Tulisiko hyvinvointivaltio määritellä pikemmin:
Heikki Kallio
A/ Toimivina terveyspalveluina, ja koulutusjärjestelmänä.
B/ Korkeina virkamiesten palkkoina.
Vaasaa voi pitää historiassa niin rikkaana kaupunkina, että halutessamme satsaukset terveydenhuoltoon olisivat mahdollistaneet lääkärin tapaamisen viimeistään seuraavana päivänä, ja hammaslääkäriajan tilaamisen seuraavalle viikolle.
On ollut meidän valinta satsata virkamiesarmeijaan, mutta globalisoituva maailma alkaa tekemään omia valintoja. Kun muiden valtioiden osaaminen, ja infrastruktuuri mahdollistavat kilpailukykyisten tuotteiden valmistamisen tarkoittaa se taloudellisten tilanteiden tasaantumista. Suomi on ollut paljon muita vauraampi, ja ilman jättimäistä kasvua tarvitaan leikkauksia. Ja niitä tarvitaan paljon.
Yksityisen puolen sääntöviidakko, ja verot on venytetty niin äärimmilleen ettemme voi vaarantaa ulkomaille vietävien tuotteiden valmistusta lisäämällä entisestään yksityisen puolen taakkaa. Joten saattaapi olla aika tutkia mitä mahdollisuuksia on julkisen puolen suhteen tehtävissä. Yksi hyvä tapa olisi, että veronmaksajien rahoilla palkatut virkamiehet määrittäisivät mistä palkkansa saavat.
Jos juuri ketään ei olla oikeudessa tuomittu, niin vastuu lienee aika vähäinen, tai automaattisen helppo kantaa. Mikäli kuukauden työmäärä koostuu muutaman asiakirjan leimaamisesta, parista allekirjoituksesta ja kymmenistä pullakahvitteluista mukavan rupattelutuokion äärellä, niin keskiverto duunari varmaan mielellään arvioi tuleeko sellaisesta saada yli neljän tonnin kuukausipalkkaa.
Monet ihmiset ovat historiassa törmänneet valta-asemien väärinkäytöksiin, ja tämän lopulliseen estämiseen onkin suuri tahto. Lääkärien, poliisien ja vaikkapa rajavartijoiden kohdalla ratkaisuna voisi toimia mikrofoni.
Eikä siitä kansalaisille ainakaan haittaa olisi, kun esimerkiksi potilasraportti tehdään muutenkin. Se vain estää väärinkäytöksiä, joista näiden ammattien kohdalla on kansalaisten keskuudessa havaittu yleensä suurempi huoli kuin vaikkapa ylipalkkauksen suhteen.
Kiusallisen suuri ongelma tulee tietysti jos väärintekijä on ääneen ylpeä siitä, ettei tule jäämään tekosistaan kiinni, mutta jos tälläisiä tapauksia on olemassa saattavat he olla väärässä siinäkin.
90-luvun lama oli harjoittelu-lama, ja kohta puhutaan kymmenien prosenttien leikkauksista, jossa otetaan paljon pois jostain. Kansan kollektiivisella tahdolla on kova pähkinä purtavana: Mistä?