Taantuma tekee turvattomaksi
Suomen hidas talouskasvu ja sen aiheuttama taantuma pikku hiljaa tulevat näkyviin monella eri tavalla.
Mitä enemmän tämä synkkä tilanne syvenee ja pitenee, sitä kipeämmältä sen vaikutukset tuntuvat varsinkin heikoilla ihmisryhmillä. Työttömyys on paitsi painava taakka verolla pyörivän valtion olkien päällä, myös psyykkisesti rasittava itse työttömälle ja hänen perheelleen.
Yhteiskunta, joka on aina arvostanut työntekoa ja tottunut tekemään töitä ansaitakseen omaa elantoaan, automaattisesti ahdistaa kansalaisia, jotka putoavat työelämästä. Joka kerta, kun media uutisoi lisätyöttömyydestä ja firmojen irtisanomisesta, ilahdumme siitä, ettei huono uutinen koske meitä. Huokaisemme ilosta ja tyydymme siihen, ettei itsellä ole vielä hätää.
Emme pohdiskele syvästi ongelman kokonaisuutta, sillä krooninen taantuma ja työttömyys pitkäaikaisesti vaikuttavat jokaisen kansalaisen elämään suoraan tai epäsuorasti.
Monelle ei ole helppoa mennä sosiaalitoimistoon hakemaan toimeentulotukea tai jonottamaan seurakunnan ilmaisen ruoan jakelupaikkojen edessä, koska heille kunnia ja ylpeys ovat ruokaa tärkeämpiä.
Kun ihminen huomaa, ettei häntä enää tarvita, ja käytännössä hänestä ei ole enää mihinkään, ja rahapula alati painaa, kaksi erittäin vaarallista ja kamalaa ajatusta voi välähtää hänen päässään, joko itsemurha tai varkaus.
Monelle varastamisessa on enemmän ylpeyttä, kuin kerjäämisessä ja niskan kallistamisessa. Joillekin taas molemmat ovat hyväksymättömiä ratkaisuja. Tämä ryhmä helpommin valitsee kuoleman, sillä ei halua elää hinnalla millä hyvänsä. Sekin on päivänselvä, ettei itsemurhakaan tule halvaksi yhteiskunnalle puhumatta siitä, että millaisen kuvan maailma saa maasta ja sen kansasta.
Turvallisin ja mukavin yhteiskunta on se, jossa jokaisella olisi mahdollisuus rakentaa itselleen standardin mukainen elämä ja pystyisi vielä pitämään sen. Muutoin koko yhteiskunta putoaa rikkaiden ja köyhien välissä olevaan kuiluun.
Syy, miksi kehitysmaissa on niin paljon rikollisia ja paljon aseita ja tarjolla on huumeita, on juuri tämän varakkaiden ja köyhien syvä kuilu.
Noissa maissa jokainen rikas kansalainen yrittää keinolla millä tahansa pitää puolensa. Vastaavasti köyhätkin haluavat päästä rikkaiden maailmaan, vaikka rikosten ja huumeiden kautta.
Itse asiassa metsän laki, jonka mukaan aina vahvempi on oikeassa, valtaa koko yhteiskunnan ja vaikuttaa myös poliittiseen järjestelmään ja maan päättäjien asenteeseen.
Näin ollen on tärkeää, että jokainen kansalainen huomaa, ettei mitään taikatemppu tai taivaallinen ihme pysty ratkaisemaan mainittuja ongelmia, vaan jokaisen tulee ottaa vastuuta omalla tavallaan ja mahdollisuutensa mukaan. Muutoin tämä kehittynyt ja sivistynyt maa vaivihkaa rappeutuu.
On myös hyvä muistuttaa, ettei koskaan köyhien naapureiden ympäröimä varakas kansalainen pysty nauttimaan omasta elämästään, sillä ensinnäkin hän helposti erottuu muista ja toiseksi häneltä menee paljon voimaa ja resursseja omaisuutensa vartioimiseksi.
Farzad Moghaddam pour
Vaasa