Hietalahden helmiä esillä
Vaasan taidehallissa
Vaasan taidehallissa aukeaa 2.4. näyttely Hietalahden helmiä, jossa kerrotaan kuvien, karttojen ja esineiden avulla Hietalahden vaiheista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Näyttelyn pääteemoina ovat Hietalahden villa ja puiston alue, urheilu- ja virkistyskäyttö, asuminen sekä kadonnut Hietalahti.
Näyttely on interaktiivinen ja siellä on mahdollisuus mm. merkitä kartalla oma empipaikkansa tai kertoa muistoja Hietalahdesta. Näyttely on avoinna 5.6. asti ja sinne on ilmainen sisäänpääsy.
Näyttelyssä nostetaan esiin useita mielenkiintoisia yksityiskohtia Hietalahden vaiheista. Siinä kerrotaan mm. Hietalahden Villan pitkästä historiasta. Hietalahden puistossa pidettiin esimerkiksi useita kansanjuhlia, joista suurin oli Kansainvalistusseuran kahdeksannet laulu- ja soittojuhlat kesällä 1894. Kunniavieraana oli Vaasan marssin sanoittanut Sakari Topelius ja oman kuoroteoksensa johtivat mm. Robert Kajanus, Armas Järnefelt ja Jean Sibelius.
Hietalahteen liittyy olennaisesti myös urheilu. Jalkapalloa ja yleisurheilua palvelemaan rakennettu Hietalahden stadion valmistui 1937 ja se on yksi harvoista säilyneistä ennen 2. maailmansotaa rakennetuista stadioneista. Ravirata rakennettiin aikoinaan vesijättömaalle, jolle muodostui talvisin suosittu luonnonjäinen luistinrata. Siellä luisteltiin talvisin aina 80-luvulle saakka, jolloin luistinrata siirtyi uudelle pesäpallostadionille. Pesäpallostadion on rakennettu niin ikään vesijättömaalle ja täyttömaalle vuonna 1988. Se oli Suomen ensimmäinen pesäpallostadion, jossa oli katettu katsomo.
Hietalahti on myös asumisen ympäristö ja kaupunginosan rakentumiseen liittyy erilaisia vaiheita. Näyttelyssä tuodaan esille eri alueen osien rakentumisen ja rakentamisen näkökulmia sekä myös jo alueelta kadonneita rakennuksia ja toimintoja. Kuka muistaa Rytilaakson siirtolapuutarhan, jonka tilalla on nykyään Arboretumin puistoalue? Entä tiesittekö, että Hietalahden puistossa on ollut kesäteatteri? Tämä vuonna 1922 palanut teatteri oli suosittu paitsi Vaasassa myös muualla Suomessa ja Ruotsissa asti.
Näyttelyssä esillä oleva kuva- ja kartta-aineisto sekä esineistö on peräisin Pohjanmaan museon kokoelmista, Vaasan maakunta-arkistosta, Vaasan kaupungin keskusarkistosta, kaupunginkirjastosta, kaavoituksen arkistosta ja Museovirastosta.
Näyttelyn avaa Vaasan kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.