Ottakaammae saksalaisesta maalaisjärjestä mallia
Jalkapallon määritelmänä on leikkisästi pidetty seuraavaa: Kaksi joukkuetta potkii palloa 90 minuuttia ja lopulta Saksa aina voittaa. Vierailtuani viime viikolla yhdessä eduskunnan talousvaliokunnan kanssa Saksan valtiovarainministeriössä, talous- ja energiaministeriössä, parlamentissa sekä vientiä edistävissä organisaatioissa ja työmarkkinajärjestöissä, en voi todeta muuta kuin olevani vaikuttunut saksalaisesta koneistosta.
Maa hyötyy nyt mm. päätöksistä, jotka vaikuttivat työmarkkinauudistukseen vuosina 2003–2005. Vahva vientiteollisuus on laaja-alaista ja uusia työpaikkoja luodaan vuosittain jopa 250 000. Systemaattisella ja pitkäjänteisellä kovalla työnteolla on taipumus kantaa pitkälle.
Suomalaisena kiinnitin huomiota erityisesti muutamiin seikkoihin. Kuten tiedämme, emme voi ikuisesti nojautua tämänhetkiseen alhaiseen yleiseen korkotasoon. Vierailtuamme Saksan valtiovarainministeriössä tuli tunne, että korkotason nostaminen voi olla lähempänä kuin uskommekaan. Suomen valtion, jolla on sadan miljardin lainat, eikä kasvua juuri ole odotettavissa, näkökulmasta korkeampaa korkotasoa ei voi pitää odottamisen arvoisena, ja sama pätee myös asuntovelallisiin. Korkeammasta korkotasosta seuraa, että kotimainen ostovoima – raha, joka käytetään muuhun kuin asumiseen – pienenee. Tämä tuo mukanaan luonnollisesti muita negatiivisia vaikutuksia.
Kollegani totesikin puoli tosissaan, että taitaa alkaa olla aika luoda yhteinen uusi pohjoismainen valuutta.
Toinen asia, jota ei voinut olla huomaamatta, oli saksalaisten virkamiesten suhtautuminen Venäjä-pakotteisiin. He totesivat kylmän viileästi, etteivät pakotteet ole aiheuttaneet heille merkittäviä negatiivisia seurauksia, ja viittasivat siihen, ettei pitäisi olla ongelmaa, jos vienti suunnataan Valko-Venäjän kautta suoraan Venäjälle viennin sijaan.
On mahdotonta tietää, kuinka yksittäiset yritykset ja konsernirakenteet eri maissa käytännössä toimivat, mutta tulee tunne, että me täällä nollatalouskasvun Suomessa, missä meillä on pisin raja ja suurin riippuvuussuhde Venäjään, voisimme olla huomattavasti luovempia niiden tappioiden minimoimisessa, joita pakotteet aiheuttavat.
Meidän on uskallettava käyttää sitä maalaisjärkeä, jota meillä on – niin tehdään muissakin maissa ympäri maailmaa.
Toisaalta olemme melko taitavia viivyttelemään investoinneissa ja tyrehdyttämään talouskasvun ihan omin voimin myös täällä kotikentällä.
Viime viikolla kuulimme esimerkiksi kuinka Ely-keskuksella ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että Vaasan vanha linja-autoasema raivataan pois 200 miljoonan euron investoinnin tieltä, mutta keskus kuitenkin kokee, että Vaasan kaupunki on tehnyt purkupäätöksensä liian nopeasti.
Harvoin kaupunkia syytetään liian nopeasta toiminnasta, joten voimme ottaa tämän positiivisena feedbackina. Hieman yllättää, että samainen Ely-keskus ilmeisesti pyysi lisäaikaa lausuntonsa jättämiseen, kun kaikki muut antoivat omansa annetussa ajassa. On korkea aika, että me Suomessa saamme aikaan positiivisen hallintokulttuurin, jossa verovaroin rahoitettavat instanssit aktiivisesti myötävaikuttavat ja osallistuvat uuden arvon luomiseen.
Viikon positiivinen uutinen oli, että Vaasan seutu ja erityisesti kaupungin energiakoulutusstrategia on huomioitu kaikista korkeimmalla EU-tasolla!
Joakim Strand (r.)
Kansanedustaja Vaasa