Lenni Laatikainen -Björkön näkötornin vihkijäiset

Lenni Laatikainen vihkii Björkön näkötornin käyttöön

<

BJÖRKÖN TORNIN VIHKIMINEN

Julkaistu 1.9.2013

Merenkurkun mailmanperintöalueen näkötornin, Saltkaretin, vihkimistilaisuus 23.03. 2010

Ajo-ohjeet Saltkaretille

Näkötorni sijaitsee Svedjehamnissa, Mustasaaren kunnassa, noin 40 km päässä Vaasasta luoteeseen. Vaasasta tultaessa ajetaan tietä 724 pohjoiseen Raippaluodon suuntaan 21 km. Raippaluodosta jatketaan suoraan tietä 7240 (Raippaluodontie/Björköntie) noin 20 km, kunnes saavutaan Svedjehamnin kalasatamaan ja tie päättyy.

Svedjehamnin kalasatamassa on pysäköintialue, johon voi jättää auton. Näkötorni näkyy hyvin jo satamasta. Pysäköintialueen vieressä on infokyltti Björkö-Paniken vaellusreitistä sekä Metsähallituksen infopiste. Näkötorni sijaitsee tämän reitin alussa, noin 600 metrin päässä pysäköintialueelta. Matka parkkialueelta näkötorniin täytyy kulkea jalan.

Ohjeet Merenkurkku FI

Video Lenni digilaenni Laatikainen

Markku Suistala – Vaasaa lintuperrspektiivistä

Vaasan kaupunki lintuperspektiivistä, taloja ja merta

Vaasa By DJI Phantom 2 Vision
Julkaistu 21.6.2014
”Vaan siivettömänä en voi lentää, vanki olen maan.” Katso huikea video Vaasasta lintuperspektiivistä. Olen ryhtynyt keräämään vaasalaisia sivustolle vaasa-aiheisia laadukkaita videoita, niin että parhaat vaasa-videot olisivat kaikki samassa paikassa helposti katsottavissa. Tässä toivon Siunun apuasi. Jos löydät laadukkaan vaasa-aiheisen videon, niin kerro siitä täällä tai lähetä minulle linkki: tapio.parkkari(miuku)gmai.com
Video: Markku Suistala

Kari Lajunen – Jupiter-paneeli

Kari Lajunen puhuu Jupiter-paneelissa, videoklippejä

Videoklippejä Jupiter-paneelista 22.09. 2014

Julkaistu 29.9.2014

Työllistämisestä tulevat sakot tulivat myös Finvaconin edustajan puheeseen ja hän esitti Jukka Kentalalle kysymyksen “Miksi maksetaan mielummin sakkoa kuin järjestetään töitä?” saattaen sitä kertomallaan, että “Tieliikennelaista tiedämme, että jos tulee kolme sakkoa niin kortti lähtee.” Miten on kaupungi

Miksi sakkoja mieluimmin kuin töitä<p<>?

Työllistämisestä tulevat sakot tulivat myös Finvaconin edustajan puheeseen ja hän esitti Jukka Kentalalle kysymyksen “Miksi maksetaan mielummin sakkoa kuin järjestetään töitä?” saattaen sitä kertomallaan, että “Tieliikennelaista tiedämme, että jos tulee kolme sakkoa niin kortti lähtee.” Miten on kaupungin kanssa?”

Kysymys sai raikuvat aplodit.

Jukka Kentala kertoo vastauksessaan, että “Kaikki kaupungin toimet tähtäävät siihen, että sakkoja ei maksettaisi.”<

Eli joku elin kaupungin organisaatiossa ei ole tarpeeksi pätevä eikä pysty täyttämään tätä tähtäystä. Eli ns. “mokaa.” mutta kukaan ei välitä Tähän kannattaisi ehkä satsata sillä itse nostaisin Tuomikosken puheenvuorosta kohdan jossa hän epäili “ettei siksi järjestetä töitä kun se tulee halvemmaksi maksaa sakko.” Eli joku ei vain halua nähdä vaivaa sillä siitä on suuri vaiva. Olisi, ehkä hyvä aloittaa palkkaamalla joku joka järjestäisi kolmella miljoonalla suojatyöpaikkoja. Kun on kolme miljoonaa käytössä niin ei tarvitse miettiä työn tuottavuuspuolta sillä se ei mene liiketoimintaperiaatteella kuten työpaikka yleensä.

Kyse olisi kuitenkin humanitäärisestä toimenpiteestä, eikä Vaasan kaupungilla pakolaisten vastaanotossa ole muuta linjaa kuin, että maksoi mitä maksoi ja pakolaisia otetaan ja jopa keksitään surkeita syitä mm. “eihän me kehdata olla ottamatta kun he ovat hädänalaisia.” ja samalla unohdetaan, että Suomessa on satoja muita paikkakuntia ja valtio joutuu muussa tapauksessa pakkosijoittamaan. Vaasan ratkaisu yhdessä parin muun paikkakunnan kanssa romuttaa tämän pakkosijoitusmahdollisuuden.

Mutta jos pysytään tässä humanitäärisessä ajatuksessa niin tätä samaa linjaa tulisi soveltaa myös kantaväestöä kohtaan. Heitä ei tulisi syrjiä. Ei voi asettaa pakolaista parempaan asemaan sillä se ruokkii rasismia. Kukaan täysjärkinen ei halua ruokkia rasismia.

Vaikka Suomessa on paljon paikkakuntia niin pakolaisten vastaanotossa Vaasa on haalinut heitä kiitettävästi ja olemmekin siinä toiseksi parhaalla tilalla jollain lailla laskien.

Meidän tulisi olla yhtä kiitettäviä omien työttömien työllistämisessä kun siihen näyttää olevan rahaa.

Video ja teksti Kari Lajunen

Lenni Laatikainen – Lycka till – Sorsapoikue reissussa

Sorsapoikue uimassa, emo johdattaa poikasia

Lycka till!
Sorsapoikuae vauhdissa

Julkaistu 23.5.2014

Kahvia juotiin terassilla ja ihailtiin sorsapoikueen rohkeaa menoa halki ison pellon, isolle laskuojalle jota pitkin pääsee Kyrönjokeen uiskentelemaan. Monta vaaraa on matkanvarrella, varikset, harakat, lokit, kissat, ym. ym. jopa jänikset tykkäävät pikkusorsista.

Lenny Digilenni Laatikainen

Lenni Laatikainen ja jammarauta

Lenni Laatikainen soittaa jammarautaa hymyillen

Jammarauta

Julkaistu 26.8.2014
Jammailua jammaraudalla
Jamming with jammairon.

Isokyröläinaen Lenni Laatikainen (65) kehitti jammaraudan hiukan ennen eläkkeelle siirtymistään. Jammarauta on nerokas yhdistelmä sahan soittoa ja pimpparautaa.

Toivottavasti joku kansanperinnenyhtye löytää jammataudan

Näin Lenni kertoo jammaraudan synnystä

“Tein viimeiset 10v, ennen eläkkeelle siirtymistä, sepän hommia, yrittäjänä. Tuolloin erästä työtä tehdessäni huomasin, että eräs sinkattu teräslevyn jätepala soi sitä kopistaessa ruuvimeisselillä. Ääni oli liian metallinen joten hain liiteristä puunpalan ja “vot” ääni oli sopivan pehmeä.

Muotoilin peltilevyn niin että jammaaminen oli helppoa. Tämän jälkeen piti melkein päivittäin jammailla pajalla jolloin “soitin” tuli tutuksi ja rytmit senkun lisääntyivät.

Kun sepänhommat loppuivat, niin jammarauta unohtui, syystä että rakas vaimoni ei mieltynyt mun saundeihin  ja raudan ääniin.

Tässä yhtenä päivänä, vaimon mennessä naapuriin kylään, kaivoin jammaraudan taas esiin ja aloin jammailemaan. Otin jammailusta filmin ja laitoin sen youtoobiin, ihan huvikseni.”

Lenni Digilenni Laatikainen

Kaksi Söderfjärdetin erilaista päivää

Söderfjärdetin maisema kahdella eri säällä

SÖDERFJÄRDENIN KAKSI ERILLAISTA PÄIVÄÄ

Julkaistu 22.9.2014

TWO DIFFERENT DAYS BY SÖDERFJÄRDEN
Between of these years is 510 million years.
Näiden päivien välillä on 510 miljoonaa vuotta

Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. “Suomen kaunein meteoriittikraatteri” on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m.

Se on täyttynyt maalajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä. Kaikki muut kymmenen Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain 176 meteoriittikraatteria.
Lainaus Sundom fi sivulta)
Video Lenni Digilenni

Lenni Laatikainen – Adam ja Eva

Lenni Laatikaisen maalaus Adamista ja Evasta

EVA & ADAM

Isokyröläinen Lenni Digilenni eli Lenni Laatikaine (65) on itseoppinut animaattori. Eläkkeelle siirryttyään Lenni on omien sanojensa mukaan löytänyt netistä uuden elämän.

-Nyt eläkkeellä voin tehdä kaikkea, mistä olen aina haaveillut.

Sen Lenni onkin tehnyt. Lennin koneella on syntyny annimaatioitya, kameralla videoita ja musiikkia. Lenni elää nyt täyttä nettielämämää, mutta toki myös vahvasi reaaliatodellisuudessa.