Elinvoimainen Vaasa vaikeiden päätösten edessä

Vuoden 2014 tilinpäätös kertoo, että kaupunkia kehitettiin. Vuoteen mahtui suuria investointeja, ja rakennuskohteita valmistui. Vaasa onnistui osittain säästötavoitteissaan. Suunnanmuutos tarvitaan, sillä Vaasan menot ja tulot eivät ole tasapainossa, ja tulos on nyt kolmatta vuotta peräkkäin miinusmerkkinen.

Vaasan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan kaupunki investoi 46,7 miljoonan euron edestä. Vuosikatteessa näkyy selvä heikennys edellisvuoteen; se tippui 18,8 miljoonasta 3,1 miljoonaan. Luvut kertovat karua kieltään, sillä tilikauden alijäämä on nyt 25,7 miljoonaa euroa.

– Nyt pitää tehdä jo iso suunnan muutos. Tuleva uusi kuntalakikin vaatii tasapainottamaan alijäämän, ja vieläpä neljän vuoden aikarajassa. Vaasan kannalta tämä tarkoittaa, että vuonna 2020 meillä pitää olla homma hanskassa. Mitä aiemmin siihen puutumme, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on onnistua tavoitteessa, kaupunginjohtaja Tomas Häyry tiivistää.

Vuonna 2014 henkilöstömenoissa on onnistuttu säästämään 4,8 miljoonaa enemmän kuin budjetoitiin. Tulokseen päästiin määräaikaisuuksia ja sijaisuuksia karsimalla. – Jos jatkossa halutaan vieläkin merkittävimpiä tuloksia, vaatii se kyllä rakenteellisia muutoksia sekä muutoksia palvelutasoon ja palveluverkkoihin, Häyry jatkaa.

Ostopalveluista onnistuttiin säästämään 2 miljoonaa. Ostopalvelut ylittyivät silti 8 miljoonalla eurolla budjetoidusta, sillä erikoissairaanhoidon menot kasvoivat. Erikoissairaanhoidon säästötavoite jäi toteutumatta. – Kaupungin perustoiminnot kärsivät erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä. Meillä on THL:n mukaan maan kallein erikoissairaanhoito. Tähän on löydettävä myös ratkaisu, Häyry painottaa.

– Alijäämäinen tulos kertoo karua kieltään, nyt on ryhdyttävä toimiin, Häyry jatkaa. Poistot kasvoivat huomattavasti 4,7 miljoonalla eurolla, ja samalla verorahoitus supistui noin yhdellä miljoonalla. Yhteisöveroa saatiin 6,3 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän.

– Verotulot heikkenevät, meillä on liian suuret menot sekä alijäämäinen tulos. Lainakantakin kasvaa kasvamistaan. Nämä kaikki antavat selvän signaalin siitä, että Vaasan pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Talouden tasapainottamista varten onkin perustettu väliaikainen työryhmä, joka katsoo yhdessä toimialojen kanssa, mistä saadaan säästöjä aikaiseksi.

Kasvun ja investointien vuosi

Vuosi 2014 oli väkimäärän kannalta jälleen kasvun vuosi. Vuoden lopussa meillä oli 67 000 asukasta*. Kun tarkastellaan viimeistä kuutta vuotta, Vaasan väkimäärä on lisääntynyt joka vuosi 600 asukkaalla.

Työpaikkojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Vaasa poikkeaa muista Suomen paikkakunnista siitä, että täällä teollisuuden työpaikkoja on merkittävästi enemmän kuin vuosituhannen alussa.

Vaasan työttömyysaste vuonna 2014 oli keskimäärin 10 %. Työttömiä oli edellisvuoteen verrattuna prosentin verran enemmän, mutta suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Vaasan pärjää erinomaisesti. Vaasan työttömyysaste on 3. alhaisin, ja Pohjanmaan koko Manner-Suomen paras. Vaasa oli selvä voittaja, kun sitä verrataan muiden kaupunkien elinvoimaan**.

Investointeja tehtiin yhteensä 46,7 miljoonalla. Savilahden koulu ja Purolan päiväkoti valmistuivat. Teatteriparkki otettiin käyttöön. Vaasa-areenoiden harjoitushalli valmistui sekä ammattiopisto ja VAKK peruskorjattiin. Uudet asuinalueet nousivat Gerbyhyn ja Sundomiin. Merkittävimpänä katuhankkeista valmistui Välitie.