Missä ihminen kulkeekin, jättää hän sinne jäljet. Nämä jäljet säilyvät satoja vuosia. Ne pitää vain löytää tai niitä pitää osata tulkita.
Jokaisesta teosta luontoon jäljet jää
Vanhassa Vaasassa on vielä rakentamatonta metsä,ä joka on ollut hyvinkin vilkasta kaukaisessa historiassa.
Siellä on ollut novgorodilaisia ja tanskalaisia ja venäläisiä ja ruotsalaisia useita satoja vuosia sitten. Heidän ei pitänyt peitellä jälkiänsä.
Varhaishistoriassa siellä oli venäläisten sotilaiden vankileiri joka oli “Kurileiri 24” josta teimme videon. Sen jäljet piti peittää ja hyvin se tehtiinkin.
Pentti Suksi kävi katselemassa vanhoja jälkiä ja sieltä löytyi usean sadan vuoden takaisia ihmisen aiheuttamia jälkiä. Teemme siitä myöhemmn videon, mutta tähän olen koonnut valokuvat mitä sieltä otin.
<p<>Onnenmaa on Christel Bertellin koostama ja Jouko Kytömäen esittämä hidas valssi. Valssi on tyrkyllä Kytömäen tulevalle cd:lle.
<p<>Onnenmaa ja muita viisuja
<p<>vaasalaisia.info blogi ja seniorilaulajakilpailun tänä vuonna (2013) voittanut Jouko Kytömäki alias Jokke Kytö ja vaasalainen muusikko Jaakko Isokangas aloittavat hankkeen, jonka tarkoituksena on nostaa esille vaasalaisia vanhan viihdemusiikin tekijöitä.
<p<>
Vaasassa asuu ja elää tälläkin hetkellä runsaasti musiikintekijöitä, joiden luovan työn tulokset uhkaavat pölyttyä piironginlaatikkoon tai kokonaan kadota tekijöiden poismenon jälkeen kun perikunta siivoaa nurkkia.
Tämän estämiksi on nyt perustettu vapaamuotoinen hanke, jonka työnimenä on ”Vaasan viisut talteen”.
Alkuvaiheessa hanke kesikittyy seniorilaulumestaruuden voittaneen Jouko Kytömäen tulevan cd:n materiaalin keräämiseen.
Onnenmaa
Kytömäen voitto on herättänyt kiinnostusta vanhan perinteisen tanssimusiikin tekijöiden keskuudessa Oulua myöten. Kytömäki on saanut yhteyden mm. oululaiseen säveltäjään Niilo Huoviseen, joka kirjoittaa:
”Asun Oulussa ja toimin ABB:llä Stora Enson Group Account Managerina. Christer kysyi, olisiko minulla tarjota sinulle joitakin sävellyksiäni. Kyllähän niitä löytyy, kun löydetään oikean tyyliset, sinulle sopivat kappaleet.
Lähetän nyt oheisena säveltämäni hitaan valssin “Kauniimmin kuin kukaan muu” Sanoituksen on tehnyt Pekka Laaksonen, jonka käsialaa ovat monet tunnetut hitit.
Mielestäni tästä saattaisi tulla jopa ikivihreä menestyskappale sinun tulkitsemana (samaan kategoriaan kuin “Akselin ja Elinan häävalssi” tai “En päivääkään vaihtaisi pois”).
Huovisen sävellys on nyt Jaakko Isokankaalla tutkittavana.
Jouko haluaa tässä hankkeen ensivaiheessa kartoittaa hänen äänelleen ja tyylileen sopivia kappaleita. Kaikki hankkeesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden Jokkeen.
Iranilaistaustainen Farzad Moghaddam pour haluaa lopettaa humanitaarisen maanhanmuuton. Farzad tuli pakolaisena Suomeen 1999. Nyt 14 vuoden kokemusten perusteella Farzad on sitä mieltä, ettei tähän maahan ole enää henkisesti eikä aineellisesti varaa ottaa lisää pakolaisia.
”-Ihmisoikeuden kannattajat ja humanitääriset ihmiset eivät kai huomaa, että elämää ei ole vain syöminen ja lämpimässä asunnossa nukkuminen, vaan yhtä paljon ihminen tarvitsee myös kunniaa, ylpeyttä ja vahvaa itsetuntoa.
Jos pakolainen huomaa, ettei valtaosa kansasta ole valmis ottamaan häntä vastaan lämpimästi ja kokee olevansa elätti ja rasite, niin tämä uusi elämä ei millään tunnu hänestä mukavalta, vaan piinavalta ja nöyryyttävältä.
Itse opiskelin tässä kaupungissa kolme kieltä ja heti seuraavaksi aloitin kolmen vuoden kestävän ammattikoulun suomen kielellä, mutta vasta 10 kuukauden päästä ammattikoulun jälkeen sain tehdä roskatöitä. Silti olin ylpeä siitä, että seisoin omilla jaloillani taloudellisesti, eikä minun tarvinnut mennä kerjäämään apua mistään laitoksesta.”, kirjoitti Farzad marrasakuussa 2013 Pohjalaisessa ja vaasalaisia.info bogissa julkaistussa koliumnissa.
Farzadin mukaan ennen moisia päätöksiä on pakko pohtia syvästi, millainen tulevaisuus odottaa uusia pakolaisia, jos maan talous ja kansa eivät ole valmiita ottamaan heitä vastaan.
Suomi kyllä voi auttaa näitä tulevia pakolaisia monella muullakin tavalla ihan tehokkaasti, mutta poliittisten pelien johdosta puolueet aina ensisijaisesti ajavat omia intressejä eteenpäin, kirjoittaa Farzad
Tervetuloa yleisölle avoimeen seminaariin Vaasan Kulttuurikasarmin Purppuralintuun! Seminaarissa käsitellään kaupunkikulttuuria ja kulttuurikeskuksia – fokuksessa yhteisöjen organisointi ja toiminta. Vetoa kaupunkikulttuuriin Paikka: Purppuralintu … Read more
Valokuvalle omistetaan esillä olevien näyttelyiden aikana oma päivänsä, jonka aikana kuullaan valokuvataiteen asiantuntijoita. Marraskuussa päivä valokuvalle Lauantaina 23.11. Anna-Kaisa Rastenberger Suomen Valokuvataiteen … Read more
Perussuomalaisten vaasalainen kansanedustaja Maria Tolppanen on lupautunut eu-vaaliehdokkaaksi ensivuoden eu-vaaleissa. Maria Tolppanen eu-vaaliehdokkaaksi Perussuomalaisten piirihallitus esittää Tolppasta Vaasan ehdolkkaaksi eu-vaaleaissa. Piirihallituksen yksimielinen … Read more
Vaasan taideyhdistys – Vasa konstförening täydentää kymmenen vuoden jälkeen taidekokoelmaansa. Yhdistys ostaa taiteilija Tiina Lehtimäen teoksen Evolution – Revolution, joka on … Read more
Standard Time julkaisee keväällä upean 360 asteisen musiikkivideon Bändit esille uudella tavalla Vaasalainen poprock bändi Standard Time julkaisee uutta musiikkituotantoa keväällä ja … Read more
Toivo Pietari Johannes Kärki (3. joulukuuta 1915 Pirkkala – 30. huhtikuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja. Kärki vietti lapsuudensa ja nuoruutensa ensimmäiset vuodet Laihialla Perälän pappilassa, missä hänen isänsä Frans Kärki oli pappina.
Toivo Kärki ja Laihia
Kärki siirtyi v. 1933 opiskelemaan Tampaereelle ja sieltä Helsinkiin. Laihia oli kuitenkin tärkeä Kärjelle lähes hänen elämänsä ajan, koska hänen vaimonsa Tuulikki (Leikas) kotitalo sijaitsi Laihialla. Perimätiedon mukaan Kärki sävelsi paljon ”leikkaalla” varsinkin 1950-luvulla
Suomalaiset tuntevat hänet erityisesti Reino Helismaan työparina.
Kärjen sävellyksiä on levytetty 1400 – 1500 ja muita kappaleita häneltä on sadoittain. Kärk teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyihin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Sovituksia muihin kuin omiin sävellyksiinsä hän teki laskemattoman määrän. Hän koulutti useita tärkeimmistä iskelmäsanoittajistamme.
Tämän videon tunnusmelodia on nimeltään ”Soitan sinulle rakkauslauluni”.T oivo Kärki signeerasi sen Tampereella 19. 9. 1933. Se on myös hänen ensimmäinen tangonsa. Kärki oli silloin vain 17-vuotias. Kärki sävelsi tangon tulevalle vaimolleen Tuulikille.
Tieto tuli esille kesällä 2013 Vaasassa ”löytyneesta” alkuperäisestä nuottilehdestä, joka oli omilla teillään lähes päivälleen 80 vuotta.
Katso video:
http://www.youtube.com/watch?v=IhAFdlVN1IU
Nuoret solistit konsertin johaja, Arturo Alvarado aloitti musiikkiopintonsa hyvin nuorena opiskelemalla klassisen kitaran soitgtoa Perussa Limassa. Hän on johtanut lukuisia orkstereita mm. … Read more
Taiteilijaseura Botnia nettisivulla oleva galleria antaa hyvän kuvan seuran taiteilijoiden töistä ja tyyleistä. Juha Tammenpää ”Hunajapartio” 2007 Botnian vuosinäyttely Mikolan Akvarellisalissa 16.11-29.12.2013. … Read more
Vaasan kaupunki kehittää viittomakielisiä palvelujaan. Kaupunginhallituksen tekemiin päätöksiin voi marraskuussa alkavan kokeilun myötä tutustua myös viittomakielisen videon kautta.
Vaasan kh:n päätöksiä viittomakielellä
Kaupunginvaltuutetut ovat viime vuosina tehneet useita valtuustoaloitteita viittomakielisen palvelun kehittämiseksi.
Nyt kaupunki kehittää viittomakielistä viestintäänsä yhteistyössä kaupunginkanslian sekä Kuurojen liiton ja paikallisyhdistyksen edustajien kanssa suunnitellulla palvelulla. Mukana valmistelussa on ollut myös sosiaali- ja terveystoimi.
Viittomakielinen palvelu käynnistetään kaupungin internetsivuilla julkaistavan Mitä kaupunginhallitus päätti -juttusarjan viittomisella. Juttusarjan jokaisessa osassa esitellään kolmesta neljään kaupunginhallituksen päätöstä tiiviisti ja kansantajuisesti. Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tallentama video viitottavasta jutusta julkaistaan kaupungin YouTube-kanavalla muutama päivä kunkin kokouksen jälkeen. Linkki videoon löytyy kaupungin internetsivuilta kohdasta Päätöksenteko.<
− Vaasan seudulla on noin 300 kuuroa. Videoilla voidaan vastata kuurojen sekä muiden viittomakieltä käyttävien toiveeseen ja oikeuteen saada tietoa päätöksistä omalla äidinkielellä. Tämä on hieno edistysaskel, sillä viittomakielellä toteutettua viestintää on valtakunnallisellakin tasolla yllättävän vähän, vaikka kieli on yksi meidän virallisista kielistämme, kertoo vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki.
4.11. pidetystä kaupunginhallituksen kokouksesta alkava kokeilu kestää vuoden 2014 toukokuuhun saakka. Sen onnistumista arvioidaan muun muassa videoiden katselukertojen sekä niistä saadun palautteen pohjalta. Seuraavaksi viittomakielistä palvelua mietitään laajennettavaksi valtuuston päätösten viittomiseen. Päätösviestinnän lisäksi viittomakielistä tietoa pyritään tulevaisuudessa Vaasassa tarjoamaan myös laajemmin.