Vaasalaisia.info - keskustelut

Tämä Suomen lainsäädännön vaatima polttomottori-hybridi ei kyllä maailmaa pelasta. Suurkaupungeissa se ehkä hieman parantaa ilman laatua mutta mikään ekoauto se ei ole.

Eikä mikään sähköautokaan autuaaksi tee ellei edes piitata siitä millä tavalla sähkö on tuotettu.

On joskus esitetty laskelmia, että auton valmistaminen vie enemmän energiaa/uusiutumattomia luonnonvaroja kuin mitä se koskaan elinikänään käytttää polttoainetta.

WC:n ohella taitaa henkilöauto kilpailla maailman tuhoisimman keksinnön sijasta, auto lisäksi ennenaikaisten kuolemien ja vammautumisten muodossa.

Henkilöautolla liikkuminen iskee psykeessä herkkään kohtaan. Siitä voi olla vaikea saada syviä kansankerroksia luopumaan, vaikka mikä ympäristökatatrofi olisi ovella. Myrskyn tauottua on tuhoja sitten kiva autoilla katselemaan...

Autojen valmistuksessa olisi päästävä kestäviin ja korjattaviin, pieniin malleihin. Mikään ei estäisi tekemästä käytännnössä ikuisia autoja, joista sitten kuluvia osia vaihdettaisiin, korjailtaisiin. Sähkömoottorithan olisivat varsin kestäviä...ja halvalla korjattavia.

Joo ei hybridi vielä mikään ekoauto ole.  Se on vain sähköauton ja
polttomoottoriauton risteytys.  Siinä on sähköauton paikallinen
saasteettomuus lyhyillä ajoilla ja polttomoottorin tehokkuus ja
pitkä ajoväli pitkillä ajoilla.

Quote from: ramiska on 12. 01. 2009 21:09
Nyt kumminkin verrattiin koko tuotantoketjua ja sanoohan sen maalaisjärkikin, että kahden moottorin valmistaminen (+akusto!) kuluttaa enemmän kuin yhden valmistaminen. Se energia mikä jarrutuksissa saadaan (eli se ainut energia joka tällä järjestelmällä voidaan saada verrattuna pelkkään polttomoottoriin), ei koskaan saavuta lähimainkaan sitä energiamäärää mikä tällaisen valmistamiseen menee.

En oikein purematta nielisi tuota ajatusta sillä jo nyt tavalliseenkin autoon
valmistetaan kaksi moottoria.  Siis polttomoottori ja sähkömoottori.  Tätä
sähkömoottoria kutsutaan starttimoottoriksi.  Tosin se on pienempi
mutta kappalemäärät pysyvät samana kuin hybridissä.  Jokin tuossa
tutkimuksessa ei ole oikein.  En vain tiedä mikä.  Ei auton valmistus
niin paljoa saastuta vaan sen tekee varsinainen siinä käytettävä
polttoaineen valmistusprosessi.

Quote from: Kari Lajunen on 12. 01. 2009 21:09 Ei auton valmistus
niin paljoa saastuta vaan sen tekee varsinainen siinä käytettävä
polttoaineen valmistusprosessi.

En ymmärtänyt.

Quote from: Kari Lajunen on 12. 01. 2009 21:09

En oikein purematta nielisi tuota ajatusta sillä jo nyt tavalliseenkin autoon
valmistetaan kaksi moottoria.  Siis polttomoottori ja sähkömoottori.  Tätä
sähkömoottoria kutsutaan starttimoottoriksi.  Tosin se on pienempi
mutta kappalemäärät pysyvät samana kuin hybridissä.  

Autoissa on useita sähkömoottoreita, mutta useiden kymmenien kilowattien jatkuvaa käyttöä vaihtelevalla kierrosluvulla olevaa ei ole yhtäkään. Starttimoottorista (liukulaakereoitu oikosulkumoottori) on pitkä matka autoa kuljettavaksi hybridiauton sähkömoottoriksi.

Quote from: Tapio Osala on 12. 01. 2009 23:11

Quote from: Kari Lajunen on 12. 01. 2009 21:09 Ei auton valmistus
niin paljoa saastuta vaan sen tekee varsinainen siinä käytettävä
polttoaineen valmistusprosessi.

En ymmärtänyt.

Tämä on puhdas arvaus mutta aiemmin tuli perusteltua, että yhden
pullovesilitran valmistukseen kulutetaan 2,5 desilitraa raakaöljyä.
Päättelin, että valmisusprosessin käynyt polttoainelitra kuluttaisi
huomattavasti enemmän öljyä.  Yksi polttonainelitra ennenkuin
se on edes tankissa on jo kuluttanut luultavasti puoli litraa
raakaöljyä.  Voi olla että enemmänkin.  Siis voi olla että se kuluttaa
jopa kymmenkertaisen määrän.  Polttoaine ei siis pumpata suoraan
maasta vaan se jalostetaan raakaöljystä.

Muistan lukeneeni jostain, että yhden (raaka?)öljylitran tuominen suomeen, kuluttaa noin 0,7 litraa öljyä.

Tämän päivän Pohjalaisessa oli pikku uutinen jossa ihmeteltiin auringon aktiivisuuden hiipumista. Tämän päivän Kalevassa on samasta aiheesta laajempi uutinen:

http://www.kaleva.fi/plus/Auringon_aktiivisuus_hiipuu_786908+0

Toivottavasti tämä uutinen saisi ilmastonmuutoshössöttäjät tajuamaan, että maapallon lämpötilaan vaikuttaa moni muukin asia kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä. Ja tajuttaisiin lopultakin se, että kaikkein eniten ilmastoon vaikuttaa nimenomaan auringon aktiivisuus.

Quote from: Matti Meikäläinen on 18. 03. 2009 10:10

Toivottavasti tämä uutinen saisi ilmastonmuutoshössöttäjät tajuamaan, että maapallon lämpötilaan vaikuttaa moni muukin asia kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä. Ja tajuttaisiin lopultakin se, että kaikkein eniten ilmastoon vaikuttaa nimenomaan auringon aktiivisuus.

Tuota noin.  "Ilmastonmuutoshössöttäjät" kyllä tajuavat tämän.  Auringon
säteilyn voimakkuuteen tai tehottomuuteen ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan.
(Siitä puuttuu säätönappula ja kaukanakin se on)
Kyse on siitä, että mihin pystytään vaikuttamaan ja tehdään se mikä tehtävissä
on.  Sama pätee tuulivoimaan.  Ei se ole mikään kaiken pelastava eikä näin
ole väitetty.  Kyse on pienestä toimenpiteestää jolla voidaan osittain auttaa
asiaa nyt ja tulevaisuudessa.  Ei yksi tai kaksi ihmistä pysty työntämään autoa
päivittäin satoja kilometrejä mutta joskus auto voi juuttua lumeen.   Silloin  pieni
työntöapu oikeaan aikaan saattaa auttaa autoa taas jatkamaan kulkuaan.
Tästä on aina kyse kun puhutaan "ekoteoista".  Ilman tätä pientä  työntö-
apua, matka saattaisi tyssätä siihen tai sitten se voi viivästyä paljonkin.  Tai
sitten pitää tilata hinausauto ja sillon se voi maksaa paljon.

Jossei hyvissä ajoin olisi puututtu autojen päästöihin, meillä olisi nyt ilmansaaste-
ongelma edessä.  Tämä ei olisi mikään uusi asia sillä vain sata vuotta sitten
Lontoossa puhuttiin "Lontoon sumusta" mutta tosiasiassa kyseessä olivat
teollisuuden päästöt ilmakehään.  Kun siihen puututtiin niin "Lontoon sumu"
katosi.

Juu toki kannatan päästöjen vähentämistä ihan oman ja läheisteni terveyden vuoksi. Sitä minä kritisoin, että otetaan yksi keppihevonen =hiilidioksidi= ja sen verukkeella lähdetään korottamaan veroja ja muutenkin ajamaan koko Eurooppa entistä kilpailukykyvyttömämpään asemaan kun samaan aikaan mm. suurimmat saastuttajat Kiina ja Yhdysvallat porskuttavat niin kuin ennenkin ja saavat vielä siitä kilpailuedun. Eikö tässä Euroopan olisi mieluummin kannattanut keskittyä oikeisiin ongelmiin kuten laman vaikutusten minimoimiseen sen sijaan, että lähtevät etsimään kuvitteellisia säätönappuloita ja ampuvat sitten sillä säätönappulalla itseään kantapäähän.

Itse olen sitä mieltä, että mieluummin kuin verottaa itseään henkihieveriin, kannattaisi keskittyä uuden tekniikan tutkimiseen. Väistämätöntä on se, että öljy on loppumassa ja sen varaan ei pitkään voida rakentaa tulevaisuutta. Autot tulevat yhä suuremmassa määrin kulkemaan sähköllä tulevaisuudessa. Olen melkoisen varma, että seuraava ostamani auto tulee olemaan hybridi ellei jopa täysimittainen sähköauto. Sähköauton läpilyönnin mahdollistaa tai estää akkuteknologian kehitys. Kunhan akkujen tehoja saadaan parannettua ei ole mitään esteitä sille, että sähköautojen käytettävyys nousee sellaiselle tasolle, että voidaan puhua läpilyönnistä.

Itseasiassa viitteitä tästä on jo ilmassa. http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3700 Tässä uutisessa kerrotaan joidenkin tutkijoiden kehittäneen yksinkertaisen tekniikan tavallisten litium akkujen tehon moninkertaistamiseen ja latausaikojen nopeuttamiseen. Jutussa kerrottiin, että esimerkiksi kännykän akun voisi ladata muutamassa sekunnissa. Kaikkein parasta jutussa oli se, että tekniikka perustui jo olemassaolevan akkutekniikan parantamiseen ja tiettävästi uuden tekniikan saaminen markkinoille veisi vain 2-3 vuotta. Toivottavasti kuulemme tästä enemmän pian...

"Auringon aktiivisuusjaksoja on hahmoteltu kerrostumista tehtyjen isotooppimuutosten, maan ilmaston muutosten ym. mukaan. Beryllium-10 ja Hiili-14 ovat tutkittavia isotooppeja. Aktiivisuusjaksot vaikuttavat olevan pituudeltaan vaihtelevia eli auringon aktiivisuus vaihtelee kvasijaksollisesti.

11 v: Auringonpilkkujakso 9-13 v

22 v Halen jakso 8-25 v, joka on 273 kk, ja jolla on muun muassa 7, 13 ja 39 kk alajaksoja.

88 v: Gleissbergin jakso (heikko, noin 80-90v tai 70-100 v).

200 v: Suessin jakso c.

2300 vuotta: Hallstattin jakso (Landscheidtin jakso) (eri tutkimusten mukaan 2240-2500)

Hiili-14:n vaihteluista on mitattu jaksoja 105, 131, 232, 385, 504, 805 ja 2241 vuotta. Kun hiili-14;ää on runsaasti, on maapallolla kylmää.

Auringon aktiivisuus vaikuttaa tiettyjen alkuainelajien, isotooppien syntyyn maassa."

Lyhyiden syklien, kuten 11-vuoden syklin vaikutus on vähäisempi kuin pitempien syklien, kuten 100-vuoden syklin. Vuodesta 1900 vuoteen 2000 auringon 11-vuoden sykli on ollut aina edellistä 11-vuoden sykliä aktiivisempi. 100-vuoden sykli on siis ollut nousussa. Ilmeisesti nyt ollaan tulossa 100-vuoden syklin laskujaksoon, jonka aikana jokainen 11-vuoden sykli on edellistä heikompi, jota jatkuu vuoteen 2100 asti, jonka jälkeen 100 vuoden sykli alkaa taas nousta.

http://www.fmi.fi/kuvat/Aurinkovari.pdf

Nyt pitäisi alkaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, jotta sitten vuonna 2100 ei olisi yhtä aikaa vaikuttamassa auringon aktiivisuuden nousu ja ihmisen aiheuttama edennyt kiihtyvä ilmastonmuutos.

"Jotkin tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että auringon vaikutusta on saatettu aliarvioida. Kaksi tutkijaa Duke Universitystä ovat arvioineet, että 40�"50 % maailmanlaajauisten pintalämpötilojen kasvusta 1900-luvulla ja noin 25�"35 % vuosina 1980�"2000 on johtunut auringosta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus

"IPCC:n raportissa (2007) arvioidaan, että auringon säteilyn hidas kasvu esiteolliselta ajalta 1750-luvulta nykyaikaan on kohdistanut maapallon ilmakehään alle 10 % siitä lämpövaikutuksesta, joka samana aikana on aiheutunut ihmisen toiminnasta kasvihuoneilmiön voimistumisen kautta."

http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/maailma_17.html

Jos maalaisjärkisesti suomalaisena ajattelee niin auringon vaikutus on merkittävä. Talvella aurinko paistaa matalalta ja on kylmää. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja on lämmintä. Tiedä sitten kuinka suuria ne auringon aktiivisuusvaihtelut on verrattuna normaaliin auringonsäteilyyn. 11-vuotissykli ainakin ilmeisesti on niin heikko etten minä ainakaan ole havainnut, että huh huh, kun on kylmää taas, taitaa olla se 11-vuotissykli.

Sensaatioiden revittely jääkaudesta ja ilmaston kylmenemisestä on mielestäni hiukan katteetonta koska kaikki mahtuu tähän astisessa tieteen historiassa havaittuun auringon normaaliin aktiivisuusrytmiin. Sitä paitsi isot jääkaudet, kuten se joka Suomen peitti ei johdu pelkästään auringosta vaan mantereiden asemasta eli siitä, onko navoilla ja sen ympäristössä mitään mihin jäätyä, kuten manner tai suljettu merenlahti navoilla, kuten nyt. Ja maapallon akselin kulmasta Maan ratatasoa vastaan. Maapallon akseli ei ole kohtisuorassa Maan ratatasoa vastaan, vaan ekvaattori muodostaa n. 23.5° kulman ratatasoon nähden. "Jääkaudella maapallon lämpötila laski eniten napojen lähettyvillä, mikä johtui muun muassa Maan akselikallistuman muutoksesta."

"Milankovićin jaksot ovat Maan akselikallistumassa ja radassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon. Ne muuttavat vuodenaikoja ja eri leveysasteille eri aikoina tulevaa Auringon säteilyä. Nykyään Maassa on lämmintä, koska Maan akseli on melko kallellaan. Jääkaudella Maan akseli oli melko pystyssä, mikä aiheutti kylmän kesän pohjoisessa."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Milankovi%C4%87in_jaksot

Mielenkiintoista nähdä onko auringon aktiivisuuden väitetyllä laskulla mitään vaikutusta siihen saammeko jatkossa mustia vai valkoisia jouluja. Tarvittaisiin monta pitkää kylmää talvea, että tähän astinen ilmastonmuutoksen vaikutus navoilla ja vuoristoissa saataisiin ennalleen. Oletettavasti ilmastonmuutoksessa ja napajäätiköiden ja vuoristojäätiköiden sulamisessa on kyse siitä, ettei lyhenevä talvi kerkeä korjata sitä minkä pitenevä kesä sulattaa. Vuoristojäätiköt ovat jokien tärkeitä alkulähteitä vaikkakaan eivät ainoita. Sadanta on myöskin tärkeä jokien ja juomaveden lähde. Tiettävästi Suomessakaan joet eivät saa alkuaan vuoristojäätiköistä vaan sadannasta.

QuoteHäh? Jäätiköt laajenevat sittenkin �" syynä ”reikä taivaassa”

Etelänapaa ympäröivä merijää laajenee eikä suinkaan sula. Syynä tähän on otsonikerroksessa oleva reikä, paljastaa British Antarctic Surveyn ja Nasan tekemä tutkimus. Asiasta kertoo brittilehti Daily Mail viitaten Geophysical Research Letters -lehteen.

Pohjoisnavan alueella jäät sulavat nopeasti, mutta etelänapaa ympäröivät jääalueet kasvavat. Etelänapaa ympäröivä jääalue on kasvanut 100 000 neliökilometrillä vuosikymmenessä viimeisten 40 vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan kasvu johtuu voimakkaimmista tuulista ja yleistyneistä myrskyistä, jotka ovat suoraa seurausta otsonikerroksessa olevasta aukosta.

Tutkijoiden mukaan otsonikerroksen aukko ainoastaan viivyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jos otsonikerros ”tervehtyy” toivotulla tavalla seuraavien 100 vuoden aikana, myös etelänapaa ympäröivä jää sulaa nopeasti.

Professori John Turnerin mukaan tutkimustulokset kertovat ilmastonmuutoksen monimutkaisesta luonteesta.

- On melko ironista, että suoraan otsonikerroksen reiän alapuolella oleva manner näyttää säästyneen seurauksilta, Turner sanoi.

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/57724-hah-jaatikot-laajenevat-sittenkin-%E2%80%93-syyna-%E2%80%9Dreika-taivaassa%E2%80%9D

Ei se sulaminen tapahdukkaan aivan "käsikirjoituksen" mukaisesti ?

Quote from: rehtori on 26. 04. 2009 10:10

QuoteHäh? Jäätiköt laajenevat sittenkin �" syynä ”reikä taivaassa”

Etelänapaa ympäröivä merijää laajenee eikä suinkaan sula. Syynä tähän on otsonikerroksessa oleva reikä, paljastaa British Antarctic Surveyn ja Nasan tekemä tutkimus. Asiasta kertoo brittilehti Daily Mail viitaten Geophysical Research Letters -lehteen.

Pohjoisnavan alueella jäät sulavat nopeasti, mutta etelänapaa ympäröivät jääalueet kasvavat. Etelänapaa ympäröivä jääalue on kasvanut 100 000 neliökilometrillä vuosikymmenessä viimeisten 40 vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan kasvu johtuu voimakkaimmista tuulista ja yleistyneistä myrskyistä, jotka ovat suoraa seurausta otsonikerroksessa olevasta aukosta.

Tutkijoiden mukaan otsonikerroksen aukko ainoastaan viivyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jos otsonikerros ”tervehtyy” toivotulla tavalla seuraavien 100 vuoden aikana, myös etelänapaa ympäröivä jää sulaa nopeasti.

Professori John Turnerin mukaan tutkimustulokset kertovat ilmastonmuutoksen monimutkaisesta luonteesta.

- On melko ironista, että suoraan otsonikerroksen reiän alapuolella oleva manner näyttää säästyneen seurauksilta, Turner sanoi.

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/57724-hah-jaatikot-laajenevat-sittenkin-%E2%80%93-syyna-%E2%80%9Dreika-taivaassa%E2%80%9D

Ei se sulaminen tapahdukkaan aivan "käsikirjoituksen" mukaisesti ?

QuoteEtelämantereen jäätiköistä on jälleen lohjennut suuria paloja.

Jäätutkija Angelika Humbertin mukaan Wilkinsin jäätikköhyllystä on kadonnut jäätä lähes New Yorkin kaupungin pinta-alan verran tässä kuussa. Koko tuhansien kilometrien mittaisen jäätikköhyllyn pelätään lohkeavan vielä tämän vuoden aikana.

Jäätiköiden sulaminen johtuu ilmaston lämpenemisestä. Lämpötila eteläisellä pallonpuoliskolla on noussut viiden vuosikymmen aikana liki kolme astetta.
Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksessa Tromssassa Norjassa paikalla oleva Humbert sanoi tiistaina satelliittikuvista paljastuvan jatkuvasti uusia lohkeamia.

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Suomen edustaa kokouksessa ulkoministeri Alexander Stubb.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=2713:etelaemantereen-jaeaetikoestae-lohjennut-jaelleen-paloja&catid=35:ulkomaat&Itemid=6

Ovat näköjään niin ristiriitaisia nämä ilmastomuutokseen liittyvät uutiset, ettei mitään rajaa.

Quote from: Tapio Osala on 20. 07. 2008 22:10

Quote from: Matti Meikäläinen on 30. 06. 2008 18:06

Tiistaina 16.01.2007 puolinpäivin oli merenpinta Vaasassa hetkellisesti +140 cm. Mutta tällä on hyvin vähän tekemistä valtamerien pinnan kohoamisen kanssa. Siitä pitää huolen Tanskan salmet. Aika yllättävän kova lukema tuo Petolahden +170 cm. Onko se oikein mitattu ?

Tuo Vaasnkin lukema on voinut heilahtaa korkeampanakin, vaikka 150 cm. Sehän on mitattu tasatunnein. Sitten vielä aallonkorkeus päälle.

Petolahden lukema perustui paikkakuntalaisten arvioon. Kun vielä tuli aallonkorkeus päälle ja voi vieläkin käydä mittaamassa kalamajojen seinistä paikat mihin jäät hakkaisivat (vajoja hajosikin). Taidettiin lähellä kahta metriä huidella.

Tanskan salmet vuotavat ja kyllä se täälläkin huomataan jos metrikaupalla valtameret nousevat, kuten ennustetaan. Ainoastaan aikataulusta kai riidellään?

Pohjoisnavan aina jääpeitteisen meren pinta-ala on muutamassa vuosikymmenessä vähentynyt kymmenillä prosenteilla ja siitä on se haitta, että meri imee auriongonvaloa hyvin kun jääpeite sen heijastaa avaruuteen pääosin takaisin. Näin meri lämpiää ja jään sulaminen kiihtyy. Noidankehä.

Huonolta näyttää.

Löysin aika tyhjentävän ja selkokielisen selityksen merenpinnan vaihteluillemme (tyvärr bara på svenska)

QuoteVad styr vattenståndet?
Vattenståndet påverkas av många olika saker. På många ställen spelar tidvatten en stor roll för havsnivån, men i Östersjön har tidvatten en extremt liten betydelse.

Det som styr variationerna av vattenståndet i Östersjön är främst:

lufttryck,
vindar och
vattenpendling.
Flera olika processer dominerar vattenståndsförändringar längs de svenska kusterna: lufttrycket och vindarna på Nordsjön, luftrycket och vindarna över Östersjön samt periodiska svängningar i havsbassängerna.

Lufttryck
Ett högt lufttryck pressar undan vattnet och när lufttrycket sjunker så stiger vattnet. Om lufttrycket över ett havsområde sjunker från 1000 hPa till 970 hPa, stiger vattenståndet med 30 cm , dvs. minskning av 1 hPa ökar vattenståndet 1 cm . Under hösten och vintern är det ofta lågtrycksbetonat i Skandinavien vilket ger högre vattenstånd. Under våren/sommaren är det vanligt med långa perioder av låga vattenstånd, då vädret domineras av högtryck.

Vindar - vindstuvning
En vind som blåser in mot kusten under en begränsad tid, sätter ytvattnet i rörelse och pressar upp havsvattnet mot kusten. Det bildas en snedställning av vattenytan upp mot kusten vilket gör att vattenståndet stiger där. Detta fenomen kallas vindstuvning. Likartat sjunker vattenståndet då vinden blåser från kusten. Ett exempel på vindstuvning är då sydliga och sydvästliga vindar pressar upp vattenståndet längs östra och norra Östersjön och in i Finska viken samtidigt som det blir lågavattenstånd i södra Östersjön och längs svenska kusten.

Vindar - vindfyllning
Långvariga och gärna kraftiga vindar över Nordsjön kan orsaka långvarigt högt vattenstånd generellt sett i hela Östersjön. Kraftiga lågtryck och en bestående kraftig vind från väst eller sydväst över Nordsjön, pressar in vatten till Västerhavet och vidare in till Östersjön via Bälten och Öresund. Pågår detta under en längre period, sker en omfattande transport av vatten från Västerhavet in till Östersjön. Om vattenstånden i Östersjön var höga redan innan nytt vatten pressas in, transporteras inte lika mycket vatten in jämfört med om det innan var låga vattenstånd. Östersjön fylls på med det inflödande vattnet och om det pågår under en längre tid kan en långvarig hög vattennivå skapas i hela Östersjön. Det är denna process vi observerar vid Landsort. Likartat kan långvariga låga vattennivåer i hela Östersjön skapas om en bestående kraftig vind blåser från ost eller nordost.

Vattenpendling
Efter kraftiga vindar kan vattnet i Östersjön komma i svängning, likt vattnet i ett badkar. De snedställda vattenytorna hålls inte längre kvar av vinden, utan sjunker/stiger snabbt för att återgå till ett läge utan vindstuvning. Rörelsen kan fortplantas så att vattenståndsnivåer kan pendla från höga till låga på en kust medan vattenstånden på motsatt kust pendlar likartat, men med ombytta höjdnivåer. Svängningarna kan hålla på många gånger även om de inte drivs på men till slut går höjden ner på grund av friktion. Den längsta pendlingen bildas mellan Finska viken och sydvästra Östersjön. Svängningarna ger minst utslag mitt i Östersjön. Landsort ligger relativt centrerat och påverkas inte så kraftigt av dessa pendlingar. Detta gör att man brukar använda vattenståndsmätningarna vid Landsort för att se på hela Östersjöns vattennivå under längre perioder.

Eftersom dessa processer är igång samtidigt blir det observerade vattenståndet en kombination av flera grundprocesser som varierar i tiden. Det höga vattenståndet på 4,2 m 1824 i St. Petersburg var en vindfyllning på 0,4 m och en vindstuvning plus en vattenpendling på 3,8 m.

På allt detta läggs de kortare vågorna som skapas av vinden, som höjer (men också sänker) vattennivån ytterligare.

http://www.smhi.se/cmp/jsp/polopoly.jsp?d=9902&a=28610&l=sv

Tuolla saitilla kerrottan, että Pietarissa on kerran ollut vedenkorkeus jopa +420 cm !
Taisi olla Iisakin kirkossa tuolloin kosteaa...

Toissa vuonna oli +220 cm.

QuoteDe allra högsta vattenstånden i Östersjön inträffar i St. Petersburg och norra Tyskland. I januari 2007 var vattenståndet i St. Petersburg över + 220 cm . Det högsta noterade vattenståndet var i St Petersburg år 1824, då vattnet nådde + 420 cm över medelvattennivån.

Saman Itämerialtaan reunalla mekin tallustelemme, vaikka etunamme on se, että emme ole lahden pohjukassa.

Kovin helposti ei vesi täällä ihan tuollaisiin äärikorkeuksiin nouse mutta vetoa en löisi, etteikö messutaloissa kahlattaisi olohuoineissa vaikkapa 10 vuoden sisällä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Quote from: Tapio Osala on 14. 06. 2009 08:08
Kovin helposti ei vesi täällä ihan tuollaisiin äärikorkeuksiin nouse mutta vetoa en löisi, etteikö messutaloissa kahlattaisi olohuoineissa vaikkapa 10 vuoden sisällä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Minä löisin. Maan kohoaminen jatkuu yhä näillä leveyspiireillä.

Quote from: ramiska on 14. 06. 2009 16:04

Quote from: Tapio Osala on 14. 06. 2009 08:08
Kovin helposti ei vesi täällä ihan tuollaisiin äärikorkeuksiin nouse mutta vetoa en löisi, etteikö messutaloissa kahlattaisi olohuoineissa vaikkapa 10 vuoden sisällä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Minä löisin. Maan kohoaminen jatkuu yhä näillä leveyspiireillä.

Joo,  melkeen sentin vuodessa.

Eikö ilmaston pitänyt lämmetä ja vielä huolestuttavan nopeasti, Juhannus tulossa ja palellaan.

Quote from: ramiska on 14. 06. 2009 16:04

Quote from: Tapio Osala on 14. 06. 2009 08:08
Kovin helposti ei vesi täällä ihan tuollaisiin äärikorkeuksiin nouse mutta vetoa en löisi, etteikö messutaloissa kahlattaisi olohuoineissa vaikkapa 10 vuoden sisällä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Minä löisin. Maan kohoaminen jatkuu yhä näillä leveyspiireillä.

Eihän tuohon edes tarvita mitään säiden ääri-ilmiöitä, pelkästään myrsky ja metriset aallot niin messutaloissa kahlataan

Quote from: Kari Lajunen on 14. 06. 2009 17:05

Quote from: ramiska on 14. 06. 2009 16:04

Quote from: Tapio Osala on 14. 06. 2009 08:08
Kovin helposti ei vesi täällä ihan tuollaisiin äärikorkeuksiin nouse mutta vetoa en löisi, etteikö messutaloissa kahlattaisi olohuoineissa vaikkapa 10 vuoden sisällä. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Minä löisin. Maan kohoaminen jatkuu yhä näillä leveyspiireillä.

Joo,  melkeen sentin vuodessa.

n.8 mm vuodessa nousee maa (vauhti hidastuu hitaasti) Vaasassa mutta merenpinnan kiihtyvä nousuvauhti on nyt jotain 4 mm vuodessa.

Tuo maankohoaminen ei nyt sitten jatkossa juuri auta säiden ääriilmöissä estä rantatulvilta. Silsi muualla on jo siirrytty (Ruotsi ja Etelä-Suomessakin?) rakentamaan huomattavasti korkeammalle kuin täällä vielä pykätään.

Ehkä joku sitten joskus vielä kaivaaa nämä keskustelut esille, jos oikein kastutaan.

Tässä vähän kuvia kehitysmaista, missä ongelmat tämän asian suhteen tulevat ehkä hiukan paremmin esille:
http://gigapica.geenstijl.nl/2009/05/mooi_milieu.html

Aika surullista katsottavaa, toki olen myös omilla silmilläni saman todistanut.

Hesari tänään:

QuoteMerijää on ollut aikaisemmin minimissä 1200-luvulla, joka oli lämmin vuosisata, sekä 1600-luvun puolivälissä, jolloin koettiin myös lyhyt lämmin kausi. Myös 1900-luvun alussa merijää kutistui 300 000 neliökilometriä vain kymmenessä vuodessa.

Jäätä on ollut eniten 1700�"1800-lukujen vaihteessa, jota on kutsuttu pikku jääkaudeksi.

Vaikka merijää on historian saatossa kutistunut ja laajentunut moneen otteeseen, tänä päivänä se on kutistunut historialliseen minimiinsä.

"Näin vähän jäätä ei ole ollut 800 vuoteen", sanoo tutkimusta johtanut geofyysikko Aslak Grinstedt tanskalaisesta Niels Boehr -instituutista.

Tulokset saatiin mallista, jossa tarkastellaan Grönlannin ja Huippuvuorten välisen merialueen jäätilannett

Törkeä ympäristörikos

Brasilian ympäristöviraston johtaja Roberto Messias Franco suuttui silmittömästi, kun Britanniasta oli viety laivalasteittain jätteitä Brasiliaan. Brasilialaiset yritykset odottivat saavansa kierrätykseen tarkoitettua muovijätettä, mutta 90 kontissa olikin käytettyjä injektioruiskuja, kondomeja, veripusseja, tietokoneita, ulosteisia vaippoja ja mätänemistilassa olevia ruuanjätteitä.


http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/britannia_taipui_jatevuoren_edessa_873272.html

Pientähän tuo on venäjän ympäristörikosten rinnalla, mutta törkeää silti

Quote from: massi on 19. 07. 2009 19:07
Pientähän tuo on venäjän ympäristörikosten rinnalla, mutta törkeää silti

Exxon on täyttänyt öljylähteet jätteillä, jäteöljyllä, räjähteillä ja sementtitulpilla sen jälkeen, kun yhtiö lopetti toimintansa kyseisillä kentillä. Maankäyttöviraston edustaja Jerry Patterson sanoo, että näiden esteiden takia muiden öljytuottajien on ollut mahdotonta hyödyntää lähteitä.

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/07/exxonia_syytetaaan_oljykenttien_pilaamisesta_873368.html

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/03/exxon_valdezin_oljyonnettomuudesta_20_vuotta_634513.html

Löytyykö vielä niitä, jotka eivät pidä kasvihuoneilmiötä uhkana?

Syyskuu taisi olla lämpimin 50 vuoteen. Ja huikeasti kesimääräisiä lukuja korkeammalla. Ei ole ihme että eri ötökät tänne leviävät (metsää tuhoavat pistiäiset, hirvikärpäset, puutiaiset eli punkit), pian kuolee havumetsäkin?

Yle tiedeuutista napattua:


"Arktisen alueen jäät sulavat nopeasti
(01.09.2009 klo 19.00)
Arktisen alueen ilmaston lämpeneminen etenee nopeasti, osoittavat Tanskassa järjestetyssä kansainvälisessä kokouksessa esitetyt tutkimusraportit. Pohjoista jäämerta peittävän jään kesäaikainen pinta-ala on ollut viime vuosina selvästi pienempi kuin koskaan viimeisten 30 vuoden aikana, mutta jään paksuus ja tilavuus ovat vähentyneet vielä nopeammin. Nyt ennustetaan jäätöntä Pohjoista jäämerta jo vuosille 2015-16.

Grönlannin mannerjäätikön sulaminen on kiihtynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vajaa puolet (40%) tästä johtuu pintasulamisesta ja loput jäätiköiden vasikoimisesta eli mereen valuvien jäätikön päiden murtumisesta jäävuoriksi.

Viimeisten viiden vuoden aikana mannerjäästä on sulanut keskimäärin 240 kuutiokilometriä. Jos nykyinen sulamisvauhti jatkuu, Grönlannin jään sulamisesta tuleva vesi, yhdessä lämpenevän meriveden laajenemisen ja muiden jäätiköiden sulamisen kanssa, nostaa merenpintaa noin metrillä tämän vuosisadan aikana. Tämä on enemmän kuin IPCC:n raporteissa on päätelty."
"Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi että merenpinta nousee vuoteen 2070 mennessä 20-70 senttiä, todennäköisimmin 44 senttiä. Jäätiköiden arvioitua nopeampi sulaminen voi nostaa merenpintaa vielä enemmän. Suurten jokien suistoista satojatuhansia neliökilometrejä on alle kahden metrin korkeudella merenpinnasta, joten rankkasateet tai mereltä nousevat myrskyt nostavat vettä entistä useammin entistä laajemmalle."

"Maapallon ilmaston muutos on nyt nopeampi kuin koskaan aiemmin, joten aiemman perusteella on vaikea ennustaa miten kasvillisuus sopeutuu. Ilmeistä on että puuvartiset kasvit ovat hitaampina sopeutujina vaikeuksissa. Mutta jos ilmasto muuttuu nopeammin kuin ruohovartiset kasvit pystyvät sopeutumaan, on kaikilla kasveilla ongelmia, tutkijat arvioivat."

"Arktisella alueella eli 60. leveyspiiriltä pohjoisnavalle ulottuvalla alueella on nyt lämpimämpää kuin 2000 vuoteen, osoittaa kansainvälisen tutkijaryhmän tekemä lämpötilakartoitus."

"Pohjoinen merijää kutistuu taas nopeasti
(18.08.2009 klo 16.50)
Kesän edetessä pohjoinen merijää on pienenemässä lähes samaa vauhtia kuin vuonna 2007, jolloin syyskuussa päädyttiin pienimpään merijääalueeseen mitä nykyisellä satelliittimittausten aikakaudella on rekisteröity...
Yhden talven aikana uusi jää kasvaa noin 1,8 metrin paksuiseksi kun monivuotinen jää on keskimäärin 2,7 metrin paksuista. Yhdysvaltalaistutkijat NASAn Goddard-avaruuskeskuksesta ja Seattlen yliopistosta julkaisivat pari viikkoa sitten ensimmäisen kerran satelliittimittauksiin perustuvat arktisen merijään paksuus- ja tilavuusanalyysit. Aineisto ulottuu vuoden 2003 syksystä talveen 2008.

Vuosien 2004-2008 välillä monivuotisen jään pinta-ala pienentyi 42% eli 1,5 miljoonaa neliökilometriä. Samalla monivuotisen ja yksivuotisen jään suhteelliset osuudet kääntyivät. Vuonna 2003 Pohjoisen jäämeren merijään tilavuudesta lähes kaksi kolmasosaa (62%) oli monivuotista ja 38% yksivuotista, mutta vuonna 2008 reilu kaksi kolmannesta (68%) oli yksivuotista ja 32% monivuotista.

Syynä jään muuttumiseen on tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen ja epätavalliset veden virtaukset. Vuosina 2005 ja 2007 Pohjoiselta jäämereltä siirtyi virtausten mukana pois epätavallisen paljon jäätä, mikä on osaltaan vaikuttanut monivuotisen jään dramaattiseen vähentymiseen."
"Pohjoisten turvealueiden hiilidioksidipäästöt tulevat nousemaan ilmaston lämmetessä
(31.07.2009 klo 19.00)
Turpeeseen sitoutuneen hiilen vapautuminen ilmakehään nopeutuu ilmaston lämmetessä, osoittaa kansainvälinen tutkijaryhmä Nature-lehdessä julkaistussa raportissaan. Keskilämpötilan noustessa noin yhdellä asteella turpeen ekosysteemin hengitys kasvaa noin 60%:lla ja vaikutus jatkuu vuosien ajan. Luku on huomattavasti suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Jos turvesuot käyttäytyvät kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla vastaavasti, ilmaston lämpeneminen asteella johtaa 40-100 megatonnin hiilimäärän vapautumiseen vuosittain.

Ilmaston lämpenemisen seurausten monista epävarmuuksista yksi suurimpia on maaperän sitoutuneen hiilen liikkeiden arviointi. Pohjoisen pallonpuoliskon turvemaissa on noin kolmasosa maapallon maaperän orgaanisperäisestä hiilestä, mikä vastaa noin puolta ilmakehän hiilidioksidissa olevasta hiilestä.

Turve on muodostunut tuhansien vuosien kuluessa mutta nopea lämpeneminen voi tuoda siinä olevat hiilen paljon nopeammin takaisin kiertoon. Kaikkein vaikeimmin arvioitavissa on syvemmällä olevan hiilen käyttäytyminen."

Kannattaa myös tutustua tähän materiaaliin, joka on ihan mitattua dataa eikä spekulointia, olettamuksia, valheita ja suhdelukuja: http://www.kolumbus.fi/tilmari/ilmuutos.htm

Ilmatieteen laitoksen mukaan mm. kesäkuu oli normaalia kylmempi. Kulunut vuosi on ollut Suomessa paikoin hiukan (enimmillään vajaan asteen) lämpöisempi, mutta myös paikoin hiukan kylmempi (Itä-, keski- ja Lounais-Suomessa). Suomen merienlämpötilat ovat olleet aika tarkkaan pitkän ajan keskilämpötiloissa. Euroopassa esimerkiksi Baltia oli jopa keskimääräistä kylmempi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu ei ollut lämpimin 50 vuoteen. Esimerkiksi vuosina 2006, 1999, 1974, 1955 jne. on ollut lämpimämpi syyskuu.

Summa summarum: Paikoin on lämpimämpää ja paikoin kylmempää. Toisaalla taas keskiarvoista poikkeamatonta.

Ps. Koitetaan pitää kumminkin fiktiot fiktioina, eikä esitetä niitä faktoina. M'kay?

Näyttää olevan pelkästään törkeää rahastusta tämä ihmisen aiheuttama ilmastomuutos:

QuoteHakkeri paljasti ilmastohuijauksen

Britannian ilmastotutkijoiden parissa on noussut myrsky hakkerin murtauduttua East Anglian yliopiston ilmastotieteiden laitokselle.

Tietomurron tehnyt toistaiseksi tuntematon taho on levittänyt nettiin tuhansittain yliopiston tutkijoiden asiakirjoja mm. sähköpostikirjeenvaihtoa.

Sähköposteissa alan tutkijat pohtivat avoimesti moraalisia ja juridisia ongelmia, joita syntyy heidän tieteellisten havaintojen muokkaamisesta "sopivammaksi" nykyiseen poliittiseen ilmapiiriin, eli siis miten korostaa ilmastonmuutoksen uhkakuvia.

Yhdessä sähköpostissa todetaan avoimesti, että historiallisia lämpötilamittauksia on muokattu nykynäkemykseen sopivammiksi.

Yliopiston professori Phil Jones on vahvistanut, että ilmastontutkimuslaitoksen tietokantoihin on murtauduttu, mutta hän ei kykene arvioimaan, ovatko kaikki netissä julkaistut laitoksen asiakirjat aitoja.

verkkouutiset

Myös MOT käsitteli ohjelmassaan tätä huijausta:

Quote9.11.2009 MOT: Ilmastokatastrofi peruutettu, toimittaja Martti Backman

9.11.2009 Klo 20:00
MOT: Ilmastokatastrofi peruutettu

Kööpenhaminan ilmastokokouksen lähestyessä kauhumaalailu ilmastokatastrofin seurauksista kiihtyy. Mediat täyttyvät uutisista, jotka kertovat jäätiköiden sulamisista, meren pinnan noususta, myrskyistä ja tulvista, joita maapallon lämpenemisen väitetään aiheuttavan. Lämpenemistä kuvataan ennen näkemättömäksi.

MOT selvitti millaiseen tieteeseen väitteet ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä sekä sen dramaattisista seurauksista perustuvat. Osoittautui, että tutkimukset maapallon ennen kokemattomasta lämmön noususta viimeisten vuosikymmenten aikana eivät kestä lähempää tarkastelua.

Myöskään hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman lämpenemisen määrästä ei vallitse tieteellistä yksimielisyyttä. Tuoreen MIT:n tutkimuksen mukaan hiilidioksidin kaksinkertaistuminen ilmakehässä riittäisi nostamaan maailman keskilämpöä korkeintaan 0,5, tietokonemallien ennustaman 2,5 - 6,0 asteen asemasta.

Toimittaja: Martti Backman

MOT

YouTube Ilmastokatastrofi 1/3
Osat 2/3 ja 3/3 löytyy linkistä.

Napajäätiköt sulavat ja jotkut iloitsevat Koillisväylän avautumisesta. Hip hei, ei mitään ilmastonmuutosta kun kerran televisiossakin on niin sanottu! Jäät sulavat ihan vaan muuten.

Englanniksi yhteenvetoa ilmastotutkijoiden sähköposteista:

http://bishophill.squarespace.com/blog/2009/11/20/climate-cuttings-33.html

Sähköposteissa on mm. keskustelua tutkimusaineiston ja sähköpostien hävittämisestä, jotta ne ei joutuisi vääriin käsiin. Samoin manipuloinnista, jotta tulokset näyttäisivät lämpimämmiltä. Osassa kannetaan huolta, kuinka IPCC:n raportit pohjautuvat epävarmaan ja jopa huonoon aineistoon, mutta tästä on oltava hiljaa. Sitten keskustellaan tavoista hankkiutua eroon skeptikoista jne jne jne.

Yhdessä mailissa Greenpeace toimii kirjoittajana mielipidekirjoitukselle, joka lähetetään vuonna 1997 Times-lehdelle kahden professorin nimissä. Herää kysymys, kuinka syvällä Greenpeacen poliittiset lonkerot ovat oikein tässä tieteessä?

Briteissä on "Freedom of Information Act", jonka pohjalta näiltä proffilta vaadittiin julkaistavaksi tutkimusmateriaalia. Moni näistä sähköposteista koskee sitä, miten tämä voitaisiin estää. Kaikkein räikein on tämä, jossa Phil Jones pyytää Michael Mann:ia ja muita tutkijoita hävittämään sähköposteja. Ja tämä on siis kaksi viikkoa sen jälkeen, kun heille on tullut FOI-pyyntö.

http://www.anelegantchaos.org/cru/emails.php?eid=893

Quote from: Tapio Osala on 21. 11. 2009 07:07
Napajäätiköt sulavat ja jotkut iloitsevat Koillisväylän avautumisesta. Hip hei, ei mitään ilmastonmuutosta kun kerran televisiossakin on niin sanottu! Jäät sulavat ihan vaan muuten.

Ilmastohan muuttuu, mutta ihmisen merkittävin osuus ilmastomuutokseen näyttäisi olevan sillä rahastaminen.

Kuuluuko auto ja jääkaappi kaikille meille:

http://jersey.uoregon.edu/vlab/population/Population.html

Jos ei kuulu, niin millä perusteella?

Populismia tai ei mutta jos et tunne historiaa niin et tunne myöskään tulevaisuutta. Ei nämä asiat ihan näin yksinkertaisia ole että 50 vuoden trendi näyttäisi meille mitä maailmassa tapahtuu. Suuntaakaan se ei voi näyttää koska heilahtelut lämpötilassa kestävät 1000 vuosia, mutta mitä todellisuudessa tapahtuu, näkyy se tässä alla olevassa kuvassa. Tutkimukset tehty Vostokin jäästä.



Eli lämpötila maapallolla on sininen käyrä ja 100 000 vuotta sitten oltiin yli +2 astetta jonkun keskiarvon ja kuinka paljon autoja oli silloin Tapio Osala liikenteessä? Jos mennään vielä 250 000 vuotta taaksepäin, olimme taas +2 astetta keskiarvojen yläpuolella ja varmaan voin sana että Fiat 600 ei silloinkaan ollut saastuttamassa palloamme. Graafista näkee 400 000 vuotta taaksepäin ilmaston muutokset ja ne ovat sykleinä ihan 100 000 vuoden välein ja nyt sitten alkaa viileä jakso jonka Vihreät yrittää käyttää taitavasti hyväkseen, että he ovat sen politiikallaan saaneet aikaan, mutta elikö vihreitä politiikkoja 400 000 vuotta sitten?

Punainen kertoo hiukkaspitoisuudesta (pöly) ilmassa ja vihreä CO2 pitoisuudesta.

Satatuhatta vuotta sitten taisi merenpinta olla kymmeniä metrejä ylempänä.....Kun ilma jäähtyi niin napajäätiköt muodostuivat ja meren pinta laski. Tuhat vuotta sitten Vaasakin oli kokonaan meren pinnan alla.

Hurjan mielenkiintoinen kuvaaja. En ole aiemmin tajunnut kuinka lyhyitä jääkausien väliset lämpimät ajankohdat ovat olleet maapallon historiassa. Oikeasti meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että viimeiset 10.000 vuotta on ollut näinkin tasaiset lämpötilaolot.

Ja mikä on noihin kylmiin aikoihin pöllyyttänyt ilmaan noin paljon hiukkasia ? Tulivuoret, meteoritörmäykset vai mikä ? Melkein näyttäisi siltä, että jääkaudet ovat syntyneet siitä, että jokin on saanut taivaalle massiivisen pölypilven joka on pimentänyt auringon kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

Quote from: Matti Meikäläinen on 22. 11. 2009 15:03
Oikeasti meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että viimeiset 10.000 vuotta on ollut näinkin tasaiset lämpötilaolot.

Ja mikä on noihin kylmiin aikoihin pöllyyttänyt ilmaan noin paljon hiukkasia ? Tulivuoret, meteoritörmäykset vai mikä ?

Ilmastontutkijat väittävät, että koskaan ei kuitenkaan ole ilmaston lämpeneminen ollut N�,,IN NOPEATA kuin nyt. Aikaisemmin ei tiettävästi myöskään ihmistä ollut lisäämässä kuormaa.
Pelätään jopa, että nyt jo ollaan sellaisesta noidankehässä missä eri ilmiöt vahvistavat toisiaan ja sitä ei enää voi pysäyttää. Vain vähän hidastaa.

Jos pahimmat skenaariot toteutuvat niin kyllä ihmiskunnan populaatio kääntyy vielä jyrkkään laskuun.

Tulivuoret ja meteoriitit ovat niitä kylmenemisiä, jopa dinosaurusten äkillisiä sukupuuttoja, tiettävästi aiheuttaneet. Kun katselee vaikkapa kaukoputkella kuun pintaa, niin huomaa että melkoista "kivisadetta" sieltä avaruudesta on tullut, maahankin. Maan pinnalla noita jälkiä on vähemmän näkyvissä kun maan kuori on jatkuvassa muutostilassa.

Quote from: Matti Meikäläinen on 22. 11. 2009 15:03
Hurjan mielenkiintoinen kuvaaja. En ole aiemmin tajunnut kuinka lyhyitä jääkausien väliset lämpimät ajankohdat ovat olleet maapallon historiassa. Oikeasti meidän pitäisi olla kiitollisia siitä, että viimeiset 10.000 vuotta on ollut näinkin tasaiset lämpötilaolot.

Ja mikä on noihin kylmiin aikoihin pöllyyttänyt ilmaan noin paljon hiukkasia ? Tulivuoret, meteoritörmäykset vai mikä ? Melkein näyttäisi siltä, että jääkaudet ovat syntyneet siitä, että jokin on saanut taivaalle massiivisen pölypilven joka on pimentänyt auringon kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

Silloin kun on lämmintä ja kosteaa pitäisi ilmanpölypitoisuus olla matala. Kosteus sitoo pölyjä ja saasteita, jotka palaavat ilmasta sateiden myötä maanpinnalle. Kun taas on viileämpää ilma on kuivaa, pölyt ja saasteet pysyvät ilmassa ja näin pölypitoisuus pitäisi olla korkea.

Hiilidioksidi pitoisuus nousee näköjään ilmaston lämpenemisen suhteen ja sama varmaankin pätee muihinkin kasvihuonekaasuihin.

Mutta tämä nykyinen tilanne ja valtava aina vain paisuva luonnonvarojen kuluttaminen ei voi johtaa muuhun kuin katastrofiin. Tarvitaan radikaalista kulutuksen leikkaamista, mutta se on mahdottomuus nykyjärjestelmän oloissa. Tässä järjestelmässä raha ja talous ovat ensisijaisia mittareita kun yhteiskunnan toimintoja hoidetaan. Pahalta näyttää, jos vasta sitten herätään luonnonsaastumisen suhteen kun se on jo myöhäistä.

Quote from: Reino Kolmonen on 22. 11. 2009 16:04

Silloin kun on lämmintä ja kosteaa pitäisi ilmanpölypitoisuus olla matala. Kosteus sitoo pölyjä ja saasteita, jotka palaavat ilmasta sateiden myötä maanpinnalle. Kun taas on viileämpää ilma on kuivaa, pölyt ja saasteet pysyvät ilmassa ja näin pölypitoisuus pitäisi olla korkea.

Hiilidioksidi pitoisuus nousee näköjään ilmaston lämpenemisen suhteen ja sama varmaankin pätee muihinkin kasvihuonekaasuihin.

Kyseiset pölyt ovat kyllä niin korkealla ilmakehässä, että siellä on aina hyvin kylmää ja täysin kuivaa.
-

QuoteHiilidioksidi pitoisuus nousee näköjään ilmaston lämpenemisen suhteen ja sama varmaankin pätee muihinkin kasvihuonekaasuihi

Kyllähän se noin päinkin alkaa päteä mutta "kasvihuonekaasut", joista hiilidioksidia on eniten, nimeoman sitä lämpöä sitoo ilmakehään ja nostaa lämpöä kun sitä ei enää pääse heijastumaan avaruuteen entistä määrää.

Sitten kun se on ensiksi aiheuttanut lämmön nousun, niin sitten esim. ikiroudassa olleet suot sulavat ja alkavat päästää hiilidioksidia ja metaania.

Quote from: Tapio Osala on 22. 11. 2009 18:06

Quote from: Reino Kolmonen on 22. 11. 2009 16:04

Silloin kun on lämmintä ja kosteaa pitäisi ilmanpölypitoisuus olla matala. Kosteus sitoo pölyjä ja saasteita, jotka palaavat ilmasta sateiden myötä maanpinnalle. Kun taas on viileämpää ilma on kuivaa, pölyt ja saasteet pysyvät ilmassa ja näin pölypitoisuus pitäisi olla korkea.

Hiilidioksidi pitoisuus nousee näköjään ilmaston lämpenemisen suhteen ja sama varmaankin pätee muihinkin kasvihuonekaasuihin.

Kyseiset pölyt ovat kyllä niin korkealla ilmakehässä, että siellä on aina hyvin kylmää ja täysin kuivaa.
-

QuoteHiilidioksidi pitoisuus nousee näköjään ilmaston lämpenemisen suhteen ja sama varmaankin pätee muihinkin kasvihuonekaasuihi

Kyllähän se noin päinkin alkaa päteä mutta "kasvihuonekaasut", joista hiilidioksidia on eniten, nimeoman sitä lämpöä sitoo ilmakehään ja nostaa lämpöä kun sitä ei enää pääse heijastumaan avaruuteen entistä määrää.

Sitten kun se on ensiksi aiheuttanut lämmön nousun, niin sitten esim. ikiroudassa olleet suot sulavat ja alkavat päästää hiilidioksidia ja metaania.

Tosiaan en tullut ajatelleeksi, että ne pölyt ja ainakin kaasumaiset ovat korkealla ilmakehässä ja siellä on jo kylmää ja kuivaa. Tuli vain mieleen ne hiekkapölyt keväällä kaupungilla.

Kyllä se on hyvä, että on näitä asiantuntijoita tässä blogissa mukana.

Jos joku tarvitsee....Maailman suurin huijaus
http://ilmastohuijaus.blogspot.com/

�,,L�,, OSTA MIT�,,�,,N -P�,,IV�,, 27.11.2009,

Vuoden kulutuskriittinen kohokohta; http://www.alaosta.fi/