Related Articles
Kirjoitin 14.8. lukiolaisesta, joka joutui osallistumaan vastoin tahtoaan Vaasan lyseon avajaisjumalanpalvelukseen. Kirjoitukseeni on tullut paljon vastineita tapaamiltani ihmisiltä, puhelimitse, facebookin ja sähköpostin kautta, minulle lähetettyinä tekstareina sekä Pohjalaisen melipide- ja tekstaten-osastoilla.
Palaute on ollut pääosin myönteistä, mm. on kerrottu omien lasten kokeneen samaa aikaisempina vuosina.
Kriittisessä palautteessa on toistunut kaksi näkökulmaa :
1. Kun itse ei koeta jotakin asiaa ongelmaksi, edellytetään, ettei kenenkään muunkaan pidä kokea. Siis “jos minä viihdyn kirkossa/moskeijassa, kaikkien muidenkin pitää mennä sinne”. Oma periaatteeni on, että joka haluaa mennä kirkkoon/moskeijaan, saa mennä. Joka ei halua, hänen ei tarvitse eikä häntä pidä siihen painostaa.
2. Kehotetaan puremaan hammasta ja todetaan että maailmassa on toki pahempiakin asioita kuin mainittu naurettavan pieni epäkohta. Ihan varmasti on. Tuon argumentin nojalla emme saisi puhua muista ongelmista kuin sodista, nälänhädistä, kansanmurhista ja ilmastonmuutoksesta, koska muut ongelmat ovat niihin verrattuna pieniä. Itse olen sitä mieltä, että meillä pitää olla aikaa myös pienille ongelmille, suuria unohtamatta.
Lyseon rehtori Kari Kukkohovi ilmoitti minulle, että ensi vuonna lyseon nettisivuille tulee tarkempi ohjeistus. Joka ei halua mennä kirkkoon, voi tulla suoraan kouluun kirkon jälkeen. Olen vastaukseen tyytyväinen, ja katson että asia on minun osaltani loppuunkäsitelty.
Juha Tuomikoski
varavaltuutettu (vihreät) Vaasa
