Eduskunnassa valmistellaan lakimuutosta, minkä mukaan ammattikoulussa voidaan opiskella vain yhdellä kielellä.
Siis ketä tämä palvelisi? Mitä tällä saavutetaan? Onko todellakin järkeä mennä tällaisessa asiassa taaksepäin? Mielestäni muualle Suomeen tulisi päinvastoin ottaa mallia Vaasasta, jossa koulutukseen on panostettu ja sen arvo sekä kielitaidon tärkeys ymmärretty.
Koulutusta suunniteltaessa ja sitä kehitettäessä on todellista tarvetta katsoa tulevaisuuteen. Koulutuksen on vastattava nykytarpeeseen, mutta sen on myös pystyttävä antamaan tulevaisuuden tekijöille eväät kehittää itseään sekä osaamisalaansa muuttuvassa maailmassa.
Mutta miten saada tietoa miten ja mitä on todella tarkoituksenmukaista kehittää? Kysymällä! Sillä se selviää. Oikeilta henkilöiltä ja tahoilta kysymällä moni asia selkiytyy. Se tuntuu valitettavasti nykyisessä päätöksenteossa unohtuneen.
Kuka olisi paras tietolähde, kun suunnitellaan rakennuksia? Tulevat käyttäjät tottakai. Entä keneltä kannattaa tiedustella koulutuksen uudistuksista ja saada motivoituneita oppijoita ja henkilökuntaa? Opiskelijat ja koulun henkilökunta tietysti osaavat kertoa parhaiten yhtä jos toista asiassa huomioitavaa.
Kun kuvitellaan, että ymmärretään kaikki ilman kunnollista loppukäyttäjän tai -tekijän kuulemista, ollaan hakoteillä. Ja niin näyttää tekeillä olevassa ammattikoulun lakimuutoksessa käyvän.
Janina Lepistö, sd
eduskuntavaaliehdokas kaavoitusarkkiteht Vaasan AMK:n hallituksen jäsen