Related Articles
Harri Moisio kirjoittaa kolumnissaan kuntien vastuusta terveydenhoidon järjestämisessä. Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Harri Moision omassa blogiss 2.2. 2006. Kolumni julkaistaan tekijän luvalla. Moision blogi:
Perusterveydenhoito ei kehity yhden
ryhmän palkankorotuksella
Vastuu perusterveydenhuollosta on kuntien vastuulla ja vastuun kantamisessa edellytetään paikallisen terveydenhuollon toimivuutta. Lääkäripula vaivaa niin perusterveydenhuollosta huolehtivia kuntia kuin kuntayhtymiäkin, ja se on pahentunut jatkuvasti 2000-luvun alkuvuosista alkaen.
Näin myös Vaasassa: joulukuussa 2005 kaikkiaan seitsemän lääkärinvirkaa oli hoitamatta. Tilanteen korjaamiseksi Vaasassa on lääkäripalveluja jouduttu ostamaan yrityksiltä. Näin on jouduttu tekemään, vaikka veronmaksajille ulkoistettu terveydenhuolto tullee kalliimmaksi kuin julkinen terveydenhuolto.
Vaasassa on keksitty terveydenhuollon hoitohenkilöstöä eriarvoistava temppu, jolla pulmaan haetaan ratkaisua. Lääkäritilannetta yritetään parantaa antamalla jokaiselle – olevalle ja tulevalle – lääkärille 500 euroa kuukaudessa lisäpalkkiota vuoden loppuun saakka. Tämä on Vaasan kaupunginhallituksen yleisjaoston äänestyspäätös tammikuun kokouksessa.
Päätökseen jättivät Vasemmistoliiton, SDP:n ja Pro Vaasan edustajat eriävän mielipiteensä. Tähän saatu raha otetaan erityissairaanhoidon oletetuista säästöistä, joiden aikaansaamiseen on vaikuttanut koko hoitohenkilöstö, eivät yksin lääkärit!
Miksi lääkärit poistuvat Vaasasta?
Vaasan kaupungin tarkastusyksikkö ja terveystoimi tilasivat Levón-instituutilta 2004 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät estävät lääkäriksi hakeutumista Vaasan kunnalliseen terveydenhoitoon ja miksi lääkärit poistuvat Vaasan terveystoimen palveluksesta.
Tutkimuksen mukaan Vaasan terveystoimen palveluksessa olevat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä: työilmapiiriin, työn itsenäisyyteen, palkkaan ja työvälineisiin. Negatiivisin seikka on lääkäreiden liian vähäinen määrä ja siitä johtuva työn pakkotahtisuus, liian vähän aikaa potilaalle ja kiireen aiheuttama tunne oman työn huonosta hallinnasta.
Ennen terveyskeskuksen palveluksessa olleista lääkäreistä 60 % oli tyytyväisiä palkkaan ja nykyisistä 70 %. Vaasasta lopettaneet lääkärit olivat myös sitä mieltä, että suurempi palkka ei ole tärkein terveyskeskuslääkärin työhön vetävä tekijä. Pakkotahtisuus tekee työstä uuvuttavan, samoin riittämätön palaute ja kaukainen sijaintia yliopistosairaalasta.
Nykyiset lääkärit olivat tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että perusongelma ei ole ratkaistavissa ainakaan palkkatasolla, sillä työn liiallinen kuormittavuus ei katoa suuremmalla palkalla. Ratkaisut löytyvät olosuhteiden ja rakenteiden muutoksesta.
Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä terveydenhuollon kehittämistä tulee jatkaa tavoitteellisesti pyrkien mm. saamaan väestövastuu kohdalleen (1900 asukasta / lääkäri) sekä kehittämään koko henkilöstön töiden sisältöjä, koulutusta ja johtamista.
Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä siihen, että klinikkavalmiiden määrä on laskenut, on vaikuttanut vahvasti koko henkilökunta. Niinpä ei Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön mielestä ole oikein, että tilannetta korjattiin maksamalla yhdelle ammattiryhmälle erillispalkkio.
Vasemmistoliiton Vaasan Kunnallisjärjestö
Harri Moisio, pj.
