Related Articles
Pohjolan energiapääkaupungilla
historiallinen mahdollisuus
Tällä palstalla käyn yleensä läpi ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta, mutta nyt istuntotauolla keskityn seudumme kehittämiseen liittyvään suureen kuvaan. Vaasan paloa seurannut jälleenrakentaminen on nimittäin koko Suomelle oiva esimerkki siitä, kuinka erilaiset kriisit ja haasteet ovat käännettävissä mahdollisuuksiksi ja kehitykseksi.
Muutaman tuhannen asukkaan kaupungissa – jossa sähkösta tai juoksevasta vedestä ei ollut tietoakaan – rakennettiin pelkästään vuosina 1855–1862 hovioikeus, vankila, suurimmat kirkot ja koulut, raatihuone, kruunumakasiini, puuvilla- ja tiilitehtaat sekä satoja omakotitaloja. Vilkasta ulkomaankauppaa käytiin meriteitse ja aktiivisen lobbauksen ansiosta rautatie Tampereelta valmistui 1882.
Globaalit megatrendit ja Suomessa vallitseva tilanne antavat meille nyt taas historiallisen mahdollisuuden – noin 5–10 vuoden ikkunan – todelliseen kehitysloikkaan. Ei ole pientäkään syytä epäillä, etteikö juuri Vaasan lääni ja Merenkurkun seutu olisi se alue, jonne nuoret ihmiset ja investoijat ympäri maailmaa hakeutuvat 2020-luvulla.
Epäonnistumisen riskit on helppo eliminoida, koska suurin osa näistä juontaa juurensa omien korviemme välistä: mahdollinen pelko, puutteellinen kyky hahmottaa suurta kuvaa, nurkkakuntaisuus, lyhytnäköisyys, alhainen ambitiotaso sekä riittämätön systeemiajattelun kyky.
Viesti siitä, että Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla tänä päivänä henkilöön nähden sekä luodaan että tuodaan – korkean teollisen jalostusasteen sekä viennin kautta – eniten uusia resursseja, alkaa mennä perille niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla.
Eri tason byrokraateilla ja päättäjillä on kuitenkin paljon petraamista sen ymmärtämisessä, miten eri funktiot kehittyvillä seuduilla linkittyvät toisiinsa, sekä siinä, miten yktityisen rahan ja julkisen vallan tulisi toimia uudella tavalla yhdessä aitoa uutta arvoa luoden.
Vaasa kehittyi huimaa vauhtia 1850-luvulla, mutta sairaala valmistui vasta vuonna 1902 – hintaan joka ylitti alkuperäisen budjetin 2,5 kertaa. Mikään kehitys ei siis lähde siitä, että keskellä metsää on monipuolinen sairaala. Riittää, kun nopeasti vilkaisee Euroopan 100 parasta sairaalaa omaavaa kaupunkiseutua, niin huomaa, että siellä sijaitsee myös vahva elinkeinoelämä, vahva korkeakoulusektori, monipuoliset kulttuuri- ja kongressitilat sekä uutta Hietalahteakin isommat stadionit ym.
Kaikkien päättäjien, joita keskussairaalamme kehittäminen aidosti kiinnostaa, on myös tehtävä aktiivisesti töitä kaikkien muiden seudumme vetovoimatekijöiden eteen.
Merenkurkun uuteen liikennekonseptiin sisältyvä laiva on aivainasemassa, mitä tulee rooliimme osana tulevaisuuden LNG-infrastruktuuria. Tämä taas on energiakoulutusstrategian ja energialaboratorion tavoin avainasemassa yritystemme toimintaedellytysten kehittämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa.
On hyvä pitää mielessä eri asioiden linkittyminen toisiinsa, ennenkuin alkaa julkisesti riidellä uuden laivan ravintolan penkkien kustannuksista. Ehkä viemme tulevaisuudessa kehittyviin maihin älykkäitä energiaratkaisuja sekä digitaalisia koulutus- ja terveydenhoitopalveluja osana samaa pakettia.
Historiallisia mahdollisuuksia ei saa hukata turhaan epäröintiin.
Joakim Strand
kansanedustaja (r.)
