Related Articles
Liito-oravat voivat vaikuttaa
enemmän kuin vanhukset
Luontoa on suojeltava, niin kuin sen eläjiäkin, mutta nyt on tilanne sellainen, että tuolla pienellä noin 150-grammaisella otuksella on ollut viime vuosina suuremmat vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntarakenteeseen kuin vanhuksilla omiin olosuhteisiinsa.
Liito-orava on pystynyt siirtämään kokonaisen asuntomessu-alueen toiseen paikkaan, minne se alun perin oli ajateltu. Monta sähköverkkoa on jouduttu siirtämään näiden isosilmäisten 100 metriä liitävien oravien tieltä. Kaavoja on jouduttu muuttamaan ja tuhansia tunteja on käytetty niiden populaatioiden laskemiseen. Niille on rakennettu omia erillisiä laskeutumisalueita. Niistä on todella pidetty huolta. Miten se sitten liittyy vanhuspalveluihin?
Jos yhteiskunnan kiinnostus olisi maamme rakentamisesta vastanneiden vanhusten olosuhteista samalla tavalla, kuin näistä pienistä liitäjistä, niin tilanne saattaisi olla nykyisin toisin.
Liito-orava ei kommunikoi puhumalla ja niin on monien dementoituneiden vanhustenkin tilanne. Toiset joutuvat lakien kautta turvaamaan heidän elämänsä tilanteet.
Liito-oravalle on oma lakinsa. Vanhuspalvelulaki on laadittu turvaamaan vanhuksien olosuhteet kotona, palvelutaloissa ja laitoksissa. Mutta toteutuuko se, mitä laissa on luvattu? Viimeaikaisten tapahtumien perusteella ei.
Vanhuspalvelulain 19. pykälä ssä sanotaan, että ”Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hänelle hyvä hoito ja huolenpito”.
20. pykälä toteaa: ”Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksiköiden palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.”
Vaasankin osalta on niin, että joissakin palvelutaloissa on yövuorossa yksi hoitaja ja lähes 30 vanhusta. Tämä määrä ei varmaan vastaa ns. laadukasta palvelua, jota laki edellyttää.
Lain mukaan on kunnan julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut.
Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen.
Kysymys kuuluukin, että löytäneekö vanhus jostakin kaupungin nettisivun nurkasta tällaisia tietoja. Useat kunnat ja kaupungit julkaisevat niitä tietoja alueellisissa sanoma- tai ilmaisjakelulehdissä.
Viimeisen puolen vuoden tilanne kiireettömiin palveluihin julkaistiin Vaasan kaupungin nettisivuilla kuuden rivin ilmoituksena, kun toiset kunnat ja kaupungit esittivät samat asiat taulukkoina selkeästi kansalaisilleen.
PS. Liito-orava poistui uhanalaisten listalta tämän vuoden alussa, mutta ne ovat edelleen kuulemma silmälläpidettäviä otuksia. Kansalaistenkin kannattaa pitää silmällä vanhuspalvelulakia. Toteutuuko se meidän kaupungissamme asiallisesti!?
Heimo Hokkanen
kaupunginvaltuutettu (kd.)
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Vaasa
