Suomen tärkein sairaala
Olen useasti ihmetellyt monen korkean päättäjän, virkamiehen sekä muidenkin vaikuttajien kyvyttömyyttä ymmärtää yksinkertaisia taloudellisen arvonluonnin mekanismeja sekä eri päätösten dynaamisia vaikutuksia.
Ministeriaitiossa, juhlapuheissa ja erinäisissä kirjoituksissa kyllä valitetaan, kuinka vienti ei vedä ja kuinka teollisia työpaikkoja on kadonnut. Käytännön päätöksenteossa tätä Suomen hyvinvoinnin kannalta ylivoimaisesti tärkeintä, eli korkean jalostusasteen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ei yleensä huomioida pätkääkään.
Tuorein ja surullisin esimerkki vallalla olevasta viime vuosisadan sektoriajattelusta on niin sanottu sote-uudistus ja sitä ennen puolivaivihkaa hyväksyttäväksi esitetty terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutos. Kansallisen tason poliittisen lehmänkaupan perusteella ollaan tekevinään säästöjä, tai jarruttavinaan julkisen sektorin kustannuskehitystä, ikään kuin näitä asioita voisi hoitaa Excel-taulukolla, huomioimatta dynaamisia vaikutuksia sote-palveluiden maksajan, eli elinkeinoelämän, kannalta.
Suurimmat yksityiset työntajamme alihankkijoineen kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla. Yleisestä surkuttelusta huolimatta maassamme on aloja ja alueita, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa erinomaisen hyvin, takoen koko Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi huomattavasti enemmän miljardeja, kuin mitä alueet itse valtionosuuksien tai verojen ,muodossa ”kuluttavat”.
Omassa luokassaan ovat Vaasan seutu ja Pohjanmaa. Vaasan seudulla asuu kaksi prosenttia maamme väestöstä, mutta alueelta lähtee lähes 40 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Alueelle on kymmenen viime vuoden aikana syntynyt eniten uusia teollisia työpaikkoja Suomessa. Teollisen jalostusarvon ja viennin aikaansaaminen on asukasta kohden ylivoimainen.
Euroissa mitattuna Pohjanmaan yritykset tuovat maahan enemmän rahaa hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi kuin viisi vähiten vievää maakuntaa yhteensä. Tällä rahalla rahoitetaan monet sairaalat ja paljon muuta. Energia-alan yritysten lisäksi kilpailee muukin Vaasan seutu mm. osaajista muiden seutujen kanssa globaalisti.
Vaasan keskussairaala on elintärkeä osa koko maalle rahaa takovien yritysten toimintaympäristönä, esimerkiksi palveluntuottajana ja insinöörien puolisoiden työpaikkana. Sen heikentäminen ei tuo valtiolle säästöjä, päinvastoin. 0,1 miljardia ”vievään” sairaalaan ei kannata koskea jos muutaman korttelin päässä olevat tehtaat takovat viisi miljardia. Osana Pohjoismaiden johtavaa ja edelleen kasvavaa energiayritysten keskittymää se on Suomen hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta tärkein sairaala.
THL:n eri mittauksissa VKS on jatkuvasti 2–3 sairaalan kärkijoukossa. Potilasturvallisuustyössä sekä sydän- ja syöpäsairauksissa ollaan huippuluokkaa. Pohjanmaan väestö kasvaa, toisin kuin monessa muussa maakunnassa. Vaasan kaupungin väestötiheys on moninkertainen moneen muuhun maakuntakeskukseen verrattuna. Kansvainvälinen lento- ja laivaliikenne lisäävät suuronnettomuuden riskiä. Matka yliopistosairaalaan on maan pisin. Sairaala takaa myös noin 100 000 ruotsinkielisen perustuslailliset oikeudet.
Surkuhupaisimpia esimerkkejä viime vuosidadan sektoribyrokratiasta tai pahimmassa tapauksessa puoluetaktikoinnista ovat kommentit siitä, että sijainti rannikolla olisi ”ongelma”. Ei tarvitse hirveästi maapalloa tutkailla, niin huomaa, että tärkeät vienti- ja osaamiskeskittymät sijaitsevat rannikoilla. Sitä se kansainvälinen kauppa on, ja siihen kykeneviä alueita on syytä Suomen kannalta vahvistaa.
JOAKIM STRAND (r.)
kansanedustaja
Vaasa