmälasit päästä. Oletettavasti Merenkurkun siltaa rakennetaan saarelta toiselle Valassaarille asti niin pitkälle kuin saaria riittää. Varsinaista meripätkää on sitten vähemmän. Sillasta voitaisiin tehdä niin leveä, että se voitaisiin metsittää. Puut toimisivat tuulensuojana, kuten saaristossakin. Sitten sillan valmistuttua ohjataan kaikki liikenne sillalle Vaasan keskustan kautta. Saadaan paljon asiakkaita kauppahalliin.
Moottoritieltä liittymän rakentaminen Vaskiluodon satamaan taitaa olla jo myöhäistä, kun sataman siirtoa ulommas saaristoon oikeastaan jo suunnitellaan. Pitäisiköhän alkaa rakentamaan Raippaluodon, Björkön tiestöä siltä pohjalta, että tulee Merenkurkun silta ja rakennetaan satama Vaasaan sen varrelle.
Björköby on entinen kunta Björkön saaressa Raippaluodossa Pohjanmaan rannikolla. Björköbyn kunta liitettiin Mustasaaren kuntaan vuonna 1973. Björköby on Björkön saaren asutustaajama.
Valassaaret (ruots. Valsöarna) on Suomeen kuuluva saaristo Pohjanlahdella. Se sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa noin 15 kilometrin päässä Björköstä, ja kuuluu Valassaarten–Björkögrundenin luonnonsuojelualueeeseen. Saarilla sijaitsee myös vuonna 1886 valmistunut 36 metriä korkea Valassaarten majakka.
Valassaarten saaristo on kulttuurimaisemaa, jossa luonto vääjäämättä valtaa itselleen enemmän alaa. Aluetta on käytetty laitumena ja saarilta on korjattu heinää kotieläinten rehuksi.
Vaasalaisen Ostrobothnia Australiksen ylläpitämä Valassaarten biologinen asema sijaitsee Ebbskärin saarella.
Yrittäjät hankkivat siltaa Merenkurkun ylitse (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=1879)
Tiistai 03.04.2007 klo 16:29 Kauppalehti Online
Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin yrittäjäyhdistykset puuhaavat siltaa Merenkurkun ylitse.
Siltahankkeen uutisoineen Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen SR Sisuradion mukaan paikalliset yrittäjät Pohjanlahden molemmin puolin ovat kyllästyneet takkuilevaan laivaliikenteeseen.
Kymmenien kilometrien pituisen sillan uskotaan myös tuovan valtavan piristysruiskeen keskisen Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämälle. Merenkurkku on 80 kilometriä leveä, mutta maan nousu lyhentää välimatkaa jatkuvasti. Kyse onkin pitkän tähtäyksen hankkeesta.
Alustavien arvioiden mukaan silta maksaisi noin 2,2 miljardia euroa.
Blogi (http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://bp2.blogger.com/_I_-srchE2V8/RgAoO5p5hSI/AAAAAAAAAAY/tMWXzsGvwBw/s200/kvarkenbro.jpg&imgrefurl=http://freygeir.blogspot.com/2007_03_01_archive.html&h=106&w=200&sz=7&hl=fi&start=89&tbnid=J13AwduPynv3aM:&tbnh=55&tbnw=104&prev=/images%3Fq%3Draippaluodon%2Bsilta%26start%3D84%26gbv%3D2%26hl%3Dfi%26sa%3DN) kirjoittajan mukaan siltaa kannatetaan laajasti Ruotsin puolella. Vaasan asia on pitää hanketta esillä Suomen puolella omista syistään. Rahoittamiseen pitäisi kyllä osallistua Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtiot. Vaasan kaupungille hanke on aivan ylivoimainen rahoittaa kuntalaisten veroilla. Silta merenkurkun yli on monen valtion mittakaavainen hanke. Vaasan kaupunkirakenne ja parkkihallit asettuvat tähän perspektiiviin.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/aa-meili.gif)
Palaute: Seinäjoki haastaa Vaasan
Seinäjoella on luettu ilmeisen tarkkaan tänä foorumia, sillä täm'änpäivän Ilkka käsittelee asiaa. Toki tätä foorumia ei mainita mutta se on selvästi taustalla.
Voisiko ylläpito laittaa nämä kaksi pdf:ää järjestelmään foorumin väen ihmeteltäväksi.
S. Jokinen
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Ilkka_020208-1-2.pdf
ja
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Ilkka020208-2-1.pdf
-
...Sitten sillan valmistuttua ohjataan kaikki liikenne sillalle Vaasan keskustan kautta. Saadaan paljon asiakkaita kauppahalliin.
Hyvä kirjoitus ;)
Välillä tosiaan tuntuu, että ihmisten ohjailu kaupan tarpeiden mukaan on Vaasan kaupunkirakenteen kehittämisen kulmakivi.
-
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Ilkka_020208-1-2.pdf
ja
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Ilkka020208-2-1.pdf
Itäkeskus on ahdistava paikka jopa shoppailijalle, koska se on ahdas, tuhannesti laajennettu ja sen vuoksi liian laajalle levinnyt sekä sekava. Metrolta joutuu kävelemään moniin liikkeisiin todella pitkiä matkoja, miltei puoli kilometriä. Käytävät ovat kapeita varsinkin ja tungosta riittää varsinkin silloin kun ihmisiä on enemmän liikenteessä.
Jo sen vuoksi soisi, että Vaasan päättäjät kävisivät tutustumassa pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin ennen kuin linja-autoaseman tontille rakennetaan mitään. Esim. Iso omena ja Sello useampine kerroksineen ovat huomattavasti viihtyisämpiä ja toimivampia kuin parin kerroksen hallit.
-
Käsittääkseni tuollainen hanke pitää rakentaa laajemman markkinan mukaan. Sähkörata Seinäjoelle on yksi perus edellytys. Kokoa ja näköä on oltava, koska sen lähialueet ovat mitä parhaimpia paikkoja korkeille kerrostaloille jotka pystyvät ottamaan vastaan väkeä maakunnasta. Tuolloin pieni ja matala ruppana kauppakeskus näyttäisi lähinnä naurettavalta.
-
Käsittääkseni tuollainen hanke pitää rakentaa laajemman markkinan mukaan. Sähkörata Seinäjoelle on yksi perus edellytys. Kokoa ja näköä on oltava, koska sen lähialueet ovat mitä parhaimpia paikkoja korkeille kerrostaloille jotka pystyvät ottamaan vastaan väkeä maakunnasta. Tuolloin pieni ja matala ruppana kauppakeskus näyttäisi lähinnä naurettavalta.
On se mukavaa että koko ajan suunnitellaan kaikkea ja isompaa, kuitenkin se kaikkein tärkein tuntuu unohtuvan.
Mistä näille mahtipontisille suunnitelmille löydetään rahoittajat, ts. asiakasvirrat jotka ostavat liikkeistä siten että sijoitukset saadaan maksettua?
Jos sellainen skenaario sattuisi toteutumaan että kaikki asiakkaat noin kolmen tunnin ajomatkan päästä kuinka kävisi sen alueen muiden kauppojen?
Kuinka tuo vihreä puoli,mitenkän sen käy kun Vaasaan tulisi joka päivä mielettömästi autoja jokapuolelta, varsinkin kun bensa maksaisi vähintään 2€/l ?
Isäni eläessään opetti että jos ei ehdi sulkea kassaa kiinni liikkeen aukioloaikana on syytä pidentää kaupan aukioloaikoja, nyt niitä on jo pidennetty ilman todellista tarvetta.
Jos näin on on käsittääkseni tulevaisuusvisioiden tekijöillä noussut joku hattuun tai sitten yksinkertaisesti he eivät tiedä pätkääkään kaupan toiminnasta.
AD
-
Yksilöllä on usein suuri vaikutus kehitykseen ja edistykseen, jos myös taantumaan. Laihialainen rakennusneuvos Antti Ruostetniemi uskoo omiin ideoihinsa kuin pässi suuriin sarviinsa.
Ruostetiniemi on sitä mieltä, että hänen ideoillaan olisi Vaasan keskustassa nyt tuhnasia asukkaita enenmän kuin, mitä nylkypolitiikalla on keskustaan saatu.
Lue itse ja muodosta oma mielipiteesi ja jatka keskstelua.
Pdf:t on kaapattu Rakennuslehdessä 31.11.2008 sivu 11 julkaistusta artikkelista. Paikka on varsin arvovaltainen, sillä lehteä lukee kaikki maamme rakennusalan ammattilaiset.
Ylläpito
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Antti_R_1.pdf
ja
http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Anttir_R_2.pdf
-
Vaasan pysäköintiongelmia ei voi ratkaista pieniä kiinteistökohtaisia pysäköintiratkaisuja tekemällä. Pienten hallien liittymäratkaisut ovat niin kalliita, että niistä taloudellisuus on kaukana.
Vaasanpuistikon alle suunniteltu uusi 1000 autopaikan parkkiluola voisi olla oivallinen ratkaisu koko keskustaa ajatellen. Se olisi saman kokoinen kuin nykyinen toriparkki! Jos näiden kahden pysäköintilaitoksen välillä on suora yhteys, tarvitsisi näiden kahden pysäköintilaitoksen yhdistelmä vain yhden uuden liittymän matkakeskuksen puoleiseen päähän. Hienoa tuossa suunnitelmassa on, että rakentamistapa tunnelilouhinnalla ei häiritse keskustan liikennettä ja elämää.
Ei muuta kuin toimeksi...
-
Kannattaa suhtautua varovaisesti, tai ainakin varautua kohoaviin kustannuksiin mikäli Vaasan keskustan alueella suunnittelee tunnelikaivamista. Ovat sen verran söörisiä nämä tämän alueen kalliot ja maaperä. Toriparkin kohdalla tarkkasilmäiset tämän havaitsivat, kun parkkiluola tehtiin avolouhinnalla. Saatiin ainakin katto noin suurin piirtein pitäväksi. Vapaudenpatsaan ympäriltä kyllä vuotaa jonkin verran. Ei kyllä niin paljon kuin Uimahallissa.
-
Suoraan korttelin alla löytyy peruskallio. Eli paikka on erittäin sopiva parkkiluolalle.
Pohjanmaan radio on tehnyt jutun tulevasta parkkiluolasta:
http://194.252.88.3/rswebvsa.nsf/sivut/ajankohtaista?opendocument&pageid=Content16F04
-
Tapasin tänään miehen, joka tuntee varsin hyvin suomalaisen ja eurooppalaisen kiinteistöbisneksen. Miehen mukaan vaasalainen HS-Center on myynnissä. HS-kortteliin tehdyt investoinnit eli kauppagalleria ja Gloria elokuvakeskus ovat vain ”puleerausta” eli kiinteaistön myyntikuntoon saattamista.
Mies sanoi tietäväns, jopa ostajakanditaatin. Kanditaatti on tanskalaisomisteinen TK-Devenploment. http://www.tk-development.dk/default.aspx?AreaID=99
Yhtiön nettisivujen mukaan: ”TK Developmentin keskeisiä toimialoja ovat kauppakeskusten, isojen vähittäiskaupan yksiköiden ja isojen pääkonttoritasoisten toimistotilojen sekä edellä mainittuihin toimialoihin kiinteästi liittyvien, monista erilaisista ja monitoimisista tiloista koostuvien kiinteistöyksiköiden kehittäminen. Keski-Euroopassa Yhtiö kehittää myös asuinkiinteistöjä. ”
Samaisen lähteen mukaan HS-Center kortteli ei ole TK Devenplomentin mielestä mikään erityisen houkutteleva sijoitus, koska korttelissa ei ole enää visiota mutta tuottaa kuitenkin tyydyttävän voiton kymmen vuoden aikana. HS-korttelista tekee kiinnostavan siis se että korttelissa toimii vakavaraisia yrityksiä, jotka kestävät isonkin vuokrankorotuksen.
Lähde kertoi edelleen että varsinainen kiinnostuksen kohde on ns. Radisson kortteli, joka mahdollistaa huomattavan lisärakentamisen ja siis huomattavat vuokratulot.
Kuulemma muitakin kiinnostuneita ostajaehdokkaita on.
Totta tai ei, niin joka tapauksessa mielenkiintoinen visio.
-
Kieltämättä HS-center jäi kauppakeskuksena aika torsoksi. En tiedä, olisiko enempää pitänyt odottaakaan, mutta suuresti ihmetytti tuossa viime viikolla, kun huomasin Salkarin liikkeen sijainnin. Eihän vanhakaan liike Pitkälläkadulla missään valtavien asiakasvirtojen äärellä ollut, mutta nyt lafka on kyllä todella syrjässä - ja kyseinen firmahan lähti tuonne käsittääkseni juuri Hartmanintalon poskettomien vuokrankorotusten takia.
Mielenkiintoista on myös nähdä, mitä noihin kahteen torin kioskirakennukseen tulee. Molemmat taitavat olla tällä hetkellä "vapaana"? Yritin tällä viikolla ohikävellessäni pohtia, että mitä liiketoimintaa siihen oikeen voisi tulla, mutta ei vaan tullut mitään mieleen...
Edit: ja vastaus kysymykseen onko puleerattu myyntikuntoon: ei ainakaan minun mielestäni.
-
Jo pitkään on tiedetty että Vaasa kiinnostaa kovasti kiinteistön jalostajia. Kivihaan tonttien kansainväliset jalostajat, matkahuollon torin spekulantit ja mahdollinen IKEAn tulo Vaasaan on selvä signaali.
Tältä pohjalta TK-Devenlopement tuntuu hyvin uskottavalta. Toisaalta suuret toimijat varmasti heittelevät verkkoja sinne tänne ja ryhtyvät toimaeen vasta kun verkossa on jotain saalista.
Sen sijaan blogin ajatus että mahdollisella kaupalla pönkitettäisiin ruotsinkielisen kulttuurin asemaa Vaasasa, tuntuu jopa mahdolliselta.
-
HS-Center on myynnissä. HS-kortteliin tehdyt investoinnit eli kauppagalleria ja Gloria elokuvakeskus ovat vain ”puleerausta” eli kiinteaistön myyntikuntoon saattamist
Tuo kyllä pitää paikkansa, tämä taho itsehän siitä kertoo.
Seinäjoki Retail Park (suom. laatikkomyymäläpuisto)
http://www.tk.dk/Default.aspx?ID=692&M=Shop&PID=1037&ProductID=275
-
Alla olevan lainauksen poimin toisesta topic'ista, mutta se sopinee tänne paremmin.
Katsomalla Google Earth satelliittikuvia näkee kuinka paljon tiheämpään Helsinki on rakennettu. Sen lisäksi siellä on kantakaupungin talot suuria 6 kerroksisia tai enemmänkin. Kysymys on haluammeko me samaa ?
Ei kiitos.
Kyllä kiitos.
Kantakaupungin pitää olla tiiviisti rakennettu. Suuri talo ja monta kerrosta ei tarkoita huonoa suunnittelua. Hyvällä arkkitehtuurilla ja rakennustavalla voidaan luoda haluttuja asuntoja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Ajatellaanpa vaikkapa Vaasassa 20- ja 30-luvun vaihteessa rakennettuja taloja, joiden asuinneliöistä saa nykyisin maksaa hunajaa (Rantakatu 10, 15b...). Nekin näyttivät varmaankin 70 vuotta sitten melkoisilta hirviöiltä ”kaupunkikuvasssa”, mutta nykyisin niihin on edes varaa kovin harvalla...
Ydinkeskusta tiiviiksi ja reunamille omakotitaloja!
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oululla+v%C3%A4est%C3%B6nkasvun+pohjoismainen+enn%C3%A4tys/1135235020997
Siinäpä mallia tänne. Valitettavasti poliittista tahtoa ei näytä täällä olevan ihan samanlaiseen meininkiin. Peili käteen.
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oululla+v%C3%A4est%C3%B6nkasvun+pohjoismainen+enn%C3%A4tys/1135235020997
Siinäpä mallia tänne. Valitettavasti poliittista tahtoa ei näytä täällä olevan ihan samanlaiseen meininkiin. Peili käteen.
HS:n jutusta lainattu:
"Rajuin kasvu osui vuosituhannen vaihteeseen. Meille syntyi hirmuinen määrä työpaikkoja ja niiden perässä muutti porukkaa – nuoria, jotka perustivat perheen ja rakensivat omakotitalon", tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo Oulun kaupungista kuvailee."
Miten on tätä väkeä "kohdeltu" Vaasassa viime vuosien aikana? Melkoisen karhunpalveluksen on kaupunki tehnyt näille perheille sekä heidän työnantajilleen. Vaasalaiselle yritykselle ei riitä, että se saa muualta Suomesta kalastettua taitavan työntekijän. On sekä yrityksen, että tuon työntekijän etujen mukaista, että työntekijän asuminen saadaan järjestettyä järkevällä tavalla. Vaasassa ei kukaan viihdy pelkän työn voimalla. Kyllä asumisenkin pitää olla kohtuullisen tasoista ja hintaista. Täytyy muistaa, että Vaasaan työn perässä muuttajat eivät kaikki ole sinkkuja. Suuri osa on perheellisiä tai perhettä perustavia. Suurin osa heistä haluaa asua omakotitalossa.
Muualta Suomesta on turha haikailla ammattilaisten perään mikäli asumisen suhteen on tarjolla vain Pikipruukkia tai heikkolaatuista ja järjettömän hintaista "remontoijan unelmaa".
-
Oulu on huippukaupunki. On tullut seurattua sitä läheltä, isovanhemmat siellä asui aikanaan. Serkkuja nykyään muutama edelleen asuu kaupungissa.
Jos saan kertoa niin isoisäni Aarne Kutvonen (tunnettu vaasalainen vaikuttaja aikanaan) lähti tuonne Ouluun, kun siellä silloin pieni myymälä tuotti parhaiten Suomessa. (Hänellä oli 11 huonekaluliikettä ympäri Suomen) Ja siellä hän Oulussa nousi yhdeksi Suomen menestyneimmäksi huonekalukauppiaaksi.
Kaupunki kasvoi jo silloin lujaa vauhtia -70 luvulla ja kasvava kaupunki on elinkeinoelämälle aina hyvästä. Meillä täällä Vaasassa valitettavasti se ei ole toteutunut.
Oulussa on samanverran kaavoitusosastolla porukkaa töissä kuin meillä. Kummallista että Oulu kykenee noin pienellä kaavoitusosastolla kasvamaan eniten pohjoismaissa ?
-
Oulussa on samanverran kaavoitusosastolla porukkaa töissä kuin meillä. Kummallista että Oulu kykenee noin pienellä kaavoitusosastolla kasvamaan eniten pohjoismaissa ?
Eipä se nyt niin kummallista oo, kun miettii, kuinka täynnä vastarannankiiskejä (voitaneen sanoa suoraan, että kyse on keskimäärin RKP:n porukasta - vaikka omat juureni suomenruotsalaiset ovatkin) tämä kaupunki on.
... ja sitten on tietty nää kaikennäköset kassakaappisopimukset jotka sais syöttää vaikka puluille... ja pro-liito-orava kaverit.
Mut parempi se olis myöhään kuin ei milloinkaan. Tonttimaata kun täältäkin löytyy.
-
Eipä se nyt niin kummallista oo, kun miettii, kuinka täynnä vastarannankiiskejä (voitaneen sanoa suoraan, että kyse on keskimäärin RKP:n porukasta - vaikka omat juureni suomenruotsalaiset ovatkin) tämä kaupunki on.
... ja sitten on tietty nää kaikennäköset kassakaappisopimukset jotka sais syöttää vaikka puluille... ja pro-liito-orava kaverit.
Mut parempi se olis myöhään kuin ei milloinkaan. Tonttimaata kun täältäkin löytyy.
Minä en usko, että Vaasa olisi täynnä vastarannankiiskiä, jotka nauttivat muiden ihmisten elämän hankaloittamisesta. Tämän verran minulla on uskoa ja luottamusta vaasalaisiin sekä heidän positiiviseen asenteeseensa.
Uskon kuitenkin siihen, että Vaasassa on pieni joukko vastarannankiiskiä, joilla on kohtuuttoman suuri vaikutusvalta tuoda esiin omaa agendaansa. Tämä tapahtuu hiljaisen enemmistön kustannuksella. Tähän joukkoon kuuluu sekalainen jengi RKP:n porukkaa sekä cityvihreitä. Tämä on ’hyvä’ pari, koska yhdessä he saavat estettyä paljon enemmän kuin yksin. Molempien agendan ja motiivit tiedätte ilman, että alan niitä erikseen selventämään.
-
Etsimättä tulee mieleen juuri city-vihreiden ja grynderien omituinen symbioosi, cityvihreät saavat tehtyä maksimaalisesti kiusaa ihmisille luontofasismillaan ja grynderit saavat vastaavasti ansiotonta arvonnousua kun rakentamista rajoitetaan keinotekoisesti. Ja muista ryhmittymistä tulee mieleen että rajoitetaan "vääränlaisten" kansalaisten majoittumista kaupunkiin...
-
Arkkitehdit Asko Halme ja Jaakko Vainionpää haluavat ottaa kantaa Vaskiluodon asuntorakentamiseen. Asia tärkeä juuri nyt kun Vaskiluotoa ryhdytään suunnitelemaan asuinalueeksi.
-
Olin neljä vuotta sitten eri mieltä, eli rakentaminen Vaskiluotoon oli väärin.
Nyt kun katson sitä valitusrumpaa taaksepäin ;mustikkamaa,messualue, ja nyt lepakko Purola niin VASKILUOTO pitää rakentaa täyteen laadukkaita merenläheisiä asuntoja niin kerros kuin rivitaloja.
Tietysti täytyy tarkistaa hylkeett norpat merilinnut ja tietty lepakot ymm sittisontiaset ettei ne taasen jarruttaisi ylöspäin kehittyvää VAASAA...
-
Unohtuiko Apolloperhoset ? ?
-
Kantakaupungin asukasyhdistyksen kuntalaisaloite kannattaa tutkia tarkkaan. Kuntalaisaloitteen takana tuntuu olevan melkoinen määrä asiantuntemusta jos myöskin asennetta Vaskiluodon luonnon puolesta.
Tämä on keskustelun aloite, jota ei saa hukata. Itse olen hyvin pitkälti Halmaeen ja Vainionpään kanssa samaa miaeltä. Niemeläntiestä en ole vielä muodostanut mielipidettä.
-
Kuntalaisaloite:
"Mielestämme Vaskiluodon kehittämisen ja rakentamisen pitäisi lähteä täydellisestä Vaskiluodon maankäytön uudelleenarvioinnista ja selkeistä tavoitteista.Vaskiluoto on kokonaisuus ja kokonaisuutena sitä pitää käsitelläkin. Pala palalta kaavoittaminen on turmiollista Vaskiluodolle ja koko kaupungille."
Tässä varmasi yksi keskeisiä pointteja niin Vaskiluodon kuin kaupunkialuaeen kaavoituksen suhteen. Kokonaisuus katoaa kuntehdään postimerkkikaavoja. Tai mistä sen tietää ettei katoaminenole tarkoituskin.
Uskon että Vaskiluotoon on mahdollista saada aikaan harmoninen ratkaisu luonnon ja kevyen rakentamisen välille.
Toisaalta kannattaa muistaa vanha tarina kamelista ja teltantekijästä. Kun kameli saa sorkkansa teltan ovesta, niin pien se on siellä itsekkin.
-
Esitetty aloite on hyvin perusteltu ja kannatan sitä lämpimästi.
Kaupunkisuunnittelun ongelma on huono johtaminen. Siellä on taitavaa väkeä töissä, mutta heitä johdetaan huonosti, johtajia on liikaa. Toivottavasti näiden isojen kaavojen kaatumisen jälkeen kaupunki huomaa tehdä jotain tälle asialle ja Vaskiluoto saadaan kaavoitettua lainmukaisesti ja hyvin.
-
(http://www.pohjalainen.fi/uploaded/image/2008/4/8/po00c1av.jpg)
Pohjalaisen uutisista löytyi juuri tietoa uuden keskuksen tonttikaupoista;
Vaasan kaupunki tienaa noin 12 miljoonaa euroa nykyisen linja-autoaseman myymisestä kiinteistösijoitusyhtiö Spondalle. Sponda rakentaa alueelle kauppakeskuksen, jonka on määrä valmistua syksyllä 2011.
http://www.pohjalainen.fi/Uutisetarticle.jsp?article=318899&Title=Linja-autoaseman+kauppakeskusta+ruvetaan+rakentamaan+jo+kes%E4ll%E4+2009
-
(http://www.pohjalainen.fi/uploaded/image/2008/4/8/po00c1av.jpg)
Tuleeko kellekkään muulle kuvasta mieleen huoltoasema?
-
Korkeampien talojen =tehokkaamman rakentamisen esteenä on ollut autopaikkavaatimukset. Maan alle rakennettuja autopaikkoja on pidetty liian kalliina.
Minä en ole siiloja suojellut, en edes sitä esittänyt. Olin sitä mieltä en ne tulisi kadulta purkaa. Siilojen suojelupäätöstä ei enää voi demokraattisella päätöksellä purkaa. Sen ratkaisee valtion viranomaiset, jos sellaista haettaisiin.
Uskoisin, että silloissa on enemmän rakennusoikeutta kuin mitä koskaan uudisrakennukseen voitaisiin saada. Korkeita taloja voitaisiin kyllä kaavoittaa muuallekin kuin Museokadun päälle ja Marianpuistoon. Esim. Vaskiluodon etelärannalle tai Klemettilän pohjoisosiin (kuten on tehtykin).
Hajautettu yhdyskuntarakenne maksaa paljon palvelujen järjestäjälle = kunnalle, veronmaksajille.
Eihän Ok-taloissa asuvia kukaan ole mihinkään häätämässä. Nykyinen kaavoituspolitiikka (joka on pahasti ristiriidassa kaupungin virallisen tavoitteen kanssa työssäkäyntialueen kokoisesta kunnasta) perustuu siihen, että ympäristökuntien väkeä imuroitaisiin nyky-Vaasan alueelle.
Kun kuntarakenne pian muuttuu, loppuu tähän tavoitteeseen pyrkiminen (näin on mutta sitä ei ole kai kovin riittävän selvästi sanottu?). Uusien OK-alueiden rakentaminen on kovin kallista ja jos ei edes uusia veronmaksajia sillä saavuteta niin sehän ei maksa itseään koskaan takaisin.
Minun visioni on, että Uudessa Vaasassa on elinvoimaisia kunnanosakeskuksia (Laihia, Tervajoki, Ytter-Malax, Kvevlax, Vallgrund, Sulva, Helsingy jne.), joissa palvelut pelaavat ja joissa on myös työpaikkoja. Sinne kaavoitetaan OK-alueita ja teollisuustontteja. Niissä etäisyydet ovat vielä pieniä ja siellä on varaa maankäytöllisesti kaavoittaa isoja OK-tontteja.
Keskellä nyky-Vaasaa, meren rannalla, laajalla Ok-tontilla, on laajoille joukoille mahdottomuus ja se olisi tehotonta maankäyttöäkin, epäekologista.
Nyky-Vaasan alueilla on oltava tehokkaampi maankäytössä = Tiivistä rakentamista + riittävät viheralueet.
Nyky-Vaasan kaavoitettavat alueet on syytä hakea pääasiassa muualta kuin nykyisiltä viheralueilta. Niitäkin riittää (peltoja, ent. teollisuus- ja varastoalueita).
Tuollaista suunnittelua kutsutaan yleiskaavoitukseksi. Valitettavasti Hannu Vuolteenahon jäätyä yleiskaava-arkkitehdin virasta eläkkeelle ei sitä enää ole täytetty. Ja se näkyy suunnittelun tason laskuna, esim. postimerkkikaavoituksena.
....
Kun kuntakoko pian sekä alueellisesti, että väestöllisesti muuttuu, päästään siihen samaan verotulopohjaan kuin päästäisiin imuroimalla kaikki pendelöijät nyky-Vaasan alueelle. Tosin sillä erotuksella, että uudisalueiden kallista kunnallistekniikkaa ei tarvitse veronmaksajien kustantaa ja samalla jää viheralueita tiivistyvän nyky-Vaasankin asukeille.
....
Maaseutumaiseen Ok-taloasumiseen pyrkivät usein lapsiperheet. Kun lapset ovat lehahtaneet pesästä, muuttavat vanhemmat usein takaisin keskustaan. Tämä sykli on jo selvästi havaittavissa (ja ne paluumuuttajat vasta hyviä nettoveronmaksajia ovatkin).
....
Kun uusia OK-alueita Uudessa Vaasassa kaavoitetaan on hyvä pysytellä radan varrella. Joku päivä vielä voi oman auton käytön suosio laskea ja tiivis pendelöintiliikenne sähköradalla voi toteutua.
-
Asemakaavoituksen ongelmat Vaasassa ovat varsin moninaiset. Kaikkein suurin ongelma on Vaasan kaupungin omakotitonttien puute ja niiden koko, sekä sijainti. On suorastaan hävytöntä, että kaavoittajat esittävät 200 neliömetrin tontteja.
Näin on tapahtumassa Gerby/Västervikin ranta-alueen kaavaehdotuksessa. Viimeisin saman suuntainen esitys, joka kaatui, oli Mustikkamaa. Siellä tosin 100% isompia tontteja tarjottiin. Ne olivat 400 neliötä. Niihin olisi saatu mahtumaan ”junanvaunu” niiden kapeuden takia.
Yhtenä syynä Vaasan kaupungin pyrkimykseen kaavoittaa alamittaisia tontteja on varmaan se, että kunnallistekniikan rakentaminen omakotitaloille on huomattavan kallista verrattuna asuntoneliö, kuin kerrostaloalueelle ja lisäksi omakotialueen kunnallistekniikan huoltotoiminnot muodostavat suuren kustannuserän, joka on kaupungin piikissä.
Kun tätä ylläkirjoitettua vertaan nykyisten nuorien rakentamisintoon ja näkemykseen omakotiasumisen ja rakentamisen haluun, niin ollaan suuressa ristiriidassa. Valtaosa nuorista rakentajista näkevät, että omakotitalon tulee olla vähintään 150 neliötä ja tonttikoon 1500 neliötä.
Ainakin unelmat ovat tätä kokoluokkaa. Jostain kumman syystä nuoret eivät ihannoi kerrotalo asumisesta. Liekö Vaasassa olevien lähiöiden maine joka vaikuttaa.
Vanhojen alueiden kaavoitus on ollut ja tulee olemaan erittäin haastava ja vaikea. Johtuen siellä asumisensa vakiinnuttaneiden kanta-asukkaiden tottumuksista ja näkemyksistä omanasumisen tarpeista, niin liikenteellisesti, kuin lisänaapuriston tarpeesta. Vielä kun siihen lisätään Vaasan kaupungin virkamiesten ja kaavoituskonsulttien näkemykset, onkin soppa valmis.
Tästä oivana esimerkkinä 30 vuotta väännetty Purolan asemakaava. Sen hyväksyttävään läpimenoon olisi tarvittu norsun muistilla ja ketun viekkaudella toimiva kaavoitusyksikkö. Eikä alueen asukkaiden ymmärtäminenkään olisi ollut pahitteeksi.
Hyvän lopputuloksen pilasi kummankin joukkueen halu olla oikeassa ja viimeisen pisaran toi vihjepuhelin lepakoista.
-
Yhtenä syynä Vaasan kaupungin pyrkimykseen kaavoittaa alamittaisia tontteja on varmaan se, että kunnallistekniikan rakentaminen omakotitaloille on huomattavan kallista verrattuna asuntoneliö, kuin kerrostaloalueelle ja lisäksi omakotialueen kunnallistekniikan huoltotoiminnot muodostavat suuren kustannuserän, joka on kaupungin piikissä.
Uuden asuinalueen asukkaista 90% on oman kunnan väkeä. Tuon lopun 10 %:n pitäisi sitten "kustantaa" alueen kunnallistekniikka ja maanhankinta ollakseen "kannattavaa" kunna kassan kannalta.
Olimme kauan ilman kaupungingeodeettia ja raakamaan hankinta oli kokonaan jäissä. Lisäksi ei Vaasassa eikä Pohjanmaalla mennä helposti väkisin pakkolunastamaan yksityisiä maita (maa on siis kallista kun vain vapaaehtoislla kaupoilla sitä ostetaan). Siksi nyt ollaan oltu aikoinaan kunnalle hankittujen vihealueiden kimpussa (Purola, Teeriniemi, Vaskiluodon metsä).
Kollega Lamminmäki ehkä tietää mitä esim. Metsäkallion infra / tontti tuli veronmaksajille maksamaan ja millä hinnalla se edelleen myydään/vuokrataan. Ne olivat ennen asuntomessuja ylivoimaisesti kalleimpia mutta mikä oli hinta?
Epätervettä kilpailua on ollut kun työssäkäyntialueelta ovat jotkut kunnat tarjonneet tontteja €:n hinnalla. Uusi kunta poistaa tämän epäkohdan.
-
Hesarin keskusteluissa on osuva kommentti koskien pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja sen voi helposti yleistää koskemaan mitä hyvänsä kasvukeskusta. Taustaksi kerrottakoon, että Vuokraturvan tj. Metsola puhuu pääkaupunkiseudun vuokra-asuntokriisistä ja vaatii sen ratkaisemiseksi ripeämpää kaavoitusta sekä kaavoituksen tueksi säteittäisiä raideyhteyksiä Helsinkiin. Raideyhteydet lisäisivät kaavoituskelpoisen maan määrää tuomalla uusia alueita hyvien yhteyksien päähän ja toisaalta vähentäisivät painetta kaavoittaa nykyisten, jo melko täyteen rakennettujen raideyhteyksien varrella.
talot korkeammiksi
PinkPanther | 14.5.2008 18:59
Ja taas kerran haluaisin kainosti muistuttaa, että Helsingin seudulla pitäisi rakentaa myös ylöspäin eikä aina vaan levittäytyä ja levittäytyä. Siis toisin sanoen kerrostalojen kerrosmääriä pitäisi rutkasti lisätä, voisihan tänne sopia jopa jokunen pilvenpiirtäjäkin.
Haja-asutus ja matalat kerrostalot aiheuttavat sen että yksittäisillä asuinalueilla on niin vähän väkeä, että niissä minkäänlainen liiketoiminta ei ole niissä kannattavaa. Seurauksena sitten vedetään jotain järkyttäviä ideaparkkeja keskelle peltoa ja kaikkien pitää ostaa auto jos haluaa käydä kaupassa.
Sama henkihän se tuntuu olevan täällä Vaasassa. Sen sijaan, että pyrittäisiin tehokkaaseen maankäyttöön, haikaillaan lisää maata naapurikunnista.
-
Uuden asuinalueen asukkaista 90% on oman kunnan väkeä. Tuon lopun 10 %:n pitäisi sitten "kustantaa" alueen kunnallistekniikka ja maanhankinta ollakseen "kannattavaa" kunna kassan kannalta.
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta tällaisen tuuban suoltaminen pitäisi lopettaa. Tänä päivänä tyypillinen talonrakennusprojekti tarkoittaa palkansaajaperheessä sitä, että ei pystytä tekemään kaikkea yksin ja loput sukulaismiesten kesken kökällä. Sen sijaan joudutaan palkkaamaan ammattimiehiä avuksi. Kaikkien rakennusmateriaalien, palkkakustannusten yms seassa on veroja yhdessä jos toisessakin paikassa. On alvit, työmiesten palkkojen sisältämät verot ja sosiaalimaksut sun muut. Usein materiaalia sekä työvoimaa ostetaan samalta paikkakunnalta, jotka edelleen maksavat veroja tänne jne. Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista pelkkinä veroina ennen kuin talo on valmis. Verojen määrä tietysti nousee sitä mukaan mitä kalliimmalla tekee tai teettää enemmän töitä.
Aika läjä euroja jos puhutaan esim. tänä päivänä tyypillisestä 250-350 tuhannen euron budjetista. Kun saadaan joku hölmö maksamaan tällainen tälli veroja, jää hän vielä paikkakunnalle maksamaan veroja kymmeniksi vuosiksi tai mahdollisesti jopa loppuelämäkseen. Siinä on varsin valitettava tilanne kunnan/kaupungin kannalta?
Kuka tässä skenariossa kustantaa ja mitä? On varsin erikoista jos valtuutettumme ovat julkisesti sitä mieltä, että rakentajat olisivat kaupungille jollain muotoa taloudellinen rasite. Tällä logiikallahan kannattaisi ajaa kaikki rakentajat pois ja pyytää tilalle lisää tulonsiirtojen varassa eläviä pikipruukin asukkaita, jotka eivät vaivaa kaavoittajia tontteja kyselemällä.
On meillä kovin erilainen näkemys talouden dynamiikasta Tapion kanssa.
-
Epätervettä kilpailua on ollut kun työssäkäyntialueelta ovat jotkut kunnat tarjonneet tontteja €:n hinnalla. Uusi kunta poistaa tämän epäkohdan.
Siis terve kilpailu on epätervettä? Mielestäni on erittäin tervettä että ihmiset voivat kilpailuttaa kuntia, se on nimenomaan kilpailu joka pakottaa huolehtimaan tietyistä palveluista ja niiden tasosta (palvelut lakisääteisessä ajassa ja kaavoituksella on tarjota tontteja). Muuten ajaudutaan Neuvostoliiton kaltaiseen tilanteeseen jossa tervettä kilpailua ei ole eikä vastuuta ole kenelläkään, vaikka yhtäkään tonttia ei olisi tarjota mitään sisäisiä tehostustoimia ei oteta käyttöön vaan kaikki jatkuu muuttumattomana ja kehitys saa vapaasti vaikka pysähtyä, se ei varmasti voi olla kenenkään etu. Ei uskoisi että tällaista kuulee vielä Berliinin muurin kaatumisen jälkeen.
-
Siis terve kilpailu on epätervettä? Mielestäni on erittäin tervettä että ihmiset voivat kilpailuttaa kuntia, se on nimenomaan kilpailu joka pakottaa huolehtimaan tietyistä palveluista ja niiden tasosta (palvelut lakisääteisessä ajassa ja kaavoituksella on tarjota tontteja). Muuten ajaudutaan Neuvostoliiton kaltaiseen tilanteeseen jossa tervettä kilpailua ei ole eikä vastuuta ole kenelläkään, vaikka yhtäkään tonttia ei olisi tarjota mitään sisäisiä tehostustoimia ei oteta käyttöön vaan kaikki jatkuu muuttumattomana ja kehitys saa vapaasti vaikka pysähtyä, se ei varmasti voi olla kenenkään etu. Ei uskoisi että tällaista kuulee vielä Berliinin muurin kaatumisen jälkeen.
Tämä oli hyvin sanottu. Ilman minkäänlaista kilpailua tai painetta veronmaksajien suunnalta, byrokratialla ja julkisella vallalla on rajoittamaton tila kasvaa ja paisua toteuttamatta sille asetettuja tehtäviä kustannustehokkaalla tavalla.
Mielestäni on täysin ok mikäli maaseudulla tarjotaan isoja tontteja eurolla. Tontti kaupungin läheltä on luonnollisesti kalliimpi. Kysynnän ja tarjonnan pitäisi loppuviimein ohjata hinnan määräytymistä.
Mielestäni kaupungin tai kunnan tulisi tarjota tontteja aina omakustannehintaan. Tuossa hinnassa tulisi huomioida raakamaan hankkimiskustannukset, kunnallistekniikka sekä muut kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Maaseudulla raakamaa on tietysti halvempaa, mutta vastaavasti kunnallistekniikan hinta nousee pidempien etäisyyksien myötä huomattavasti korkeammalle.
-
Mielestäni kaupungin tai kunnan tulisi tarjota tontteja aina omakustannehintaan. Tuossa hinnassa tulisi huomioida raakamaan hankkimiskustannukset, kunnallistekniikka sekä muut kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Maaseudulla raakamaa on tietysti halvempaa, mutta vastaavasti kunnallistekniikan hinta nousee pidempien etäisyyksien myötä huomattavasti korkeammalle.
juuri näin, mie kannatan!!! eurolla tontti, taaitaapi olla kehteeko sanoa yli tuhat prosenttia alle omakustannushinnan. epätervetä tuo lienee
-
juuri näin, mie kannatan!!! eurolla tontti, taaitaapi olla kehteeko sanoa yli tuhat prosenttia alle omakustannushinnan. epätervetä tuo lienee
Onhan se niin, että euron tontti on aika kaukana omakustannehinnasta. Jollain "auringonlaskun paikkakunnalla" tämä on tosin ymmärrettävää (mikäli kuntalaiset haluavat sen kustantaa investointina tulevaisuuteen). Mikäli väki vanhenee ja veronmaksajia ei löydy mistään, tämä on harvoja jäljellä jääviä keinoja houkutella veronmaksajia kuntaan.
Kaupungeissa tonttien hinnoittelussa pitäisi mielestäni pyrkiä omakustannehintaan. Voi kuulostaa kalliilta, mutta mikäli kaupunki lohkaiseen jonnekin muutaman sata tonttia, ei kustannus yksittäisestä tontista ole enää kohtuuton.
-
Onhan sitä muutakin subventiota, esim. Vaasan Sähkö subventoi Vaasan kaupunkia parin veroäyrin edestä, ja se tuki on rahallisesti paljon suurempaa kuin muutama alihinnoiteltu tontti
-
Uuden asuinalueen asukkaista 90% on oman kunnan väkeä. Tuon lopun 10 %:n pitäisi sitten "kustantaa" alueen kunnallistekniikka ja maanhankinta ollakseen "kannattavaa" kunna kassan kannalta.
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta tällaisen tuuban suoltaminen pitäisi lopettaa.
....
Kaikkien rakennusmateriaalien, palkkakustannusten yms seassa on veroja yhdessä jos toisessakin paikassa. On alvit, työmiesten palkkojen sisältämät verot ja sosiaalimaksut sun muut. Usein materiaalia sekä työvoimaa ostetaan samalta paikkakunnalta, jotka edelleen maksavat veroja tänne jne. Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista pelkkinä veroina ennen kuin talo on valmis.
.....
Kuka tässä skenariossa kustantaa ja mitä? On varsin erikoista jos valtuutettumme ovat julkisesti sitä mieltä, että rakentajat olisivat kaupungille jollain muotoa taloudellinen rasite. Tällä logiikallahan kannattaisi ajaa kaikki rakentajat pois...
On meillä kovin erilainen näkemys talouden dynamiikasta Tapion kanssa.
Vaasaan on parin viime vuoden aikan rakennettu yli 200 OK-taloa/vuosi. Valtaosa on rakentanut sen itse ostamalleen tontille. Nämä rakentajat eivät saa veroeuroja avukseen.
Kunnan subventoimia tontteja ei ole koskaan ollut riittävästi. Koska niitä on vähän niin jakaessakin väitetään esiintyvän suhmurointia. (Kuinka jaettiin esim. Asuntomessutontit? Keitä sinne rakentaa?)
Unelmana on monella iso OK-tontti lähellä palveluja, mieluiten veroeuroilla subventoituna. Tuo on nyt vaan sula mahdottomuus, sillä OK-asuminen vie väkisinkin palveluja etäämmälle. Tarkoitan siis sitä, että on täysin mahdotonta kaavoittaa laajoja OK-alueita ja samalla pitää palvelut lähellä. Hajautettu yhdyskuntarakenne on kallista yhdyskunnalle (koulukyydit, kotipalvelut, viemäröinti, joukkoliikenne).
Tottahan myös subventoitua OK-taloa rakentava välillisiä veroja maksaa mutta niistä ei juuri kunnan kassaan mitään kilahda. Valtio ne kerää. Väitän edelleen, että tuon 10 %:n muualta muuttaneen uuden veronmaksajan potentiaaliset kunnallisverot eivät koskaan tule peittämään kunnallistekniikan kustannuksia koko 100 %:lle.
Subventoitujen OK-tonttien laajamittaiselle tuottamiselle täytyy siis löytyä muita perusteluja kuin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa kunnalle.
Kertokaa minulle mitä ne ovat Vaasassa.
Onko tämä vain vanha tapa? Kyllä näin kalliille toiminnalle täytyy joku selkeä syy löytyä.
Jokainen subventoitu OK-tontti vie varoja kunnan muista toiminnoista.
Kunnan talouden kannalta olisi siis hyvä, että vähintään omakustannushinta perittäisiin tonteista. Silti hajautettu yhdyskuntarakennekin tulee tuleville sukupolvillekin kalliiksi.
Jos päätetään nämä kustannukset kantaa, niin tuodaan nyt kuitenkin kaikille (edes päättäjille) todelliset kustannukset tietoon. Nythän meille ei kerrota mitkä subventoidun OK-tontin kustannukset ovat.
(Subventoidun tontin subventoinnin ennätys, ainakin Suomessa, taidetaan muuten pian rikkoa Vaasassa).
-
Eikö siis kyseistä edullista tonttia janoava asukas perheineen kiinnosta Vaasaa enää Veronmaksajana.?
Eli eikö tuolla Tapion logiikalla kannattaisi tehdä Vaasasta sitten vain Liike keskus ja ajaa
loputkin asukkaat helvettiin.
Eihän tätä voi enää nimittäin perustella edes Pikipruukin edulla, koska tällaiseen Elinkeinoelämän
keskukseenhan muuttaisi korkeintaan ökyrikkaita kovan rahan tontteineen
joten Pruukin halpakomponenttituvathan voisi tasoitella jatkossa vaikka liiketonteiksi kauppakeskuksineen ns. reissu duunareilla varustaen.
Heillehän riittäisi pienemmätkin "telttaresurssit".
-
Eikö siis kyseistä edullista tonttia janoava asukas perheineen kiinnosta Vaasaa enää Veronmaksajana.?
Eli eikö tuolla Tapion logiikalla kannattaisi tehdä Vaasasta sitten vain Liike keskus ja ajaa
loputkin asukkaat helvettiin.
Kyllä se varmaan kiinnostaa mutta kyllä tämänkin asian voi kyseenalaistaa ja analysoida. Ainakin pitää voida metsästää oikeaa tietoa homman todelliseista kustannuksista. "Veronmaksajana" on tuo subventoidun OK-tontin saajien kategoria on saamieni tietojen mukaan huono. Ex-tkj Lonka kertoi tuon tutkimustuloksen, että vain 10 % uusien OK-tonttien rakentajista tulee naapurikunnista. Ja sehän tässä on ollut koko ajan kaavoituksen päätarkoitus=imuroida veronmaksajia naapurikunnista. Mitään muuta argumenttia ei ole käytetty.
Aikaisemmmin vedettiin hihasta luku 100 subventoitua OK-tonttia vuodessa, mihin pyrittiin. Tuohon katsottiin olevan varaa. Joku heitte joskus myös LONKALTA, että uuden OK-lähiön takaisinmaksajia lienee kunnalle 50-100 vuotta.
Subventoidaan vaan, mutta kerrotaan edes avoimesti paljonko tonttia kohden pannaan euroja pinoon ja jaetaan sitten tontit avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Budjettikäsittelyssä on nämä subventointitonttien kustannukset tuotava samalle viivalle muiden investointien kanssa.
Kyseenalaistuksistani huolimatta OK-tonttien tuotanto jatkuu siihen saakka kunnes tuo työssäkäyntialueen kokoinen kunta on muodostettu. Sitten OK-tonttien tuotanto siirtyy uus-Vaasan muihin keskuksiin ja nyky-Vaasan aluella siirrytään tiiviimmän kaupunkirakenteen muodostamiseen.
Tekeillä oleva uusi yleiskaava heitetään samana päivänä roskakoriin kun kuntaliitokset alkavat totetua.(Liittyvät kunnat tietysti vaativat Vaasalta väen imuroinnin lopettamista omilta alueiltaan)
Kaavoitustoimintamme ahneus, ylimielisyys ja asiantuntemattomuus on tuonut nyt hetken välipään tonttituotannossa. Se säästää edes onneksi rahaa miljoonia odotettavissa olevaan asuntomessujen loppulaskuun.
-
Eikö sen Vaasan kaavoituksen voisi ulkoistaa kokonaan ja kaavoitus tehtäisiin jatkossa projektiluontoisesti tilaustyönä? Säästyisi kalliita veroeuroja tyhjän makuuttamiselta kaupungilla.
-
Eikö sen Vaasan kaavoituksen voisi ulkoistaa kokonaan ja kaavoitus tehtäisiin jatkossa projektiluontoisesti tilaustyönä? Säästyisi kalliita veroeuroja tyhjän makuuttamiselta kaupungilla.
Sitä ulkoistamista kokeiltiin jo Mustikkamaan kaavassa...valtio ei tykännyt laadusta.
-
Eikö sen Vaasan kaavoituksen voisi ulkoistaa kokonaan ja kaavoitus tehtäisiin jatkossa projektiluontoisesti tilaustyönä? Säästyisi kalliita veroeuroja tyhjän makuuttamiselta kaupungilla.
Sitä ulkoistamista kokeiltiin jo Mustikkamaan kaavassa...valtio ei tykännyt laadusta.
Sopimukset työn laadusta ja ja sopimuksiin sisältyvistä sanktioista jos ei homma pelitä/nappaa, eli tekijä vaihtoon, aivan normaalit kuviot...
Nyt maksetaan jostakin, ei-mistään....
-
Varsin erikoista retoriikkaa Tapiolta toistella subventointi –sanaa joka välissä, väitellä ja vihjailla, että omakotiasujat elävät muiden kaupunkilaisten tukemana. Tapio itse myönsi, että ei tiedä kaavoituksen kustannuksista, mutta silti väittää, että kustannusten takaisinmaksuaika on 50-100 vuotta. Tällaisilla laskelmilla ei olisi 400 vuotta vanhaan Vaasaan saatu montakaan tonttia kaavoitettua. Näillä laskuopeilla Vaasa olisi Linkolan henkeen puhdasoppinen kalastajakylä sen sijaan, että se olisi kaupunki ja kansainvälisesti merkittävä vientiteollisuuden keskus.
Kuulostaa siltä, että nyt on mennyt puurot ja vellit pahasti sekaisin sen suhteen, että kuka saa ja kenelle annetaan.
Minä väitän, että omakotiasujat ovat keskimäärin ylivoimaisesti raskaimmin verotettuja asukkaita. Etenkin ns. palkkatyötä tekevä keskiluokka. En puhu nyt vain ansiotulojen tai pääomatulojen verotuksesta. Tapion logiikalla verot kerätään valtion tai kunnan varoilla pystytetyistä vuokrabunkkereista, jotka nimenomaan ovat subventoituja, vaikka Tapio sen jättääkin mainitsematta.
Vaasassa ei todellakaan ole pulaa rakennusmaasta. Siitäkin huolimatta, että maantieteellisesti pienellä alueella on huomattavan paljon puistoja ja luonnonsuojelualueita. Näihin alueisiin ei tarvitse välttämättä koskea ollenkaan sillä muuta ryteikköä riittää vaikka kuinka paljon asumisen ja yrittämisen tarpeisiin.
Sen sijaan, että Vaasa kasvaisi ja kehittyisi nykyisten rajojen sisällä, poliitikot voivat toki keinotekoisesti ohjata kasvua kaupungin ulkopuolelle. Tämä laskee kaupunkilaisten elintasoa ja muuttaa alueen jenkkimalliseksi kaupungiksi, jossa lähiöt ovat tolkuttoman kaukana kaupungista ja ihmisten arki kuluu pitkälti auton ratissa. Tällä kehityksellä ei ole mitään tekemistä ekologisuuden tai kestävän kehityksen kanssa.
-
Varsin erikoista retoriikkaa Tapiolta toistella subventointi –sanaa joka välissä, väitellä ja vihjailla, että omakotiasujat elävät muiden kaupunkilaisten tukemana. Tapio itse myönsi, että ei tiedä kaavoituksen kustannuksista, mutta silti väittää, että kustannusten takaisinmaksuaika on 50-100 vuotta. Tällaisilla laskelmilla ei olisi 400 vuotta vanhaan Vaasaan saatu montakaan tonttia kaavoitettua. Näillä laskuopeilla Vaasa olisi Linkolan henkeen puhdasoppinen kalastajakylä sen sijaan, että se olisi kaupunki ja kansainvälisesti merkittävä vientiteollisuuden keskus.
Turun seudulla on laskettu, että kun tontista pyydetään 70 tuhatta, niin sillä rakentaa kunnallistekniikan ja järjestää palvelut uusille asukkaille. Oletus ilmeisesti kuitenkin on, että uudet asukkaat maksavat tämän jälkeen tarpeeksi veroja palvelujen ylläpitoon.
EDIT: Siitä en sitten tiedä, että miten tuo Vaasan heikohka suhdeluku, vain 10 prosenttia rakentajista uusia asukkaita, loput vaasalaisia, vaikuttaa näihin palveluntuotantoihin sun muihin. Varmasti kunnan kannalta negatiivisesti.
-
Turun seudulla on laskettu, että kun tontista pyydetään 70 tuhatta, niin sillä rakentaa kunnallistekniikan ja järjestää palvelut uusille asukkaille. Oletus ilmeisesti kuitenkin on, että uudet asukkaat maksavat tämän jälkeen tarpeeksi veroja palvelujen ylläpitoon.
EDIT: Siitä en sitten tiedä, että miten tuo Vaasan heikohka suhdeluku, vain 10 prosenttia rakentajista uusia asukkaita, loput vaasalaisia, vaikuttaa näihin palveluntuotantoihin sun muihin. Varmasti kunnan kannalta negatiivisesti.
Tällä matematiikalla menestyvä ja elinvoimainen kaupunki on sellainen, joka ei kaavoita ollenkaan. Sen sijaan laitettaisiin asukkaat nokittamaan vanhojen luukkujen hintoja aina vain ylöspäin kun uusia ei ole tarjolla. Kaikki eivät tätä jäisi katsomaan. Mitä jäisi lopuksi jäljelle - eläkeläiset ja tulonsiirtojen varassa elävät? Menestyvät yritykset eivät enää saisi houkuteltua päteviä työntekijöitä paikkakunnalle mikäli työntekijöiden perheille ei ole tarjolla kohtuullisen tasoista asumista.
Mitä yksittäisen tontin kaavoituskustannuksiin tulee, Vaasassa todellinen kaikki kulut huomioiva luku lienee tähtitieteellinen. Täällä on iso organisaatio tuuppimassa papereita, jotka eivät juuri koskaan johda rakennusvalmiiseen kaavaan. Tämän organisaation kulut kun lasketaan esim. viimeiseltä viideltä vuodelta ja jaetaan rakennettujen tonttien lukumäärällä - hinta lienee kova.
Oli miten oli, kaupungin byrokraatit ovat edelleen ainoa instanssi, joka voi kaavoittaa. Ilman tätä julkista byrokratiaa ei yksikään yritys tai henkilö voi luvallisesti rakentaa mitään. Vaasan tehottomassa kaavoituksessa ei ole kysymys rahasta vaan virkamiesten tahallisesta tai tahattomasta kyvyttömyydestä tehdä työnsä kunnolla. Sitten on vielä tahot, jotka syystä tai toisesta haluavat estää rakentamisen. Kyseisten tahojen motiiveja tulisi mielestäni tarkastella julkisesti enemmän.
-
Tällä matematiikalla menestyvä ja elinvoimainen kaupunki on sellainen, joka ei kaavoita ollenkaan. Sen sijaan laitettaisiin asukkaat nokittamaan vanhojen luukkujen hintoja aina vain ylöspäin kun uusia ei ole tarjolla.
No eivätkö ne sellaisia ole? Kaikki suomalaiset menestyvät ja kasvavat keskukset kaavoittavat vähemmän kuin olisi tarvetta. Kyse ei ole siitä, etteikö pystyttäisi. Varmasti pystyttäisiin. Liian monen intresseissä kuitenkin on, ettei pystytä. Kysynnän on oltava suurempaa kuin tarjonnan. Sillä pääoma tekee rahaa.
Työn osalta maailma muuttuu koko ajan enemmän siihen suuntaan, ettei ihmisillä, niillä työtätekevillä, ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä osaansa on se millainen hyvänsä. Uutisointi työvoimapulasta on pääoman propagandaa. Mitä enemmän työvoimasta on tarjontaa, sitä vähemmän tarvitsee maksaa palkkaa. Ihmiset maksavat elämisestään sen minkä se ottaa, jos työpaikka on olemassa. Tai he ovat valmiita muuttamaan työpaikan perässä. Tai työvoimatoimisto eli julkinen valta kouluttaa veronmaksajien rahoilla yrityksille työvoimaa. Tai ulkomailta on otettava maahan lisää työvoimaa. Tarjonnan on oltava suurempaa kuin kysynnän. Sillä pääoma tekee rahaa.
Millä pääoma tekee voittonsa? Ihmisten oravanpyörässä juoksulla - työpanoksella ja kulutuksella. Ihmisen pitää olla aina huonommassa asemassa kuin pääoman. Työpanoksen osalta tarjontaa pitää olla enemmän kuin kysyntää, kulutuksen osalta kysyntää pitää olla enemmän kuin tarjontaa.
Äänestäkää porvareita!
-
Varsin erikoista retoriikkaa Tapiolta...vihjailla, että omakotiasujat elävät muiden kaupunkilaisten tukemana. Tapio itse myönsi, että ei tiedä kaavoituksen kustannuksista, mutta silti väittää, että kustannusten takaisinmaksuaika on 50-100 vuotta.
----
Tapion logiikalla verot kerätään valtion tai kunnan varoilla pystytetyistä vuokrabunkkereista, jotka nimenomaan ovat subventoituja, vaikka Tapio sen jättääkin mainitsematta.
-----
Sen sijaan, että Vaasa kasvaisi ja kehittyisi nykyisten rajojen sisällä,
----
Oli miten oli, kaupungin byrokraatit ovat edelleen ainoa instanssi, joka voi kaavoittaa. Ilman tätä julkista byrokratiaa ei yksikään yritys tai henkilö voi luvallisesti rakentaa mitään. Vaasan tehottomassa kaavoituksessa ei ole kysymys rahasta vaan virkamiesten tahallisesta tai tahattomasta kyvyttömyydestä tehdä työnsä kunnolla. Sitten on vielä tahot, jotka syystä tai toisesta haluavat estää rakentamisen. Kyseisten tahojen motiiveja tulisi mielestäni tarkastella julkisesti enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Synteessi - Eilen kello 15:23:04
Turun seudulla on laskettu, että kun tontista pyydetään 70 tuhatta, niin sillä rakentaa kunnallistekniikan ja järjestää palvelut uusille asukkaille.
Joitakin selvennyksiä:
Kaupungin tuottama ja vuokraama/myymä omakotitontti maksaa raakamaan hinnan + kunnallistekniikan + palveluiden rakentamisen.
OK-tontin tuottaminen on kovin kallista kerrostotalo/rivitalotontin tuottamiseen verrattuna.
Ilman kaavoitusta rakennetaan, joka vuosi Vaasaan yli 100 OK-taloa. Myös yrityksiä, liikkeita rakennetaan kavoittamattomille alueille. Nuo tontit eivät maksa kaupungille mitään. (Silti haja-asutus ei ole hyvästä). Tätä kutsutaan nykyään "suunnittelutarveratkaisuiden" avulla rakentamiseksi. Aikaisemman lainsäädännön aikana oli kyse poikkeusluparakentamisesta.
Kaavoituksen kustannukset ovat kiinteitä (eli kaavoittajat saavat samaa palkaa riippumatta kuinka paljon kaavoja valmistuu). Kaavoitus on kovin vaikeaa, varsinkin kun meillä on uusi lainsäädäntökin. Siihen ei vielä ole Vaasassa sopeuduttu. Vuorovaikutteinen kaavoitus ja laajojen selvitysten teko on hinta sille, että valtuuston hyväksymät kaavat ovat nykyään lopullisia, eikä niitä enää tarvitse vahvistuttaa valtion viranomaisilla, kuten ennen.
Maanhankinta, kunnallistekniikka (kadut, viemärit..), palvelut (koulukuljetukset, päiväkodit, kotihoito) maksavat tietenkin sitä enemään mitä, enemmän niitä tuotetaan kaavoitetuille alueille. (Tämä hinta vaihtelee raakamaan hinnan ja maaperän rakennettavuuden mukaan - minä en todellakaan tiedä edes näiden yhteisihintoja eri alueilla, tietäneekö kukaan?)
Synteessin antama luku 70 000€/tontti tuntuu mielenkiintoiselta ja olisi kiva nähdä sen laskentaoletukset. Kunnan rahatalouden kannalta kuitenkin siis suurista rahoista on kyse, ja vähintään silloin, jos pienen osan (10%?) on verotuloillaan maksettava jonkun ajan kuluessa kaikkien kulut.
Näistä kuluista ei tavallisesti haluta puhua. Ne ovat "tabu".
Silti on aina jonkin verran kunnankin tontteja tuotettu ja niistä tapeltu. Ja näin varmaan tulee jatkossakin tapahtumaan - paitsi, että OK-tonttituotanto taitaa siirtyä pian Uuden Vaasan uusille alueille (johon toki myös työpaikkoja tulee lisää - ei kaikkien työpaikkojen tule olla nyky-Vaasan alueella)
----
Missä on Vaasassa subventoituja vuokrabunkkereita? En tiedä yhtään. Jonkun yrityksen työsuhdeasunnot?
Yleishyödyllisten yhteisöjen (kuten Pikipruukki, VVO, Sato, YH)omistavat vuokra-asunnot ovat aina omakustanteisia (kaikki kulut sisältyvät aina vuokriin: esim. lainojen korot, lyhennykset, poistot, hoitokulut).
------
Vaasan ainoa virallinen tavoite (strategia/visio) on nimenomaan kasvaa nykyrajojen ulkopuolelle.
-----
"Foliohattu" puhuu tahoista, jotka haluvat estää (katogorisesti) rakentamisen. Voitko tarkentaa keitä tarkoitat?
-
Uutisointi työvoimapulasta on pääoman propagandaa. Mitä enemmän työvoimasta on tarjontaa, sitä vähemmän tarvitsee maksaa palkkaa.
Ottamatta itse ketjun aiheeseen kantaa, kun en ole sitä yhtään seurannut, heitän offtopickia työvoimapulan tiimoilta tämän verran:
Aiheesta oli hiljattain mielenkiintoinen artikkeli Turun Sanomissa. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén oli sitä mieltä, että puheet 400 000 työntekijän tarpeesta ovat tuulesta temmattuja. Työvoima 2025-raportti ei vaikuttaisi lainkaan luotettavalta dokumentilta poliittisten päätösten pohjaksi.
Aika on ajanut suomalaisen suunnitelmatalouden ohi (http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-04-29,104:140:537099,1:0:0:0:0:0) (linkki)
-
->70 tuhatta pitää sisällään kaiken maanhankinnasta lähtien. Ja sillä hinnalla kaavoittaa vaikka saaristoon. Kaarinan talousjohtaja tälläisia on todennut. En erittelyistä sitten tiedä sen tarkemmin.
-
->70 tuhatta pitää sisällään kaiken maanhankinnasta lähtien. Ja sillä hinnalla kaavoittaa vaikka saaristoon. Kaarinan talousjohtaja tälläisia on todennut. En erittelyistä sitten tiedä sen tarkemmin.
Mikä mahtaa olla kaupungin tuottaman OK-tontin hinta? Murto-osa tuosta?
Kerrotalotontin tuottaminen/asunto/asukas on tietysti huikean paljon kannatttavampaa.
-
->70 tuhatta pitää sisällään kaiken maanhankinnasta lähtien. Ja sillä hinnalla kaavoittaa vaikka saaristoon. Kaarinan talousjohtaja tälläisia on todennut. En erittelyistä sitten tiedä sen tarkemmin.
Mikä mahtaa olla kaupungin tuottaman OK-tontin hinta? Murto-osa tuosta?
Kerrotalotontin tuottaminen/asunto/asukas on tietysti huikean paljon kannatttavampaa.
Kanankoppien tuottaminen olisi kerrostaloon verrattuna kertaheitolla kannattavampaa. No joo, se siitä viisastelusta.
Onko kaupungin kannalta viisasta, että rakennetaan voittopuolisesti 70-80 luvun betonibunkkereiden sekaan vastaavanlaisia rakennuksia vai olisiko jo aika antaa rakentaa sellaista missä ihmiset oikeasti haluavat asua?
Voi olla, että olen väärässä, mutta minä uskon siihen, että enemmistö suomalaisista haluaa asua omakotitaloissa/pientaloissa tai sitten "korkeella, tiiviisti ja kaiken keskellä". Vaasan nykyinen rakennuskanta sisältää liian paljon sellaista rakennuskantaa, jossa ihmiset eivät viihdy. Sellaista ei mielestäni tulisi rakentaa lisää.
Sitten on vielä tämä "vihreä" tavoite saada kaupungissa työskentelevät muuttamaan maaseudulle.
-
Voi olla, että olen väärässä, mutta minä uskon siihen, että enemmistö suomalaisista haluaa asua omakotitaloissa/pientaloissa tai sitten "korkeella, tiiviisti ja kaiken keskellä". Vaasan nykyinen rakennuskanta sisältää liian paljon sellaista rakennuskantaa, jossa ihmiset eivät viihdy. Sellaista ei mielestäni tulisi rakentaa lisää.
Sitten on vielä tämä "vihreä" tavoite saada kaupungissa työskentelevät muuttamaan maaseudulle.
Suuri osa haluaa asua, jossain elämänsä vaiheessa, omakotitalossa (ja mieluiten palvelujen äärellä, lähellä keskustaa ja tietysti vielä veden äärellä). Nyt on lähinnä puhuttu siitä kuinka paljon tuohon asumismuotoon on syytä sijoittaa verovaroja. Viime vuosina on Vaasassa suurin osa OK-rakentajista rahoittanut itse koko projektinsa. Kunna tuottamia tontteja on harvoin ollut kaikille halukkaille jakaa.
Kaupungin tuottamat pienet tontit eivät kaikille OK-rakentajille kelpaa vaan aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat suuremman tontin ja maaseudun rauhaa. (Kun lapset ovat pesästä lentäneet, palaavat vanhemmat sitten usein kantakaupunkiin kerrostaloon - ja OK- talo menee kiertoon. Tämä vaihe on nyt selvästi menossa Vaasan seudulla.)
Kun katsoo Uuden Vaasan tai Suur-Mustasaaren karttaa ja väestökeskittymiä niin minusta sekä uusia työpaikkoja että uutta asutusta tarvitaan ennen kaikkea vahvistamaan muita pienkeskusia kun nyky-Vaasaa. Näin turvataan palvelujen (joukkoliikenne, koulut, teveydenhuolto, päiväkodit) jatkuminen koko seudulla, tasapuolisesti.
Ohjaako asuminen työpaikan sijaintia vai työpaikka asuinpaikan valintaa?
Lasten koulun sijainti ja harrastuspaikat voivat myös vaikuttaa asuinpaikkaan, on kokemusta.
-
R-kioski Albertos ja Rabbas tiloihin on aivan erinomainen ratkaisu. Hyvä ratkaisu myös A:lle ja R:lle nimittäin pääsivät 10 vuoden vuokrasopimuksesta kuin koira veräjästä.
Mutta mitä toiseen tyhjään kioskiin? Moni haikailee torigrilliä mutta Airaksisen vuokrilla grillin pitäisi olla auki ympäri vuorokauden ja myynti megaluokkaa.
Minusta kaupungin informaatiopiste olisi hyvä ratkaisu ko. tiloihin.
-
Mutta mitä toiseen tyhjään kioskiin? Moni haikailee torigrilliä mutta Airaksisen vuokrilla grillin pitäisi olla auki ympäri vuorokauden ja myynti megaluokkaa.
Minusta kaupungin informaatiopiste olisi hyvä ratkaisu ko. tiloihin.
Jaa että verorahoilla pitäisi täyttää sellaiset tilat, jotka on hinnoiteltu niin, ettei niissä kenenkään rahkeet kestä!
-
R-kioski Albertos ja Rabbas tiloihin on aivan erinomainen ratkaisu. Hyvä ratkaisu myös A:lle ja R:lle nimittäin pääsivät 10 vuoden vuokrasopimuksesta kuin koira veräjästä.
Mutta mitä toiseen tyhjään kioskiin? Moni haikailee torigrilliä mutta Airaksisen vuokrilla grillin pitäisi olla auki ympäri vuorokauden ja myynti megaluokkaa.
Minusta kaupungin informaatiopiste olisi hyvä ratkaisu ko. tiloihin.
Olen asunut Vaasassa niin kauan etten edes muista. Melkein kuolinkin Vaasassa.
Tunnen vaasan kuin omat taskuni. Mutta missä ihmeessä on Albertos ja Rabbas?
A R. Antti Ruostetniemen vuokraamaa kiinteistöä?
-
No kyseessähän on toinen torille rakennetuista pömpeleistä. Sehän ei ole mikään ihme, ettei Vaari niitä muista kun ne rakennettiin 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen... Siis se joka rakennettiin sinne Citarin eteen... uuups. Eikun Teräksen... Ethän varmaan tiedä mikä on Citarikaan kun sekin tuli siihen Teräksen paikalle vasta kuolemasi jälkeen... Se toinen tyhjilläänoleva pömpeli missä ensin oli Free Record Shop ja sitten Hairstore taas on siinä Mäkkärin edessä tai siis Hartmanin rautakaupan edessä...
Niin ja sitten sen vanhan Pallokioskin paikalla on nykyään pikaruokapaikka jota kutsutaan Heseksi. Sekin rakennettiin samaan aikaan kun noi pömpelit. Ensin siellä oli Lafka-niminen gourmet paikka, mutta se ei oikein menestynyt...
-
Kiitos valaistuksesta. Täältä kyllä näkee ihan hyvin ja tiesin tuon pömpelinkin
mutta kun en nyt pääse käymään paikanpäällä niin en tiennyt nimeä.
Kiitos kumminkin.
Olihan siitä tuossa etusivulla juttua mutta en osannut yhdissää.
-
Tulin viikonloppuna pitkästä aikaa junalla Vaasaan. Junan lähestyessä asemaa, katselin ulos junan oikeanpuoleisista ikkunoista. Ihmettelin että mitä helxxxxx kaupungin keskustassa on tällainen kaatopaikka. Tarkoitan tuota Ratakadun, Sairaskodinkadun, Sepänkyläntien ja Huutoniementien rajaamaa aluetta.
Eikö tälle alueelle voisi keksiä fiksumpaakin käyttöä kuin ne romuvarastot, törkeät varastorakennukset ja muut vastaavat rumilukset? Ihmetyttää hieman tällainen hölmö maankäyttö.
-
Hyvä havainto. Ollaan alueelle jo kovaa kyytiä jotain tekemässäkin. Uutta rakennsuta pukkaa pystyyn. Suurin osa alueesta on toki vielä kovin epämääräisessä käytössä. Ongelmana on osittaisen sekin, että esim VR on suuri maanomistaja alueella.
Kaupungin keskusvarastokin on mitä parhaimmalla liiketontilla. Eikö siitä saaduilla rahoilla voisi rakentaa hienot varastohallit etäämmälle?
-
Näin sitä keskustakulttuuria kehitetään! Nyt meillä on keskustan parhaalla paikalla siis McDonald's, Hesburger, Citymarket ja R-Kioski. Saisiko siihen toiseen epäonnistuneeseen kopperoon vaikka mini-Lidlin, niin sitten olisi viimeinenkin hyvä terassinpaikka mennyt mahdollisimman väärään käyttöön.
-
http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3034&sa=94816*
Ympäristöministeriö selvittää kauppakeskushankkeita'
Ympäristöministeriö kartoittaa käynnissä olevat kauppakeskushankkeet. Ministeriö lähetti keskiviikkona ympäristökeskuksille kirjeen, jossa niitä kehotettiin kokoamaan tiedot omien alueittensa kauppakeskushankkeista.
Ministeriön mukaan hankkeet on kartoitettava, koska kauppakeskusten sijainnilla on suuri vaikutus yhdyskuntarakenteeseen. Myös pyrkimys hillitä ilmastonmuutosta vaikuttaa.
Tavoitteena on saada kokonaiskuva Suomessa vireilä olevista kauppahankkeista, joilla on seudullisia vaikutuksia. Ympäristökeskuksilta kerätään tiedot myymälähankkeiden koosta ja sijoittumisesta yhdyskuntarakenteeseen sekä tiedot alueen kaavoitustilanteesta.
Lisäksi ympäristökeskuksia pyydetään arvioimaan, kuinka hyvin maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kauppakeskusten sijoittumista. Kartoituksen tulokset selviävät alkusyksystä. (STT/KL)
-
Jokainen voi käydä katsomassa mitä tuhoa tällaiset tienvarsi -eli korpikauppakeskukset pitkällä juoksulla tekevät. Kaupunkien keskustat autioituvat ja slummiutuvat.
Näihin jenkkieläkerahojen avulla pykättyihin puljuihin muuten ei suomalaisilla yrittäjillä ole mitään asiaa.
Mielenkiintoista miten Vaasan kaavoittaja siihen nyt reagoi. Seliseli-selittämistä varmasti.
Niin joo, eivät tarvitse paneutua ydinkeskussuunnitteluun. Jees…
-
Senhan tietää, miten Vaasan kaavoittaja suhtautuu. Jos Ikea tulee Vaasaan niin J.J. Pitkämäki on lähempänä kaupunginjohtajuutta kuin koskaan aikaisemmin.
-
Näyttää pahalta. Todella pahalta.
-
Jokainen voi käydä katsomassa mitä tuhoa tällaiset tienvarsi -eli korpikauppakeskukset pitkällä juoksulla tekevät. Kaupunkien keskustat autioituvat ja slummiutuvat.
Näihin jenkkieläkerahojen avulla pykättyihin puljuihin muuten ei suomalaisilla yrittäjillä ole mitään asiaa.
Mielenkiintoista miten Vaasan kaavoittaja siihen nyt reagoi. Seliseli-selittämistä varmasti.
Niin joo, eivät tarvitse paneutua ydinkeskussuunnitteluun. Jees…
Älä nyt! Voiko joku kyseenalaistaa IKEAN (ja uusien automarkettien) autuuden? Sehän on melkein kuin Vaasa taivaaseen pääsisi! Sellaiset ovat äänenpainot olleet päättäjillämmea johtajillamme!
Eikö se ole sitä KEHITYSTÄ kun yksi markettyöpaikka vie 3 työpaikkaa pienemmistä kaupoista. Sitä kutsutaan tehokkuudeksi.
Työntekijät maksavat verot asuinkuntaansa, alv:t menee valtiolle. Vaasa pääsee taivaaseen!
On tullut käytyä jenkkilässä toteamassa tämä surullinen kaupunkikeskustojen slummiutuminen (päivällä toimistoja - yöllä erilaista "katukauppaa").
Ranskassa kiellettiin automarketit jo toistakymmnetä vuotta sitten.
Kuinka kalliiksi muuten täytyy bensan hinnan nousta, että ruokaa ei enää lähdetä autolla marketeista hakemaan? Onko lähikaupoille sittenkin vielä uusi tuleminen mahdollista?
-
Sitä paitsi, kun käy kaupassa kävellen tai pyörällä, ei voi viikon ostoksia kerralla tuoda, eli joutuu käymään useammin kaupassa. Ja ainakin omalla kohdallani on niin, että mitä useammin käy kaupassa, sitä enemmän tulee ostettua ns. ylimääräistä". Luulisi kauppojen hyötyvän!
-
Automarketit tuntuvat olevan pahasta. Pitäiskös IKEAlle sitten raivata tontti kaupungille? Vai onko niin että Vaasasta pitäisi rakentaa joku esimerkkikaupunki ilman isoja marketteja? Kaunosieluisuudelle ei ole paljon tilaa mykymaailmassa, ihmisten suuri enemmistö HALUAA näitä suurmarketteja, vakaat pohjalaisetkin vaeltavat laumoittain vaikka Espooseen tai Pohjanlahden perukkaan niiden perässä.
Polkupyörällä on paha käydä huonekalukaupassa vaikka olisi lähempänäkin. Niin se vain on että tätä maailmaa rakennetaan pääsääntöisesti niinkuin enemmistö tahtoo. Demokratiaa näet.
Jos Vaasan viranhaltijat nikottelevat asiassa saattaisi yhteistyöhakuinen, yritysystävällinen Seinäjoen seutu kelvata IKEAlle?
-
Ydinkeskustaan keskittyminen nostaa liikehuoneistojen
hinnat pilviin ja hyötyjä on se muutama joka vuokraa tiloja. Hajasijoitettuna
ei synny erityistä kallista vuorkrapaikkakeskittymää. Asukkaat eivät myöskään
kaikki asu keskustassa vaan ovat hajasijoittuneet ympäri kaupunkia. Keskustan
kalliilla vuokrapaikalla toimii silloin vain todella hyvällä liikeidealla sekä
paljolla asiakaskäynnillä toimiva yritys. Sellainen yritys toimii yhtä hyvin
edullisemmallakin vuokralla. Vaikkakin suosisin vanhanmallista pikkukauppojen
verkkoa, näyttää siltä, että automarketit ovat tulleet joten hajasijoitetaan niitä.
Turha niitä on ympätä jo ahtaaseen keskustaan. Hajasijoittamalla luodaan pohjaa
laajentuvaan Vaasaan. Kai jokainen tietää, että Vaasahan vain laajenee. Väkiluku
on nyt ennätyslukemissa eikä mikään viittaa siihen, että se vähenisi.
Ydinkeskusta on muutenkin hinnoiteltu ulos niin eletään sen mukaan.
Muuten en ota kantaa tuohon Ikean sijoitukseen koska en tunne sen muita
vaikutuksia.
-
Duoda, duoda..
Noin 45 % keskustan asukkaista on vanhuksia ja eläkeläisiä ja vain puolella heistä on auto. Kaikki tarvitsevat kuitenkin autoa tarpeellisten tavaroiden hankkimiseen. Jos elintarvikeliikkkeet katoavat keskustasta niin jäljelle jäävällä puoliskolla on tasan kaksi mahdollisuutta: joku hankkia auto (jos pystyvät ajamaan) tai suorittaa ostokset taxilla.
Kaupunki jakaa heille varmasti txisetelit siitä ilosta että saadaan IKEA ja sen yhteyteen KPO:n marketti.
-
En nyt aivan ole ymmärtänyt tätä kauppojen levittämistä kauaksi keskustasta vieläkään.
Ensiksikin
- kuka tästä tulee eniten hyötymään, nähdäkseni ne jotka käyvät autoilla töissä Vaasan ulkopuolelta.
- miten käy Vaasan keskustan, oma näkemykseni on että se näivettyy.
- väestö ikääntyy, kaupunkilaisten kaupassakäyntimahdollisuudet heikkenevät.
- onko jokin Ikea, Bauhaus, Biltema jotain laatua kuten jossain täällä kirjoitettiin, mielestäni täyttä itseään
- ympäristötekijät, miten voi olla mielekästä ajella kymmeniä, jopa satoja kilometrejä kauppoihin kun lähikaupat ovat tuhoutuneet
- onko ihmisiltä kadonnut totaalisesti sekä järki että todellisuus, on vain tullut epäilys moinen,,,
-
Lue blogista Vanhan Pierun juttu.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/743-Ikeasta-nostettava-meteli.html
-
en mie lue
sen on kirjoittanut
joku vanha pieru
t. uusi aalto
-
Kaupunkirakentamisessa on ollut jo pari vuosikymmentä muodikasta levittää asutusta ja palveluita veden ääreen. Vanhoissa Keski-Euroopan joki- ja merikaupungeissa se on käynyt päinsä vain valtaamalla toimettomaksi jääneitä satama-alueita, kirjoittaa Rakennuslehti,
Miten Vaasassa? Halmesmäen tontti, Öljysatama, Sokerin alue? Hampurissa satama-aluetta suunnittelee suomalainen arkkitehtitoimsto Brunow & Maunula. Olisiko heillä joatain annettavaa Vaasalle?
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/3265.html
-
Automarketit tuntuvat olevan pahasta.
Polkupyörällä on paha käydä huonekalukaupassa vaikka olisi lähempänäkin. Niin se vain on että tätä maailmaa rakennetaan pääsääntöisesti niinkuin enemmistö tahtoo. Demokratiaa näet.
Automarketit ovat todistetusti erittäin pahasta. Täällä tehdään samat virheet kuin muualla. Onneksi pientä heräämisen merkkiä on ympäristöministeriössä.
Huonekalukaupat on eri juttu. Ellei sen viereen päästetä myös ruokakauppaa (=automarket).
Ei se demokratiaa ole. Se on rahan valtaa. Raha osaa maasutta päätäjät - sehän on juuri nähty.
"Kansa" luulee, että automarketit on sille hyväksi, se juoksee maninosten ja joukkojen perässä. Yhteiskunnalle (veronmaksajille) ne tulee kalliiksi.
Mitä satama-alueeseen tulee niin Kantakaupungin asukayhdistys/Halmeen Askohan siitä juuri piirsi luonnoksen. Asuntoja sinne eikä puistoon.
-
Minä kyllä ymmärrän Heikki Lamminmäen kirjoituksen niin, että hän on huolissaan siitä kuka maksaisi Ikean tontilla olevien kiinteistöjen lunastamisen ja purkamisen. Ei ainakaan verorahoilla tätä tulisi toteuttaa. Toisaalta hän peräänkuuluttaa tasa-arvoa kaupungin yrittäjiä kohtaan. Tämän lisäksi hän ilmaisee mielipiteensä, että kaupungin on myös huolehdittava infrastruktuurin kehittämisestä. Onko tässä jotain vikaa?
Uskon. ettei kenelläkään tässä kaupungissa olisi mitään sitä vastaan, että Ikea tulisi Vaasaan.. Ikea avaa aivan toisenlaisia mahdollisuuksia imuroida asiakaita maakunnasta kuin mikään muu kauppakeskus. Tästä asiasta tuskin kukaan on tässä kaupungissa eri mieltä. Mutta yhtä selvää on myös se tosiasia, että on olemassa myös negatiivinen aspekti ja vaaran merkit. Nimimerkki Vanha P. on jo oman huolensa tästä esittänyt omalla tyylillään. Uskon myös ettei kukaan voi väittää tosissaan, että tällainen vaara kuten ydinkeskustan autioituminen ja siellä liikenteen kasvattaminen ei olisi totta.
Mistä johtuu tämä tarve, että ihmiset jotka ilmaisevat huolensa Ikean yhteyteen tulevan kauppakeskittymän seurauksista leimataan heti Ikean vastustajaksi tai ikuiseksi valittajaksi?
Tämä enteilee pahaa.
Tapio Osala on jo ihan oikein huomauttanut, että esim. Ranskassa tällainen kehitys on laissa kielletty. Ranskalaisilla on siihen todella hyvät syyt, koska väestöpoliittiset seuraukset voisivat olla liian raskaat. Huonot kokemukset ovat pakottaneet ranskalaiset tähän.
Myös muualla Euroopassa tilanne on samankaltainen. Englannissa ja Saksassa ovat ympäristö-organisaatiot ja kaupunginsuunnittelijat vaatineet kovaäänisesti, että negatiiviset seuraukset tulisi minimoida keinolla millä hyvänsä. Ei siellä kukaan väitä (toisin kun meillä) ettei tällaisia negatiivisia seurauksia olisikaan.
Koko Ikea-keskustelu pyörii valitettavasti aivan nurinkurisesti. Ei ole olemassakaan ketään jolla olisi jotain Ikean Vaasaan tuloa vastaan. Päinvastoin kaikki olisivat iloisia. Mutta minkälainen kauppakeskittymä on syntymässä Ikean rinnalle ja mikä tämän vaikutus on esim. ydinkeskustan kehitykselle. Tästä meidän oikeastaan tulisi keskustella.
Ikeasta huolensa ilmaisevien ihmisten suut saadaan tukkoon vaan tokaisemalla ”Jaa onko sulla jotain Ikeaa vastaan, kyllä olet pöljä.”
Tämä menettelytapa on oikeastaan jo täysin vanhentunut mutta jostain kumman syystä se toimii edelleen hämmästyttävän hyvin ja sitä halutaan käyttää, miksi?.
Nimimerkki Foliohattu väittää:
Ote: Tällaisella korporatismilla on aina kääntöpuolensa ja vaarana on, että kourallinen virkamiehiä pääsee päättämään liikaa siitä mille yrityksille miljoonat jaetaan ja kenelle ei.
Hienosti ja taitavasti sanottu: Näinhän juuri tässä on tapahtunut ja on olemassa vaara, että vastaisuudessa näin tullaan toimimaan aina.
Nimimerkki Analyyssi kirjoittaa:
Ote:
Siinä kyllä joku pienempi, saamattomampi (anteeksi sanavalinta) jää jalkoihin. Sehän on tietenkin valitettavaa. Mutta vapaassa kilpailussa tälläinen ei ole tavatonta. Parhaat selviävät, aina.
Näin juuri väitetään aina kun yhdeltä yrittäjältä on otettu täysin harkitusti elinmahdollisuudet pois
ja anteeksiannon ja lähes synninpäästön muodossa selitetään, että semmoista on vapaa markkinatalouselämä. Uskooko todella joku vielä tähän soopaan?
En minäkään usko, että Ikea tappaisi jonkun muun yrittäjän tässä kaupungissa, mutta kaikki muut
kauppa- keskittymät Ikean rinnalla aivan varmasti tulisi tappamaan ja rajusti, mikäli varotoimenpiteisiin kaupungin puolesta ei ryhdytä.
Kieltämättä minäkin olen huolestunut siitä, että meidän virkamieskunta ei varaudu siihen kompensaatiovaatimukseen mihin nimimerkki: Canis Satrapis viittaa, siitä yksinkertaisesta syystä, ettei tämä kuulukaan enää ZeiZei P:n hoidettavaksi.
Toivoisin todella, että ikärasistiset halveksuvat viitteet mummojen kahvi- ja näkkileipä paketin ostomahdollisuuksista ydinkeskustassa jätettäisiin pois, mutta tarkoitushakuistahan tämäkin on, mutta mitä silla haetaan?
Toivon hartaasti palaamista asiakeskusteluun ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, muutenhan syyllistymme tähän itse.
-
IKEA keskustelun yhteydessä on alettu puhua myös suurista päivittäistavaramarketeista.
Monet valittavat sitä, että isot marketit ovat huono asia ja keskustassa sijaitsevat pikkukaupat hyvä. Osa kehui Ranskaa siitä, että siellä on rajoituksia isojen markettien rakentamiseen. Tämä on totta, näin se on ollut pitkään (tätä sääntelyä ollaan tosin tällä hetkellä purkamassa). Suurelta osin juuri tästä syystä elintarvikkeiden hinnat ovat Ranskassa erittäin korkeita verrattuna muihin Euroopan maihin. Mukava juttu kiireettömälle ja varakkaalle kotirouvalle, mutta vähemmän mukava köyhälle perheelliselle?
Mitä marketteihin, markkinoihin sekä ihmisten vapauteen valita ostospaikkansa - en lähde tähän uudelleen kirjoittamaan mitä mieltä olen asiasta. Aloitin tästä kokonaan oman ketjunsa viime vuonna. Lukekaa ihmeessä läpi ja kommentoikaa mitä mieltä olette. Eli automarketeista, IKEA keskustelu jatkukoon omassa osiossaan.
Uusien automarkettien rakentamisesta, puolesta ja vastaan (http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1275.0)
-
Nimimerkki Analyyssi kirjoittaa:
Ote:
Siinä kyllä joku pienempi, saamattomampi (anteeksi sanavalinta) jää jalkoihin. Sehän on tietenkin valitettavaa. Mutta vapaassa kilpailussa tälläinen ei ole tavatonta. Parhaat selviävät, aina.
Näin juuri väitetään aina kun yhdeltä yrittäjältä on otettu täysin harkitusti elinmahdollisuudet pois ja anteeksiannon ja lähes synninpäästön muodossa selitetään, että semmoista on vapaa markkinatalouselämä. Uskooko todella joku vielä tähän soopaan?
En minäkään usko, että Ikea tappaisi jonkun muun yrittäjän tässä kaupungissa, mutta kaikki muut kauppa- keskittymät Ikean rinnalla aivan varmasti tulisi tappamaan ja rajusti, mikäli varotoimenpiteisiin kaupungin puolesta ei ryhdytä.
Olen edelleen samaa mieltä. (Täsmennetään sen verran, että kirjoittaessani tuota en miettinyt pelkästään Ikeaa, vaan Vaasan kiilpailutilanetta kokonaisuudessaan.) Tässä nykyajan kehityksessä kaikkein vääristyneintä on kauppapaikkoihin investoivat isot kiinteistöyhtiöt. Ne rakentavat suuria yksiköitä ja yrittävät saada (hyviä) vuokralaisia miljoonahalleihinsa.
Kilpailu olisi paljon aidompaa, mikäli hallin rakentaja olisi aina itse kaupan pitäjä. Harkintaa olisi enemmän. En siis povaa valtavan suurta tulevaisuutta linja-autoasemalle tulevalle liikekeskukselle tai vaihtoehtoisesti sen kanssa kilpaileville liikkeille. Ikealle (ja Bauhausille, Terralle) ehdoton kyllä, mutta muusta en ole niin vakuuttunut.
Tämän linja-autoaseman uusien kauppojen kanssa kilpailevat vanhat liikkeet, toimivat pääsääntöisesti edullisemmissa tiloissa. Pienenkin taantuman tullessa, pudotuspeli sitten alkaisi. Vanhat kauppiaat siis pystyisivät paremmin vastaamaan hintakilpailuun. Edellyttäen, että liikevaihtoa olisi jäljellä tarpeeksi.
Ikea siis tuo kauempaakin uusia asiakkaita. Tavallinen kauppakeskus linja-autoasemalla taas syö suoraan vanhoja kauppoja, (ja itseään) mutta vastaavasti ei tuo tullessaan paljon uusia asiakkaita. Voin olla hieman väärässäkin, kun en vielä tiedä minkälaisia elämyksiä sinne tulee. Kilpailutilanne kuitenkin konkretisoituu. Joku siinä silloin jää jalkoihin. Vanha tai uusi.
-
Lainaus Analyyssi
Tämän linja-autoaseman uusien kauppojen kanssa kilpailevat vanhat liikkeet, toimivat pääsääntöisesti edullisemmissa tiloissa. Pienenkin taantuman tullessa, pudotuspeli sitten alkaisi. Vanhat kauppiaat siis pystyisivät paremmin vastaamaan hintakilpailuun. Edellyttäen, että liikevaihtoa olisi jäljellä tarpeeksi.
Tämähän on markkinataloutta aidoimillaan,eiköhän Vaasassa ole jo menty tarpeeksi kauan vahoilla eväillä.
Onhan se raju herätys vanhoille Vaasalaisille kauppiaille kun uutta verta pukkaa kehiin, toisaalta se panee yrittämään entistä kovemmin.
Ja toisaaalta onhan näillä keskustan kauppiailla mahdollisuus mennä vuokralle Ikean tai tähän linja-autoasemalle syntyvään ostosparatiisiin...
-
Tämä viesti tuli sähköpostissa tänään klo. 19.27
Kysymys ostoskeskusten sijoittamisesta on kuuma aihe koko Euroopassa. Asiasta käydään vilkasta keskustelua kaikkialla EU:sssa. On olemassa kova paine siihen suuntaan, että virheinvestoinnista johtuvat ( korpimarketit ja vastavat) ongelmat voitaisiin poistaa. Juuri näihin liittyvät uusinvestoinnit ovat nostaneet ruoan hinnan yli sietorajan.
Täällä Suomessa argumentoidaan, että nämä korpikeskukset laskevat ruoan hintaa. Asia on juuri päin vastoin. EU:ssa säädetään nyt asiasta lakia mutta täällä ei siitä juuri keskustella.
Lue tämä linkki:
http://www.tagesspiegel.de/wirtschaft/Berliner-Wirtschaft-Einkaufszentren;art132,2505203
Virheistä voi oppia
Saksassa tehtiin samanlaiset virheet joita nyt tehdään Suomessa. Ranskassa osattiin varautua haittoihin lakimuutoksella. Argumentointi, että vain suuryksikössä olisi hintataso alhaisempi ja valikoima suurempi on osoittautunut täysin vääräksi.
Saksalaiset osat tunnetusti nuukia ja osaavat laskea. Kuinka kävikin niin, että suuriyksiköt kaupungin laidalla, ( niitä kutsutaan siellä nimellä rasva-vyöhyke) ovat hätää kärsimässä ja joutuvat nyt rajusti investoimaan saadakseen ihmiset houkutelluiksi takaisin suojiinsa.
Lnkin otsikossa todetaan:
Bunte Träume auf der grünen Wiese
Einkaufszentren im Umland von Berlin werden modernisiert, um für Kunden wieder attraktiver zu werden - denn die kaufen lieber in der Stadt ein.
eli
Kukkaiset unelmat vihreällä niityllä
Ostokeskuksia Berliinin laidalla modernisoidaan nyt, että ne tulisivat asiakkaille houkutteleviksi, koska ihmiset suorittavat ostoksensa mieluimmin keskustassa.
Nuo vihreät niityt
”In den 90er Jahren fuhren die Berliner massenweise hinaus zu den damals neuen Shoppingcentern auf der „grünen Wiese“. Bald kehrte sich dieser Trend um, weil immer mehr Einkaufszentren in der Stadt eröffneten und den Kunden kürzere Wege boten. Laut Studien geben Brandenburger inzwischen deutlich mehr Geld in Berlin aus als die Berliner im Umland. Deshalb wollen sich Center im sogenannten Speckgürtel jetzt modernisieren”
eli
90-luvulla Berliiniläiset ajoivat massoittaen ulos kaupungista uusiin siellä vihreällä niityillä oleviin ostoskeskuksiin. Mutta nopeasti trendi kääntyi, koska aina vain enemmän ostoskeskuksia avattiin ydinkeskustassa ja siellä tarjottiin lyhyempiä reittiä. Tilaston mukaan Berliinin maakunnan ihmiset jättävät rahaa nyt enemmän Berliinin keskustassa kun itse Berliiniläiset kaupungin laidalla. Tästä syystä ostoskeskukset ”rasva-vyöhykkeellä” haluavat nyt modernisoida.
Oli täysi harhaluulo, että ihmisten ostoskäyttäytymistä säätelee vain halpa hinta ja valikoimien suuruus, niin kuin Suomessa luullaan.
Olen täysin varma että trendi takaisin miellyttäviin ja ostosnautintoja tarjoaviin ydinkeskutan ostokeskuksiin on tulossa myös Vaasaan. Tosin kaupungin suunnittelijat voivat ymmärtämättämyydesssään tehdä tämän mahdottomaksi. Se olisi kaupungille ja kaupunkilaisille suuri tappio.
Vanha P.
-
Lainaus Toope
Duoda, duoda..
Noin 45 % keskustan asukkaista on vanhuksia ja eläkeläisiä ja vain puolella heistä on auto. Kaikki tarvitsevat kuitenkin autoa tarpeellisten tavaroiden hankkimiseen.
Tuskinpa tavaran kuljetus Ikeasta Vaasan alueella kotiin on mikään ongelma,tuleehan ne huonekalut Ilmajoeltakin Vaasaan ihan nätisti.
Lainaus Vanha P.(Vaasalainen)
Oli täysi harhaluulo, että ihmisten ostoskäyttäytymistä säätelee vain halpa hinta ja valikoimien suuruus, niin kuin Suomessa luullaan.
Ei täällä mitään luulla, TUURI on oiva esimerkki juuri siitä mitä merkitsee hinta ja tavaran määrä ja saatavuus, Stogmanin jälkeen suurin myynti Suomessa ja vieläpä keskellä peltoaukeita..
Saksassa ilmeisesti nämä luulivat ihmisten olevan tyhmiä ja korottivat itsensä ulos markkinoilta hinnoillaan...että silleen!!
-
Ei täällä mitään luulla, TUURI on oiva esimerkki juuri siitä mitä merkitsee hinta ja tavaran määrä ja saatavuus, Stogmanin jälkeen suurin myynti Suomessa ja vieläpä keskellä peltoaukeita..
Voiko tuota enää paremmin sanoa. Puhukoon dokumentti puolestaan.
Kyllä se on hinta joka määrää. Meillä myynnin alalla koulutetaan kaikkea muuta
mutta eiköhän tuo Keskinen ole aika hyvä esimerkki.
Hyvä exä. Taas plussa minulta.
-
Tämä viesti tuli sähköpostissa tänään klo. 19.27
Kysymys ostoskeskusten sijoittamisesta on kuuma aihe koko Euroopassa. Asiasta käydään vilkasta keskustelua kaikkialla EU:sssa. On olemassa kova paine siihen suuntaan, että virheinvestoinnista johtuvat ( korpimarketit ja vastavat) ongelmat voitaisiin poistaa. Juuri näihin liittyvät uusinvestoinnit ovat nostaneet ruoan hinnan yli sietorajan.
Täällä Suomessa argumentoidaan, että nämä korpikeskukset laskevat ruoan hintaa. Asia on juuri päin vastoin. EU:ssa säädetään nyt asiasta lakia mutta täällä ei siitä juuri keskustella.
Mielestäni tämä oli toteamus ilman sen kummempia perusteluja. Ruuan hinta on kiinni kovin monesta eri asiasta. Kaupan katteet, kuljetuskustannukset, tukkuporras sekä tuotantohinnat määrittelevät hyvin pitkälle lopullisen hinnan. On mielestäni melko heppoista väittää, että myymälän sijainti on se, joka määrittelee hinnan.
Saksassa tehtiin samanlaiset virheet joita nyt tehdään Suomessa. Ranskassa osattiin varautua haittoihin lakimuutoksella. Argumentointi, että vain suuryksikössä olisi hintataso alhaisempi ja valikoima suurempi on osoittautunut täysin vääräksi.
Olen käynyt saksalaisissa automarketeissa useaan otteeseen. Nämä automarketit ovat olleen kaupunkien laidoilla, lähiöiden yhteydessä. Lähiöstä ei siis ole tarvinnut lähteä ajamaan ison kaupungin keskustaan vaan ruokaostokset on voinut hoitaa asuinpaikan lähellä. Millä tavalla tämä on huono asia paikallisille asukkaille?
Missään muussa maassa en ole nähnyt vastaavaa valikoimaa sekä yhtä edullista hintatasoa kuin Saksassa.
Mitä Ranskaan tulee, siellä ollaan juuri nyt uudelleen miettimässä vähittäiskaupalle asetettujen rajoitusten purkamista, koska pienet marketit sekä kilpailun puute johtavat kuluttajille korkeampiin hintoihin.
90-luvulla Berliiniläiset ajoivat massoittaen ulos kaupungista uusiin siellä vihreällä niityillä oleviin ostoskeskuksiin. Mutta nopeasti trendi kääntyi, koska aina vain enemmän ostoskeskuksia avattiin ydinkeskustassa ja siellä tarjottiin lyhyempiä reittiä. Tilaston mukaan Berliinin maakunnan ihmiset jättävät rahaa nyt enemmän Berliinin keskustassa kun itse Berliiniläiset kaupungin laidalla. Tästä syystä ostoskeskukset ”rasva-vyöhykkeellä” haluavat nyt modernisoida.
Näin ne markkinat toimivat. Kuluttajat käyttäytyvät, kuten itse parhaakseen katsovat. He hakevat rahoilleen parasta hinta/laatu -suhdetta. Kuluttaja äänestää jokaisella ostopäätöksellään ja tekee ostoksensa siinä marketissa, joka parhaiten vastaan hänen omia tarpeitaan.
Kotler on kehittänyt 4P -teorian markkinoinnin johtamisesta, jonka mukaan kilpailukyky määrittyy neljästä tekijästä, jotka ovat: hinta, viestintä, tuote, jakelu (Product, Price, Place, Promotion). Jokainen markkinoinnin approbaturin lukenut tuntee tämän. Mielestäni on naiivia väittää, että sijainti olisi kaikki kaikessa ja sitä tulisi virkamiesten tarkoin säädellä sen sijaan, että annettaisiin markkinoiden selvittää paras sijainti kauppapaikoille.
Oli täysi harhaluulo, että ihmisten ostoskäyttäytymistä säätelee vain halpa hinta ja valikoimien suuruus, niin kuin Suomessa luullaan.
Juuri näin, olen samaa mieltä. Viittaan tässä vielä em. Kotlerin teoriaan. Se selittää mielestäni varsin hyvin niitä syitä, joihin asiakas pohjaa ostopäätöksensä.
Suomalaisen vähittäiskaupan ongelma ei ole myymälöiden sijainti tai koko vaan oligopoli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oligopoli) Keskon ja S-ryhmän välillä, joka johtaa heikompiin valikoimiin sekä korkeampiin hintoihin kuluttajille.
-
Tekee oikein pahaa lukea näitä kaikkia kriittisien kansalaisten mustamaalaamisia.
Oikein Suomi vastaan muu maailma meininkiä, oikein Keskisen Vesan avulla.
Voi, voi….miksi näin?
-
Nimimerkki Vanha P. Lähetti oheiset pdf-tiedostot tänään.
Lueskentelin aamulla Hesarin....Pahasti ovat jo tavalliset ABC-t vaikuttaneet ydinkeskuksien autioitumiseen. Muistaakseni ABC:n liikeidea ja tarkoitus oli että sen ympärille muodostuisi eläviä keskuksia. Alunperin nämä ABC:t olivat tarkoitetut juuri keskusten yhteyteen, eikä maantieristeyksiin.
Jos ABC:t vaikuttavat ydinkeskusten autioitumiseen, niin kuin Hesarin jutusta voi päätellä, niin kuinka pahasti vaikuttavat sitten jättimäiset kauppakeskukset?
No joo, Vaasalaiset pitävät tälläisen kehityksen vain hyvänä asiana. Kuulemma tulisi halvempia
hintoja. Voihan p. Mitä maksaa bensiini ja ateria ja muut tuotteet ABC:llä? Hinnoittelun pitäisi olla varottava esimerkki:
Vanha P.
Lue pdf:t
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/HS_160608-2.pdf
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/HS16.06.08.pdf
-
Aamulla torin poikki töihin rientävät saattavat hämmästyä KappAhlin-talon seinään ilmestynyttä hökötystä. Onko kysymys urbaanista sykkeestä vai vain mauttomasta mainostelineestä?
Asiasta tullaan varmasti vääntämään monenmoista ja kansa kaikkivaltias tulee varmasti myös antamaan hökötykselle sen ansaitseman korko eli kollinimen.
-
Juurikin näin tulee tapahtumaan myös täällä Vaasassa. Varmasti JJP sen kyllä tietää mutta kaavoittajista en olisi niin varma. Virkamiehet ovat mukavuudenhaluisia ja haluavat selvitä kaikesta mahdollisimman helpolla. Eli ei tehdä mitään vaikka jotain on kuitenkin tapahduttava ydinkeskustan suhteen, muuten käy tosi köpelösti.
Missä ovat nyt vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton kriittiset äänet? Näillä olisi yhteensä tarpeeksi äänivaltaa estämään ydiskeskustan alasajo.
Ainiin, Siwojen kannattavuus näillä toimilla tosin tulee nousemaan.
Millaislla toimilla ydinkeskustan ajasajoa voitaisiin vastustaa?
-
Tuo kaikki on totta mutta olisi tuossa yksi tervehdyttävä piirrekin. Vaasan
ydinkeskustan liikehuoneistojen hinnat ovat kaksinkertaiset siihen nähden
kuin kilometri keskustasta. Jokin siis on hinnoitellut ne pieleen ja se jokin
on kysynnän ja tarjonnan laki mutta etunenässä ahneus. Siinä käytetään
hyväksi keskustan ihmisvirtaa ja ollaan nyt niin huolestuneita. Nyt kun
ihmisvirta pienenee niin ydinkeskustan liikehuonestojen hinnat kohtuullistuvat. Liikeyritykset hakevat ikäänkuin luonnostaan paikkoja hieman keskustan
ulkopuolelta kun keskusta on hinnoiteltu ulos. Nyt ahneus tuntuu
kostautuvan. Syntyy uusia liikekeskuksia keskustan ulkopuolelle. Vaasan
kokoisessa kaupungissa se on vain hyvä asia. Kaupunki laajenee
kuitenkin ja kohta jo ABC on kiinni kaupungssa siinä missä muutkin paikat.
Kaikkea ne vekkulit keksivät. Rewellin korkeita hintoja perustellaan sillä,
että siinä maksetaan myös ulkopuolisten tilojen huolto koska liikkeet
ovat ikäänkuin sisällä. Selitys ontuu. Paikassahan näyttäisi liikehuoneistotiheys
olevan suurin koko kaupungissa laskettuna vapaat yleiset neliöt mukaan.
Tosin en käynyt mittaamassa joten arvio perustuu silmämittaan ja voi
olla väärä mutta pidän sitä oikeana kunnes se toisin todistetaan. Sekä
olen aivan varma, että kun ydinkeskustan asema heikkenee niin
vuokrahinnat putoavat. Eli selitys ontuu senkin suhteen, että silloinhan
niiden hinnan pitäisi kohota mutta ei. Silloin ne laskevat.
Sitten ihmetellään miksi keskustassa on tyhjiä liikehuoneistoja. Siinä ei ole
mitään ihmettelemistä. Ne on hinnoiteltu tyhjiksi. Ei voi verrata sitä, että
jossain Tampereella tai Helsingissä keskustan vuokrat ovat suurempia. Me
kun emme puhu nyt Tampereesta tai Helsingistä. Ei voi myöskään puhua,
että Seinäjoella keskustassa olisi halvempaa. Me kun emme ole sielläkään.
Olemme tilanteessa jossa meillä ei ole asukkaita juurikaan länsipuolella. Joudumme
siis tulemaan toimeen pohjoi-s etelä- itäpuolen asukkailla. Meillä on siis vähemmän
ostajavolyymiä kuin Tampereella tai Seinäjoella. Seinäjoen ympärillä on paljon
väkeä. On suoranainen ihme, ettei se ole kaupankäynnissä ohittanut Vaasaa
mutta ehkäpä ihmisten mielissä silti on läänin pääkaupunki vaikkei Vaasa sitä
enää virallisesti ole. Ehkä meillä on vetoa.
Nämä keskustan ulkopuolelle syntyvät kauppakeskukset on pakotettu
syntymään ulkopuolelle. Tässä sitä sitten päivitellään mutta itse ongelmaan
ei edes puututa. Ongelma on ydinkeskustan keinotekoiset kalliit vuokrat.
Jos saman tavaran saa halvemmalla muualta, niin yleensä se haetaan muualta.
Tässä tapauksessa liike saa tontin paljon halvemmalla sekä kaipaamaansa
pysäköintitilaa.
Toriparkissa on jokin pielessä. Se ei esim. sovellu jokapäiväi-
seen asiointiin. En käy siellä joten en tiedä hintoja mutta voiko joku laskea
jos siellä kävisi joka päivä säilyttämässä autoa kaksi tuntia niin mikä olisi
vuosilasku. Vedän hatusta 50cn tunti. Se tekee euron päivä. Jos siellä
siis olisi vuodesta 200 päivää niin se tekee 200 euroa. 200 euroa pelkkään
pysäköintiin jotta pääsisi lähemmäs palvelua. Se on liikaa. Sillä hinnalla
sen vie jonnekin ilmaiseen paikkaan ja kävelee tai ostaa hyvän polkupyörän
jota säilyttää puskassa ja ajaa sillä sitten loppumatkan. Tai vaihtoehtoisesti
käyttää kaupungin ulkopuolista palvelua jos se ei muuten sitten lisää kustan-
nuksia. Vaasan kokoisessa kaupungissa välimatkat ovat vielä kohtuulliset
joten ne eivät juurikaan lisää.
Sitten on piilokuluja. Jokapäiväinen ajo ahtaaseen paikkaan on tilastollisesti
sellainen, että siellä syntyy jonkinlainen kolari. Se maksaa lisää. Tietoni
perustuu osittain myös siihen, että jos katselee Citymarketin parkkikellaria
niin siellä ei ole pylvästä mihin auto ei olisi raapaissut.
-
Eiköhän yksi syy keskustan liikehuoneustokurjuuteen ole se, että pankit, vakuutuslaitokset ja asunnonvälittäjät ovat vieneet parhaat liikepaikat katutasosta, vaikka hyvin voisivat olla kakksokerroksessa tai pelkästään netissä.
-
Toriparkissa on jokin pielessä. Se ei esim. sovellu jokapäiväi-
seen asiointiin. En käy siellä joten en tiedä hintoja mutta voiko joku laskea
jos siellä kävisi joka päivä säilyttämässä autoa kaksi tuntia niin mikä olisi
vuosilasku.
Jos et käy toriparkissa niin miten voit sanoa ettei se sovellu jokapäiväiseen asiointiin tai että se olisi jotenkin muuten pielessä? Mielestäni se soveltuu erittäin hyvin pysäköintiin, silloin kun tarve on pysäköidä keskelle keskustaa.
Saatta olla että meillä on eri tarpeet, mutta minulla ei tule koskaan olemaan ydinkeskustan liikkeisiin 200 päivänä vuodessa asiaa autoillen. Enkä kyllä keksi miksi jollain muullakaan olisi.
Täällä on pysäköinnin hinnasto http://www.toriparkki.fi/Default.aspx?id=307816
Mielestäni nuo hinnat ovat keskitasoa keskustassa?
-
Nimimerkki: Jack:lle ja Peter K:lle
Vuokrataso-keskustelu on varmasti aiheellista. Toki toimistotilan vuokratason määrittelyn pohjalta ei voi tehdä johtopäätöksiä yleisistä vuokratasoista, koska sen säätelevät aivan toisenlaiset tekijät.
On myös todettava, että niissä kaupungeissa, joissa on elävä ydinkeskus ja ylöspäin suuntautuva kehityskäyrä, on ydinkeskuksen ympärille syntynyt erilaisia vuokra- ja kustannustaso-vyöhykkeitä. Ydinkeskuksen ympärillä on ykkösvyöhyke ja sen ulkopuolella kakkosvyöhyke, kolmos- ja neloskehä jne.. Näihin on sitten syntynyt porrastettu hintaluokitus ja sen mukaan yritykset hakeutuvat sopivaksi katsomalleen alueelle ja ympäristöön. Myös näiden alueiden välille syntyy luonnollinen kilpailuasetelma.
Tämän kaltaista luonnollista tasapainotilaa ei ole Vaasassa ollut koskaan.
Täältä puuttuu yksinkertaisesti ydinkeskuksen ympärillä olevat vyöhykkeet. Kakkos- ja kolmosalue puuttuvat kokonaan. Täällä on perinteellisesti varjeltu ja suojeltu kaavoituksessa ja kaupungin suunnittelussa ykkösalueen eritysasemaa. Näin, tämä nimimerkki Jack:n kuvailema tilanne on pääsyt syntymään ihan tarkoituksella ja sen halutaan vielä jatkuvan, vaikka koko maailma on muuttunut rajusti näistä ajoista lähtien. Edelleen kaupungin viranomaiset puhuvat ”torin ympärillä olevat puoli-korttelien alueen” tärkeydestä.
Tätä epäkohtaa on jokseenkin absurdi kuvitella korjattavan perustamalla kaupungin raja-alueille uusia kakkostason alueita. Sitten vielä ontuvasti argumentoidaan, että työssäkäynti ja kauppa-alueet ovat tukossa lännessä.
Lähtökohta tämäntapaiselle kaupunkisuunnittelulle ja -kehitykselle ei ole eurooppalaista alkuperää. Autoilun ihmemaassa, USA-ssa tehtiin jo 70 -luvulla semmoisia pii-laaksokeskuksia, mutta sosiaaliset ja liikenneongelmat seisauttivat tuon kehityksen nopeasti ja näitä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan vielä tänäkään päivänä.
Vaasassa on kuulemma vetovoimaa paljon enemmän kuin Seinäjoella, vaikka Seinäjoen ympärillä asuu huomattavasti suurempi väkimäärä. Hämmästys on suuri, minkätakia? Eikö nyt olekaan enää kysymys yksinomaan ihmismääristä? Haloo, Seinäjoella ole ydinkeskusta ollenkaan. Nyt Vaasassa halutaan näivettää tämä ehkä viimeinen valttikortti lopullisesti.
Ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat tästä kehityksestä huolissaan, kukapa ei olisi.
-
Vaasassa on kuulemma vetovoimaa paljon enemmän kuin Seinäjoella, vaikka Seinäjoen ympärillä asuu huomattavasti suurempi väkimäärä.
Ai, jaa? Kuinka paljon asuu väkeä 30 km sätellä Seinäjoen rautatieasemalta / Vaasan torilta?
-
Näin kävi Tampereella
http://www.tammistoknuutila.fi/kauppakamarilehti/Lehtiarkisto/2002/4-02/kauppa.html
Kuinka meidän käy Vaasassa?
-
Näin kävi Tampereella
http://www.tammistoknuutila.fi/kauppakamarilehti/Lehtiarkisto/2002/4-02/kauppa.html
Kuinka meidän käy Vaasassa?
Keskustan kauppiaiden liiketoimintaan vaikuttaa, pääseekö liikkeen viereen autolla vai ei.
-----
Väliharju ei aivan ymmärrä autolla kaupanoven eteen pääsemisen tärkeyttä. Hänen mielestään – tietyin edellytyksin, muun muassa parkkihallien rakentamisen jälkeen – Hämeenkadun pyhittäminen kevyelle liikenteelle ei olennaisesti muuttaisi Hämeenkadun tilannetta.
Eikös tuo keskustelu käyty Vaasassa jo ennenkuin lopulta saatiin pätkä kävelykatua eli toinen puoli Hoviskaa kahden korttelin matkalla.
Meillä on siitä erikoinen "Kävelykeskusta", että n 20m on maksimietäisyys väylään missä laillisesti saa ajella autolla.
Vaasassa piti alunperin autot laittaa keskustassa maan alle mutta nyt ne pörrää sekä MAAN PÄÄLLÄ että alla.
Kuorma-autojen/pakkettiautojen maksuton pysäköinti sallittu torin seurdun lajkakäytävillä!). Eikö autoiljakin yleensä kävele pysäköinnin jälkeen? Mikälaisessa liikenneympäristössä mieluten kävelee ja shoppailee? Missä on Vaasan kalleimmat liikeneliöt? Pääseekö autollla oven eteen parkkeeraamaan?
-
Vaasassa piti alunperin autot laittaa keskustassa maan alle mutta nyt ne pörrää sekä MAAN PÄÄLLÄ että alla.
Kuorma-autojen/pakkettiautojen maksuton pysäköinti sallittu torin seurdun lajkakäytävillä!). Eikö autoiljakin yleensä kävele pysäköinnin jälkeen? Mikälaisessa liikenneympäristössä mieluten kävelee ja shoppailee? Missä on Vaasan kalleimmat liikeneliöt? Pääseekö autollla oven eteen parkkeeraamaan?
Tarkoittaako tämä sitä tavaroiden lastausta liikkeisiin paketti- ja muista kuljetusautoista? Pitääkö Vaasa muuttaa suljetuksi kaupungiksi johon tavaratkin toimitetaan ilmasta Berliinin ilmasillalla? :)
http://www.suomenkuvalehti.fi/etusivu/uutiset-ja-politiikka/ulkomaat/berlinin-ilmasilta-pelasti.aspx
(http://www.suomenkuvalehti.fi/files/library/images/ilmasilta.jpg)
-
Kenen on vastuu?
Liikennejärjestelyt ja parkkiruuhkat riepovat keskustan asukkaita. Autoilijat ja tavaratoimittajat manaavat kauppapaikkojen huonoa saavuttavuutta (esim. Pitkäkatu) ja myös maasillan tukkoista risteytä.
Kävelykatu on hyvä, mutta miksi ihminen siellä kävelisi?
Korpi-markettien rakentaminen vauhdittaa nyt ydinkeskustan järjestelyn tasapuolista kehittämistä, muuten käy huonosti tai sitten itketään että miksi ei ole tehty mitään tähän menneessä!
Tuntuu, että tässä asiassa me nousemme p.. edellä puuhun!
Kuka tästä on vastuussa tähän mennessään ja mikä on poliittisten päättäjien vastuu?
ps:
T. Osalalle: Se oli vain puhdas poliittinen vastaus.
-
Sehän on kaikki hyvää kuulemma
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2005_default.aspx?id=423101
-
Jotenkin kuvaavaa Vaasalle on että tuolla sivulla, minne Svedun linkki johtaa ei ole ensimmäistäkään lomakettta, minne voisii ideansa jättää.
Kysymyksessä on siis vain tyhjä mantra, jota tekninen toimi toistaa.
-
Anttilan lastauspaikka keskellä Pitkääkatua parhaimpaan aamuruuhkan aikaan on aivan käsittämätöntä. Siis tavaratalon takapiha kadulle päin keskellä kaupunkia.
-
Anttilan lastauspaikka keskellä Pitkääkatua parhaimpaan aamuruuhkan aikaan on aivan käsittämätöntä. Siis tavaratalon takapiha kadulle päin keskellä kaupunkia.
Alue on ollut pitkään kuin kaupungin takapiha.
On ymmärrettävää, että rakennuksen komea fasadi avautuu torille päin, mutta miksi takapiha on oltava kun pyllistys muille.
-
Vaasan kaupungin- ja hallinnon- ja julkisen sektorin rakenteeseen ei pääse käsiksi muuten kuin vaihtamalla henkilöt ja päätöksentekojärjestelmä ylimmältä huipulta.
Kävin eilen hallintotalolla kuvaamassa kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoustiloja omalla luvalla. Ovet olivat auki kaikkialle. Henkilöstö oli ystävällisesti hymyilevää vaikka minun silmissäni he edustivatkin kuntalaisten varoja tuhlaillen käyttävää hallintotaloa. Pystyin elävästi kuvittelemaan hallintotalolla, että suorilla vaaleilla valittu kaupunginjohtaja saisi hallintotalon kokonaan itselleen. Kaupunginhallitusta ja valtuustoa ei tarvittaisi, koska kaikki asiat päätettäisiin kaupunginjohtajan asettamien työryhmien selvitysten pohjalta suoritettavilla sähköisillä kansanäänestyksillä.
-
Lapuan entinen kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen on julkaissut Ilkka-lehden yleisönosastossa mielenkiintoisen artikkelin, missä hän tarkastelee kansalaisvaikuttamista.
Ilkka 05.07.08
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka05.07.08.pdf
-
Jos et käy toriparkissa niin miten voit sanoa ettei se sovellu jokapäiväiseen asiointiin tai että se olisi jotenkin muuten pielessä?
Siten, että pelkkä pysäköinti maksaisi 200 euroa vuodessa. Ei se niin hyvä
paikka ole että siitä tuon kannattaa maksaa. Tilapäisasiointiin se taas soveltuu
erittäin hyvin. Samalla hinnallal ruokkisi yhden sisäkissan vuodeksi todellisilla
kauppherkuilla. Siksi se ei sovellu jokapäiväiseen asiointiin.
-
Teräväisen Helena huomasi terävästi nimensä mukaan villakoiran ytimen.
Vain harvat ovat vielä edes tajunneet yksityisten blogien vaikutusvallan
ennenkuin niitä on jo niin paljon, että vaikutusvalta uppoaa määrään.
Nyt jos koskaan on oikea hetki vaikuttaa yksityisten blogien kautta.
Tässä vaiheessa jyvät erottuvat akanoista.
-
Lapuan entinen kaupunginarkkitehti Helena Teräväinen on julkaissut Ilkka-lehden yleisönosastossa mielenkiintoisen artikkelin, missä hän tarkastelee kansalaisvaikuttamista.
Ilkka 05.07.08
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka05.07.08.pdf
Hyvä juttu:
Yleisöltä Ilkka 5.07.08
Miten kansalainen, kunnan asukas voi vaikuttaa rakennettua ympäristöä koskeviin asioihin? Yksin?
Yhdistyksessä? Järjestössä? Vaiko vain vaaleissa äänestämällä?
Kun laajakantoisimmat päätökset tehdään kaavoituksessa (kunnassa yleis- ja asemakaavat), on tosi
hyvä, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus vuodelta 2000 antavat asukkaille
mahdollisuuden mielipiteen ilmaisuun jo kaavaprosessin alkuvaiheissa. Enää ei ole kyse vain
"kuulemisesta" (tarkoittanee useimmiten kuulemattomuutta) ja sitten valittamisesta.
Mutta aktiivinen mielipiteenilmaisu leimataan usein valittamiseksi aloitusvaiheessakin, eivätkä
asukkaat yksin, ilman toistensa tai yhdistyksen tukea, usein jaksa pysytellä kaavaprosessin kelkassa
mukana; saati huomaa kaikkea, mitä rakennettua ympäristöä koskevassa suunnittelussa tapahtuu:
kaavoituksessa esillä olevat asiat kun konkretisoituvat rakentamiseksi vasta usean vuoden päästä.
Yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä on usein paljon asiantuntijuutta - niillähän on käytössään
kaikkien jäsentensä asiantuntemukset ja sitten vielä yhdessä rakennettu tieto.
Tekniikan tohtori Aija Staffans, joka nykyisin on todella vaikutusvaltaisen kansalaisjärjestön eli
Helsingin kaupunginosayhdistyksen Helkan puheenjohtaja, tutki väitöskirjassaan (Vaikuttavat
asukkaat 2004) asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Staffans tuli siihen tulokseen, että ympäristöään aktiivisesti puolustavat asukkaat kehittyvät
supertyypeiksi, jotka ovat sitten jopa pelottavan asiantuntevia: he tuntevat tarkoin lain antamat
mahdollisuudet vaikuttaa ja ovat alttiita neuvomaan muitakin.
Kuntien kaavoitusasiantuntijat ja hallintovirkamiehet eivät osaa varautua näiden supertyyppien
ilmestymiseen ja osallistumiseen: he ovat tottuneet toimimaan kentän ainoina asiantuntijoina.
Mutta miten hyödyntää käytänteissä ja prosesseissa syntynyttä tietoa? Ettei se jäisi vain
ainutkertaisesti yksien supertyyppien käyttämäksi.
Yhdistyksillä on nykyisin mahdollisuus toimia ulospäin erittäin avoimesti ja auttavasti omien
kotisivujensa kautta. Niiltä voi seurata käynnissä olevien prosessien tilannetta tai tarkistaa asioiden
kulkua jo päättyneiden kohdalta.
Kuntien nettisivuilta löytyvät samat tiedot, mutta yleensä hajotettuna eri päätöksentekoelinten
mukaiseen järjestykseen: silloin voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta tai viimeisintä tilannetta.
Kulttuuriyhdistys Nurkkakivellä ei ole vielä ollut mahdollisuutta vuorovaikutteisten sivujen tai
kansalaisfoorumin perustamiseen, mutta Helsingissä ja Espoossa saatujen kokemusten perusteella
nämä ns. foorumit toimivat parhaiten (eli löytävät käyttäjäkansalaisensa), kun ne ovat ulkopuolisen
tahon (yhdistyksen, yrityksen tai projektin) ylläpitämiä eivätkä suoraan kunnan sivuilla.
Vaikuttamisessa on kyse tiedosta ja vallasta. Kansalaisen tiedonsaannilla on merkitystä siinä,
osaako hän käyttää sitä valtaa, joka hänellä kaiken vastuun lisäksi on omaa ympäristöään
koskevassa päätöksenteossa.
Mutta asialla on toinenkin puoli: kansalaisilla ja asukkailla on hallussaan paljon merkityksellistä
tietoa omasta ympäristöstään ja sitä kannattaa käyttää. Tätä tietoa on mahdollista kerätä internetin
kautta vuorovaikutteisten forumien ja karttojen tai erilaisten kännykkäsovellusten avulla.
Iso ja laajan jäsenmäärän yhdistys voi ottaa kantaa laajempiin, koko valtakuntaa tai pohjoismaista
yhteistyötä koskettaviin asioihin, mutta meidän Lapualla toimiva kulttuuri- ja kotiseutuyhdistys
Nurkkakivi ry:mme ei ole kuvitellut olevansa kaiken kansan järjestö tai varsinaisesti
kansalaisvaikuttamisen kanava: perustimme yhdistyksen 12 vuotta sitten Alajoen
kulttuurimaiseman keskellä ja edelleen on Lapuan kulttuuriympäristö ja siihen sisältyvät arvot
(muutkin kuin taloudelliset) toimintamme keskiössä.
Helena Teräväinen Nurkkakivi ry:n puheenjohtaja, tekniikan tohtori Lapua/Espoo
-
Samaa mieltä Helenä Teräväisen kanssa. Tosin Teräväinen ei virkamiehenä ole vielä tutustunut tällaiseen vapaaseen ja sitoutumattomaan foorumiin, vaan näkee taustalla jonkin organisoituneen yhteisön. Tämä näköharha on monilla muillakin kansalaisfoorumeja pohtineella.
Heiltä on jäänyt huomaamatta että iso osa keskusteluun osallituvista nimimerkeista on virtuaalinomadeja, jotka pysähtyvät laitumelle niin pitkäksi aikaa kun siellä on ravintoa (mielenkiintoisia aiheita) ja laitumen ehdyttyä jatkavat ikuista vaellustaan palatakseen ehkä vielä joskus takaisin.
Tämä Vaasan kaupunkirakennetta koskeva ketju on tästä hyvä esimerkki. Jotkut aiheet aiheuttavat tilapäisen kiimnnostuksen ja kokoontumisen yhden asian ympärille kunnes taas seuraa hajaannus.
Ketjuna tämä on mielestäni varsin merkittävä ja antaa tutkijalle hyvän kuvan kansalaisfoorumeista.
-
Luin tänään tämän ketjun sen ensimmäisestä kirjoituksesta tähän viimeiseen. Todella hieno ketju, varsinkin alkupään kirjoitukset. Suosittelen.
Miten saisi päättäjät ja kaavoittajat ketjun lukemaan? Toisi varmasti uusia raikkaita ajatuksia. Tasaan ajatuksen että blogien merkitys tiedon jakajina on merkittävä asia.
Tämä foorumi on yksi parhaista.
-
Tämä mielipide tuli meilinä tänään klo. 12.34
Mikään ei muutu
Virkamiehet eivät ymmärrä mitä kansalaismielipiteellä ja kansalaisvaikutamisella tarkoitetaan.
Rehellisyyden nimessä on sanottava ettei yksikään tässä ketjussa mainittu kohde ole johtanut kaupungin puolesta minkäänlaisiin toimenpiteisiin Joku voisi jopa ajatella, että parannusehdotus on heti tuomittu kuolemaan, kun se on nostettu täällä esille. Onko Vaasan hallinnossa edes haluttu, mitä laissa edellytetään, että kansalaisten mielipide on otettava huomioon?
Tehdään pieni tarkistus ja otetaan joku viime aikana tehty kaavamuutos esille ja tiedustellaan sen naapurustossa, onko prosessissa otettu huomioon kansalaisten mielipide tai onko edes tiedusteltu tai pyydetty ottamaan kantaa asiaan? Tai onko peräti valikoitu keneltä kysytään, keneltä ei.
Jokainen voi suorittaa tämän pienen tarkistuksen lähimassa kaavahankkeessa itse.
Kansalaisten kannanotot tässä ketjussa ovat rakentavia ja jopa tuskansävyisiä. Voidaan myös olettaa, että näiden kansalaismielipiteiden lukeminen on ollut joillekin virkamiehille masentava kokemus. Tästä huolimatta mitään merkkiä asennemuutoksesta ei ole näkyvissä.
Onko syy virkamiesten yritys- ja puolueasidonnaisuudessa?
Kuuntelin viikon lopun aikana eräässä kahvilassa naapuripöydän keskustelua tästä aiheesta. Sieltä kuulin että virkamiehet välttävät lukemasta vaasalaisia.infon teksteja ja keskenään puhuvat törkytorstai-palstasta jota kukaan ei viitsi lukea.
Mieleeni tuli että mitään muutoksia asenteessa tuskin tapahtuu siitäkään huolimatta että kansalaiskeskustelu kiihtyisi nykyisestä. Virkamiehet ovat liian varmoja paikastaan ja palkastaan.
Herätyskello ei soi edes silloin kun uusia virkapaikkoja täytetään. Ja miksi soisi kun täytettävä virka valitaan sellaisten joukosta jolla on oikean värinen jäsenkirja ja ”oikeat” ajatukset ja oikeansorttiset sidonnaiasuudet. Juuri näin on käynyt viimeaikojen virkanimityksissä.
Valtuutetut voivat virantäyttö-äänestyksen jälkeen pestä kätensä vastuusta, koska kansa ei ota huomioon kenen virkailijan valitsemisesta joku valtuutettu on äänestänyt.
Näin tämä ikiliikkuja toimii. Virkavalta kasvaa, virkailijoiden määrä kasvaa ja mikään ei muutu. Kansalaiskeskustelu ja kansalaismielipide on asia, josta voi toki järjestää seminaarin, joka on itse asiassa vain palkallinen vapaapäivä. Todellisuudessa mitään aitoa halua avoimeen kansalaiskeskusteluun ei ainakaan Vaasan virkamiehillä ole.
Mutta on toki myös tavallisella kansalaisella syy katsoa peiliin. Sitä saa, mitä tilaa.
Vanha P.
-
Ja miksi soisi kun täytettävä virka valitaan sellaisten joukosta jolla on oikean värinen jäsenkirja ja ”oikeat” ajatukset ja oikeansorttiset sidonnaiasuudet. Juuri näin on käynyt viimeaikojen virkanimityksissä.
Minun täytyy hetki oikein miettiä, ketä se tarkoittaa.
-
Vaskiluodosta:
Minä jättäisin leirintäalueen rauhaan. Yhdessä Tropiclandian ja Wasalandian kanssa se muodostaa hyvän matkailijoille suunnatun kokonaisuuden. Ja kuvittelisin leirintäalueen olevan sellainen paikka, jota ei voi nappia painamalla siirtää uuteen paikkaan, vaan pitää ottaa myls sijaintiin liittyvät perinteet huomioon. Esim. RMJ-festivaalin epäonnistunut siirto Raumalta Poriin oli monille vakiokävijöille liikaa ja jäivät kotiin.
Jos rakentaminen joskus toteutuu, voidaanko niitä asuntoja tehdä sinne niin paljon, että houkuttelevat myös jonkinlaisia palveluja perässään? Muuten lisääntyy pelkästään katumaasturien sukkulointi Vaskiluodon sillalla, ja se tuskin on esim. Osalan tavoitteena?
-
Muuten lisääntyy pelkästään katumaasturien sukkulointi Vaskiluodon sillalla, ja se tuskin on esim. Osalan tavoitteena?
Ei se välttämättä hänen tavoite ole, mutta hänen opeillaan niin siinä käy. Ja vielä Vaskiluotoakin kauemmas ympäri seutukuntaa hän haluaa talot rakentaa. Kaksi autoa / perhe. Käykää ajelemassa Merikaarron ja Laihian maisemissa. Niistä taloista ja asukkaista olisi Vaasan rajojen sisällä ainakin 70%, jos olisi ollut tontteja jakaa. Aika paljon väkeä ja veroeuroja. Ja vähemmän autoilukilometrejä ja saasteita. Die Grunen Saksanmaalla olisi ihmeissään tällaisesta vihreästä politiikasta. Thumbs up
Mitä enemmän lähikuntiin vaasalaisia muuttaa, sitä epätodennäköisemmäksi lähitulevaisuuden kuntaliitokset tulevat. Jos suurin osa halukkaista saisi tontin Vaasasta, juoksisivat lähikunnat Vaasan syliin alta aikayksikön. Mutta nythän ympäristöfasistien ansiosta lähikunnat saavat elinvoimaa.
-
Tämän päivän kauppalehti:
Ote:
------------------------------------------
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2008/08/26/kauppakeskusten-lopun-alkua/
Kauppakeskusten lopun alkua?
26.8.2008 10.38 | jenny |
Tuurissa kuuluisaa kyläkauppaansa pitävä Vesa Keskinen tiedotti maanantaina, että hänen yrityksenä teki vuonna 2007 tappiota 700 000 euroa. Se on menestykseen tottuneen Keskisen ensimmäinen tappiollinen tulos.
Olisiko tämä heikko signaali?
Koko kesä on pöhisty Toivo Sukarin eri puolille Suomea virittelemistä Ideapark-hankkeista. Pelloille, ei-mihinkään, sijoitetut ostosparatiisit ovat saaneet tiukkoja vastustajia. Vaikutusvaltaisin lienee kaavoituksesta vastaava asuntoministeri Jan Vapaavuori.
Muutakin muutoksen tuntua on ilmassa. Kesän aikana uutisoitiin siitä, että pienet lähikaupat ovat kasvattaneet myyntiään suurten hypermarkettien kustannuksella. Varsinkin kaupunkilaiset ovat alkaneet suosia kävelyetäisyydellä olevia pikkukauppoja.
Bensanhinnalla lienee osuutensa. Syitä voi hakea myös muualta. Taloussuhdanne ei suosi törsäilyä ja kuluttajat harkitsevatkin entistä kauemmin.
Kyseessä voi kuitenkin olla myös trendinomaisempi muutos. Voisiko olla, että alati oikukkaat kuluttajat ovat kyllästyneet valmiiksi rakennettuihin ostoskeitaisiin, jotka tarjoavat kaikki samoja ruotsalaisia ketjuvaihtoehtoja ja S-ryhmän pikaruokaloita? Vai olisiko peräti niin, että yletön ostaminen alkaa kerta kaikkiaan jo tympiä?
Jenny Jännäri, Kauppalehti
__________________________________
Ja Min. Vapaavuoren komentti.
Hienoa, että vihdoin joku puhuu järkeä tässä kauppakeskusasiassa. ja Vaasan keskustan näivettäminen loppuisi. Menikö JJP:n visio nyt pipariksi?
http://nettitv.mtv3.fi/nettitv_uutiset/index.shtml/nettitv_uutiset/ajankohtaisohjelmat/huomentasuomi?141388#141388
-
Oho!
Eii tainnut tulla kenellekkään yllätyksenä.
Kansainvälisesti tunnettu kaupunkikehittäjä moittii suomalaiskaupunkeja liiasta teknisyydestä.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99866.html
-
Paitsi Vaasassa,
hehee
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=26197
-
Päivän puheenaihe on Sundomin kaavoittamisen vaikeudet.
Vaikeuksien takana, kokemuksieni mukaan, on klikki, jonka edessä Vaasalainen päättäjä-ja virkamieskunta usein on täysin "kontallaan".
Jonkun vuosikymmenen Hiihtoklubilaisena Öjbergetin kehittämisporukkalaisena mukana olleena olen todennut kuinka ko klikki on pystynyt vaikuttamaan hankkeiden kaatumiseen.
Katkerimpia pettymyksiä oli mäen korotuksen keskenjättö. Toinen oli hissihankinta. Samalla kertaa oli tarjolla edullisesti kaksoishissi jonka rahoitukseen Klubi olisi osallistunut. Virkamies hylkäsi seuran tarjouksen.
Sattuipa kerran onnekkaastikin. Vuokraamo-huoltorakennuksen rakennusluvan myötämisestä, klikin tekemä valitus myöhästyi päivällä parilla, ja nyt alueella on upea Hiihtoklubin omistama huoltorakennus.
Ilon, ja ihmetyksen aiheita ovat myös hiihtostadionin ja latupohjien raivauksen aikaansaanti.
Kumpa vaan sääolosuhteet suosisivat tulevan talven tapahtumia
-
Alko avaa ebsi viikolla keskustan City-Marketin tiloissa. Ilmeisesti Tammipihan myymälä lakaa. Samalla Citari rempataan perusteellisesti.
-
Iskun entinen kaupunkimyymälä on tyhjillään ja odottaa uutta yrittäjää. Ainakin näin maallikon mielestä kiinteistö on hankala yrittäjän kannalta. Mitä siis Iskun tiloihin?
Huomattavasti helpompi tulee olemaan Rauta-Keskolta pian vapautuvat tilat. Rauta-Keskolla on melko iso parkkialue ja se helpottaa tavaran noutamista. Veikkaankin että Rauta-Keskontiloihin asettuu jokin huonekaluliike.
-
Olisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille? Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.
-
Iskun entinen kaupunkimyymälä on tyhjillään ja odottaa uutta yrittäjää. Ainakin näin maallikon mielestä kiinteistö on hankala yrittäjän kannalta. Mitä siis Iskun tiloihin?
Huomattavasti helpompi tulee olemaan Rauta-Keskolta pian vapautuvat tilat. Rauta-Keskolla on melko iso parkkialue ja se helpottaa tavaran noutamista. Veikkaankin että Rauta-Keskontiloihin asettuu jokin huonekaluliike.
[/quOlisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille? Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.
En tiedä kuka omistaa Iskun ennen käyttämän rakennuksen, mutta jos se olisi kaupungin hallinnassa, niin siinä olisi varsin hyvä paikka musiikin harrastajille.
Siellä olisi bändeillä tilaa esiintyä ja harjoitella. Sijaintikin on ihan sopiva, lähellä keskustaa eikä kuitenkaan liian lähellä asuvia naapureita ja muita, joille asiasta voisi aiheutua häiriöitä.
-
Olisiko Rauta-Keskosta paikka Lidlille? Iskun kiinteistön taas saisi toimivaksi jos sen kylkeen rakennettaisiin parkkitalo.
Löytyyköhän täältä muuten monta, jotka käyvät Lidelissä ostoksilla? Itse en jalkaani siihen liikkeeseen pistä.
-
Löytyyköhän täältä muuten monta, jotka käyvät Lidelissä ostoksilla? Itse en jalkaani siihen liikkeeseen pistä.
Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Taidan jo tietää miksi sinä et siellä käy..
-
Voit kirjoittaa tilapäisiä viesteja kirjautumalla käyttäjätunnus: Vierailija ja salasana: Vierailija. Nickia valvotaan erittäin tarkkaan. Ylläpito
Toivottavasti keskustelu ei nyt lähde harhailemaan. Iskun entisten kaupunkitilojen suhteen olen samaa mieltä. Rakennus sopisi erittäin hyvin musiikille. En tosin tiedä kuka sen omistaa ja kuka maksaisi vuokrat.
Rauta-Keskon suhteen tilanne näyttää valoisalta. Eikö siellä pihalla ole varastoja vaikka millä mitalla, jotka voidaan purkaa ja joiden tilalle voi rakentaa uutta?
-
Se on vähittäiskaupanalan yritysten oma asia mihin he voittonsa laittavat voidakseen vähentää ne veroista, mutta minun täytyy nyt kuitenkin kommentoida esimerkiksi Kivihaantien perällä olevaa GW-Galleriaa.
GW-Galleria on Sjaelso Finland Oy tilaama ja kaiketi omistama ja Konte Oy rakentama liikerakennus.
Sjælsø on tanskalainen asuin-, liike- ja vähittäiskaupankiinteistöjä rakentava yritys, joka toimii Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Puolassa.
Sjælsø pääkonttori sijaitsee Tanskassa Allerødin kunnassa.
GW-Gallerian tyhjiä liikkeitä ja pitkää käytävää katsellessa vaikutelmaksi tuli, että valikoima on tarkoitettu shoppaileville perheellisille naisille. Pienenä huvittavana yksityiskohtana tyhjyyttään huutavien liikkeiden ovenpielessä oli kyltti, jossa luki asiakkaiden suurin sallittu max enimmäismäärä, joka liikkeessä kerrallaan saisi olla.
Eikö liikkeet ja kaupat pidä perustaa sinne missä on ostovoimaista liikennettä ja ihmisiä. Vaasan paras markkinapaikka kaiketi lienee kaupungin keskusta, jossa on kalleimmat liiketilat, mutta myös asiakasvirrat ovat suurimmat.
-
Tietenkään ei pitäisi maalata piruja seinälle, mutta kuitenkin...
GW-Galleria on katastrofi. Sitä pystytään elvyttämään keinotekoisesti mutta kuinka pitkään? Aika näyttää. Ehdotan että tiloihin perustetaan kalanperkaamo.
Kaikista vaikein on tilanne rautakaupparintamalla. Ensimmäisenä on liipaisimella Hartman ja seuraavaksi Starkki. Pohjanmaan Rauta sinnittelee varmaan pitempään. Uusi - rehun alueella - pian avaava Keskon rautakauppa tulee tekemään tappiota ensimmäiset 3-5 vuotta.
IKEA perustetaan Seinäjoalle.
Matkahuollontorille kaavailtu ostoskeskus ei toteudu, torin varrelle suunniteltu Hartman Galleria ei toteudu, ABC:n viereen suunniteltu uusi Prisma toteutuu mutta toteutuminen siirtyy, Liidelin suunnitelmat Pohjanmaan Lihan tontille siirtyvät.
Nykyisen Rauta-Keskon tiloihin tulee ruotsalainen huonekaluliike.
Iskun entiseen myymälään tulee konttoritiloja, joista suurimman osan vuokraa Vaasan kaupunki.
Aktian torin varrelle tiloihin tulee tanskalainen vaatetusliike.
Mini-Manin laajennus Vanhaan Satamaan laajennus ei toteudu.
Euro-Marketin laajennus ei toteudu.
J.J. Pitkämäki ei opi mitään.
-
Tuolla ko kauppapaikassa asioidessani, olen hämmästellyt asiakkaiden vähäisyyttä. Ohittamaton on kuitenkin sisääntuloaulan kahvio, hyvällä palvelulla tarjotuilla herkuillaan.
-
[quote author=Eric Sardinas link=topic=1556.msg70003#msg70003 date=1241683062
Löytyyköhän täältä muuten monta, jotka käyvät Lidelissä ostoksilla? Itse en jalkaani siihen liikkeeseen pistä.
Kyllä tämä nyt jäi vaivaamaan mieltä että miksi Sardiinas ei Lidliin mene. Että onko tavara huonoa, hinnat kalliita vaiko henkilökunta töykeää?
Vaasan kaupunkirakenteesta:
- Mustasaari pitäisi liittää rakenteeseen
- Mansikkasaareen (tai johonkin muuhun hyvään paikkaan) todellinen pilvenpiirtäjä niin siksi että olisi hieno maamerkki jota ihan tultaisiin katsomaan kauempaakin ja tarjoaisi tarvitseville kertalaakista kyllin asuntoja tonttipulasta kärsivään kaupunkiin
- torista rakennettava toimiva, elävä, puoleensavetävä kauppapaikka siis ihan oikea perinteinen tori
- kunnollinen kävelykatukin saisi olla
- puistotilanne huono, jotain pitäisi tehdä (Vaskiluoto antaisi hienoja mahdollisuuksia, pusikot hoidetuksi puistoksi)
- ydinkeskustaan johonkin yhteen asiaan keskittyviä pikkukauppoja enemmän
- merellisestä sijainnista pitäisi ottaa enemmän irti
-
Sanomalehti Pohjalainaen kertoo tänään 03.09.09 mielenkiintoisia asioita Vaasan rantojen suunnittelusta: arkkitehtikilpailu Sundiin ja Mansikkasaareen ja Hovioikeudenrannan ja Kruununmakasiinin välisen alueen suunnittelusta.
Erityisesti kiinnostaa Hovioikeudenallas. Sehän voitaisiin täytttää silta-aukkoihin saakka ja rakentaa paikalle todellinen Hovioikeudentori esiintymislavoineen. Glubbrockarna antoivat hyvän vinkin.
-
Hovioikeudenrannan suunninnittelulle ei lehtitietojen mukaan ole enää konsulttirahoja. Se on sääli, sillä juuri Hovioikeudenranta ja Kruunumakasiini ovat kohteita, jotka voidaan nopeasti hyödyntää tuottaviksi. Suurin osa muista suunnittelukohteista tuntuu kosmetiikalta.
Hvioikeudenallas voidaan täyttää ja paikalle rakentaa Hovioikeudentori, jolla sijaitsee vaikka kuorokupoli, kesäteatteri ja talviuimala. Tietysti veneiden kulku sillan alitse pitää varmistaa.
Tällaisella torilla voisi järjestää niin kalastuksen päivän kuin silakka- ja siikamarkkinat. Se voisi toimia talvella luistirantana.
Tärkeintä olisi nyt antaa ajatusten kuplia.
Toinen kiehtova kohde on Kruunumakasiini. Siitä saisi ainutlaatuisen pienimutoisen konserttipaikan rock- ja pop-musiikille ja pienimuotoiselle klassiselle musiikille. Tosin se edellyttäisi uusien poistumisteiden rakentamista, minkä suojelu ilmeisesti tällä hetkellä estää.
Mutta onnistuihan kruununmakasiinin käyttöönotto myös Turussa. Miksi ei siis Vaasassakin .
-
Kruuninmakasiinin saa kuka vaan ostaa halvalla kunhan keksii sille käyttötarkoituksen ja panee töpinäksi.
Mereinen Vaasa ei ole kauaa mereinen, jos nykyisen kaltainen täyttöinnostus jatkuu. Vaskiluodon etelärantaa ollaan täyttämässä, kerrostaloaluetta keskellä Sundominlahtea, penkereitä saaristoon, ja nyt vielä Hoviskan allas! Se on yksi viihtyisimpiä paikkoja Vaasan rannoilla. Aina väkeä. Mitä ihmeen kehittämistä se kaipaa?
-
Olen hyvin usein Tapio Osalan kanssa samaa mieltä mutta nyt meni hakaukseen. Osala tuntuu tarttuneen sanaan "täyttäminen". Hovioikeudenaltaan täyttäminen ei olisi täyttämistä samassa mielessä kuin Vaskiluodonrannan täyttäminen, vaan lisätilan saamista uusille toiminnoille niin kuin yllä on sanottu.
Ei edes talviuimala tai avantouimla innostanut Osalaa.
Ajattele Tapio, että aivan kaupungin keaskustassa olisi anfiteatterimaisesti rantaan laskeutuva tapahtuma-alue missä voisi olla kaikki edellä mainittu: Kuoroa varten akustisesti suunniteltu kupoli, kesäteatterinäyttämö, esiintymislava ja mitä kaikkea ihmiset nyt keksivätkään.
Se olisi sellaista, mitä vain harvalla kaupungilla olisi näyttää.
Kannatan täydestä sydämestäni Kruununmakasiini antamista orkestereiden esiintymispaikaksi. Kysymyksessä olisi tietysti ympärivuotinen tapahtumapaikka.
-
Ei edes talviuimala tai avantouimla innostanut Osalaa.
Ajattele Tapio, että aivan kaupungin keaskustassa olisi anfiteatterimaisesti rantaan laskeutuva tapahtuma-alue missä voisi olla kaikki edellä mainittu: Kuoroa varten akustisesti suunniteltu kupoli, kesäteatterinäyttämö, esiintymislava ja mitä kaikkea ihmiset nyt keksivätkään.
Se olisi sellaista, mitä vain harvalla kaupungilla olisi näyttää.
Just joo. Harvalla kaupungilla on merenranta lähellä keskustaa. Ei sitä saa raiskata. Vierastan kaikkia rakennelmia vapailla rannoillamme, jotka estävät kävelijän näkymän merelle.
Vai että kupoleita Hoviskan altaaseen! Sic!
Olisi sitten todella harva kaupunki joka pilaisi arvokkainta mitä sillä on. Vapaat rannat.
Konsertteja/happennkeja varten voidaan hyvin tuoda uiva laituri. Ei siinä ympärivuotisia, 99%:stä tyhjänä ja ilkivallalle alttiina olevia rakennelmia kaivata.
-
Mitä Kalarannan rakennuksen tilalle. Kalakauppa ei menesty Vaasassa, klaravintola ei menesty Vaasassa, ei oikein rantakahvilakaan. Mitä siis tulisi tehdä rakennukselle. Pirkon Bupi taisi olla ainoa joka menestyi paikalla.
-
Mitä Kalarannan rakennuksen tilalle. Kalakauppa ei menesty Vaasassa, klaravintola ei menesty Vaasassa, ei oikein rantakahvilakaan. Mitä siis tulisi tehdä rakennukselle. Pirkon Bupi taisi olla ainoa joka menestyi paikalla.
Rakennus on toki perinteinen mutta ei mielestäni arvokas. Lähinnä pitkä parakki.
Sen voisi jopa poistaa?
Ja siiloinhan siinä oli tuo "Näin on":
Tällaisella torilla voisi järjestää niin kalastuksen päivän kuin silakka- ja siikamarkkinat. Se voisi toimia talvella luistirantana.
visioima happening-paikka/auditorio yms. ja hieno Hoviskan ranta säilyisi.
-
Eikö Pekka Airaksisella ole suunnitelma ko. rakennuksen käytöstä?
-
Pekka olisi ottanut vastaaan rantatontin ja rakentanut siihen itselleen parikerroksisen talon... Ehkä joku muukin voisi tuollaisen uhrauksen tehdä, jos annettaisiin.
-
Yli 200 rekkaa rymistelee Vaskiluodon tulevalle kaasutuslaitokselle viikossa. Millä ilveellä ne saadaan pois pysymään Vaasanpuistikolta ja Koulukadulta?
Sundomilaisten poliittinen voima on aika suuri.
Junalla ne biopolttoaineet pitää tuoda, tai laivalla. (Onko muuten kaavailtu turve edes jatkossa sellainen polttoaine, jota ei päästörajoitukset koske?)
----
Stormossenin kupeeseen tulevalle jättenpolttolaitokselle rymistelee vieläkin enemmän rekkoja, eikä sinne pääse junalla, eikä laivalla. Mutta ei kai ne nyt sentään Vaasan läpi ajakaan.
-
Näin on, terveisiä Sundomista (Ai niin, taisit kyllä tarkoittaa RKP:tä). Rekkaliikenne kaupungin läpi ei ole järkevää. Vielä nykyisestään kasvava liikenne tukkisi Vaasanpuistikon ja Koulukadun liikenteen varmaankin aika pahoin. Lisäksi on kyseessä melkoinen turvallisuus kysymys. Ajan Sundomista kaupunkiin ja siitä koulukadulle joka aamu, ja voin kertoa että "vauhtia ja vaarallisia tilanteita" riittää jo nykyisellä rekka liikenteellä. Biopolttolaitoksen mahdollinen rakennuslupa tulee sitoa yhteen ns. sundomin ohitustien kanssa. Tie yhdistäisi sataman ja uuden maaliikenne keskuksen. Eli ei tuo Jorma J:n päivän Pohjalaisessa ehdottama rekkaliikenteen ohjaaminen Sundomin kylänkään läpi kuullosta hyvältä. Lisäksi tien nykyinen leveys ja linjaus ei yksinkertaisesti riitä raskalle liikenteelle.
-
Kuinka monta rekkalastillista tuhkaa tuollainen voimala tuottaa viikossa ja minne se sijoitetaan?
Mitä tapaahtuu Vaasan ilmalle?
Onko tarkoitus myydä sähköä vaasalaisen ympäristön kustannuksella?
Minäkin ihmetteln siltauutisen ja voimalauutisen yhtäaikaista julkaisua. Ettei vain ole jo käynyt niin että on turha enää itkeä kun on jo pissi sukassa.
-
Stormossenin kupeeseen tulevalle jättenpolttolaitokselle rymistelee vieläkin enemmän rekkoja, eikä sinne pääse junalla, eikä laivalla. Mutta ei kai ne nyt sentään Vaasan läpi ajakaan.
Ei ajakaan, mutta ne rymistelee nyt jo johonkin, eli kaatopaikoille. Tulevaisuudessa osoite vain muuttuu.
-
Kuinka monta rekkalastillista tuhkaa tuollainen voimala tuottaa viikossa ja minne se sijoitetaan?
Mitä tapaahtuu Vaasan ilmalle?
Onko tarkoitus myydä sähköä vaasalaisen ympäristön kustannuksella?
Siellähän on tarkoitus KORVATA hiiltä. Ehkä ruokohelpistä, hakkeesta ym. biopolttoaineista tulee enemmän tuhkaa kuin hiilestä mutta vastavuoroisesti se saattaa olla vaarattomampaa?Hiilislagi ja lentotuhka on myrkyllinen jäte jota on saatu pitkän harkinnan jälkeen käyttää asvaltin alla täyteaineena, jonkin verran.
Voimalan suodattimet toimivat tietääkseni hyvin (siiloin kun ei ole häiriöitä) ja piipusta tulee lähinnä höyryä ja CO2 -kaasua. Tästä hiilidioksidistahan, kun se tulee fossiilisesta polttoaineesta, maksetaan sitä päästömaksua. Siksihän nyt polttoainetta vaihdetaan ympäristöystävällisempään.
Vaasan Säkön johto on itsenyt päästömaksuja pitkään mutta nyt on ilmeisesti otettu lusikka kauniiseen käteen ja tehty juuri niin kuin eduskunta/EU toivoo noilla päästömaksuilla. Aikamoinen parannus tulee Vaasan hiilijalanjälkeen. Hyvä niin.
Ainut seikka joka tässä arvelluttaa on mahdollinen turpeen käyttö. Sitähän ei EU hyväksy bipolttoaineeksi Suomen pyrkimyksistä huolimatta. Ainakin aikaisemmin ovat myös turvevoimalat HAISSEET. Toivottavasti ei turvetta tuprutella meillä.
On lisäksi mahdollista ja toivottavaa, että polttoaineet tulevat jatkossa(kin) laivalla. Ja junalla.
Onkohan peräti niin, että biopolttoaineen tuhka voisi olla hyvää metsän/maanparannusainetta, lannoitetta? Ja sekin voidaan ehkä viedä maalle junalla?
-
Joopa joo..
Nyt korvataan hiiltä polttoaineella, jonka lämpöarvo on nippa nappa puolet kivihiilen lämpöarvosta, eli käytettävän polttoaineen ja tuhkan MÄÄRÄ tuplaantuu. Onneksi se on (Tapion mukaan) vaarattomanpaa.
Tapiota arvelluttaa myös turpeen käyttö, jota EU ei hyväksy biopolttoaineeksi. Hyvä niin, koska ko. laitoksen polttoaineesta ylivoimaisesti suurin osa (lue: lähes kaikki) tulee olemaan juuri turvetta, koska olkea ja ruokohelpeä ei yksinkertaisesti ole -eikä tule olemaan- saatavissa riittävässä määrin tämän kokoisen laitoksen tarpeisiin.
Entäpä näiden rekkojen (> 1.000 / kk) ympäristövaikutukset ? Ne Tapio unohti jostain syystä mainita.
Mitä taas hajuun tulee, niin poltettu turve ei haise. Turve itsessään taas haisee "kärpän kuselta", kuten ammattilaiset sanovat.
No, onneksi edes maajussit ovat iloisia, kun saavat maanparannusainetta junalasteittain pellonpientareille toimitettuna. Vai saavatko ?
En kritisoi Vaskiluodon Voiman päätöstä vaihtaa polttoainetta päästömaksujen vuoksi. Kritisoin lähinnä poliitikkojen kusipäisyyttä. Jos kivihiilestä on päästävä eroon, niin annettakoon käytössä olevien laitosten käydä elinkaarensa loppuun ja asetetaan sitten päivämäärä, jonka jälkeen hiilivoimalaitoksia ei enää saa rakentaa.
-
Niinpä.
Monien vakavasti otettavien tiedemiesten, jopa lähes kaikkien asiantuntijoiden, mielestä edes nämä CO2 päästörajoitukset eivät riitä edes hidastamaan ilmastomuutosta.
Kansalaisissa on toki skeptikkoja ja "Vierailijan" kaltaisia jotka surutta työntävät ongelmat seuraaville sukupolville. Voisiko "Vierailija" ai niin, enhän voi tietää onko se sama "vierailija", kertoa mitä hän itse tulee henkilökohtaisesti häviämään ja kuinka paljon, jos/kun CO2 päästöjä edes yritetään rajoittaa hiilen/öljyn polttoa sakottamalla?
Ymmärtääkseni todella biopolttoaineen tuhka ei ole ongelmajäte (kuten hiilen) vaan hyödynnettävä (myytävä?) raaka-aine.
Ehkä turpeen polttotekniikka on kehittynyt viime vuosina mutta omakohtaisia hajuaistimuksia on ollut jostain ÄSSjoen seudun turvevoimalasta.
Miksi biopolttoaine ei voisi tulla Vaskiluotoon junalla tai laivalla?
On se aika noloa kun Vaasassa on maailman luokan kestävän kehityksen energiaosaajia ja jos niiden toimitilat lämmitetään ja sähkö tuotetaan hiilellä...
-
Osala haluaa selvästikin kaasutuslaitoksen Vaasaan, mutta rekkarallin ( yli 1.000 rekkaa / kk) "johonkin muualle". Kunhan vain eivät tule Vaasaan!
Tämä yhtälö on erikoinen, mutta sopii tietysti hienosti vihreän vaasalaisen paikallispoliitikon vihreään populistiseen ajatteluun.
Mitä tulee ÄSSjoen turvevoimalaan (josta Osalalla on omakohtaisia kokemuksia), niin siellä ei polttoprosessi ole muuttunut sitten laitoksen rakentamisen! Ehkä hajuaisti turtuu iän myötä - Tiedä häntä, sano hämäläinen...!
Totta kai turpeen, ruokohelpin ja minkä tahansa voi laivata Vaasaan, mutta aina se on tuotava lastaus/purkupaikalle rekka-autolla tuotantoalueelta. Mutta so fucking what, kunhan se taas ei ole Vaasassa...
Osalan vihreä ajattelu lähtee näköjään sitä, että kunhan ralli tapahtuu muualla kuin omalla takapihalla, niin homma on OK! Rekkaralli muualla saastuttaa vähemmän, kuin rekkaralli kotona. Poissa silmistä poissa mielestä...
Erikoisinta tässä hommassa on se, että hiilenpoltosta on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä, vaikka sen nykyiset vaihtoehdot kokonaisuudessaan kuormittavat ympäristöä enemmän, kuin itse kivihiilen poltto.
Ovatko vihreät filosofoineet itsensä ideologiseen umpikujaan?
P.S. Meinasi ihan unohtua mainita, että turpeen CO2-päästökerroin (kgCO2/MWh) on korkeampi, kuin kivihiilellä. Vaikka unohdettaisiin rekkaralli, niin hiilidioksidipäästöt tulevat kasvamaan nykyisestä.
Ja ympäristö kiittää...
-
Osalan vihreä ajattelu lähtee näköjään sitä, että kunhan ralli tapahtuu muualla kuin omalla takapihalla, niin homma on OK! Rekkaralli muualla saastuttaa vähemmän, kuin rekkaralli kotona. Poissa silmistä poissa mielestä...
En halua rekkoja (lisää) Vaasanpuistikolle. Vaskiluodossa on satama ja sinne johtaa rautatie. Bulkkitavarat pitää kuljettaa siis muilla kuin rekoilla ydinkeskustan kautta.
-
Kyllä Vaasan keskustan pitää voida ohittaa sekä matkalla pohjoiseen että etelään. Eivät rekat kuitenkaan pysähdy Vaasasa ostoksille, ei edes Kauppapuistikon snagarille.
-
Kyllä Vaasan keskustan pitää voida ohittaa sekä matkalla pohjoiseen että etelään. Eivät rekat kuitenkaan pysähdy Vaasasa ostoksille, ei edes Kauppapuistikon snagarille.
Aivan. Rahat Sepänkylän ihmeelliseen ohitukseen olisi pitänyt siirtää kunnolliseen VAASAN ohitustiehen joka olisi mennyt jostain Lentokentän takaa Stormossenin ja Koivulahden välille.
-
Jos Pohjalaiseen ja kaupungin kaavoitusosastoon on uskominen niin juuri nyt on liikkeellä enemmän fantasiasuunnitelmia kuin koskaan aikaisemmin. Mikähän siihen on syynä?
Tietysti on myös niin että joskus fantasiasuunnitelmatkin toteutuvat ja positiivista on että suunnitelmista yleensä puhutaan.
Juuri tällainen kansalaiskeskustelu on tarpeen. Hyvä aeskustelu saattaa tuoda jopa ideoitra päättäjille.
Tänään lenkillä huomasin että Ruutikellarintien, ent. Kauppiksen ja Kaarlenkentän ja kaupunginpuutarhan rajaamalla alueella on pieni metsikkö, jota ei varsinäiussti käytetä virkistykseen. Olisiko siinä paikka uudelle kulttuuri-urheilu ja monitoimitalolle?
-
Päivän lehdestä saamme lukea, että yksi hietalahden kehityssunnitelman malleista (vaihtoehto L) siirtäisi kaikki urheilustadionit, jääkiekko-, jalkapallo-, pesäpallo ym. radanvarteen. Paikalle tultaisiin junalla. Nykyisen jäähallin tilalle tulisi asuntoja. Eli kaikki nykyisetkin urheilupaikat hietalahdesta rakennettaisiin uudestaan aivan muualle. Toivon todella, ettei tälläisistä täysin kuvitteellisista ja mahdottomista suunnitelmista oikeasti maksetaan kenellekkään.
-
Aivan. Rahat Sepänkylän ihmeelliseen ohitukseen olisi pitänyt siirtää kunnolliseen VAASAN ohitustiehen joka olisi mennyt jostain Lentokentän takaa Stormossenin ja Koivulahden välille.
Ei minulla muuta, mutta en nyt vain malta olla kehumatta Osalaa, mielestäni tässä asiassa hän osoittaa terveen maalaisjärjen käyttöä. Yhteisiä varoja tulee käyttää viisaasti, tarpeiden mukaan eikä kuppikunnittain ja kinkeripiireittäin.
-
Päivän lehdestä saamme lukea, että yksi hietalahden kehityssunnitelman malleista (vaihtoehto L) siirtäisi kaikki urheilustadionit, jääkiekko-, jalkapallo-, pesäpallo ym. radanvarteen. Paikalle tultaisiin junalla. Nykyisen jäähallin tilalle tulisi asuntoja. Eli kaikki nykyisetkin urheilupaikat hietalahdesta rakennettaisiin uudestaan aivan muualle. Toivon todella, ettei tälläisistä täysin kuvitteellisista ja mahdottomista suunnitelmista oikeasti maksetaan kenellekkään.
Oli kieltämättä kummallinen visio. Tuolloinhan kaikki rakennettaisiin muille kuin vaasalaisille.
Kummalinen oli myös samalla sivulla oleva Rauhalan jutun osa, missä Stormossenia vastapäätä oleva mahdollinen ravirata toimisi Botniahallin P-paikkana. Herranjestas sentään, sinne olisi Botniahallilta lähes 3 kilometriä. Sama matka kun tänne Ristinummelle...
-
Rauhalan suunnitelma. No jaa. Ainahan sitä voi suutaan revitellä vaikka ei olisi vaalejakaan näköpiirissä.
"Päivän lehdestä saamme lukea, että yksi hietalahden kehityssunnitelman malleista (vaihtoehto L) siirtäisi kaikki urheilustadionit, jääkiekko-, jalkapallo-, pesäpallo ym. radanvarteen. Paikalle tultaisiin junalla."
Jassoo vai junalla. Nyt siis toteutetaan maailman suurin biopolttovoimala, uusi Vaskiluodon silta, Prisman laajennus, uusi kauppakaeaskus ABC:n viereen, IKEA, kauppakaeskus matkahuollon torille, innokeskus Palosaaren sillan korvaan, uusi kaupunginranta jne, jne, jne ja myös pienoisrautatie.
-
Lainaus Lyhytviesteistä:
"Vaasan aseman viereen nousi tosi rumilus oikein nähtävyys näin keskustaan. Seinä purettava heti. No toisaalta onhan meillä noita, ihan torin laidassa puoliksi purettu lato repaleisella pressulla petettynä 10 vuosia. Olessani kävelyllä tässä kohdin vieraani kysyi onko tästä pitkä keskustaan."
Ns. Centrumin parkkipaikan vieressä on yksityisen omistama "kummitustalo" monista muista röttelöistä puhumattakaan.
-
Lainaus Lyhytviesteistä:
"kun ajoin tämän rumiluksen ohi, niin ensimmäisenä mielessä alkoi ahdistaa ja tuli entistä suurempi varmuus siitä, että tästä kaupungista on päästävä pois mahdollisimman nopeasti kaltaiseni suomalaisen lihaa syövän heteromiehen, joka ei pysty käsittämään sen enempää rumiluksen esteettisiä arvoja kuin monikulttuurisuuden ihanuutta."
-
Sanomalehti Pohjalainen kertoo tänään että Vaasan ylin virkamiesjohto ja muutama luottamusmies lähtee Tampereelle ottamaan oppia Ikean ja Spondan sopimuksista.
Samassa yhteydessä lehti kertoo J.J. Pitkämäen suulla että "Sopimusasiakiarjat ovat paksu nippu paperireita, joissa pitää ottaa kantaa satoihin yksityiskohtiin... Tarkasti pitää sopia myos siitä kuka vastaa yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta ja kuka mitäkin maksaa"
Pitkämäen muotoilema lause on enemmän kuin mielenkiintoinen.
Tämä kaikki määritellään laissa. Onko Pitkämäki nyt ohittamassa lainsäädäntöä?
Onko kysymys yksinkertaisesti siitä että Pitkämäki haluaa saada aikaan satoja erillisia sopimuksia, joilla kaupunki rahastaa.
Ehkä Tampereella on osattu hoitaa tämäkin asia. Melko varrmaa on myös että kutsujana on EMM.
-
Kukas tuon reissaamisen taas maksaa?
Nyt kaupunki kulukuurille vähitellen- lomautukset alkuun koko virkamieskunnassa ( mikäli virkavapailta,
sairaslomilta, lomilta ja koulutuksiltaan kerkeävät)
-
Tämä ilman allekirjoitusta oleva viesti tuli tänään klo. 12.14
Kaikenlainen rakennuslain ohittaminen on täysin väärä tapa lähteä ratkomaan kaupungin rahaongelmaa. Tästä, ja vain tästä, on kysymys tässä oppien hankkimis-matkassa.
Kyllä se on vain tiettyjen virkamiesten irtopisteiden metsästystä ryvettyneen kaupungin maineen ja talouden pelastamiseksi.
Tähän asti kaikki hankkeet tässä kaupungissa ovat kaatuneet tämän johdosta. Koska tämä loppuu? Kuka kantaa tästä vastuuta?
Tai onko koko matka vain seli-seli-selitystä?
Ei allekirjoitusta
-
Tuollainen opintomatka ei paljoa maksa konkurssissa.
Toivoahan on että sieltä jotain oppisivat ??
Tai sitten eivät.
-
Amerikassa mennään edeltä puuhun. Isot ostoskeskukset vaikeuksissa asiakkaiden kadon takia. Lue tästä artikkeli Kauppalehdestä: Ostarit tyhjenee (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/26638&sort=false)
-
Ei koske meitä....usko pois vain Klasu!
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/11/25/kauppakeskukset-ei-koske-meita/200830474/12
-
Ei koske meitä....usko pois vain Klasu!
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2008/11/25/kauppakeskukset-ei-koske-meita/200830474/12
Tuohon kirjoitukseen siteeraan jo edesmenneen isäni opetusta.
"Vaikka vouti kolkuttaa takaovella menee ihan hyvin", ts. jos saappaat ovat jo uponneet, yritätkö turvautua optimismiin vaikka karikko on edessäsi, vai yritätkö uskotella itsellesi korkeamman voiman tuomaan pelastukseen?
-
Sanomalehti Pohjalainen kertoo tänään että Postitalon laajennushanke etenee. Korkein hallinto-oikeus on hyljännyt asemakaavamuutoksesta tehdyn valituksen. Airaksinen Capital jatkaa tornitalon suunnittelua vuodenvaihteen jälkeen. Postitalon taakse kolmiomaiselle tontille nousee 7-8 kerroksinen ylöspäin kapeneva tornitalo.
Hyvä näin. Vaasan kaupunkirakenne vaatii tiivistämistä ja ainoa luonnollinen kasvusuunta on ylöspäin. Mielenkiintoista on se, mikä ei nyt tullut esille. Miten suunnitelman toteutuminen vaikuttaa ympäristöön: liikaennesuunnitelmiin ja muihin meneillään oleviin hankkeisiin?
Onko Airaksisen ja kaupungin yhteisellä suunnitelmalla vaikutusta esim. Radisson-korttelin liikennesaarron säilymiseen ja muihin liikennesuunnitelmiin? Tästä saataneen vastaus jos aiheesta syntyy keskustelu.
Pienenä mutta huvittavana yksityiskohtana tämän päivän lehdessä on maininta, että talon ylimpään kerrokseen tulee edustusasunto/ja. ”toimitusjohtajan kotiosoite saattaa tulevaisuudessa olla Rosteninkaadun kulmassa”
Tämä olisi hyvin linjassa Pekka Airaksisen profiilin kanssa. Yrittihän Pekka aikoinaan saada Kalarannan makasiinin itselleen ja paikalle uudisrakennuksen, jonka kattokerrroksessa olisi ollut näköalahuoneusto. Paljon ei ole muuttunut siitä kun Pekka nöösipoikana peri isältään Jaguarin.
Mielenkiintoisin asia Pohjalaisen jutussa on kuitenkin ilmakuva. Se kertoo vakuuttavasti että seuraava iso kohde Vaasassa tulee olemaan Centralin nykyinen takapiha eli hyödyntämötön parkkipaikka,
Siihenhän on olemassa mielenkiintoinen, nyt ehkä jo vanhentunut suunnitelma, 20 vuoden takaa.
VOX POPULI
-
Seinäjoella on visio. Ainakin eilisen ilkkalehden mukaan.
Lue tämä:
http://www.netikka.net/vaasalaisia/foorumiapu/Ilkka_4_11_09.pdf
-
Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi eilen kaavoituspäällikkö Tapio Ivakon esityksen että Vaasanpuistikon alle ryhdytään kaavoittamaan uutta pysäköintitilaa 800 autolle, asiasta kertoi Pohjalainen tänään.
Nyt alkuillan aikana on selvinnyt että Vaasan kaavoittaja ei ole ollut missään yhteydessä Kondis Oy:hyn vaikka Vaasan kaupungilla ja Kondiksella on yhteinen konsultaatiotyö Vaasanpuistikon alle rakennettavasta autopaikoituksesta.
Sen teki Saraco Oy vuonna 2008. Sitä ei ole koskaan esitelty luottamusmiehille. Jotenkin jää tunne että tässä ajetaan nyt pääasiassa Halli Oy:n asiaa.
Lue Saracon suunnirtelmasta täältä:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/977-Kondishanke-etenee.html
Jos uusi pysäköintitila rakennetaan avolouhoksena, se merkitsisi kuoliniskua monelle Vaasanpuistikon varrella sijaitsevalle pienelle yritykselle.
Jos rakentamiseen joskus ryhdytään, niin luontevinta olisi että se tehdään maan alaisena tunnelilouhoksena matkakeskuksesta toriparkin takaseinään ja siihen liitetään samalla Villatavaratehtaan ja sen takana olevien tonttien tarpeet ja 400 auton parkkiluolasto joka tulisi Rauhankatua ja Vaasanpuistikkoa yhdistävän palokadun alle.
On mielenkiintoista että ns. Black Jackin talolla on taas pyyhitty, sanonko mitä. Talo asetettiin liikennesaartoon parikymmentä vuotta sitten, koska siellä toimi STS eli työväen säästöpankki ja vakuutusyhtiö Kansa. Saarto on jatkuanut tähän päivään saakka.
Jokainen voi mielessään kysellä keitä liikennesaarto palvelee?
-
Ei se ole tärkeää mitä sanotaan. Vaan kuka sen sanoo.
Ideat on vapaata riistaa.
-
Hei..
- Ymmärränkö nyt ihan oikein? Vaasanpuistikkoa ollaan avaamassa isohkoksi avolouhos-
montuksi, kuten toriparkista aikoinaan tehtiin.
- Ymmärränkö oikein, että se palvelisi vain toriparkkiyhtiötä ja Halli Oy:tä, mutta
olisi suureksi tappioksi/vahingoksi muille Vaasanpuistikon varrella oleville yrityksille?
- Ymmärränkö oikein, että näin kapealle väylälle todella saataisiin nyt suunniteltu
parkkimäärä? Ja missä olisivat sisäänajokuilut? Vai onko suunnitelmana että myös HS-Centerille
tulisi luonnollinen yhteys siinä sivussa?
- Ymmärränkö ihan oikein, että vaikka uusi vuosia kestävä avolouhostyömaa ei todellakaan kiinnosta
yhtään meitä kaupunkilaisia, niin hanke olisi jo laajasti hyväksytty hallinnossa ja virkakoneistossa?
- Onko todella niin, että Pohjalaisen toimitukselle voidaan syöttää vaikka minkälaista skeidaa,
läpi menee suureksi uutisjutuksi, vaikka onkin jo vanhaa purkkiruokaa? Kriittisyyden ja
ajankohtaisuuden taju näyttää olevan totaalisesti kateissa.
-
Hulttio kirjoitti
”- Onko todella niin, että Pohjalaisen toimitukselle voidaan syöttää vaikka minkälaista skeidaa,
läpi menee suureksi uutisjutuksi, vaikka onkin jo vanhaa purkkiruokaa? Kriittisyyden ja
ajankohtaisuuden taju näyttää olevan totaalisesti kateissa.”
Pohjalainen tulee myös jatkossa paapomaan Halli Oy:tä ja ajamaan yrityksen etuja muita yrittäjiä
vastaan. Halli Oy:n toimitusjohtaja Timo Sairo on Sanomalehti Pohjalaisen johtaja Päivi Sairon aviomies.
Halli Oy ajaa lähinnä Rewell Centerin etuja. Yksi Rewell Centerin liiketilojen suurista omistajista ovat Aukiat. Yrittäjäneuvos Jaakko Aukia on syvällä Ilkka Oy:n osakkeenomistajana ja Timo Aukia on Ilkka Oy:n hallituksen jäsen.
Kuvitteleeko joku että näissä olosuhteissa syntyisi kriittistä journalismia ja että kaikki taustat tulisivat esille niin kuin tuore päätoimittaja Kalle Heiskanen tänään Pohjalaisessa esittää.
Parin viikon kuluttua Heiskanenkin tietää enemmän.
-
Olen jo usean vuoden ajan seurannut ns. kondishankkeen pyristelyä Vaasan kaupungin byrokratiassa ja olen nostanut hankkeen esille vaasalaisia.infossa useita kertoja. Syynä tähän on se, että virkamiesten venkoilu on paljastanut mielenkiintoisia asioita kaavoituksesta ja siitä, millaiset asiat kaavan valmistelussa vaikuttavat. Erityisen mielenkiintoista on ollut havaita, miten erilaiset henkilö, ym. suhteet vaikuttavat päätöksiin.
Viimeisin vaihe liittyy viime viikolla esille tulleeseen hankkeeseen rakentaa pysäköintitilat Vaasanpuistikon alle, mahdollisesti avolouhoksena.
Vielä eilen vaikutti siltä että Galleria Wasa (Tornitalo, Balck-Jack) jää eristyksiin suunnitelmassa ja maanalainen paikoitustila palvelisi lähinnä Rewell-Centerin etuja. Tänään tilanne vaikuttaa aivan toiselta. Sanomalehti Pohjalainen kertoo että Vaasanpuistikon ja Pitkänkadun kulmassa sijaitseva ns. Centrumin talo on siirtynyt Lemminkäinen Talo Oy:n Länsi Suomen ja Rinker Kiinteistöt Oy:n yhteiseen omistukseen.
-Syy kiinteistön ostamiseen on talon takana oleva tyhjä parkkipaikka, jonne on tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa, myöntää Lemminkäisen Länsi-Suomen toimitusjohtaja Tom Ekman.
Viesti on selvä. Lemminkäinen-Rinker kombinaatio haluaa varmasti myös osuutensa Vaasanpuistikon alle tulevasta pysäköintilasta ja näin Kondis Oy:n teettämät alustavat suunnitelmat tulevat uudelleen esille ja Wasa Gallerian saarto päättynee kuin itsestään.
Kondis on tähän saakka ollut aivan hiljaa omasta osuudestaan. Tämä voidaan kirjata kantapään kautta opitun piikkiin. Niin pitkään kuin J.J. Pitkämäki oli Vaasan kehitysjohtaja, oli parempi elää siipispankkojaan myöten ja yrirttää juonitella asiota porstuan kautta. Nyt asialla ei enää ole merkitystä kun suurin este on poistunut ja uudet kiinteistöomistukset muuttivat tilanteen.
Se että Lemminkäinen on näinkin vahvasti mukana on merkillepantava asia. Eräässä valtatien varren huoltoasemalla jo lähes vuosi sitten kuullun mukaan, Lemminkäinen on mukana myös Halli Oy:n paikoitushankkeessa. Tämä viittaa siihen että vaasalaiset saattavat tulla yllätetyksi jollakin piakkoin julkaistavalla uudella uutisella.
-
Vanha Myyrä on kovin kiinnostunut kaikesta maanalaisesta. Myyrän mieleen tuli että Kuislan ostamasta osoitteesta Kauppapuistikko 17 on helppo rakentaa yhteys Toriparkkiin, varsinkin jos Kauppahallin sisäpiha rakennetaan. Kiinteistössä ja naapurikiinteistössä lienee jo nyt isot parkkihallit.
Samoin Myyrän mieleen tuli että Vaasnpuistikko 15 sisäpihan rakentamalla, sieltä saadaan luonnollinen yhteys Vaasanpuistikon alle joskus rakennettavaan parkkiluolastoon. Näin HS-Center saadaan kytkettyä tähän tulevaan maanalaisen valtaväylään.
Myös ns. Centrumin talon takana sijaitsevalta parkkipaikalta saa verrattain helposti maanalaisen yhteyden Vaasan puistikon alle – siis joskus rakennettavaan parkkitilaan.
Myyrä on myös hiukan kaivellut muistiaan ja muistaakin nyt että myös Kondiksella on suunnitelma Vaasanpuistikon alle. Kondiksen suunnitelma vain on viety matkakeskukseen saakka.
Myyrä myös muistaa kuulleensa tai lukeneena että HS-Centerin yhdistämisestä Wasa-Galleriaan joka Pitkänkadun ylitse tai alitse, on ollut puhetta.
Tämä kaikki ilahduttaa suuresti Myyrää. Näin saataisiin Vaasaankin vihdoin Undergroudia.
Myyrä ihmettelee jos Kuisla ei havittelisi laajentaa omistustaan Kauppapuistikko 17:n nurkilla ja jos Lemminkäinen ja Rinker eivät havittelisi myös entisen Olon ostamista ja myös ns. Vierikon Polkupyöräliikkeen ja Veikko Välimäen talon ja talojen takana olevan rötiskän ostamsita. Vasta tämän jälkeen olisi mielekästä rakentaa Centrumin parkkipaikka.
Siihen Myyrä ei usko että Lemminkäinen hakee yhteistyötä Kondiksen kanssa. Kondiksen ja Halpa-Halli suunnitelmissahan on rakentaa talojen väliin ns. vanhusten hoivatalo ja laajentaa Halpa-Hallia.
Se ei varmaankaa ole Lemminkäisen mieleen. Tiedä vaikka Lemminkäisellä olisi oma kauppapaikkasuunnitelma Centrumin parkkipaikalle.
Voi olla että Vanha Myyrä on hieman päiväsokea kun on tottunut liikkumaan maan alla. Mutta tällaisia ajatuksia tulee mieleen kaivellessa.
-
Jahaa...
Parhaita johtajia ovat ne, jotka osaavat hoitaa hommansa johdonmukaisesti ilman
turhaa vehkeilyä. Seinäjokelaiset kiinteistö-lobbarit näyttävät nyt meille mallia.
Tähän tyyliin tai lopputulokseenko?
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/02/seinajoki_haluaa_eroon_rumuudesta_1414487.html
-
Blogissa kysellään tänään 20.03. 2010 että onko Pekka Airaksiselle suunniteltu tornitalo plagiaatti. Lue blogista lisää:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/1750-Onko-Airaksisen-torni-plagiaatti.html
-
Pohjalainen kertoo tänään että kaupunki kaipaa ideoita kaupunginrannan ideointiin. Luulisi että se on läheisempi asia kuin kaukauset mamu-uutiset.
-
Se oli kyllä hyvä ehdotus, että Vaskiluodon penkerettä täytettäisiin ja sinne rakennettaisiin rantaravintoloita ja muuta. Patsaspuistokin oli hyvä idea.
-
Täysin samaa mieltä vaasalaisen kanssa kaupunkimme rantojen kehittämisen ideoinnista. Vaasa merenranta kaupunkina tarvisee kunnollisen rantabulevaadin, jossa on puiden varjostamat jalankulku ja pyörätiet, sekä talvi käytön mahdollistavat katukahvilat kalaravintoleineen. Rantaa meillä riittää aina Emäntälahdesta - Storvikin. Vaskiluodon silta tarvitsee myös suojaavan puurivistön ja tunnelmallisen valaistuksen. Eikä pahitteeksi oli myöskään Vaasan historiasta kertovat esittely taulutkaan sopivine levähdys paikkoineen.
Tästä se alkaa ideointi!
-
Onkohan tuossa penkereenkupeessa olevan upean patsaan ympäristöön kipattu kivisekamelska kaikkein edustavin idea?
-
Olisiko mahdaollista että Edvin Hevonkosken työt pelastettaisiin ja sijoitettaisiin rantapuistoon Kruuninmakasiinin ja ns. L-Talon välille.
-
(http://img521.imageshack.us/img521/9950/autoja.jpg)
Hieman askarruttaa tuo käytännön toteutus sitten. Kävelykeskustaan on panostettu mutta...
Kuvassa on yhdeksän sellaista ajoneuvoa, joita ei muualla maailmassa tapaa nähdä keskellä päivää kävelyalueilla.
-
Kaupunginranta on käyntikortti Vaasaan ja siksi se on suunniteltava huolella ja siihen on myös satsattava. En ole aivan varma siitä että suunnitelmat kalaravintoloista ja kalakaupoista koskaan toteutuu. Painotan tässä vaiheessa erilaisia visuaalisia toimia, jotka luovat mielikuvaa Vaasasta.
-
Osala on aivan oikeassa. Tuo Rewell-Center on sellainen, ettei siinä ole suunnitelmaa huoltoajoneuvoille. Aivan niinkuin sitä ei tarvitsisi huoltaa. Tuon kokoinen kompleksi vaatii jatkuvasti 10 huoltoautoa. Olen itsekin ollut tuolla huoltotöissä ja ainoa kelvollinen paikka oli juuri tuossa punaisen auton kohdalla.
Asensin sinne yhden suuren sälekaihtimen. Sen asennus kestää 10 minuuttia. Siihen varataan aikaa puoli tuntia. Rewelliin pitää aina jo nytkin varata vähintään tunti ja tällä varauksella ei tarjous tahdo mennä läpi.
Joku voi ajatella, että mikset jättänyt autoa kellariin tai parkkipaikalle tai seuraavaan kortteliin. Huoltomiehillä on järkevä aikataulu jota pitää noudattaa. Jos olisin jättänyt auton vaikkapa kellariin, jos sinne siis olisi saanut jättää, olisin joutunut kulkemaan tikkaiden, 2,5metrin säleverhon, työkalusalkun, porakoneen kanssa sokkeloista ahdasta kellaria pitkin autojen välistä mahdollisesti kolhien muita autoja ja saaden lisäkustannuksia. Tämä matka kolhuttomasti pitäisi tehdä kolmeen kertaan. Arvioitu aika olisi tunti ylimääräistä pelkkään kävelemiseen 10 minuutin työn takia. Sellainen on järjetöntä.
Tuolla ei ole mitään muuta järkevää paikkaa huoltoautolle kuin kuvan paikat. Jo tuokin paikka vaatii enemmän kävelyaikaa kuin itse varsinaisen työn suoritus.
Vai tietääkö joku paremman paikan 10:lle huoltoajoneuvolle, jotta huoltotyöhön uhrattava aika sujuisi normaalisti?
-
Vai tietääkö joku paremman paikan 10:lle huoltoajoneuvolle, jotta huoltotyöhön uhrattava aika sujuisi normaalisti?
Muualla homma hoidetaan yhdellä liikennemerkillä.
Jotain tällaista.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty,
Alakyltit:
Huolto- ja jakeluliikenne sallittu klo 7-10.
Tontille ajo sallittu (=P-kellariin.)
Sallittu takseille.
Ei tuosta muuta haittaa olisi kuin, että jakelu/huolto joutuisi sovittamaan aikataulunsa siten että KÄVELYALUEELLE mennään aamulla ensimmäisenä. Sitten hoidetaan muut asiat.
-
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty,
Alakyltit:
Huolto- ja jakeluliikenne sallittu klo 7-10.
Tontille ajo sallittu (=P-kellariin.)
Sallittu takseille.
Ei tuosta muuta haittaa olisi kuin, että jakelu/huolto joutuisi sovittamaan aikataulunsa siten että KÄVELYALUEELLE mennään aamulla ensimmäisenä. Sitten hoidetaan muut asiat.
Oookkeeiii, elikkä koko päivän huollot on tehtynä ennen klo 10 aamulla? Kuulostaa tosi järkevältä ja helpolta järjestää.
Vielä kun ottaa huomioon, että suurin osa Rewellin liikkeistä vasta avaa ovensa klo 10.00.
*huokaus*
-
Jakaako kukaan kanssani ajatuksen siitä että Vaasan rannat, erityisesti Hovioidenallas ja Kalaranta vaatisivat kunnon laituriremontin. Mallia voisi ottaa vaikkapa Naantalista.
-
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty,
Alakyltit:
Huolto- ja jakeluliikenne sallittu klo 7-10.
Tontille ajo sallittu (=P-kellariin.)
Sallittu takseille.
Ei tuosta muuta haittaa olisi kuin, että jakelu/huolto joutuisi sovittamaan aikataulunsa siten että KÄVELYALUEELLE mennään aamulla ensimmäisenä. Sitten hoidetaan muut asiat.
Oookkeeiii, elikkä koko päivän huollot on tehtynä ennen klo 10 aamulla? Kuulostaa tosi järkevältä ja helpolta järjestää.
Vielä kun ottaa huomioon, että suurin osa Rewellin liikkeistä vasta avaa ovensa klo 10.00.
*huokaus*
Mistä ihmeen päivän huolloista oikein puhut? Jos liikkeissä on jotain probleemi niin tokihan se hoidetaan ennen kuin ovet avataan.
Sitä paitsi säännöllisestä tavaraliikenteestä valtaosa menee mielestäni kellarin kautta ja hisseillä ylös.
On vahvoja indikaatioita, että noita ilmaisia P-paikkoja kävelyalueilla käytetään myös aivan muuhun tarkoitukseen kuin RC:n tavaratoimitukseen ja "huoltoon".
Ruotsissa, mm. Uumajassa, tuo järjestely on toiminut 30 v....ovatko he jotenkin viisaampia kuin me?
City-kulttuuri autottomine alueineen on kovin uutta täällä Suomessa. Kannattaisi vähän pitää silmiä auki kun reissaa, edes Uumajaan.
-
Jakaako kukaan kanssani ajatuksen siitä että Vaasan rannat, erityisesti Hovioidenallas ja Kalaranta vaatisivat kunnon laituriremontin. Mallia voisi ottaa vaikkapa Naantalista.
Vaasan rantoihin ei voi liikaa satsata.
Mistähän löytyisi vielä kiinnostusta kalaan.
Mistähän löytyisi vaasalaisilta vielä kiinnostusta vilkkaaseen ja elävään toriin??
-
Vihreät ny kohta kieltäis rannassaki ajelun, häiritsee moinen meno jo hanhiaki.
-
Mistä ihmeen päivän huolloista oikein puhut? Jos liikkeissä on jotain probleemi niin tokihan se hoidetaan ennen kuin ovet avataan.
Sitä paitsi säännöllisestä tavaraliikenteestä valtaosa menee mielestäni kellarin kautta ja hisseillä ylös.
On vahvoja indikaatioita, että noita ilmaisia P-paikkoja kävelyalueilla käytetään myös aivan muuhun tarkoitukseen kuin RC:n tavaratoimitukseen ja "huoltoon".
Huoltomieshän ei kyllä välttämättä edes pääse liikkeeseen ennenkuin se avaa ovensa, riippuu toki tilanteesta.
Tavaraliikenteestä aivan valtaosa hoidetaan kadulta, ainoastaan pari poikkeusta kellarin kautta. Kellariinhan ei edes mahdu vähänkään isommalla autolla.
Väärin pysäköinnistä voi sitten ottaa yhteyttä kaupungin pysäköinninvalvontaan.
Tavaraliikenteest
-
Entiseen aikaan huoltomiehet pääsivät Rewell Centerin liikkeisiin välittömästi riippumatta ajankohdasta. Silloin oli joka kiinteistöyksiköllä omat talonmiehet jotka huolehtivat putki- ja sähkömiesten sisäänpääsystä omien kiinteistöjen liiketiloihin. Oli Tuppea ja Evp:tä, sekä Ylätorin talkkaria, jonka nimeä en tähän hätiin saa muistista ulos.
Harva Vaasalainen tietää, että Rewell kiinteistön Hovipuistikon puoli on 50 mm korkeammalla. kuin Vaasanpuistikon Sokos osa. Tämä johtuu siitä, että aloitus korkeudet otettiin eri paikoista ns. Mokankulmasta ja Moet-Aspholmin nurkalta.
Kerrottakoon myös, että Sokoksen rakennuksen pohjaviemäristä oli 6 metriä putkea pois välistä. Tämä huomattiin vasta 5 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tapaus tuli ilmi kun Hankkijan putkiliikkeen nokkamies ylvästeli Helsingin kapakassa jättäneen 6 metriä viemäriä tekemättä, eikä sitä ole huomatta vieläkään.
Talonmies Martti Tuppi sai huhun korviinsa ja etsi paikan hajunperusteella. Ekkermanni Frekka sitten kuskasi autokuorma kaupalla sontaa kaatopaikalle.
-
Jakaako kukaan kanssani ajatuksen siitä että Vaasan rannat, erityisesti Hovioidenallas ja Kalaranta vaatisivat kunnon laituriremontin. Mallia voisi ottaa vaikkapa Naantalista.
Naantali olisi todellakin oiva malli Vaasan rantojen elähdyttämiseksi. Oikein kadehdittaa rannan elävyys Naanatalissa kun kauniina kesäpäivänä käyskentelee veneitä katsellen johonkin lukuisista rantaravintoloista haukkaamaan jotain purtavaa. Kyllä Strampenin ja Faroksen lisäksi tarvittaisiin jotain muutakin.
-
Samaa mieltä. Paras paikka toteuttaa olisi mielestäni Farokselta vankilalle. Riittävän tiivis ja yhtenäinen alue.
Eikö siihen muuten joskus jo jotain uudisrakentamista suunniteltu, mutta vastustus oli liian kovaa.
Toisaalta ymmärrän Rantakadun asukkaita, mutta kyllä rantojen pitäisi olla kaikkien kaupunkilaisten käytössä.
Toinen oivallinen paikka olisi elävöittää lisää Kuntsin aluetta. Rannan puolelle lisää terassia ja muutakin toimintaa.
-
Mitähän sille entisen linja-autoaseman tontille maasillan vieressä kuuluu. Aikooko Sponda rakentaa sille kauppakeskuksen. Jos Sponda rakentaa kauppakeskuksen niin kannattaa merkitä sisääntulo selvästi nimittäin, jos julkisivu on pelkkää näyteikkunaa niin voi käydä niin kuin tässä taannoin Lidlin tullessa Vaasaan. Vanhempi pariskunta suksisauvoineen kyseli minulta mistä noista näyteikkunoista pääsee kauppaan.
-
On aivan ymmärrettävää, että Vaasan kävelykaduilla olevien liikkeiden ja kauppojen huoltoajo on niiden toiminnalle olennaista.
Keskustan kävelykaduilla ajelevat kuitenkin huviajelijat ja korttelinkiertäjät, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa kävelykaduille.
Vaasan keskustan kävelykaduilla pitäisi sallia vain huoltoajo.
Hartmannintaloa vastapäätä Rewell Centerin pyörätelineet ovat lähellä ajorataa. Autoilijat eivät tee elettäkään väistääkseen pyörätelineiltä lähteviä pyöräilijöitä. Aivan varmasti joskus vielä kolahtaa, kun pyöräilijä ei huomaa selän takaa tulevaa autoa pyörää telineestä ottaessaan.
-
Seinäjoki tulee ajamaan Vaasan ohitase 5-10 vuodessa jos kaikki kaupungissa meneillään olevat suunnitemazt toteutuvat. Tämä kaikki taphtuu samaan aikaan kun Vaasan virkamiehet juonittelevat mieluisten kumppaneiden kanssa ja luottamusmiehet katsovat vierestä tumput suorana.
Seinäjoella Kauppa-Joupin suurisuuntainen kaava on parhailaan nähtävänä nähtävillä. Jättiluokan suunnitelmiin kuuluu mm. hypermarket, kauppakeskus ja tilaa vievän kaupan ostospaikka. Myös parkkipaikoista ja liikennejärjestelyistä tulee mittavia, kertoo yle pohjanmaa.
Yle Pohjanmaa (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/06/kauppa-jouppiin_jattimaiset_suunnitelmat_1741035.html)
-
Kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa Vaasasta hakee Seinäjoen kaupunginarakkitehdiksi. Olisi mukava tietää on taustalla vain normaali urakehitys vai onko Hallasmaa perinjuurin työlästynyt olemaan porrasmattona Vaasassa.
Kaupungin virkamiesten keskuudessa on aivan selvästi meneillään jotain, joka ei oikein aukene. Arvelen että syynä on Heikki Longan ja Markku Lumion Vaasaan tuoma ”uusi hallintokulttuuri”, josta meillä on toki esimerkkjä aina Tallinnaa myöten.
Sivusta katsoen kysymys on sätkynukeista, joiden naruja vetelee KPO, Halli Oy, Folkhälsan (RKP), Pohjola, YIT js eräät muut isot toimijat.
On masentavaa katsoa sivusta kuinka turuntauti on levInnyt myös Vaasaan. Nykyisissä luottamuismiehissä ei löydy munaa tai sitten he ovat ise mukana kekkerissä.
-
Seinäjoki tulee ajamaan Vaasan ohitase 5-10 vuodessa jos kaikki kaupungissa meneillään olevat suunnitemazt toteutuvat. Tämä kaikki taphtuu samaan aikaan kun Vaasan virkamiehet juonittelevat mieluisten kumppaneiden kanssa ja luottamusmiehet katsovat vierestä tumput suorana.
Seinäjoella Kauppa-Joupin suurisuuntainen kaava on parhailaan nähtävänä nähtävillä. Jättiluokan suunnitelmiin kuuluu mm. hypermarket, kauppakeskus ja tilaa vievän kaupan ostospaikka. Myös parkkipaikoista ja liikennejärjestelyistä tulee mittavia, kertoo yle pohjanmaa.
Yle Pohjanmaa (http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/06/kauppa-jouppiin_jattimaiset_suunnitelmat_1741035.html)
Ei kai tää uutena uutisena kenellekkään tullut... Kattotaan ny suu auki mitä ne naapurit väsää, niin voidaan sitten yrittää tehdä perässä, jos enää kannattaa... pussinperä mikä pussinperä koko kaupunki...
-
Samaa mieltä. Paras paikka toteuttaa olisi mielestäni Farokselta vankilalle. Riittävän tiivis ja yhtenäinen alue.
Eikö siihen muuten joskus jo jotain uudisrakentamista suunniteltu, mutta vastustus oli liian kovaa.
Farokselta Vankilaan väliltä voisi nyt ensimmäiseksi lopettaa autoliikenteen. (Riittäisi Huoltoajo sallittu, jolla veneet saataisiin veteen). Kalarannan asvaltoidut P-paikat ovat täynnä vain Kalastuksen päivänä, eikä silloinkaan autoista. Mitään järkevää syytä ei ole sallia vapaata autoliikennettä sinne rantaan.
Nythän siinä entisen Böljanin laiturin luona käydään oikein urakalla tekemässä pölyttäviä uukkareita. Lumikelillähän lapsetkin siitä laskevat...
Kirjoittanut: eklu
Lainaus
Vihreät ny kohta kieltäis rannassaki ajelun,
Aivan, edes noilla rantaraiteilla ja vaikka Hietasaaren puisto-osassa. Olisihan se varmaan sitä "holhousyhteiskuntaa" kun ei saa pörrätä vapaasti missä haluaa...
----
Mitä tuohon Hallasmaan hakuun Sjoelle tulee niin... saattaa olla alkusoittoa suuremmallekin henkilöstöpaolle. KSV:n rampauttaminen ja kaavoituksen alistaminen tekniseen toimeen on takapajuinen ajatus.
Suuri heikennys jo tuli kun eläköityneen yleiskaava-arkkitehdin virkaa ei ole täytetty. Eikä myöskään kaupunginarkkitehdin.
Ehkä Vaasassa ajatellaan pärjättävän pelkästään insinöörivoimin yhdyskuntarakenteen suunnittelussa?
-
Vaasassa on ihan liian vähän virkamiehiä, ei pärjätä millään seinämäkiläisille tällä porukalla. Se vain on niin että määrä kyllä korvaa huononkin laadun, joten hanat auki ja virkoja hakuun. Ainakin parituhatta lisää, kyllä se sitten Vaasa nousee.
Harmittaa, kun ne lähtee seinämäelle pian kaikki.
-
Jakaako kukaan kanssani ajatuksen siitä että Vaasan rannat, erityisesti Hovioidenallas ja Kalaranta vaatisivat kunnon laituriremontin. Mallia voisi ottaa vaikkapa Naantalista.
Naantali olisi todellakin oiva malli Vaasan rantojen elähdyttämiseksi. Oikein kadehdittaa rannan elävyys Naanatalissa kun kauniina kesäpäivänä käyskentelee veneitä katsellen johonkin lukuisista rantaravintoloista haukkaamaan jotain purtavaa. Kyllä Strampenin ja Faroksen lisäksi tarvittaisiin jotain muutakin.
Samaa mieltä. Paras paikka toteuttaa olisi mielestäni Farokselta vankilalle. Riittävän tiivis ja yhtenäinen alue.
Eikö siihen muuten joskus jo jotain uudisrakentamista suunniteltu, mutta vastustus oli liian kovaa.
Toisaalta ymmärrän Rantakadun asukkaita, mutta kyllä rantojen pitäisi olla kaikkien kaupunkilaisten käytössä.
Toinen oivallinen paikka olisi elävöittää lisää Kuntsin aluetta. Rannan puolelle lisää terassia ja muutakin toimintaa.
Naantalin rannoilla on tullut vähemmän käyskenneltyä. Hanko ja Porvoo käyvät myös hyvästä esimerkistä, miten ranta-alueet ovat toiminnassa ja viihtyisiä. Tuo Markon esille ottama alue Farokselta vankilalle olisi oiva paikka tällaiselle kokonaisuudelle.
Minä puolestani en ymmärrä ollenkaan, mitä vastustettavaa Rantakadun asukkailla tähän olisi. Eihän siellä silloin tosiaankaan saisi olla moottoriliikennettä ja ympäristö sen sijaan muuttuisi vain viihtyisämmäksi.
-
Ymmärtääkseni "Rantakadun asukkaat" ovat nimenomaan halunneet autoliikennettä rannasta pois. (Toki he vaikuttivat siihenkin, että Koulukadusta tehtiin läpiliikenneväylä eikä Rantakadusta).
Itse asiassa on minulle väitetty, että tuo pörräys rannassa olisi kiusantekoa tiettyjä Rantakadun asukkaita kohtaan. En haluaisi tuota uskoa mutta silti en ymmärrä tuo pölyävän turhan liikenteen ja pysäköinnin sallimista.
-
Siiloista vaihteeksi.. Eli Viron mallia siiloihin:
(http://y.delfi.ee/norm/67193/2999163_sT7m2z.jpeg)
Tigutorn eli kotilotorni, Tarton korkein asuinkerrostalo (23 kerrosta). Tuollaiset voisi vaikka rakentaa siilojen tilalle (olisi kannattamatonta korjata nykyisiä), niin ei muuttuisi ulkonäkökään hirveästi.
-
Tulee pimeäsyksy Gerbyseen, kun Vaasan Sähkö on poistamassa Teknisentoimen virkamiespäätöksellä Gerbynrantatien katuvalistuksen.
Konsultit toimikaa!
-
Pienelläkin muutoksella jo valmiiseen ideaan voidaan saada rakennus jota tullaan katsomaan kauempaakin.
(http://www.vaasalaisia.info/galleria/albums/userpics/Vaasa%20star.JPG)
Monet imagot syntyvät vain isolla rahalla. En tiedä, onko vielä olemassa tähtikaupunkia mutta yhdellä tällaisella rakennuksella voidaan hyvinkin tehdä imago joka saavuttaa maailmanmainetta. Mikä parasta siihen ei tarvitse investoida enempää. Se mainostaa itse itseään.
Miettikää jos tällainen olisi jossain euroopassa niin halausitteko kuvauttaa itsenne sen etualalla?
Jos vaihtoehtona olisi kaksi viereistä kaupunkia niin valitsisitteko tämän vain tämän vuoksi?
Annan valmiit vastaukset. Kyllä, Kyllä.
-
Vaasan väkiluku laski kesällä normaaliin tapaan
Vaasan kaupungin väkiluku laski kesäkuussa 174 henkilön verran. Kaupungin väkiluku laskee lähes joka kesä ja se selittyy pääosin monien korkeakouluopiskelijoiden muutolla toiselle paikkakunnalle kesän kynnyksellä.
Tämän kesän notkahdus väkiluvussa on samaa tasoa kuin viime vuosina, ja väkiluvun ennustetaan nousevan taas loppuvuodesta. Koko vuoden väestönkasvun odotetaan olevan tänäkin vuonna n. 400–500 henkeä.
-
Aloite Vaasan kaupunginvaltuustolle
Tanssilava ja kesäteatteri kaupunginrantaan
Vaskiluodon penkereelle ja Kaupunginrantaan tehdään parhaillaan yleissuunnitelmaa. Vaasalainen kaupunkiakatiivi Pertti Salo ja Tanssiseura Viuhkan edustaja, Tanssiseura Rollingin edaustaja ja Vaasan Varttuneet Ystävät ry ovat aloittaneet nimienkeräyksen perinteisen tanssilavan ja keasäteatterin saamiseksi Vaasan.
Molemmat voisivat sijaita Paratiisisaarella Lemmenpolun varrella. Nimienkeräys hankkeen eteenpäin viemiseksi on aloitettu. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden alla oleviin. Kansalaisaktiivit perustelevat hanketta:
-Vaasan alueelta puuttuu suuren yleisön tanssipaikka.
- tanssi on maailman paras liikuntalaji ja se sopii kaikenikäsille.
- alueella on valmis parkkipaikka.
- ehdotus lisää Wasalandian ja Tropiclandian vetovoimaa.- ehdotus vahvistaa Pohjanmaan Tanssin aluekeskusta
Vaasassa 22.9.2010
-
Jassoo. Täällä ei siis ole tanssi-ikäisiä, eikä tanssihaluisia?
Miten sitten olisi kesäteatterin kanssa. Menisitkö katsomaan vaikkapa Oklahomaa, West Side Storyä ja Prinsessa Armadaa jos ne tulisivat uuteen kesäteatteriin?
-
Noista en tiedä menisinkö katsomaan, mutta käytiinhän me Turussa asti vahtaamassa Juoppohullun päiväkirja, jonka jokainen näytös taisi olla loppuunmyyty. Sille jopa järjestettiin lisänäytöksiä ja näytös siirrettiin kesän loputtua sisätiloihin.
Nii, no menisin katsomaan jos olisi jotain mielenkiintoista...
-
Monet imagot syntyvät vain isolla rahalla. En tiedä, onko vielä olemassa tähtikaupunkia mutta yhdellä tällaisella rakennuksella voidaan hyvinkin tehdä imago joka saavuttaa maailmanmainetta. Mikä parasta siihen ei tarvitse investoida enempää. Se mainostaa itse itseään.
Se vois olla hyvä idea kasata sellaiset maksimaalisen rumat ja mauttomat las vegas kyhäelmät pystyyn, rumia lännenäijiä ja omituisia pyöriviä kenkiä
(http://www.agilitynut.com/p/corralcurios.jpg)
(http://rightpalmup.com/wp-content/themes/RightPalm/images/img-40.jpg)
(http://cloud.vegasliveshow.com/content_images/Q4TRXaljtMlOQvlaxvgiIhJieD1247532433.jpg)
.
-
Ei tuu mitään, kohta ne repii ja pengertää Vaskiluodon sillan että kestää turverekkojen ajoa ja kerran viikossa voi mailmalle lähteä yksi tuuliturbiini. Rahaa menee mutei me saa mitään muuta kuin lisää hiukkasia hengitysilmaan.
-
Helsinkiläisen Kimmo Helistön blogissa on voimakas vetoomus korttelipihojen palautamisesta ja rakentamisesta nykyhelsinkiin. Helistö kirjoittaa:
”Helsingin kantakaupungissa on kymmeniä asuinkortteleita, joiden sisäpihat ovat pirstoutuneet pieniksi taloyhtiökohtaisiksi, aidoin tai muurein eristetyiksi takapihoiksi. Nämä unohtuneet ja kolkot sisäpihat kannattaisi ottaa paremmin korttelin asukkaiden käyttöön poistamalla aidat ja yhdistämällä pihat yhdeksi, kaikkien taloyhtiöiden yhteiseksi pihakokonaisuudeksi.”
Vaasa
Jos tutkit Vaasaa kaupungin sivulla olevan viistokuva-palvelun avulla kaupunkikuvaa, niin huomaat hetkessä, että Heliston esittämä idea on kuin suoraan Vaasasta. Täällä on lukuisia kortteleita, joiis Helistön idea voitaisiin toteuttaa.
Lue blogista:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/2151-Korttelipihoja-Vaasaan.html
-
Tuo Karin mainitsema piittaamattomuss yleaaislakkoketjussa on leimallista nykyihmiselle. Ei myöskään korttelipihat kiinnosta, vaikka niillä olisi selvästi elämänlaatua parantava vaikutus. Yhteisöllisyys , yhteisvastuu, solidaarisuus tai millä nimellä sitä kutsutaan ei ole kovin suuressa suosiossa juuri nyt.
Lue täältä lisää korttelipihasta:
http://korttelipiha.blogspot.com/2008/10/yhdistkmme-sispihat.html
-
Ideanahan tuollaiset pihat kuulostavat kivalta... En ainakaan heti usko, että naapuritaloyhtiö suostuisi moiseen, he kun ovat osakkeenomistajia ja me vain Pikipruukin vuokralaisia, joita pitää katsella alaspäin nenänvartta pitkin.
Mutta niin, eihän nykypäivänä edes välitetä tietää kuka seinän takana asuu, tai ainakaan häntä ei tervehditä.
Itsekästä sakkia me ihmiset...
-
Tämä on helppoa eli kukaan ei enään osta tai vuokraa asuntoa jossa ei ole kyseistä pihaa, menee hetki niin kaikissa asunnoissa on tuo pihapuoli kunnossa ken ketään ei kauaa rakenna asuntoja jotka jäävät tyhjiksi/myymättä.
-
Nii... eli jonkun korttelin on se ensin laitettava niin naapuritkin seuraa perässä... eihän toki haluta että oma piha on "huonompi" kuin naapurin. Tosin ehkä juuri siksi on nämä oma-piha systeemit, ettei haluta naapureita omalle tontille hääräämään.
-
Eikös tuonne kasarmialueelle ole suunnitelmissa iso (yli 200 asuntoa) hieman ympyrämäinen kerrostalokokonaisuus, missä kuvien perusteella olisi yhteinen sisäpiha.
Tässä äkkiä etuovi.com palvelusta hakemani kuva: http://media.etuovi.com/itemimages/realty/www/209.1336/141_1349127_img60741.jpg
-
No hienompi tuo on ainakin tuossa kuvassa, kuin Olympiakorttelin betoniviidakko-tyylinen sisäpiha.
-
http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3034&sa=106700
Halpahalli on nyt saatu juuri pois ja nyt on tulossa oikein lakimuutosta. Kyllä Vaasassa eletään kun eri maailmassa. Elääkö muuten Kondis-hanke vielä?
-
"Lailla on tarkoitus padota viime vuosien kehitys, jossa kauppakeskuksia on rakennettu taajamien laidoille. Lisäksi paljon tilaa vaativa erikoiskauppa tulee saman ohjauksen piiriin kuin vähittäiskauppa.
Lailla on tarkoitus turvata myös kauppakeskuksiin pääseminen julkisella liikenteellä eikä vain henkilöautoilla."
Vaasassa ajatellaan että jos ei ole varaa omaan autoon, niin ei ole ostoksiinkaan.
-
Jos tutkit Vaasaa kaupungin sivulla olevan viistokuva-palvelun avulla kaupunkikuvaa, niin huomaat hetkessä, että Heliston esittämä idea on kuin suoraan Vaasasta. Täällä on lukuisia kortteleita, joiis Helistön idea voitaisiin toteuttaa.
Helsingissä käytetään joukkoliikennevälineitä yleisemmin kuin Vaasassa. Täällä potentiaaliset korttelipihat muodostuvat pääosin parkkipaikoista. Jossain Tuhkolmassa olen nähnyt hienoja korttelipihoja, mutta niitä ympäröi joka suunnalta korkeat kivitalot ja sisäpihalle ei ole pääsyä ellei tiedä rapun tai portin ovikoodia. Autot ovat kellarikerroksissa.
-
En ymmärrä miksi vaasassa on rakennettu Setterbergin kaavan vastaisesti taloja kauaksi kadusta.Rikkovat rumasti kaupunkikuvaa.Talon ja jalkakäytävän väliin jää nyt semmoinen ei kenenkään maata tuntuinen alue.Olisihan se mukavampaa jos piha olisi suojassa ja on yksityisyyttä.Nyt on kyllä onneksi uudisrakentamisessa palattu Vanhaan kaavaan.Eli taloihin jää viihtyisät sisäpihat.
-
Sanomalehti Pohjalaiset tänään julkaisemat ansiokkaat artikkelit Hovioikeudenrannan ja Kalarannan suunnitelmista on syytä lukea tarkkaan. Suunnitelmissa on lukuisia kiehtovia kohtia, jotka toteutuessaan toisivat Vaasalle aivan uuden ilmeen.
Tuo uusi ilme on avara ja valoisa ja viihtymään kutsuva Vaasa. Vaikka puistojen suunnitgteluun tarkoitettuja määrärahoja on vähaennetty, tulee suunnitelmat saada laajan kansalaiskaeskustelun piiriin.
Erityisesti miellyttää suunnitelmat Kruununmakasiinin ottamisesta käyttöön, Kalarannan vanhan hallin korvaaminen lasisella hallilla ja laajaennetulla torilla sekä pienen ambiteatterin rakentaminen Hovioikeuden rantaan.
Kaikki muuten asioita, joita on käsitelty jo vuosia myös tässä foorumissa.
-
Nostan tämän aiheen hieman epäröiden taas esille. Jos oman elinympäristön kehittäminen ja kannanotto vaikkapa Kruununmakasiinin tulevaisuuteen ei kiinnosta, niin se ei sitten kiinnosta.
-
Kuntien välillä on suuria eroja rakentamisen lupamaksuissa, selviää Suomen Kuntaliiton selvityksestä. Kuntien välillä suurimpia lupamaksueroja on muun muassa Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Keski-Suomen, Lapin ja Varsinais-Suomen ELY-alueella.
Uuden omakotitalon rakennusluvasta joutuu Vaasassa maksamaan 665 eroa, kun sen saa Seinäjoella noin 200 euroa halvemmlla- Pietarsaaressa lupa heltiää vain puolella Vaasan taksasta, kertoo päivän Pohjalainen.
Miten muut rakentamiseen liittyvät hinnat on taksoitettu Vaasassa?
Pohjalainen (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=556152&Title=Etel%E4-Pohjanmaan+ELY-alueella+suuria+eroja+rakennuslupamaksuissa)
J.K
Pohjalaisen jutussa hämmentää se että se tuntuu vain palstantäytteeltä kun aihe antaisi mahdollisuuden isoon ja perusteelliseen perusjuttuun. Kapungin harjoittama rahstus on karkoittanut monet yrittäjät esim. Mustasaareen.
-
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys on päättänyt nostaa kissan pöydälle. Vaasan keskusta on järistyksen kourissa ainakin suunnittelijoiden ja suuria kiinteistömassoja omistavien työpöydillä. Tavallinen vaasalainen voi vain ihmetellä. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. järjestää tulevana tiistaina keskustelutilaisuuden NNKY:n kerhohuoneella Kirkkopuistikko 30.
Lue blogin juttu:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/2501-Keskustelu-Vaasanpuistikosta.html
Yksi ns. Kondishankkeen vetäjistä, Pentti Tarpio esitti jo 31. tammikuuta 2008, että Vaasanpuistikon alle on rakeannetta parkiluolasto tunnelilouhoksena.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/622-Parkkiluola-ja-Vaasanpuistikko.html
-
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys
http://www.vaasaennenjanyt.blogspot.com/
-
Voisiko joku kertoa mitä kaikkea Vaasassa on meneillään? Että voisi ottaa kantaa. Ei tärkeistä asioista voi päättää ilman laajaa kansalaiskeaskustelua.
-
Voisiko joku kertoa mitä kaikkea Vaasassa on meneillään? Että voisi ottaa kantaa. Ei tärkeistä asioista voi päättää ilman laajaa kansalaiskeaskustelua.
http://www1.vaasa.fi/graafisetpalvelut/edock/tiedotuslehti_02_2011/index.html
Tuolla on kattava pläjäys ajankohtaisista projekteista. Tämä taidettiin jakaa jokin aika takaperin koteihin.
-
Monet imagot syntyvät vain isolla rahalla. En tiedä, onko vielä olemassa tähtikaupunkia mutta yhdellä tällaisella rakennuksella voidaan hyvinkin tehdä imago joka saavuttaa maailmanmainetta. Mikä parasta siihen ei tarvitse investoida enempää. Se mainostaa itse itseään.
Se vois olla hyvä idea kasata sellaiset maksimaalisen rumat ja mauttomat las vegas kyhäelmät pystyyn, rumia lännenäijiä ja omituisia pyöriviä kenkiä
(http://www.agilitynut.com/p/corralcurios.jpg)
(http://rightpalmup.com/wp-content/themes/RightPalm/images/img-40.jpg)
(http://cloud.vegasliveshow.com/content_images/Q4TRXaljtMlOQvlaxvgiIhJieD1247532433.jpg)
.
EDit buttoni on kateissa niin laitetaan tähän jatkoksi vielä mistä liikennesuunnittelussa tulee oikein ottaa mallia
"Crazy driving in Iran"
http://youtu.be/eorleUq_6fU
.
-
Heikki Lamminmäen tämänpäiväiseen haastatteluun Pohjalaisessa liittyen
Rakenteellinen korruptio tarkoittaa virkamiehen omaksumaa näkemystä, jonka mukaan kahden osapuolen ristiriidassa hänen velvollisuutensa on tukea ennalta määrättyä osapuolta.
Tämä ennalta määrätty osapuoli on useimmiten Vaasassa KPO, Schaumannin Säätiö, Halli Oy tai Airaksinen.
Vaasassa erityisesti eroamaan joutunut kaupunginjohtaja Markku Lumio oli KPO:n mieahiä:
http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/rakenteellinen-korruptio
Lue erityisesti tämä ja mieti voiko soveltaa Vaasaan:
http://www.bensiinikauppiaat.fi/?file=113
-
Vahingossa sattui silmään vanha kirjoitukseni yli kymmenen vuoden takaa:
KUUMA PERUNA VUOSIKYMMENIÄ - GERBY –VÄSTERVIKIN RANTA sivun alkuun
Vaasan suurin kaupunginosa Gerby-Västervik on meren tuntumassa. Rantaan ei ole kuitenkaan 10 000:lla asukkaalla juuri asiaa.
Alueen kaavoitusta on parikymmentä vuotta jarruttaneet rannan huvilanomistajat.
Kun aluetta aikaan uudisasukkaille markkinoitiin oli myyntivalttina osayleiskaavaluonnos, jossa oli selkeät ranta-alueet olivat yleisessä käytössä. Näitä ei ole saatu aikaan usein ympärivuotisessa asuntokäytössä olevien vapaa-ajan asuntojen omistajien toimesta.
Kaupunginhallituksen suunnittelu- ja talousjaosto äänesti viimeisen pienen rantakaistaleen tulevaisuudesta tiistaina 17.10.2000.
Puoltavan lausunnon kahdelle uudelle omakotitalolle, suunnitellulle Gerbyläisten yhteiselle rannalle, olisivat antaneet Heikki Kouhin esityksestä Raimo Rauhala, May-Gret Axell, Eeva Laaksoharju, Heikki Lamminmäki, Helena Boucht-Lindeman (jolla on sukuhuvila samalla rannalla…), Thor Österholm, Raija Kujanpää.
Olin yksin yleisen rannan pelastamisen puolesta Gerby-Västervikiläisten käyttöön. ( asiasta oli juttu 19.10 Pohjalaisessa mutta jostain kumman syystä ei tavuakaan Vasabladetissa, vaikka toimittajat olivat samassa tiedotustilaisuudessa 18.10).
Esittelijä, yleiskaava-arkkitehti Hannu Vuolteenaho, jätti rohkeasti harvinaislaatuisen eriävän mielipiteen asiasta.
Vajaa vuosi sitten päätti samainen STJ juhlallisesti, yksimielisesti, samalla kokoonpanolla, ettei alueelle enää puolleta yhtäkään poikkeuslupaa. Pari kuukautta sitten kuitenkin jo puollettiin yhdelle hakijasuvulle (Kivelä) peräti kolmea omakotitaloa ja nyt sitten kahta lisää….
Kovin kauaskantoisesta ja periaatteellisesta seurakunnasta ei siis ole kyse.
Sivistyskaupungeissa rakennetaan maita suunnitelmallisesti ja sitä suunnitelmaa kutsutaan asemakaavaksi. Asemakaavan ja Maankäyttö- ja Rakennuslain tärkein periaate on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Siihen on vaikea päästä ilman asemakaavaa. Kaavoituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on myös yleisten alueiden , viheralueiden ja rantojen suunnittelu.
Lähitienoilla ei vapaita rantoja juuri ole. Strömsökin ostettiin kyllä juuri kaupungille mutta vuokrataan saman tien Yleisradiolle. Villa Gerby on nuorisotoimen käytössä. Gubbgrundet on vuokrattu yksityiselle ja se on saaressa.
Gerby- Västervik on loistava alue ja kunhan Rapatunturi joskus saadaan maisemoitua ja yleistä rantaa käyttöön niin sehän on oikein paratiisi.
Minun ehdotukseni ja tavoitteeni on ollut rantaraitin rakentaminen kulkemaan pitkin rantaviivaa.
Voitte vain arvata minkälaista suhtautumista ehdotukseni on saanut huviloidenomistajien sukujen etujen valvojilta STJ:ssä.
Minusta Vaasan väkiluvultaan suurimman asuntoalueen asukkailla meren tuntumassa pitää olla pääsy omaan rantaansa! Vesijättömaat eivät kuulu lainsäädännön mukaan rantatontin omistajalle muutenkaan. Yleinen etu on mentävä yksityisen edun edelle!
Kaupunki saa halutessaan lunastaa tarvitsemansa maat raakamaan hinnalla - mutta sitähän rakkaassa Vaasassamme ei tietenkään tehdä - varsinkaan jos sattuu asumaan vaikutusvaltaisten sukujen edustajia alueella....
Tuo oli vielä aikaa kun esittelijällä oli näkemyksiä yleisen edun menemisestä yksityisen edelle. Tästä voisi vaikka tulla ajatukseen "Taikametsän" suhteen. Jos minä olisin ollut siinä esittelijä niin:
"Lemminkäinen Oyn Teeriniemen koulun läheinen tonttivarausanomus on hylättävä ja alue kaavoitettava uudelleen vanhentuneen kaavan vuoksi. Kaava on yli 20 vuotta vanha ma MRL 60§ mukaisesti se on päivitettävä. Vanhentuneen kaavan kerrostalotonttien alue on tärkeä koulun lähiliikuntapaikka ja se on kaavoitettava viheralueeksi".
-
Vaasa senkun kasvaa. Meitä on nyt yli 60000.
Lainaus Pohjalainen
Vaasalaisia yli 60000
18.09.2011 22:25 (Päivitetty: 18.09.2011 22:26) Kommentit0
Vaasan väkiluku on ylittänyt 60000 asukkaan rajapyykin. Raja meni rikki syyskuun alkupäivinä. Tieto ilmenee kaupungin tutkimusyksikön tilastoista.
Kuun alun jälkeen väkiluku on jatkanut kiivasta kasvua, ja kaupungin oman epävirallisen tilaston mukaan vaasalaisia oli perjantaina 60220.
-Asukasmäärä nousi viime viikolla yli sadalla. Se selittyy paljolti opiskelijoiden tulolla, sanoo tietotuotantopäällikkö Tarja Lahtonen.
Toinen suuri uusvaasalaisten joukko on maahanmuuttajat. Esimerkiksi heinäkuussa kaupungin väestö kasvoi sadalla, mitä ei ole tapahtunut viiteen, kuuteen vuoteen.
-Myös työttömien naisten määrä nousi tuolloin. Luulen asioiden liittyvän yhteen, ja että kyse on maahanmuuttajista.
Vaasaan muutetaan myös työn perässä.
-Silloin on kriittistä, että asuntoasiat järjestyvät eivätkä tulokkaat lähde Laihialle tai Vähäänkyröön.
-
Toinen suuri uusvaasalaisten joukko on maahanmuuttajat.
-Myös työttömien naisten määrä nousi tuolloin. Luulen asioiden liittyvän yhteen, ja että kyse on maahanmuuttajista.
Rasismia! Soo soo kartsa. Eiköhän tossa oo kyse siitä, et mamut on kyvykkäinä työllistyneet heti ja vieneet alkkareilta duunit. Siis tuo valkoinen roskasakki on ongelma.
-
Rasismia! Soo soo kartsa. Eiköhän tossa oo kyse siitä, et mamut on kyvykkäinä työllistyneet heti ja vieneet alkkareilta duunit. Siis tuo valkoinen roskasakki on ongelma.
Kieltämättä juttu vaikutti hieman "rasvaiselta" mutta se oli sensuroimattomasti lainattu Pohjalaisen onlinesivulta mitään siihen lisäämättä. Linkki tässä http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/vaasalaisia-yli-60000-1.1068162
-
Vaasaan suunnitellaan kaupunkijunaa / pikaraitiotietä
Tämä löytyi Talo-foorumista
27.12.2004 19:33
Suomen raitiotieseuran uutiset http://www.raitio.org
Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on saanut esiselvityksen Vaasan pikaraitiotiestä. Linja kulkisi Vaskiluodon satamasta keskustan ja rautatieaseman kautta lentoasemalle. Linjapituus olisi 15 km ja sillä olisi 13 pysäkkiä. Vuoroväli olisi 15 minuuttia ja aikaa kuluisi koko matkaan 21 minuuttia keskinopeuden ollessa 43 km/h.
Lähes 75 % raitiotielinjasta käyttäisi nykyistä rataverkkoa. Uutta rataa pitäisi rakentaa neljä kilometriä Vanhasta Vaasasta lentoasemalle.
Hankkeen investointikustannukset olisivat noin 34,3 Me ja päätoteuttajana olisi Vaasan kaupunki Suomeen valtion ja EU:n avustuksella. Linjan pitäisi olla valmiina v. 2020.
Linjan varrella 600 metrin säteellä olisi kolme neljäsosaa Vaasan työpaikoista eli 19.500 ja asukkaita 17.000. Hankkeessa edellytetään, että rataosa Seinäjoki-Vaasa olisi sähköistetty, sillä pikaraitiovaunu käyttäisi rautatiejännitettä. Kalustoa 15 minuutin vuorovälin liikennöintiin tarvitaan kolme yksikköä.
Selvitys, joka on 34 sivuinen, on tehty Vaasan apulaiskaupunginjohtajan johtamassa työryhmässä ja sen laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy.
Vaasan Kh:n suunnittelujaoston pöytäkirja 14.12.2004
VAASAN PIKARAITIOTIE / ESISELVITYS
Osana Interreg IIIb-ohjelman Via Baltica Nordica Development Zone 2002-05 Eu-projektia on laadittu esiselvitys Vaasan pikaraitiotiestä. Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuudet yhdistää pikaraitiotiellä satama, keskusta, rautatieasema, keskeiset asuntoalueet ja teollisuusalueet sekä lentoasema. Työn laatijana on ollut Ramboll Finland Oy.
Edit:
Mitä tuo maksoi ja mihin se haudattiin?
-
Tässä lisää aiheesen liittyvää materiaalia. Tulisiko hanke kaivaa uudxeleen esille?
Pikaraitiotie Vaasaan
http://jlf.fi/f20/1646-visio-pikaraitiotie-vaasaan/
vaasalaisia.info
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/493-Raitiotieliikenteestae-pelastus-Vaasalle.html
Perusfaktaa
http://www.rautatiematkustajat.fi/Tampere_091203.pdf
Mielenkiintoista (Vaasa Airport Paark)
http://www.a-konsultit.fi/project/p200114/web/big/vaasaairportpark.pdf
Virkamiesmoraaliketju
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=2726.565;wap2
-
Sanomalehti Pohjalainen uutisoi tänää, että Lakea Oy allekirjoitti eilen kauppakirjat Mäkikaivontie 1 -kiinteistöstä Vaasassa. Kauppa solmittiin Lakea Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Mäkikaivontie 1:n välillä.
Lakea aikoo jättää tontista kaavoituspyynnön Vaasan kaupungille ja aloittaa sen kehittämisen yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Toimitusjohtaja Keijo Ullakon mukaan Lakea tulee panostamaan siihen, että kiinteistö täydentäisi jatkossa Vaasan keskustan asuntotarjontaa ja palveluasumista. Luvassa on sekä omistus- että vuokra-asuntoja.
- Lakean tavoite on suunnitella tila uuteen käyttöön ja rakentaa lisäksi rakennusoikeuden sallima määrä asuntoja, asumista palvelevia tiloja sekä palveluasuntoja, Ullakko kertoo.
Vasta uutisen lopussa on paukku:
Kerrosalaltaan noin 2000 neliön suuruinen kiinteistö toimii tällä hetkellä toimistorakennuksena, jossa Verotoimisto on vuokralla. Verotoimiston vuokrasopimus kestää vuoden 2012 loppuun saakka, minkä jälkeen muutostyöt voidaan aloittaa. Eili verotoimisto muuttaa jälleen.
Alue tunnetaan Vaasassa Kosovoana. Onko siis Lakean tarkoituksena rakentaa alueelle ýhteiskunnan tukema maahanmuuttaja-slummi, joka tarjoaa yrityksell tasaisen ja varman tulolähteen?
Mitä tarkoittaa palveluasunnot tässä yhteydessä?
Monia muitakin mielenkiintoisia näkökohtia on.
-
Kerro millainen on Vaasan keskusta ja vaikuta elinympäristöösi! Sinun Vaasa verkkopalvelun sivuilla pääset kertomaan, millainen paikka Vaasan keskusta on asua ja elää.
Kysely on osa Vaasan kaupungin keskustastrategiatyötä, jota tehdään yhdessä kaupunkilaisten ja eri toimijoiden kanssa. Strategiatyön tavoitteena on turvata keskustan viihtyisyys myös tulevaisuudessa sekä kehittää keskustasta entistä vetovoimaisempi ja elävämpi alue.
Lue blogi njuttu:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/2739-Vaasan_keskustaa-kehittaemaeaen.html
-
Miksi vain keskustaa, asuuhan meitä tuhatmäärin keskustan ympärillä ja meiltä viedään kaikki millä houkuteltiin rakentamaan. Pukinkulman postin (EX) ei edes postilaatikkoa jätetty, Gerbun asukkaille pitäisi kunnallisveroa vahentää ainakin 2% kun kaikki lupaukset on petetty. Gerbyn torilla on täysinäinen roskakori ja muuta luvattiin kun muutin tänne.
-
Minä tutkin nykyään kaikkia siltoja tarkkaan ja jos uutisissa on silloista jotakin niin heti se kiinnostaa.
Tässä hiljan löysin kiinalaisten uusimpia siltahankkeita ja tämä totisesti kolahti.
(http://www.popsci.com/files/imagecache/photogallery_image/articles/bridge_0.jpg)
Mieleen tuli tämä intellektuelli väen hanke rakentaa Vaasan Yliopistolta silta rantakadun siiloille. Tässä olisi siihen kaunis malli ? Tämän mallin mukaisia siltoja voisi rakentaa meidän saaristomme täyteen. Siellä niitä merenrantatontteja ja muitakin kauniita saaristotontteja olisi mitä kaikki halajaa.
Jotain tuon tapaista tulee myös Merenkurkun Silta olemaan... joskus.
-
Ajatus siltojen rakentamisesta lähisaariin on yksi tärkeimmistä kehityskohteista lähivuosikymmenien aikana.
-
Sillat penkereineen muuttavat vedesn virtausta eli nyt hieman elpymässä ollut kalojen määrä romahtaisi ja lähisaaret ovat melkoisen täynnä mökkejä joten kysyn kuka ottaa sillan laiturinsa viereen ja tien liiterinsä taakse. Mökkiirauhasta ei enään voitaisi puhua ja levottomuus/rikollisuus moninkertautuisi. Meidän rantaan tai maa alueelle tien tekijät tatvitsevat karhuryhmän takaamaan tientekijän turvallisuuden ja monta mustaa muovipussia joka suljetaan vetoketjulla. Siivotkaa ny ensin mansikkasaari ja rahkolan/saippuatehtaan alue niin katotaan jääkö siltarahaa, Vaasa on kuuluisa paikka juuri lukuisten kesämökkien ansiosta. Idea on järkyttävä ja täysin hyödytön joka nostaa niin suuren vastustuksen ettei olla ennen nähty.
-
Vaasan uudessa yleiskaavassa arkkitehdit ovat hahmotelleet muutamia siltoja. Muun muassa Mansikkasaaresta Vaskiluotoon ja Vaskiluodosta Hästgrundiin. Niin ikään Palosaarelta Hauentien päästä lahden yli Storgrundiin ja sieltä edelleen Gerbyyseen.
Eipä kuullosta ihan lähivuosikymmeninä realistiselta tai edes tarpeelliselta.
http://www1.vaasa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=KV&pvm=13%2e12%2e2011%2017%3a45%3a00
Löytyy pykälän 163 liitte 1
-
Sain tänään arkkitehtiystävältäni meilin, joka koski Klaus Bergin lähtettämää kuvaa. Tässä lyhennelmä:
”En tiedä tajuako Klasu itsekään, mutta tämä luomus on puhdasta orgaanista arkkitehtuuria. Juuri tämän näköisiä ovat suunnitelmat, kun otetaan luonnollista muoto- ja mitoituskieli huomioon. Tämä on juuri sitä tyyliä, mitä on tällä hetkellä maailmassa –in-.
Jos tällaista Vaasasa halutaan, olisi ensi miehittävä koko rakennusvirasto täysin uudella henkilöstöllä, joka elää nykypäivää.
Ideologinen tausta on, ettei luonnossa ole olemas mitään rakennetta, joka palvelee vain yhtä funktiota. Joka ikinen luonnonrakenne on erittäin monifunktiollinen. Semmoinen perinteinen silta on vain yksifunktiollinen ja sen mukaan täysin luonnoton.
-
Useilla paikkakunnilla maassamme on kaupunginosia rakennettu saaristoon. Vuorenvarmasti ennemmin tai myöhemmin Vaasassakin.
Kerroksiakin voisi lisätä, kun kerran ylöspäin on hyvää tilaa.
-
Silmässäni nuo Klasun näkemykset ovat ajakohtaisisa kaupunkinäkymiä, eikä mitään "makasiini maisemia".
-
Me emme voi tuhota lapsiltamme Vaasan einutlaatuista saaristoa, kun olin lapsi ja ajoimme varisselkää missä usei tuuli ja vettä räiskui niin isä sanoi että se on partavettä joka kasvattaa pojista miehiä. Nyt jos siltojen alta ajetaan niin kukaan ei tiedä Matin karia tai ylioppilaskiveä. Saakelin veneettömät juntit, älkää viekö niitä meiltä koska me on ollut satojavuosia merenkulkijoilla. Te puhutte ihan hulluja ja olette pilaamassa ainutlaatuisen rannikon, ostakaa vene niin tajuatte mitä olette ehdottamassa. Jätetäänkö noilla rahoilla lisää sairaita hoitamatta vai mistä rahoitus kun rahanpuutteen takia on rannat siivoamatta, hommatkaa lääkeitä tai vähentäkää nykyisiä.
-
Tuuminpahan vaan, kumpikohan meistä kauemmin on veneellään kierrellyt noita, ja vähän muitakin kareja?
-
Silloista näyttää tulleen lähes pakkomielle Vaasassa. Olen käynyt tässä viime päivinä useasti sekä Vaasassa että Seinäjoella. Olen havainnut että Vaasa on jäänyt jälkeen yleisen katunäkymän suhteen Seinäjoella on neon valot lisääntyneet viimevuosina, kun samaan aikaan Vaasassa ne ovat sammuneet. Ero on silmiinpistävä.
Täytyisi Vaasankin nähdä sisämaahan päin, mereltä ei enään tule pelastusta. Olisiko aika neuvotella suuren pohjalaiskaupungin rakentamisesta sähköradan ympärille. Nauhakaupunki jonka elinvoima on vailla vertaa suomessa. Onko tällä alueella rohkeutta katsoa aikaa silmästä silmään.
Aikoinaan monet herännäisyysliikkeet olivat pohjalaisuuden ja sen elinvoiman pelastajia. nyt tarvittaisiin yhteiskunnallista herännäisyyttä.
-
Silloista näyttää tulleen lähes pakkomielle Vaasassa. Olen käynyt tässä viime päivinä useasti sekä Vaasassa että Seinäjoella. Olen havainnut että Vaasa on jäänyt jälkeen yleisen katunäkymän suhteen Seinäjoella on neon valot lisääntyneet viimevuosina, kun samaan aikaan Vaasassa ne ovat sammuneet. Ero on silmiinpistävä.
Täytyisi Vaasankin nähdä sisämaahan päin, mereltä ei enään tule pelastusta. Olisiko aika neuvotella suuren pohjalaiskaupungin rakentamisesta sähköradan ympärille. Nauhakaupunki jonka elinvoima on vailla vertaa suomessa. Onko tällä alueella rohkeutta katsoa aikaa silmästä silmään.
Aikoinaan monet herännäisyysliikkeet olivat pohjalaisuuden ja sen elinvoiman pelastajia. nyt tarvittaisiin yhteiskunnallista herännäisyyttä.
Vai että nauhakaupunki?! Aito Wiik haluaa esiintyä visionäärinä. :)
Onhan näitä, uusi rannikkokaupunki Närpiöstä Pietarsaareen. Ja muita vastaavia innovaatioita.
Faktaa on se, että vanhan Vaasanläänin ainoa todellinen kaupunki on Vaasa.
-
Ymmärrän Henryn huolen kauniin saaristomme karikoista ja kivistä joihin ei olisikaan tarkoitus koskea. Kun saaristoomme tehtäisiin näitä siltoja niin saisimme valtavasti lisää käyttökelpoista maata rakentaa isoille tonteille kauniita taloja missä asuisi onnellisia vaasalaisia perheitä.
Sillat ei vie vesialuista prosenttiakaan, puhutaan kait promilleista. Kyllä sitä miehen partavettä edelleen pärskyisi poikien poskille ajellessa. Voin kertoa Henrylle että on tullut ajeltua. Nuoruus meni Vikingalla kasvaessa ja aina oltiin poikien kanssa vesillä. Aikuisena on ollut pientä paattia ja isoakin (suurin oli 18 metrinen troolari) ja on oltu meripelastuksessa pelastajana monia vuosia. Että se sopii jos Henry haluaa jutella merenkävijälle merestä. Minä rakastan merta, mutta haluan rakentaa siltoja että tuonne pääsee muutkin kuin merikarhut.
Kuopio teki mittavan siltaprojektin ja siellä on nyt tosi kaunis saaristo kasvanut kiinni kaupunkiin. Kävin juuri hetki sitten Kuopiossa. Oli onnistunut ja rohkea veto.
Vaasasta voidaan tehdä Pohjolan Venetsia. Meillä on kanavia paljon kaupungin alueella jo nyt. Kaivetaan ne auki vaan ja levennetään niitä oikein kunnolla.
-
No olen vain 53v ikäinen ja ekan oman veneen kun olin 7v. Veneessä nukutut yöt lasketaan sadoissa ja terveyden mentyä vaihdoin Buster XXL joka on katettu ja 115HV Honda työntää eteenpäin. On mahdoton laskea vesillä vietettyä aikaa mutta tämän ikäsarjan kisassa vähintään palkintopallille. Sanotaan että paljon on poika pyörinyt ja kovassakin kelissä, koira piippass 15m/s ja emäntä 20m/s ja on ajettu niin et kummatkin piippa ja sumussa ettei keulaa nähnyt. Kirveellä on hakattu jäätä partaista ja moottorikelkkailiat on näyttänyt nyrkkiä kun olen tehnyt yli 10cm jäähän väylää. Nyt olen B sarjassa mutta kilpaa voin tulla ajamaan, että se siitä vesillä olosta johon katson kokemusta kyllä olevan. Kyseisiä siltoja ei tule rakentaa koska osa olisi pengertä joka muuttaa veden virtausta ja vaikuttaa kaloihin joita vasta nyt on palautunut laivaväylän ruoppauksen jälkeen, vieläkään en saa ongella laiturin päästä ahvenia ja ne ei lähteneet Raippaluotoon omasta tahdosta. Haukea ja muuta roskakalaa on kyllä.
-
Muut kaupungit ne avaa näitä luvallisia grafiittiseiniä, mutta ei Vaasa.
Tässä uusin video avajaisista: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/arhinmaki-tempaisi-graffitin-seinaan---katso-video/art-1288442848966.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/arhinmaki-tempaisi-graffitin-seinaan---katso-video/art-1288442848966.html)
Katsokaa muuten ministerin tyyliä, on poikasena tainnut maalailla aika montakin junanvaunua ?
-
Muut kaupungit ne avaa näitä luvallisia grafiittiseiniä, mutta ei Vaasa.
Tässä uusin video avajaisista: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/arhinmaki-tempaisi-graffitin-seinaan---katso-video/art-1288442848966.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/arhinmaki-tempaisi-graffitin-seinaan---katso-video/art-1288442848966.html)
Katsokaa muuten ministerin tyyliä, on poikasena tainnut maalailla aika montakin junanvaunua ?
Joo olis voitu suorittaa kansalaispidätys paikan päällä
.
-
.
No niin perusvaasalaisuus eli kampittamiseen panostaminen 150 % on jälleen täydessä vauhdissa
Lidlillä ja Milkalla miljoonariita tonttikaupan purkamisesta
"Lidlin piti rakentaa tontille myymälä, mutta vireillä oleva kaavamuutos estää Lidlin mukaan rakentamisen.
Lidl päättelee kaavamuutosta suunnitellun jo ennen kauppaa, koska se pantiin vireille pian kaupanteon jälkeen."
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/lidlilla-ja-milkalla-miljoonariita-tonttikaupan-purkamisesta-1.1134097
.
-
Vanha sääntö tonttikaupoista on että soita kaavoittajalle ennen kauppoja.
Sieltä olisi selvinnyt että koko tuo alue rautatiestä - yhdystielle asti on ollut jo vuosia
selvitysten alla ja sinne on kaavamuutosta tulossa paljon. Ja kaavoittaja olisi varmaankin infonnut samalla että meijeriä on eräs kaikkeen uudisrakentamiseen sekaantuva virasto jo katsellut "sillä silmällä".
Puhelu maksaa tosin.
-
(http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00099/Floaorig_99191c.jpg)
Löysin mielenkiintoisen firman joka on suunnitellut jotain aivan käsittämättömän hienoa.
Kelluvia kortteleita rannikkokaupunkeihin tai mihin vaan. Tässä voisi olla Vaasalle erottumisen paikka. Jäisi kyllä muut kaupungit jälkeen kertaheitolla.
http://www.seasteading.org/ (http://www.seasteading.org/)
-
Joskus kannattaa kaivella vanhoja juttujaan. Nyt kun Vaasan keskustastrategia on taas ajankohtainen löysin tällaisen vuodelta 2005. Toivon että kaikki keskustan kehittämisestä kiinnostuneet lukevat sen.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/129-Eeku-Strahl.html
-
Tapio Osala on julkaissut mielenkiintoisen artikkelin YH_Rakennuattajista blogissaaan:
Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy (PYH) oli hyödyllinen yhtiö omistajakaupungeilleen ja 80- ja 90-luvuilla. Se rakennutti tuhansia vuokra-asuntoja kanavoiden edullisia ARAVA-lainoja Kokkolaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Kaupungit jakelivat sille tontteja, takaisivat lainoja ja se pystyi näin kilpailuttamatta rakentamaan vuokrakerrostaloja omistajakaupungeilleen. Kun talo oli valmis, se siirtyi aina sijaintikaupungin omistukseen.
http://tapioosala.blogspot.com/2012/02/pohjanmaan-yh-rakennuttajan-seikkailut.html
-
Radisson-kortteli järistyksen kourissa
Halpa-hallin edessä on joku vanhus joutunut auton alle, mitä ennen hän oli pyörinyt konepellin päällä. Syynä surkeaan tilateeseen on yli parisenkymmentä vuotta jatkunut korttelin ”punasaarto”, joka sai alkunsa siitä että ns. BlackJackissa oli sekä STS-Pankki (Suomen Työväen Säästöpankki) että vakuutusyhtiö Kansan konttori.
Lue lisää:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/2806-Vaasan_Radisson-kortteli_jaeristyksen_kourissa.html
-
Ns. asioista perillä oleva taho kertoi tänään, että Vaasan kaupungilla on suunnitelma rakentaa rekkaliikaliikenteelle Vaasanpuistikon suuntainen tunneli, joka alkaa heti Vaskiluodon uuden sillan kaupunginpuoleista päästä ja nousee maan pinnalle ent. linja-autoaseman kohdalla.
Tunneli on kaksikerroksinen, missä rekat kulkevat syvimmällä tasolla ja muu autoliikenne sen yläpuolella.
Kysymyksessä on Vaasan kaupungin hanke, joka on ollut tiedossa jo Vaskiluodon uutta siltaa suunniteltaessa.
Suunnitelman kummisetätänä on Halli Oy ja Vaasanpustikon varrella toimivat yritykset voivat ostaa suolaisella rahalla parkkitilaa ja pistokuilun uuteen luolastoon.
Hanke julkistetaan ensi kuun lopussa.
Jos kysymyksessä ei ole villiintyneen mielikuvituksen luoma kuva, niin siitä olisi mukava kuulla eanemmän.
-
Oli tuo tänään tullut tieto totta tai mielikuvistusta, sille on ainakin realistinen pohja. Vaasan kaupungin on aivan pakko tehdä jotain kaupungin läpi tapahtuville kuljetuksille. Tältä pohjalta tunneliratkaisu on yksi vaihtoehto. Ellei se ole jo salassa päätetty.
Tässä muutama fakta.
Metso toimittaa polttoaineteholtaan 140 megawatin biokaasutuslaitoksen Vaskiluodon Voima Oy:lle. Biokaasutuslaitos rakennetaan nykyisen 565 megawatin kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen ja se tulee käyttämään polttoaineenaan pääosin puuperäisiä biomassoja.
Tuotettu kaasu poltetaan kivihiilen rinnalla hiilikattilassa. Kivihiilestä voidaan näin korvata lähes 25-40 prosenttia uusiutuvalla energialla, mikä tarkoittanee valtavia biomassan massakuljetuksia Vaasan keskustan lävitse.
Biomassan kaasutusta sovelletaan Vaskiluodossa ensimmäistä kertaa maailmassa näin mittavassa kokoluokassa. Tämä tarkoittaa suuria määriä biomassan kuljetuksia sekä Vaskiluodon Voiman kivihiilivoimalaitoksen voimalaitostuhkien massakuljetuksia.
Kun Vaskiluodon sataman kapasiteetti on voimakkaassa kasvussa, lisää sekin kuljetuksia keskustan lävitse. Suuri ongelma ovat ns. vaaralliset kuljetukset.
-
Onko Vaskiluoto tosiaan oikea sijoituspaikka kaikelle tuolle touhulle?
-
Onko Vaskiluoto tosiaan oikea sijoituspaikka kaikelle tuolle touhulle?
Ei tosiaankaan ole. Koko laitos pitäisi myydä Intiaan !
Uusi ja isompi sitten rakennettaisiin tuonne kaatopaikan alueelle missä on tilaa ja biokaasua.
Mutta ei kuin helvetillinen ralli päälle ja kaupungin talot tärinästä allkaa halkeilemaan. Tämä on fakta.
-
Saaristoon tiet ja muu infra niin johan alkaa Vaasa kiinnostamaan suomalaisia.
http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/tulevaisuudensaaristo/tiedostot/Vaasan_saaristo_maankayttovaihtoehdot_nettiin.pdf (http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/tulevaisuudensaaristo/tiedostot/Vaasan_saaristo_maankayttovaihtoehdot_nettiin.pdf)
Itse kannatan tätä "Saaristokaupunki" kehitelmää minkä konsultitkin ovat tajunneet olevan laajin hanke mitä Suomessa olisi tehty sitten sisällissodan.
Pohjoismaiden Venetsia on jo aikamoinen turistirysäkin.
Sitten ei kun silta vielä Ruotsiin asti niin siinä sitä olisi visiota.
-
Aihe kiinnostaa mutta en saa pdf:ää näkyville. Onko linkki varmasti oikein?
-
Aihe kiinnostaa mutta en saa pdf:ää näkyville. Onko linkki varmasti oikein?
Aukesi kyllä kun valitsi hiiren oikealla "tallenna levylle.."
EDIT :
Aukesi kyllä foxit readerillä suoraankin firefoxissa
.
-
Tässä nyt, kun valmistelemme Vaasaa nousukauteen, jolloin Vaasasta kasvaa miljoonakaupunki.
Jos keskustan raskasta liikennettä halutaan vähentää niin pitäisi varmaankin rakentaa moottoritieltä pieni tienpätkä Vaskiluotoon. Kaatopaikka sattuu olemaan juuri moottoritien ylittävien siltojen kohdalla. Siltoja voisi käyttää liikenteen liittymänä Sundominlahden yli Vaskiluotoon menevälle tielle. Näille moottoritien liittymänä oleville silloille pääsee lisäksi sujuvasti Kokkolantieltä Yhdystietä pitkin. Rekkoja ei tietenkään estetä kulkemasta keskustan kautta Vaskiluotoon. Rekoille annetaan vain kiertomahdollisuus.
Vaasan karttapalvelu (http://kartta.vaasa.fi/web/Default.aspx?layers=Ilmakuva%202011&cp=96584,34940&z=4&language=fin)
-
Hyvä ehdotus ja ei voi maksaa miljoonia.
-
Moottoritieltä Sundominlahden yli tulevan pengertien rantautumiskohdan Sundomissa pitäisi varmaankin olla rantatonttien rajaviivalla. Sundomin puolella pitäisi varmaankin yrittää käyttää olemassaolevia tielinjauksia. Olemassa olevana tielinjauksena voisi käyttää Varisniementieltä alkavaa Näsintieltä Myrgrunrintielle vievää tielinjausta. Sundominlahden perukka on osin Mustasaaren kunnan aluetta. Suorin pengertien linjaus kulkisi Mustasaaren kunnan vesialueella. Asiassa pitäisi neuvotella Mustasaarenkin kanssa.
-
Kävin eilen vaimon kanssa tyhjyyttään kolisevassa GW Galleriassa Kivihaassa. Kun katsoin Kapp&Ahlin edestä pitkin käytävää näin kolme asiakasta. Kello oli 10.37. Iltapäivällä kävimme Klemettilän Keskon Supermarketissa. Eipä sielläkään juuri asiakkaita ollut.
Nyt Pohjalainen hehkuttaa aivan järjettömästi Spondan markettia matkahuollontorille. Mini-Mniin on n. 300 metriä ja Lidliin 50 metriä. ja Halpa-Halliin 200 metriä.
Ei ole mitään järkeä liikutella samoja ihmisiä paikasta toiseen kun ihmisten määrä ei kuitenkaan kasva. Maakunnan väki ei tänne tule kun pelkää törmäämvänsa ruotsinkieleen.
Spondan suunniittelema kauppakeskus muistuttaa DDR:n aikaista superarkkitehtuuria tai venäläistä 1980-luvun marketarkkitehtuuria. Jos suunnitelmaa nyt voidaan edes arkkitehtuuriksi kutsua.
Jossain täytyy olla pahasti mätää.
-
Matkahuollontorista olohuone vaasalaisille
Tapio Osala on ideoinut vaasalaisille kaupunkiolohuoneen
Harva viettää aikaa Vaasan Kivihaassa yhtään kauempaa kuin on pakko. Marketin hälisevässä aulassa ei pitkiä rupatteluja kiireisten tuttujen kanssa turista. Me vaasalaiset kaipaamme hyvin voidaksemme muutakin kuin ostoskeskuksia ja marketteja.
Kiihkeimmät kaavoitusongelmat tuovat lisää ahdistavia ostoshelvettejä. Liisanlehtoon ja Risöhön on vireillä sellaiset lisäneliömäärät kauppapaikkoja, että uskoisi meidän asuvan metropolissa. Sekään ei kuitenkaan riitä, vaan suuri linja-autoaseman kenttä aiotaan muuttaa hillittömäksi ostoskeskukseksi. Just joo, sitähän tässä on kaivattukin. Kävelykeskustassa ja torilla alkaakin jo olla tunkua. Minä en tosin ole huomannut.
Sen yhden päivän kestävän kesän aikana Vaasan keskustassa viihdytään, istutaan kahviloissa ja Hoviskan penkeillä. Mutta mitä sitten kun se kesä on ohi? Tarjolla on vain kaupallisia paikkoja. Entinen keskuskortteli oli julkinen tila, nyt se on kauppa. Vain muutama istumapaikka löytyy niille, joilla ei ole tarvetta mitään ostaa.
Tämä ei riitä onnelliseen elämään. Me tarvitsemme kiireettömän kaupunkilaisten olohuoneen, jossa ei ole ostopakkoa.
Ehdotan, että linja-autoaseman aukion keskelle jätetään katettu tori, jossa kiireinen tai joutilas voi huoahtaa. Vain korttelin reunat rakennetaan. Maksuton, siisti wc on itsestäänselvyys. Hankkeen rahoittamiseksi kaavoitetaan katutasoon liiketilaa ihmisen kokoisille yrityksille, yläkerroksiin asuntoja.
Ideani olisi siis kansalaistori. Torin reunoilla olisi lounaskahviloita, mutta pöydät ja istumapaikat olisivat vapaat myös kokoontua ilman ostopakkoa. Sieluni silmin näen siellä kilpailevat toriparlamentit dominoa ja pöytäpelejä pelaamassa. Hyvin suunniteltuna voisi aukio toimia myös iltaisin konsertti- ja näyttelytilana. Sinne sopisi lasten leikkipaikka, kuntovälinenurkkaus, kiipeilyseinä, bocciarata. Kirjaston Kansalaisinfo siirtyisi tietysti tänne. Olisi jättinäyttö ilmaisia elokuvia ja nostettava esiintymislava konsertteja varten, koottavat katsomot... Korvaisiko tämä jopa musiikki-/kongressitalon?
Helsingillä oli tilaisuutensa Kampissa. Se hukkasi sen. Kampin keskus on ostoshelvetti ja itse toriaukio tuulinen ja kalsea, ilman istumapaikkoja. Voisimmeko tehdä Vaasan linja-autoasemasta jotain aivan muuta? Arkkitehtikilpailu käyntiin! Suostun juryn puheenjohtajaksi.
Tapio Osala (vihr.)
Kaupunginvaltuutettu Vaasa
Pohjalaisen yleisönosasto 13. 09. 2012
-
Matkahuollontorista olohuone vaasalaisille
Tapio Osala on ideoinut vaasalaisille kaupunkiolohuoneen
Sieluni silmin näen siellä kilpailevat toriparlamentit dominoa ja pöytäpelejä pelaamassa. Hyvin suunniteltuna voisi aukio toimia myös iltaisin konsertti- ja näyttelytilana. Sinne sopisi lasten leikkipaikka, kuntovälinenurkkaus, kiipeilyseinä, bocciarata. Kirjaston Kansalaisinfo siirtyisi tietysti tänne. Olisi jättinäyttö ilmaisia elokuvia ja nostettava esiintymislava konsertteja varten, koottavat katsomot... Korvaisiko tämä jopa musiikki-/kongressitalon?
Tapio Osala (vihr.)
Kaupunginvaltuutettu Vaasa
Pohjalaisen yleisönosasto 13. 09. 2012
No joo... varsinaisesti mulla ei ole mitään suuria kauppakeskuksia vastaan ja kyllä tuo tapsankin visio matkiksen tontista 'kuulostaa' mukavalta.
MUTTA. Mikäli sinne tulisi kaikkea mitä yllä lueteltu, olen varma että aivan naapurista...jossa on vaasan ensimmäinen getto.. tulevat asukkaat rikastuttamaan 'torin' kulttuuria siinä määrin että kantaväestö jossain määrin rupeaa välttämään paikkaa.
Eli tapahtuisi juuri niin kuin rewelissä. olen monesti tuttavien kanssa päivitellyt rewelin tilannetta. se on kuin menisi..anteeksi nyt vain.. afrikkaan tai lähi-itään ostarille. henkilökohtaisesti reweli on vihoviimeinen paikka mihin huvittaa mennä 'shoppailemaan' tai tappaan aikaa, vain jos ihan pakko niin sitten. Oletko ajatellut Tapio ottaa korttipakan mukaan ja mennä rewelin parvelle pelaan korttia kavereiden kanssa? voi olla että siinä 'mamujengien' seassa voi huvitus loppua.
Sinänsäkkin tällaiset dominopelailut päiväsaikaan on lähinnä eläkeläisten ajanvietettä... vai kuinka monta työssäkäyvää perheellistä päättää lähteä keskustaan 'roikkumaan' torille? ei sellaiseen ole aikaa. eläkeläisten, työttömien ja muiden joita rewelissäkin tolppia päivisin pystyssä pitävät... on niitä jotka tällaista harrastaisivat. ja mitä ne ilmaiset elokuvat olisivat? onko ilmaisia elokuviakin jossakin vai tarkoitetaanko tällä näitä vaasalaisia infon videoita tai you tubea? mitähän tekijäinoikeusjärjestöt tuumaisivat ilmaisista elokuvista?
Oma tuomio on että vain reunoilta rakennettu tori olisi resurssien hukkaamista. tontti on niin keskeisellä paikalla päätien varressa. sitäpaitsi voihan niitä dominoita jne. laittaa kauppatorille tai puistoihin... puistoihin tuskin lähtevät 'jengitkään' koska voisivat saada kosketusta luontoon sekä raitista ulkoilmaa.
eikä tarkoitukseni ole mollata hyviä ideoita ja ampua kaikkea alas, vaan oikeasti tuntuu että tällainen konsepti ei toimi...varsinkaan olympian vieressä.
-
vaihdoin kirjoituksen sopivampaan topicciin.
Täällä muuten ei vissiin saa poistettua viestiä jos on ehtinyt lähettää?
-
En n yt suoraanmuista, mikä on reagoimisaika korjauksille, olisi 30 min?
-
En n yt suoraanmuista, mikä on reagoimisaika korjauksille, olisi 30 min?
En tiedä tosiaan olenko sokea mutta en löytänyt mistään "poista" nappia. useissa muissa foorumeissa on kyseinen nappi jolla saa viestin poistettua. jos sellainen on mahdollista laittaa... voisi se olla "muokkaa" paletissa näkyvissä.
-
Pohjalainen nosti tänään esille sen, että keskustassa on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja. Toimijoiden – Halli Oy:n ja HS Centerin mukaan kysymys on normaalista kierrosta ja neuvotteluja käydään koko ajan. Samaan heangenvetoon toimijat toteavat, että Vaasassa paras liikepaikka on torin varrella.
Puuttuu siis kiinnostavaa liiketilaa kaupungin keskustassa. Vaasalaisia.infossa esitettiin 5. elokuuta 2005 ajatus ”Vaasan keskustassa olevien tyhjien alueaiden kattamisesta”. Osa jutussa esitetyistä ideoista on toteutunut, osa ei.
Olisiko nämä ajatukset ja uudet mahdolliset idea otettava uudelleen käsittelyyn?
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/51-Katot.html
-
Hinne katosi Hartman Galleria ja Topin Rinki?
-
Yllpito on saanut seuraavan yksityisviestin:
Kalervo Laaksoharju ehdottaa fb-sivullaan korkeita kerrostaloja Vaasaan. http://www.facebook.com/kalervo.laaksoharju
Olen sitä mieltä että Vaasassa voitaisiin rakentaa korkeampia rakennuksia. Itse tahtoisin, että kerroksia olisi 10-12. Asiassa olisi monia etuja,kuten: tiiviimpi maankäyttö, edullisemmat rakennuskustannukset, paremmat näkymät, kaupungille enemmän tuloja, lisää vaasalaisia jne. ymmärrän toki, ettei korkeammat talot sovi joka paikkaan. katsokaa Tampereella juuri valmistunutta selvitystä.
http://valma.tampere.fi/HaeTiedosto?id=142
Ihan ok, mutta eikö kukaan huoma, että se on tällä nyky-mentaliteetilla täysin mahdoton ajatus. Missä infrastruktuuri, missä parkkitilat, missä elintarvikekaupat ja missä jo nyt puuroutunut liikennesuunnittelu?
Allekirjoitus
-
Ihan ok, mutta eikö kukaan huoma, että se on tällä nyky-mentaliteetilla täysin mahdoton ajatus. Missä infrastruktuuri, missä parkkitilat, missä elintarvikekaupat ja missä jo nyt puuroutunut liikennesuunnittelu?
Klemettilässä on runsaasti tilaa rakentaa 10-12 kerroksen kerrostaloja. Jos kaikki tai edes osa paikoitustiloista rakennetaan maan alle, niin yksi talo mahtuu 3000-4000 m2 tontille. Prisma ja keskustan / Kivihaan kaupat & palvelut ovat niin lähellä, että muut alueella mahdollisesti menestyvät palvelut (parturit yms) voidaan sijoittaa tornitaloihin. Talojen väliin pieniä viheralueita, niin ettei alueesta tehdään liian tukkoinen ja tiivis. Tällaisesta rakentamisesta AGA:bn alue on varoittava esimerkki. Rakennettu aivan liian ahtaasti.
-
Joku kerrostalorakentamisesta tietävä voisi varmaan kertoa kuinka paljon enemmän maksaa rakentaa eri kerrosluvuilla. 5, 10, 15, 20 kerrosta. Hissit vie ainakin enemmän tilaa kun korkeudet kasvaa.
Olisi se aika hienoa, että Vaasassa olisi joku 20-kerroksinen maamerkki. Tai miksei 30 kerroksinen. :)
-
Joku kerrostalorakentamisesta tietävä voisi varmaan kertoa kuinka paljon enemmän maksaa rakentaa eri kerrosluvuilla.
Rakentaminen on aina sitä kalliimpaa mitä korkeampia taloja tehdään. Siksi myös samassa uudiskohteessa neliöitten hinnat nousevat mitä korkeammalla asunto sijaitsee. Kuuden ja 12-kerroksen välillä kustannus on varmaan noin 10-20% korkeampi.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/16877-jattimaisten-tornitalojen-neliohinta-saattaa-kohota-jopa-15-000-euroon
-
Ylemmät kerrokset on kyllä myyntihinnaltaan kalliimpia vaan sen takia, että ne on halutumpia. Ylin kerros sen takia, kun yläkerrasta ei voi kukaan möykätä ja näköalat on parhaat. Maantasolla taas ei haluta asua.
10-20%, kuinkahan paljon olisi sitten oikeasti korkea talo eli yli 20 kerroksinen. Niitä ei Suomessa ole paljoakaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennuksista_ja_rakennelmista
-
Kyllähän se on selvä, että esimerkiksi nämä Vaasalle tyypilliset kolmen kerroksen hissittömät talot ovat halvempia kuin sitä korkeammat. Siksi niitä on paljon Vaasassa ja muissakin kaupungeissa. Katselin muutama vuosi sitten, kun Konte rakensi Sepänkylässä rivitaloja ja hissitaloja. Rivitalojen neliöhinta on alhaisempi vaikka jälkimarkkinoilla esim. 80-luvun rivitaloneliöstä maksetaan enemmän kuin samaan aikaan samalla alueella rakennetuista kerrostaloneliöstä.
Vaikea kuvitella, että korkea kerrostalo sopii esim. lapsiperheelle, kun lapset juoksevat jatkuvasti sisälle ja ulos. Taloihin pitäisikin rakentaa enimmäkseen pieniä asuntoja vanhuksille ja sinkkutalouksille. Itse en kyllä opiskelijaa haluaisi naapuriksi. Ovat bilettäviä yöeläjiä ja stereon bassojen pumputtajia enimmäkseen.
-
Eikö Vaasassa ole myös pulaa toimitiloista? Keskeisellä paikalla yhdistettynä asuntoihin, alakertaan juurikin vaikka muutakin palvelutoimintaa, niin voisi olla aika voittava resepti. Aika moni haluaa kuitenkin asua keskustassa, mitä lähempänä toria (tai merta) sitä korkeammat hinnat.
-
Olisi edes pari lisäkerrosta nykyisin suunniteltaviin keskustan uudisrakennuksiin, niin näyttäsi kaupunkimaisemmalta. Makasiinit ja riihet niille kuuluville kaupungin liitosalueille.
-
Vaasan keskustan kehittäminen on ollut tässä ketjussa esillä sen ensimmäisestä postauksesta lähtien. Jokaisen asiasta kiinnostuneen kannattaa lukea alusta alkaen niin pitkälle kuin jaksua riittää.
Ketjun postauksia täydentää blogissa olevat jutut, joista yhteenveto tässä:
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1556.msg3221#msg3221
Minusta erittäin merkittäviä ovat mobiililaittaeiden käyttöä koskevat kirjoiutukset, jotka vasta nyt - älykännyköiden myötä - ovat tuleet käsitettäviksi laajemmin.
Minusta kaikkiean tätä ketjua lukevien luottamusmieasgten olisi otettava tässä ketjussa esiin tulleet ideat vakavaan harkintaan.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1556.0
-
Ajatusleikki Commersen aulasta Commersen aulaan
Kuvitteellinen rengasmatka Topin rinkiä pitkin Commersen aulasta eli Anttilan torinpuoleista sisäänkäynnistä johtaa Alatorin varrella olevien rakennusten sisäkautta KappAhlin nurkalle ja sieltä Vaasanpuistikon alitse Kauppahalliin. Kauppahallista matka jatkuu Waildin eteistilojen kautta maan alitse Bundegårdeniin eli Pikkusokokseen. Kiinteistössä sijaitsee mm. Ravintola Tallis
Täältä matka jatkuu maan päällä tai alla Rewell Centeriin ja edelleen Hovioikeudenpuistikon ylitse tai alitse Hartmaanin talon tiloihin tai Hartammintalon takaiseseen ”Konkurssikäytävään”, josta matka jatkuu edelleen maan päällitse tai maan alitse Sampotaloon ja Citymarkettiin, mistä on enää pieni loikka takaisin Commersen aulaan.
Tällainen rinki, joka yhdistäisi satoja kauppaliikkeita ja palveluja yhden kulkureitin varrelle olisi ainutlaatuinen elämys, jota tultaisiin ihmettelemään matkojen takaa.
Laajennus
Mikä estäisi että rinkiin liitettäisiin mahdollisuus edetä Wasa Gallaeriasta rautatien alitse entiselle maykahuollon torille eli siellä toivottavasti tuulev aisuudessa sijatsevaan musiikki ja konfefrenssitaloon tai Palosaare suuntaan yliopiston kampukselle.
-
Vaasalaiselta mielenkiintoinen ajatus ja kannatettava. Tuohon kun ymppäisi Kauppahallin takapihalle sellaisen 30 kerroksisen jätin.
Commercesta puheen ollen, niin ei oikein näytä kivalta se valotaulu vanhan ja arvokkaan rakennuksen seinällä. Olisi sopinut paremmin vaikkapa torin toiselle puolelle, näin ilman arkkitehtoonista osaamista.
-
Vanhan Matkahuollon torille kaavaillaan yhdistettyä suurmarkettia ja musiikki ja konferenssitaloa. Jälkimmäisen koko olisi n. 9000 kerrosneliömetriä. Kaupungin ajatuksena on, että kokonaisuus rakennettaisiin yksityisellä rahalla.
Tarkoitus on että musiikkitaloon tulisi tilat n. 1000 hengen salille, kaupunginorkesterille sekä useita erilaisia kokoustiloja. Taloa voitaisiin käyttää mahdollisimman monenlaiseen musiikkitarkoitukseen sekä kokouksiin. Kustannusarvio on n. 40-45 milj. euroa. Hankkeesta on tarkoitus panna pystyyn ideakilpailu mahdollisimman nopeasti.
-
Jenkeillä on hieno lause, joka koskee kaikkea ideointia: "Think It BIG". Eli ajattele "isosti". Tämä neuvo kannattaa ottaa huomioon kun suunnitellaan Matkahuollontorille rakennettavaa kokonaisuutta.
Miksi tyytyä 1000 ihmisen musiikkisaliin? Mksi ei 2000? Tai....? Mitä muuta käyttöä talolla olisi kuin konferrenssit ja kaupunorkeasterin ja vierailevat konsertit? Näyttelyt, messut?
Miten kulku uuteen ihmeelliseen keskukseen järjestettäisiin niin, että sinne pääsee Rewell Centeristä, Radisson Hotellista, Kantarellis Hotellista, Rautatieasemalta, Vaasanpuistikon alle rakennettavasta parkkiluolastosta kuivin jaloin, pikkukengissä?
Tässä olisi ideoinnin paikka koko kaupungille!
-
Tekonurmi, musiikkitalo, Merenkurkun liikenne, vanhuspalveluiden järjestäminen... Vaasalla on edessään monia tärkeitä investointeja. Lue mitä mieltä Vaasan kh:n puhenjohtaja Seppo Rapo on asioista. Kysymyksessä on erittäin tärkeä ulostulo.
Lue blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3391-Kolumni-Seppo-Rapo-4-vaasalaisia.info-2013.html
-
Ja nyt kun on tämänlainen Vaasalainen (Mustasaarelainen) näyttö, niin on keskulteltava myöskin Öjbergetin kehittämisestä.
Kamaroudari 1. Öiperinpeikko.
-
No, Sinulla on vuosien kokemus Öjbergetistä. Mitkä ovat sen konkreettiset kehittämistavoitteet, ei siis ne jotka katoavat toiveiden tynnyriin?
-
Nimm. SUNDOM Lyhytviesteissä tänään:
"Nyt Vaasan hiihtokeskus kunnostukseen, Öjberget voisi hyvin kilpailla johtopaikasta laskettelurinteiden kohalla nyt koska niin Simpsiö kuin Joupiska hinnoittelee itseään pihalle, luulevat olevansa suuriakin tekijöitä koska hinnat ylittvät kaikkien muiden tässä maassa. olin sunnuntaina perheineen simpsiöllä, toki päätimme ettei ikinä enää koska niin nousut kuin rinteet olivat hoitamattomat ja asiakaspalvelu TÖYKEÄTÄ."
-
Asiantunteva suunnitelma lisäkorotuksesta aikatauluineen. Toinen hissi nykyisen lisäksi, tai tilalle kaksoishissi. Maankaatolupa helpottaisi täyttömaan saantia. Tuo nyt ensialkuun laskettelun osalta. TV:stä nähty taaskin, minkälaisia yleisömenestyksiä nykyaikaiset hiihtolajit ovat suuressa maailmassa.
-
Riittääkö alueen pohja ja miten korkealle mäelle? Voidaanko mäkeä korottaa muutaen kuin maata siirtämällä?
-
Oikein hävettää:
Kuopiolaiset saavat tulevaisuudessa entistä hienompia elokuvaelämyksiä, sillä kaupunkiin on tulossa uusi elokuvateatteri. Teatteri rakennetaan Carlsonin uuteeen kauppa- ja viihdekeskukseen, jonka nimi on IsoCee. Tavoitteena on, että keskuksen avajaisia vietetään alkuvuodesta 2013.
IsoCee rakennetaan kauppa- ja viihdekeskukseksi, jonka tärkeänä osana on Finnkinon seitsensalinen elokuvateatteri.
Oy Carlsonin varatoimitusjohtaja Kyösti Karhusen mukaan IsoCee-hanke nivoutuu erinomaisesti Kuopion alatorin valmistumisaikatauluun. Uuden keskuksen avulla Carlson pyrkii lisäämään kaupungin vetovoimaisuutta.
Pystymme tarjoamaan kuluttajille jatkossa yhden paikan, jossa voi tehdä ostoksia, käydä elokuvissa, kuntoilla, ruokailla ja tarvittaessa yöpyä.
Kun kävelykeskusta 2013 valmistuu, tavoitteena on, että IsoCeen avajaisia päästään viettämään samoihin aikoihin.
http://www.kuopio.fi/vetovoimaisuus/-/asset_publisher/uU5O/content/id/261248
-
Öjbergetin hissin kääntöpyöran takainen jykevä kalliomaasto kestää alustana minkälaisen korotuksen tahansa. Korotuksen keskeytyksen yhtenä tekosyynä oli muinaisjäännöksinä löytyneet partiolaisten nuotiohiillokset. Toisena oli kallion juovien ilmansuunta. Tiedä sitten, mitähän nuokin löydöt palvelevat?
-
Vaasakin suunnittelee pakkolunastuksia
Vaasan kaupungin ja muutaman yksityisen maanomistajan neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan Böle II:n alueella. Kaupunki ei näe muuta mahdollisuutta kuin hakea ministeriöltä lunastusoikeutta.
Yle Pohjanmaa
http://yle.fi/uutiset/vaasakin_suunnittelee_pakkolunastuksia/6522240
-
Vaasasta puuttuu kaupunginarkkitehti
tässä hieman taustaa asialle
Vaasan eläkkeellä oleva kaupunginarkkitehti Asko Halme julkaisi facebooksivullaan yksityikirjeen joka on tarkoitettu rakennushallituksen viimeiselle pääjohtajalle Matti K Mäkiselle. Halme tosin poisti nimen sivultaan.
Vaasalaisia info julkaisee kirjeen Halmeen luvalla kolumnina, koska se sisältää erittäin oleellisia asioita arkkitehdin tekijänoikeuksista sekä tavasta miten Vaasassa toimitaan. Halmeen kirjeeestä selviää myös miksi Vaasassa ei ole kaupunginarkkitehtiä.
Lue lisää blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3454-Asko-Halme-kolumni-001-vaasalaisia.info.html
-
Askolla on uskomatonta ylimielisyyttä. Juuri sitä miksi arkkitehtejä haukutaan.
Olisi erittäin kummallista, että suunnittelijalla säilyisi jonkinlainen oikeus vaatia rakennettua taloa säilytettäväksi ennallaan, ja yhtä lailla kummallista, että suunnittelijalle annettaisiin vuosikymmenten jälkeen joku kummallinen etuoikeus suunnitella laajennus/muutostyöt ja maksattaa siitä itse päätettävän summan. Huh huh.
Voisiko olla syynä, että tälläisistä ylimielisistä arkkitehdeistä johtuen kyseinen virka haluttiin lakkauttaa. Totta kai varmasti halutaan, että arkkitehtuuri on kunnollista ja hyvin suunniteltua, mutta Askon alaisuudessa "häntä heiluttaisi koiraa".
Lisäys:
Missä Asko oli silloin kun Vaasan vanhoja hienoja taloja keskustassa raiskattiin?
-
Lyhtvesteissä nimimerki "arkkitehdit arvossa" vastaa Asko Halmeen nostattamaan aiheeseen:
"Arkkitehtuuria ei arvosteta Vaasan rakennussuunnittelussa eikä kaavoituksessa. Halme kertoo edellisestä. Jälkimmäisestä kertoo se, että arkkitehtien johtama kaavoitus on siirretty teknisen puolen alaisuuteen. Onko tämä merkki arkkitehtien osaamattomuudesta vai päättäjien sivistymättömyydestä?"
-
Olen sitä mieltä että kuka tahansa arkkitehtiylioppilas ei voi sörkkiä tunnustetun arkkitehdin töitä, vaan kaikista muutoksista on keskusteltava hänen kanssaan oli sitten eläkkeellä tai ei mutta täydessä tolkussaan.
Muuten tehdään samoja virheitä kuin vaikkapa 1970-luvulla kun arvorakennuksia ja niiden rakennetta muutettiin sumeilematta.
Jos muutoksen kohteena on Hovioikeudenpuistikon varrella olevan nakkikioskin (autokoulu) muutostyöt, niin ne voidan antaa vaikka säkätimpurille.
-
Kait arkkitehdillä on ns. tekijänoikeus suunnittelemaansa taloon ja laajennuksissa ei alkuperäistä ideaa saa tuhota. Monasti varmaan riittää et eläkkeellä olevan ideoita otetaan huomioon ja tuskin tarvii miljoonia maksaa. Mitä jos mä menisin hieman korjaamaan Mona Liisan taulua ku ei ollut oikein mieleen.
-
Kyllä Mona Lisan taulun omistaja saa tehdä taululleen mitä haluaa. (Paitsi, jos kohde on suojeltu).
Ei olut kysymys siitä, että kuka tahansa saa tehdä mitä haluaa. Laajennusrakentaminen menee ihan täysin normaalien rakennusprosessien mukaan. Jos kohde on suojeltu tai muuten kovemman luokan kohde, niin viranomaisvaatimukset suunnittelijan tasosta ovat korkeammat. Lupaprosessissa käydään läpi suunnitelmat ja sitten katsotaan vastaako suunnitelmat käyttötarkoitusta, sopiiko ympäristöön jne.. ja myös sitä, että onko suunnittelijan osaaminen riittävää sekä suunnitelmien taso tarpeeksi korkea. Tätä vartenhan meillä on kaavat ja viranomaismääräykset.
Eri asia on, jos rakennusvalvonnan kompetenssi on huonoa tai että kumarretaan liikaa rakennuttajien suuntaan.
Ideaa ei saa tuhota, jos rakennus on arkkitehtonisesti kovemman luokan kohde. Viranomaiset sitten katsovat, että laajennus sopii ympäristöön ja vanhaan rakennukseen. Olisi aikamoinen soppa edessä, jos kaikissa julkisivuremontoissa pitäisi alkaa etsiä arkkitehtejä ympäri maata. Entä kun kysymyksessä on arkkitehtitoimisto? Jonka on ostanut isompi toimisto? Ulkomainen toimisto? Entä jos arkkitehti on ulkomailta?
-
Olisiko tässä jotain oppimista Vaasan luottamus- ja virkamiehille?
Puolet suomalaisista yritysjohtajista on tyytymättömiä kaavoituksen sujuvuuteen, kertoo kauppakamarien yritysjohtajakysely. Pitkä kesto, laaja valitusoikeus sekä viranomaisen harkintavalta ovat pääasialliset harmituksen aiheet.
http://goo.gl/DICWz
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/eekulogo.jpg)
Kuuluu myös melkein yleissivistykseen, että aina kun on joku suunnitteluprojekti, missä on jo toisen arkkitehdin työtä olemassa, ollaan yhteydessä häneen ja tiedustellaan suunnittelijan ajatuksia. Ei arkkitehti voi suinpäin ruveta hommailemaan piittaamatta mistään mitään. Se on moukkamaista. Arkkitehti, joka näin toimii, on aina nopeasti entinen arkkitehti.
Kuuluu asiaan, että pyydetään myös aina alkuperäiseltä arkkitehdiltä edes tarjousta laajennusten suunnittelusta. Näin arkkitehdit toimivat kaikkialla maailmassa. Ei tästä ihmisarvo-kysymyksestä saa olla eri näkemystä edes Vaasan kaupungilla.
Eeku Strahl, arkkitehti
-
Eekulla vähemmän ja Askolla enemmän on arkkitehdin asema noussut hattuun. Arkkitehdin asema jo valmiissa rakennuksissa on nähtävä juurikin tietyllä tavalla ammattimaisena neuvonantajana. Kuin myös muissakin kohteissa, niin tilaaja maksaa ammattimaisesta suunnittelusta, jossa asiakkaan toiveita on kuunneltava. Hyvänä esimerkkinä arkkitehdin upeasta päähänpistoksesta on Finlandia talon laatat, joita on jouduttu remontoimaan kalliilla.
http://www.hs.fi/kaupunki/Finlandia-talon+marmorilaatat+repsottavat++ex-johtaja+ei+yllättynyt/a1363227604305
" Marmoria vastustettiin sillä perusteella, että se ei sovellu Suomen ilmastoon: edestakainen jäätyminen ja sulaminen talviaikaan heikentävät ja vääntävät laattoja
Marmorin valintaan vaikutti Kivisen mukaan myös se, että Helsingin rakennusvalvontaa 1990-luvulla johtanut virastopäällikkö Kaarin Taipale kannatti marmoria. Rakennusvalvonnan johtajan tahtoa vastaan ei silloin toimittu, Kivinen muistelee.
"Jo silloin tiedettiin hyvin, ettei marmori kestä. VTT:n tutkimuksessa marmorille oli määritelty Helsingin oloissa korkeintaan 25 vuoden ikä", hän toteaa."
Kaarin Taipale on suomalainen arkkitehti sekä kestävän kehityksen ja kaupunkitutkimuksen asiantuntija (wikipedia)"
Ei missään muissakaan poliittisissa päätöksissä saisi mennä hetken mielijohteen mukaan. Valitettavasti esim. etujärjestöt ovat ottaneet tai heille on annettu valtaa, joka ei heille kuuluisi. Puhutaan kolmikannasta. Ylläoleva on taas karmaiseva esimerkki siitä, kun arkkitehdin tahto on laki kuten erityisesti arkkitehdit haluaisivat asian nähdä.
Arkkitehdit pitää nähdä asiantuntijoina, joita pitää pystyä konsultoimaan tarvittaessa useampaa samanaikaisesti, jotta saadaan aikaan kestäviä ja myös taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Kun maksajana on julkinen puoli ja veronmaksajat, niin velkarahalla rakennettuna yhtenä lähtökohdista on aina myös oltava järkevä rahan käyttö, eikä aina haettava kalleinta ja hienointa vaihtoehtoina, mitä arkkitehdit liian usein tekevät, kun maksajana on yhteiskunta. Lompakko tuntuu silloin olevan avoinna. (Arkkitehdin mielestä)
Tässä en ota erikseen kantaa Vaasan kaavoitukseen, se on ollut pitkään hakoteillä, oli kaavoituksen johdossa arkkitehtiä tai ei. Hienoja rakennuksia on keskustasta tuhottu uuden arkkitehtuurin tieltä, ja useimmiten lienee arkkitehti ollut asialla. Olisiko ehkä toimittu toisin, jos arkkitehtiä oltaisiin kuunneltu vähemmän. Olisiko torin laitojen rakennukset jätetty paikoilleen vaikkapa pelkästään kulisseiksi.
Tottakai tarjous kannattaa ainakin yleisesti ottaen pyytää vanhalta arkkitehdiltä. Mutta jos "vanhan" arkkitehti koetaan vaikeaksi "keskustelukumppaniksi", joka ei kuuntele asiakkaan tahtoa, niin miksi silloin vaivautua ja kuluttaa kummankin aikaa? En tiedä voisiko vaikka Askon tapauksessa olla jotain tälläistä, muutenhan tarjous pitäisi pyytää myös häneltä. Tai sitten hyvä-veli verkosto on jakanut tarjouspyynnöt omille "luottopelaajilleen"? Näin voi myös olla.
-
Make: Eekulla vähemmän ja Askolla enemmän on arkkitehdin asema noussut hattuun.....
Tottakai tarjous kannattaa ainakin yleisesti ottaen pyytää vanhalta arkkitehdiltä. Mutta jos "vanhan" arkkitehti koetaan vaikeaksi "keskustelukumppaniksi", joka ei kuuntele asiakkaan tahtoa, niin miksi silloin vaivautua ja kuluttaa kummankin aikaa? En tiedä voisiko vaikka Askon tapauksessa olla jotain tälläistä, muutenhan tarjous pitäisi pyytää myös häneltä. Tai sitten hyvä-veli verkosto on jakanut tarjouspyynnöt omille "luottopelaajilleen"? Näin voi myös olla.
Kommentti Makelle:
Minä olin Teknisen lautakunnan (Tela) jäsen 80-luvulla. Lautakunta kokoontui muistaakseni melkeinpä viikottain. Kaupunginarkkitehti Asko Halme istui virkansa puolesta kokouksissa. Minä en muista, että Halme olisi ollut millään tavalla vaikea viranhaltijana tai keskustelukumppanina, tai että hän ei olisi kuunnellut lautakunnan tahtoa. Toki Halme puolusti omia näkökantojaan ja ilmaisi mielipiteensä selvästi, mutta ei hän ollut mikään härkäpäinen väättyri, jonka tyyppisiä nykyään virkakunnassa huseeraa.
Halme on ahkera ja aikaansaapa arkkitehti, jonka suunnittelemat rakennukset ovat hyvin kestäneet aikaa. Yksikään toinen arkkitehti ei Vaasssa ole luonut kokonaistaideteoksia kuten Halme. Halme on monipuolinen ammattimies omalla alallaan. Hän myös osallistuu julkiseen keskusteluun aktiivisesti ja asiantuntevasti ja on saavuttanut sillä tavalla arvostetun kulttuurihenkilön aseman kaupungissamme.
Nyt kun paremmin tunnen Vaasan juonittelevaa ja kateuden vaivaamaa virkakuntaa, alan olla vakuuttunut siitä, että Halmekin on joutunut Salinin ja Lumion tavoin kateellisen panettelun kohteeksi. Puheet hänen "vaikeudestaan" ovat liioiteltuja ja palvelevat nykyisten viranhaltijoiden valta- ym pyrkimyksiä.
Oma lukunsa on korruptio, johon osa viranhaltijoista ja poliitikoista näyttää syyllistyvän. Tiedetään nimiä ja pystytään yksilöimään tapahtumia. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että arkkitehti ei saa SAFAn kunniasääntöjen mukaan ottaa vastaan esim. provisioita rakennuksiin määräämistään tarvikkeista eikä mitään muitakaan lahjuksia. Tällaisia eettisiä ammattisääntöjä ei näytä olevan joidenkin viranhaltijoiden esteinä, jotka määrätietoisesti sekaantuvat arkkitehdin työhön vaatimalla käyttöön omia suosikkituotteitaan. Käsitykseni on, ettei Halmetta voitu tällä suunnittelun osa-alueella määräillä samalla tavalla kuin ulkopuolista arkkitehtikonsulttia, jonka tulee totella esim. Talotoimen projektipäälliköiden käskyjä materiaalivalinnoissa.
Mitä taas tulee hyvä-veli luottopelaajien suunnittelijaverkostoon, niin sehän Vaasassa on voimissaan ja sen jäsenet on hyvin helppo näyttää toteen. Joitakin arkkitehteja ei hyväksytä lainkaan. Erästä kollegaani viranhaltija on jopa vaatinut lupaamaan, ettei hän toimi pääsuunnittelijana missään rakennusprojektissa Vaasan kaupungissa.
-
Ikivanhan huulen mukaan ”arkkitehdit tekevät sen, mihin vandaalit eivät kykene”. Tämä pitää paikkansa myös Vaasassa. Sen verran vanhoja arvorakennuksia ja vanhaa arvokasta säästämisen arvoista miljöötä on täällä tuhottu.
Tämä luottoarkkitehtien käyttäminen on ilmiselvä korruptioriski, vaikka niin ei olisikaan.
Tosin moni ihmetteli aikoinaan kun grynderin musta mersu odotti hallintotalon takana kaavoittajaa yhteiselle lounaalle ja kerrotaan jopa grynderin maksaneen kaavoittajan häämatkan.
Mitenkään leimaamatta erityisesti Vaasan virkamiehiä ongelma tuntuu olevan maan laajuinen ja siihen saadaan ryhtiä vain avoimella keskustelulla, ja niin. vuodatammalla, jos kantti kastää.
-
En periaatteessa ota kantaa Askon tai Eekun osaamiseen, vaan siihen millä oikeudella juuri ainakin kyseiset arkkitehdit haluavat estävät omien töidensä muuttelun jälkikäteen. Piirustukset on luovutettu tilaajalle ja sen jälkeen omistaja saa tehdä tavallisen rakennuslupaprosessin pohjalta rakennukselle mitä haluaa. Kummallinen vaatimus, että omistamaansa rakennukseen säilyisi arkkitehdillä joku "oikeus" määritellä mitä saa tehdä ja mitä ei. Museovirasto ja rakennusvalvonta saavat ottaa kantaa mikä on sitten muulla tavoin oikeaa ja sopivaa lisärakentamista.
Aikaisemmin puolustelin Kondis-hanketta, mutta nyt Eekun kirjoituksen pohjalta aloin miettiä seuraavaa: Aikaisemmin olin pitänyt itsestään selvyytenä, että Kondis-hankkeen rahoittajani ovat yksityiset. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mielestäni selvästi näkyvillä. Joku voisi antaa tähän selvyyden. Vai onko hanke "jäissä" sen takia, että Eeku ja/tai Kondis-hankeen takana olevat tahot haluavat kaupungin/valtion rahoittajan rooliin. Arkkitehtonisesti näkemäni kuvat Kondiksesta näyttävät kyllä hienoilta, mutta kalliin puoleisilta. AM Salo tai Eeku tai joku muu voi selventää, onko Kondis tarkoitus rahoittaa yksityisen rahoituksen turvin vai jollain kunnallisella/valtiollisella tukirahoituksella (tai vanhustenhuollon ostosopimuksilla). Jos asia on jälkimmäinen, niin ymmärrän varsin hyvin vastahankaisuuden, koska rakennelma näyttää HYVIN kalliilta ainakin veronmaksajan näkökulmasta.
-
Ikivanhan huulen mukaan ”arkkitehdit tekevät sen, mihin vandaalit eivät kykene”. Tämä pitää paikkansa myös Vaasassa. Sen verran vanhoja arvorakennuksia ja vanhaa arvokasta säästämisen arvoista miljöötä on täällä tuhottu.
Arkkitehditkö tekevät purkupäätökset? Enpä usko.
-
Ikivanhan huulen mukaan ”arkkitehdit tekevät sen, mihin vandaalit eivät kykene”. Tämä pitää paikkansa myös Vaasassa. Sen verran vanhoja arvorakennuksia ja vanhaa arvokasta säästämisen arvoista miljöötä on täällä tuhottu.
Arkkitehditkö tekevät purkupäätökset? Enpä usko.
Oliko silloin esittelevänä virkamiehenä arkkitehti?
Oliko rakennuttajan piirustukset arkkitehdin tekemiä?
Tässä esim. Revellin taustaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Revell
" Revellin mainetta rasittaa hänen yhdessä Heikki Castrénin kanssa suunnittelema Helsingin Makkaratalo,[1] joka on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–70-luvuilla."
"Kuitenkin hänen laajoista kaupunkikeskustasuunnitelmistaan toteutui ainoastaan Vaasan keskustakortteli eli Rewell Center."
" Nämä tuotannot nostivat Revellin jälkipolvien silmissä vanhan kaupunkimiljöön hävitysaallon symboliksi 1960–70-luvuilla."
-
Make kirjoittaa:
Aikaisemmin puolustelin Kondis-hanketta, mutta nyt Eekun kirjoituksen pohjalta aloin miettiä seuraavaa: Aikaisemmin olin pitänyt itsestään selvyytenä, että Kondis-hankkeen rahoittajani ovat yksityiset. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mielestäni selvästi näkyvillä. Joku voisi antaa tähän selvyyden. Vai onko hanke "jäissä" sen takia, että Eeku ja/tai Kondis-hankeen takana olevat tahot haluavat kaupungin/valtion rahoittajan rooliin. Arkkitehtonisesti näkemäni kuvat Kondiksesta näyttävät kyllä hienoilta, mutta kalliin puoleisilta. AM Salo tai Eeku tai joku muu voi selventää, onko Kondis tarkoitus rahoittaa yksityisen rahoituksen turvin vai jollain kunnallisella/valtiollisella tukirahoituksella (tai vanhustenhuollon ostosopimuksilla). Jos asia on jälkimmäinen, niin ymmärrän varsin hyvin vastahankaisuuden, koska rakennelma näyttää HYVIN kalliilta ainakin veronmaksajan näkökulmasta.
Anna-Maija Vastaa Makelle:
Kondis-hankkeen rahoittajat ovat yksityisiä, jotka eivät halua valtiota eikä kaupunkia rahoittajaksi.
Seniorit voivat ostaa tai vuokrata asuntoja ja asua niissä elämänsä loppuun asti, koska Kondis on täyden palvelun asuintalo senioreille. Asunto on siis kuten mikä hyvänsä osakehuoneisto sillä erotuksella, että asukas saa ostaa samasta kiinteistöstä kaikki tarvitsemansa palvelut.
Kondis voi myydä palveluja myös kaupungille tarpeen mukaan esimerkiksi taloon mahdollisesti tulevasta toipilashotellista. Kondis myy palveluja myös muille kuin talossa asuville.
Kondis on liikeyritys, jonka on tarkoitus tulla omillaan juttuun kuten liikeyrityksen tulee tehdä. Kondis on yksityistä ja eettistä sijoitustoimintaa, joka ei perustu kunnan eikä valtion tukiin.
-
Hyvä juttu... tai ainakin melkein. Noinhan se pitää (pitäisi) mennä. Virkamiehen (mieli)valta voi olla vaan niin suurta. Oli sitten kateudesta, hyvä veli verkostosta johtuvaa tai jostain muusta.
-
Make,
Kondiksen toteuttamisen esteenä ovat tähän mennessä olleet viranhaltijoiden mielivalta, poliitikkojen vetelyys ja hyvä-veli-sisarverkostojen kähmintä. Yli kymmenen vuotta!
Siitä stoorista voi sanoa, etä totuus on tarua ihmeellisempää. Kerron myöhemmin enemmän forumissa, kunhan kerkiän.
-
Hyvä Anna-Maija, asiat julki niin opimme äänestämään. Kaikkihan tietää et mätää on ja se pitää korjata, hienoa et joku asiosta tietävä kertoo. Odotamme lisäinfoa ja toivottavasti opimme jotain, olen sitä mieltä et puolueista viis vaan todelliset henkilöt valtaan. Eri asia on jos puoluekuri pakottaa hölmöilemään niin dissaamme sit puolueen. Avoin keskustelu kyllä puhdistaa hyvin ja asiat saadaan mallinlensa, pakko saada ku rahakirstu on tyhjä. Päättäjät kyllä lukee näitä keskusteluja mutta luulevat et kun ei tee mitään on seuraava kausi varma, nytten on tulossa ajat ettei mikään ole varmaa. Velaksi eläminen kyllä loppuu itsestään ja karu arki on edessä.
-
Moi, Henry!
Kondiksen tähänastinen historia tulee olemaan moniosainen, koska se on kymmenen vuoden ajalta. Se on faktaa eikä fiktiota, ja henkilögalleria on meidän kaikkien tuntemia viranhaltijoita ja poliitikkoja. Oman mielenkiintoisen sivujuonteensa tulevat muodostamaan tapahtumat Selkämeren sairaalakauppojen ympärillä. Odotan malttamattomasti kertomuksen aloittamista, mutta ensin minun pitää tehdä pohjatyö eli kasata faktat.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/heikkiKlogo.jpg)
Vaasan kaupungin eläkkeellä oleva kh:n ex-puheenjohtaja Heikki Kouhi arvioi kriittisesti kaupungin kaupunkissuunnitteluviraston toimia. Osansa saa mm. projektipäällikkö Marketta Kujala.
"Maakuntauutisissa 4.5. Marketta Kujala lupasi, että hän tulee kaavoittamaan entiselle linja-autoasemalle urbaanin keskustakokonaisuuden, jota myöhemmät sukupolvet voivat esitellä 2000-lukulaisten voimannäyttönä ja vertailla sitä 100 vuotta vanhempaan torin ympäristöön. Kujalan taustalla nyökytteli kaavoituspäällikkö Päivi Korkealaakso merkiksi, että näin me teemme. Onnea yritykselle!"
Lue lisää blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3486-Heikki-Kouhi-Muistomerkki-kolumni-vaasalaisia.info.html
-
Hyvä ja aiheellinen kirjoitus Heikki Kouhilta.
Enemmän kirjoituksia tästä kysymyksestä, joka vaasalaisiin vaikuttaa. Ja vähemmän meuhkaamista mamuista ja persuista.
Bert Lundström
-
Heikki Kouhin raju purkaus on pakko ottaa huomioon, arvoisat valtuutetut. Onko Vaasassa käymässä niin, että tämä kolmen kopla: Kujala, Korkealaakso, Järvelä - on este kaikelle kehitykselle?
”Vaasassa ne eivät Kujalan ja hänen esimiestensä Korkealaakson ja Järvelän mielestä riitä edes kaavoituksen aloittamispäätöksen tekemiseen. Luottamushenkilöt havittelevat 10 -20 kerroksisia asuinrakennuksia, Marketan mielestä 4 kerrosta on maksimi. Koulukatu, jonka varteen Kråkströmin kaavan sallimana tehtiin 6 – kerroksisia asuintaloja, joista näkyy merelle, on kuulemma Marketta Kujalan mielestä slummia. ”
-
Kouhi oli asiansa osaava politiikko, jolla oli (ja on) visioita. Voisimmeko toivoa häntä takaisin politiikan näyttämölle ottamaan takaisin sitä valtaa, joka kansalle kuuluu, eikä olla vain virkamiesten vietävissä?
Kouhin ja Strandin yhteistyöllä Vaasaa voitaisiin rakentaa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.
-
Marketta Kujan ajatusmalleista antaa hyvän kuvan kantakaupungin asukasyhdistyksen blogissa julkaistu haastattelu torstai 14. helmikuuta 2013.
Näin Kujala paljon porua aiheuttaneesta Kondis-hankkeesta:
“Vaasalaisia esimerkkejä vaikeista kohteista löytyy vaikka kuinka. ”Black Jackin” ympärille suunniteltu Kondis on ollut ja on varmasti yksi vaikeimmista tapauksista. Kriittisesti ajattelevan näkökulmasta hanke on yksinomaan yhden tahon hanke yrittää saada muut suostumaan kaupunkikuvan rajuun muutokseen, tehokkuuslukujen karkaamiseen ydinkeskustassa jne.
Suopeamminkin asiaan voi suhtautua, ainakin jos arvioi asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta. Kaupungin hyöty saada alueelle yksityistä vanhusten palvelutoimintaa ja uudenlaisia asumismuotoja, voisi olla jopa korvaamattoman suuri.”
Lue lisää:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/02/marketta-kujala-vastaa.html
-
Vastaus Tapio Parkkarille ja Sivupersoonalle
Näin Kujala Kondis-hankkeesta:
"Kriittisesti ajattelevan näkökulmasta hanke on yksinomaan yhden tahon hanke yrittää saada muut suostumaan kaupunkikuvan rajuun muutokseen, tehokkuuslukujen karkaamiseen ydinkeskustassa jne. "
Parkkari kirjoittaa: " Kaupungin hyöty saada alueelle yksityistä vanhusten palvelutoimintaa ja uudenlaisia asumismuotoja, voisi olla jopa korvaamattoman suuri.”
Marketta Kujalan ajatelmien ohi on aika ajanut. Hän on kova tyttö kritisoimaan muiden ajatuksia ja ideoita. Kaupunkisuunnittelijalla pitäisi olla myös itsekritiikkiä ja ennen muuta luovuutta.
Vaasan viime vuosikymmenien kaupunkisuunnittelusta ovat luovuus ja itsekritiikki kaukana. Totuus on, että Vaasassa on ollut vain yksi luova kaupunkisuunnittelija, Carl Axel Setterberg, ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen. Hän onneksi kykeni visioimaan sellaisen kaupungin, joka vastaa tulevaisuudenkin tarpeisiin.
Tehokas rakentaminen keskustassa on tulevaisuutta. Tehokkuuslukuja on nostettava ja niitä voidaan hyvin nostaa. Paikoitusongelma voidaan hoitaa Vaasassa laajentamalla paikoitusluolastoa. Kallioperä antaa siihen oivallisen mahdollisuuden ilman avolouhoksia, kunhan mennään vaan riittävän syvälle. Ei tarvitse tuhota metrin vertaa kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkirakennustaiteellisesti arvokkaita esplanadeja. Nykyiset Toriparkin sisäänajoluiskat jäävät surullisiksi muistomerkeiksi visiottomasta rakentamisesta.
Kaupungin läpikulkuliikennekin voidaan johtaa maanalaisten tunnelien kautta. Tämän ajatuksen esitti arkkitehti Eeku Strahl jo kymmenen vuotta sitten. Maanalaisia liikennetunneleita on Euroopan kaupungeissa. Yhtä hyvin niitä voidaan rakentaa Vaasaan. Ei ole edes suojeltavia muinaismuistoja kallion sisällä.
Kaupunkikuvaa kuuluukin muuttaa. Sillä tavalla kaupungit ovat aina kehittyneet, Vaasakin. Jos täällä olisi ajateltu Kujalan, Korkealaakson ja Järvelän suppealla tavalla, ei olisi rakennettu esimerkiksi Kurténiaa, Hartmannin taloa, Vasaborgia, Kipinää eikä Rewell Centeriä.
Black Jackin kiinteistö erityisesti kaipaa kasvojen kohotusta ja täydennysrakentamista. Eikä siellä ole suinkaan kysymyksessä vain yhden tahon hanke, kuten Kujala väittää. Saatujen lausuntojen mukaan korttelin muut kiinteistöyhtiöt suhtautuvat suopeasti Kondis-tiimin suunnitelmiin, koska ne toteutuneina nostavat kaikkien kiinteistöjen ja niiden huoneistojen arvoa ja hintaa sekä poistavat nykyisen paikoituskurjuuden ja liikennemotin.
Seniorien palvelutalon rakentaminen on paitsi kaupungille itselleen hyödyksi niin nimenomaan juuri senioreille. Tiedän, että ikäihmiset haluavat mieluummin keskustaan kuin laitamille. Sen takiahan moni muuttaa täältä ja maaseudulta esimerkiksi Helsinkiin. On kaikkien edun mukaista kääntää tämä muuttoliike Vaasaa kohti.
Sivupersoona kysyy: "Onko Vaasassa käymässä niin, että tämä kolmen kopla: Kujala, Korkealaakso, Järvelä - on este kaikelle kehitykselle?"
Näin todella on käymässä, elleivät valtuutetut ryhdistäydy ja laita näitä viranhaltijoita ruotuun.
-
Tämä on tietyllä tapaa yksi esimerkki, mistä aikaisemmin kritisoin muutamaa arkkitehtiä. Virkaatekevä arkkitehti saa pyrkiä tuomaan omaa leimaansa suunnitteluun, kunhan EI ESTÄ valtuutettujen suunnitelmia (lukuunottamatta asiallisia perusteluja ja fakta-pohjaa) EIKÄ pyri väen vängällä viemään omia ajatuksiaan läpi. Nuo eivät kuulu virkaatekevän arkkitehdin/suunnittelijan, mikä lie, tehtäviin demokraattisessa järjestelmässä.
KKJ= Kestävän Kehityksen Jarru = Kujala Korkealaako Järvelä
-
Mehän nautimme vielä näitten vanhojen arkkitehtien ja suunnittelijoiden hedelmiä
Uudet vasta sinnittelevät itseään näkyviin. Kauanko Järvelä ym ovat olleet viroissaan. Ei vielä kauvaakaan! Mitä muuten Salo tarkoittaa, että valtuutetut ottaisivat vallan kaava-asioissa? Aletaanko valtuustonkokouksissa suunnittelemaan kaupunkia pala palalta. Edelliset virkamiehet ovat jo, rakennustarkastajat, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelu sössineet monet asiat jo valmiiksi ja saaneet siitä myös palkkionsa! Mielestäni on vuosia tai vuosikymmeniä takuttu eri asioiden kanssa ja nyt nautitaan niiden hedelmiä!
-
Vastaus 21 solmulle:
Minä tarkoitan vain sitä, että valtuutettujen tulee pakottaa viranhaltijat toteuttamaan kansalaisten toiveita ja valtuuston päätöksiä. Nyt ne eivät toteuta kumpaakaan, vaan ne toteuttavat omia kalkkiintuneita päähänpinttymiään, joista aika on ajanut ohi ajat sitten.
Esimerkit puhuvat puolestaan. Yleiskaavaakin tehtiin kuin iisakinkirkkoa, peräti 30 v, eikä siinäkään ajassa saatu kunnollista.
Kondiksen tarvitsemaa postimerkkikaavaa ei olla saatu aikaan kymmenessä vuodessa.
Loppuviimeksi valtuutetut ovat vastuussa nykytilanteesta, kun ovat vetelästi antaneet kelvottomien kaavoittajien sössiä vuosikymmenten ajan.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/annamaijapiikki.jpg)
Marketta Kujala on viranhaltija, jonka tulee toteuttaa valtuuston ja kh:n päätöksiä. Jos hän ei niitä toteuta, kuten on tapahtunut Kondiksen tapauksessa, hän rikkoo virkavelvollisuutensa. Tässä tapauksessa rikkomus on tuottamuksellinen, koska siiitä aiheutuu huomattava taloudellinen vahinko Kondikselle.
Virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta rikoslain 40. luku 10 § säätää rangaistuksen.
Lisäksi Kujala on syyllistynyt Kondiksen tapauksessa virka-aseman väärinkäyttöön, josta rikoslain 40. luku 7 § säätää rangaistuksen. Vahinkoa aiheutuu myös Vaasan kaupungille menetettyinä vero- ym tuloina, jotka tähän mennessä nousevat miljooniin euroihin.
Lue lisää blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3490-Anna-Maija-Salo-piikki-Virkavelvollisuuksien-rikkominen-vaasalaisia.info.html
-
Sitten vaan A-M Salo poliisisetien juttusille ja rikosilmoitusta tekemään:
Lainaus Salolta:
Virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta rikoslain 40. luku 10 § säätää rangaistuksen.
Lisäksi Kujala on syyllistynyt Kondiksen tapauksessa virka-aseman väärinkäyttöön, josta rikoslain 40. luku 7 § säätää rangaistuksen. Vahinkoa aiheutuu myös Vaasan kaupungille menetettyinä vero- ym tuloina, jotka tähän mennessä nousevat miljooniin euroihin.
Nykyään tuo ilmoitus on helppo tehdä myös sähköisesti, että siitä vaan, jottei asia vanhene!
No toisaalta eihän täällä ole tuomioita jaettu virka-aseman väärinkäytöstä tai virka-aseman väärin käytöstä! "Vaikka Lumion asiassa syyttäjä totesi, että todennäköisin syin on syyllistynyt näihin edellä mainittuihin asioihin!
-
Virka-aseman väärinkäytöstä ei varmaan rangaistusta tulisi, vaikka jos olisi aihettakin. Mutta ainakin rikosilmoitus pistäisi toiminnan varpaisilleen, että vastaisuudessa toimittaisiin oikein tai ainakin oikeammin.
-
Ja mikään ei estä Kondis hankkeen puuhamiehiä tekemään tutkintapyynnön, viime aikoina on tehty noita tutkintapyyntöjä ihan aiheesta tosin ei tästä mutta vähän samaaan suuntaan .Mutta niistä kirjoitellaan hieman myöhemmin.
-
Risto,
jos Sinulla on jotain tietoa vastaavista jutuista, niin toivottavasti muistat blogin ja foorumin. Luulen, että kannattajakuntasi ja lukijasi löytyvät täältä.
-
Hankkeen taustoista mitään tietämättä ihmettelisin miksi Kondis väellä vängällä yrittää Vaasaan. Suomessa on tietääkseni muitakin kaupunkeja.
-
Kondis pitää Vaasaa pilottikaupunkina ilmeisesti siksi, että täällä on toisen puuhamiehn, Pentti Tarpion, kiinteistö (Black Jack) ja Vaasan kaupunki- ja väestörakenne ovat sellaiset että täällä olisi hyvä aloittaa.
-
(http://www.vaasalaisia.info/uploads/aimologo.jpg)
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen puhaeenjohtaja Aimo Nyberg kirjoittaa kolumnissaan, että ” Vaskiluodon kaupunginpuoleinen metsäalue on kaupungin omistuksessa, ja siksi se on ollut houkutteleva kohde niin poliittisille päättäjille kuin myös – tämä on kaikkien tunnustettava – rahantekomahdollisuudet tunnistaville rakennuttajille. Kohteen muuttaminen osittain asuntotuotantoon ei ole ollut eikä ole helppoa ,”
Lue lisää blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3500-Aimo-Nyberg-Vaskiluodon-kaavasta-kolumni-vaasalaisia.info.html
-
Mahtavsatko Vaasan virka- ja luottamusmiehet koskaan lukea HeSaria?
http://www.hs.fi/talous/V%C3%A4lj%C3%A4+kaupunki+on+kallis+ja+tehoton/a1373861372417
-
Olen ymmärtänyt, että Vaasan kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö Marketta Kujala suosii vain 2-4 kerroksisia rakennuksia Vaasaan ja vain hänen tulkintansa Setterbergin asemakaavasta mukaista suunnittelua.
Mikään luova ja uusia uria aukova arkkitehti ei Kujala ole.
-
Olen ymmärtänyt, että Vaasan kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö Marketta Kujala suosii vain 2-4 kerroksisia rakennuksia Vaasaan ja vain hänen tulkintansa Setterbergin asemakaavasta mukaista suunnittelua.
Mikään luova ja uusia uria aukova arkkitehti ei Kujala ole.
Tuo on kyllä omituista, että suositaan noin matalaa rakentamista. Huomasin että myös ns. teatterikortteliin on tulossa paljon matalia rakennuksia. Näitä tulee myös pihan puolelle. Minusta olisi paljon järkevämpää, että Asemakadulle, Rauhankadulle ja Pitkäkadulle tulee 5-7 kerroksen rakennuksia ja piha-alue jätetään rakentamasta tai korkeintaan huoltorakennuksia, pyörävaja yms. Rakentamisen tehokkuus olisi varmasti yhtä korkea ja asukkaille jäisi koko piha oleskelua, yms varten. Nyt lopputulos on yhtä tiheään rakennettu ja ahdistava kuin entisen AGA:n alueen rakentamisessa.
-
Mahtavsatko Vaasan virka- ja luottamusmiehet koskaan lukea HeSaria?
http://www.hs.fi/talous/V%C3%A4lj%C3%A4+kaupunki+on+kallis+ja+tehoton/a1373861372417
Aivan taulapäinen teksti. Entä asukkaiden (ja työssä käyvien) viihtyvyys? Se edellyttää viheralueita ja väljyyttä. On jo pitkään ollut ihan yleisesti tiedossa että näin on.
-
Asko Halmae kolumni
Asko Halme ehti virkatöinä suunnitella 7 toteutunutta julkista rakennusta Vaasaan. Jo 80-luvulla Halme jouti ristiriitoihin alaistensa kanssa. Jotkut opistoinsinöörit kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäen johdolla yrittivät organisaatiomuutosta jolla kaupunginarkkitehti olisi joutunut näiden alaiseksi, kerrotaan.
Vuonna 1994 Halme 63-vuotiaana pakotettiin eläkkeelle . Kesken jäi mm. Länsimetsän koulu joka toteutettiin Halmen suunnitelmista poiketen. Nyt tätä yritetään korjata.
Halmen töitä on muutettu ilmeisesti häneltä mitään kysymättä. Näitä kohteita ovat mm. Vaskiluodon matkustajapavilionki ja Variska.
Asko Hlme vaatii nyt kunnioittamaan arkkitehdin alkupearäistä suunnitelmaa ja vähintäänkin kysymään tai jopa pyytämään alkuperäisen suunnitelman tehneelta uusi parannettu suunnitelma.
Arkkitehdin työn kunnioittamisesta kannataa kaeskustealla ainakin täällä Vaasassa.
Vaasassa ei ole ollut kaupunginarkkitehtiä 18-vuoteen.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3698-Asko-Halme-arkkitehdin-tyoen-arvostus-vaasalaisia.info.html