Uudistus jättää heikoimmat heitteille
Numeroita on toisteltu jo monta vuotta, mutta ne eivät lakkaa shokeeraamasta.
20–29-vuotiaista miehistä joka viidennellä ei ole mitään peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa.
Tämän lisäksi yli viidennes 20–24-vuotiaista miehistä ei opiskele, ei ole työelämässä eikä edes hae töitä. Lukuun eivät sisälly esimerkiksi varusmiespalvelusta suorittavat. Tilanne pahenee: Vuonna 2005 samassa tilanteessa oli 12 prosenttia nuorista miehistä, OECD:n viime vuoden tutkimuksessa luku on jo 21 prosenttia.
Ongelman laajuutta ja syvyyttä ei tarvitse erikseen alleviivata. Meidän pitää ratkaista ongelma, mutta vähintä, mitä voimme tehdä, on olla pahentamatta sitä. Suomi on ollut EU:ssa koulutuksen suurasiantuntija, jota on ihasteltu eritoten siksi, että koulutus on ollut meillä poikkeuksellisen laadukasta ja tasa-arvoista. Asiantuntija-asema on hyvää vauhtia haihtumassa.
Ammatillisen koulutuksen uudistus on sinänsä tarpeen ja siinä on myös kannatettavia asioita. Valitettavasti se uhkaa epäonnistua yhdessä tärkeimmistä tehtävistään. Sen sijaan että uudistus auttaisi heikoimpia koulutuksen pariin ja parantaisi koulutuksen tasa-arvoa se pahentaa tilannetta.
Uudistus tehdään tilanteessa, jossa koulutuksesta on leikattu valtava summa rahaa erittäin nopeasti. Shokki oli iso ja oppilaitokset sinnittelevät miten kuten.
Kun rahoitusta on ensin leikattu, nyt rahoitustapaa muutetaan. Ammattikoulut alkavat saada osan rahoituksesta suoritusten perusteella. Kun opiskelija saa tutkinnon tai sen osan valmiiksi, koulu saa rahaa.
Koulujen kannattaa siis ottaa sisään ne, jotka valmistuvat nopeasti ja helposti. Ne, jotka eivät tarvitse yhtään ylimääräistä tukea ja joihin ei tarvitse tuhlata reippaasti leikattuja resursseja.
Tämä tarkoittaa, että sisään kannattaa ottaa esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Heikommat opiskelijat tarvitsisivat koulupaikkoja vähintään yhtä kipeästi ja usein vielä enemmän, sillä ammattioppilaitos on monelle heikommalle opiskelijalle ainoa mahdollinen osoite peruskoulun jälkeen.
Hallitusohjelmassa luvataan, että kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus, työpaikka tai kuntoutusta. Hallitus rikkoi jo rumasti ja räikeästi opiskelijoille ennen vaaleja antamansa koulutuslupauksen.
Nyt se rikkoo myös oman ohjelmansa kannustamalla ammattioppilaitoksia ottamaan sisään hyviä opiskelijoita ja jättämään huonot oman onnensa nojaan.
Kaiken kukkuraksi se rikkoo EU:n nuorisotakuuta, jossa nuorille luvataan opiskelu- tai harjoittelupaikka. Viime hallituskaudella Suomi oli vielä muille malliesimerkki, minuakin haastateltiin aiheesta parlamentissa usein.
Oppilaitosten vika tämä uusi uudistus tai sen seuraukset eivät ole, ne tekevät parhaansa ja taistelevat kovasti taatakseen laadukasta koulutusta vielä katastrofaalisten leikkausten jälkeen. Hallitus asettaa oppilaitokset pakkorakoon, jossa heikoimmat nuoret jäävät heitteille.
MIAPETRA KUMPULA-NATRI
europarlamentaarikko
Vaasa