Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

Kuva: Juha Engman

Tämä juttu sisältää lainauksia minun ja Pohjois-Saksassa – Rheinissä – syntyneen arkkitehti Eeku Strahlin välisestä meili-kirjeenvaihdosta. Meilaus jatkuu edelleen.

Sanoit erään keskustelumme yhteydessä, että ”Vaasan kaupunkirakenne mahdollistaa ainutlaatuisen rakentamisen jopa Euroopan mittakaavassa. Mitä tarkoitat?

-Tarkoitin, että olosuhteet ovat Vaasassa aivan uskottoman hyvät. Vaasasta löytyy puitteita (ydintekijöitä), joita ei näin erinomaisessa muodossa ole olemassa muualla.

-Vaasa on vanha, sillä on oma historia ja kulttuuri, omaleimaisuutta suhteessa muihin, yhteenkuuluvuutta, omaa identiteettiä, tunnelmaa ja ”fiilinkiä”. Tämä on aivan erinomainen lähtökohta joka puuttuu täysin moniista kasvottomista kasvukeskuksista muualla Suomessa.

-Vaasan kaupungin kaava on hyvin ruutumainen. Siitä pidettään hyvin negatiivisena, ankeana, kankeana ja historiallisena rasituksena. Olen täysin eri mieltä. Vaasan eri katujen väliset suuret korkeuserot antavat aivan uskottoman hyvät kehittelyn mahdollisuudet. Tämä seikka ei ole muualla niin erinomainen kun juuri Vaasassa. Pidän sitä aivan käsittömän oivallisena mahdollisuutena.

Sanoit myös, että tulevaisuudessa liike-elämä ja liikevirrat siirtyvät yhä enemmän maan alle ja että pankit ja vakuutuslaitokset valtaavat katutason liikepaikat. Sanoit myös että eläkeläiset siirtyvät asumaa yläkerroksiin. Voitko hieman täsmentää

-Tarkoitin lähinnä, että määrätyt ongelmat, kuten esim. kasvavat autoiluun liittyvät ongelmat, on tiedostettu jo kymmeniä vuosia sitten Vaasassa mutta tuskin mitään on tehty ongelman ratkaisemiseksi.

-Vasta kun ennustettu kaaos oli kouriintuntuva, tehtiin pikaratkaisu. Kaivettiin iso monttu, laitettiin autot sinne pois alta ja vuosisadan innovatiivinen oivallus oli toteutunut.

-Tämä pika-apu on älyttömän kallis, helpottaa ongelmaa lyhytaikaisesti, mutta ei silti ratkaise sitä tulevaisuutta silmällä pitäen. Toisekseen ratkaisu ei istu alkuunkaan nykypäiväiseen tehokkuusajatteluun.

Maanalainen rakentaminen

-Maanalanen rakentaminen on todella hyvin vaativaa. Se vaatii suunnittelijoilta aivan toisenlaista paneutumista kun tähän saakka, eivätka he ole siihen edes koulutettuja. On täysin mahdollista luoda olosuhteet niin ettei kysymystä ”ollaanko nyt maan päällä, maan alla tai toisessa kerroksessa” ei edes synny. Luonnon valo, kasvillisuus ja muut tekijät liittyvät siihen.

-Mallia ei voida kuitenkaan hakea muualta, koska olosuhteet eivät ole muualla siihen niin otolliset kun juuri Vaasassa.

Keskustelu jatkuu foorumissa
Huomaa että tämä keskustelu jatkuus

Read more

Vaasalainen tutkija ja kirjailija Sven Erik Klinkmann kokoaa vaasarokin historian yhtenäiseksi esitykseksi.

-Tutkimukseni kattaa vuodet 1960-2005. Pyrin kartoittamaan kaikki rockin ja popin alueella toimineet suomenruotsalaiset, kaksikieliset ja suomenkieliset yhtyeet tuolla ajanjaksolla. Kysely ja haastattelulistalla on kymmenkunta musikkoa Vaasasta ja ympäristöstä, joilla on ruotsinkielinen tai kaksikielinen tausta.

-Haluan myös selvittää miten muutamat ruotsinkieliset ja kaksikieliset muusikot pystyivät luomaan raamit, jotka sittemmin tunnettiin nimellä Vaasaskene. Työ on vasta alkuvaiheessa. Kaikki muistot ja näkemykset aiheesta ovat tervetulleita. Minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostilla.

Klinkmannin mukaan vaasarokki on selkeäti suomenruotsalaista tai kaksikielistä..

-Suomenruotsalaisia on melko vähän ja he ovat hyvin organisoituneita, joten kulttuurivaikutteiden tuominen on ollut helppoa. Suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen saaneet vaikutteita suoraan Ruotsista ja toimineet näin välittäjinä suomenkieliseen valtakulttuuriin. Tämän yhteyden tutkiminen ei kuitenkaan ole tutkimuksessani kuin yksi sivujuonne.

-Aivan yleisesti voidaan sanoa, että suomenruotsalaiset ovat toimineet välittäjinä ja vaikuttajina aina varhaisen rock and rollin alkuajoista lähtein.

-Se että Vaasan suomenruotsalaisten keskuudessa on paljon tunnettuja populaarimusiikin edustajia ei mielestäni johdu mistään erityislahjakkuusesta, vaan siitä että kieliryhmän sisälle on syntynyt kansainvälisempi perinne kuin suomenkielisellä puolella.

-Minun mielestäni voidaan puhua vaasarokista, niin marginaalista kuin se onkin koko maan rokkihistoriaa ajatellen.

Populaarikulttuuri on jakautunut

Klinkmannin mielestä Vaasan populaarinen musiikkielämä on tänään melko selvästi jakautunut kielellisesti, niin että on olemassa rock-kulttuuri joka on enimmäkseen suomenkielisten suosima ja jolla on yhteydet esimerkiksi Welmu-yhdistykseen sekä sellaisiin ryhmiin kuten Good Mood Club ja levykauppa Kråklund Records.

-Ruotsinkieliset taas suosivat sellaisia paikkoja kuten Doo-Bop Club sekä muutamia levytysstudioita kuten Slangar-siskojen studiota Vaskiluodossa missä työskennellään erityisesti popmusan piirissä, ja vieläpä aika menestyksekkäästi.

-Vaikuttaa siltä että ruotsinkieliset musiikinharrastajat Vaasassa suosivat etenkin sellaisia genreja kuten soul, moderni jazz, funk, mutta myös pop, kun taas suomenkielisellä puolella sellaiset genret kuten heavy, blues, klassinen rock näyttäisivät olevan enemmän suosittuja.

-Tämä on ainoastaan alustava johtopäätös tutkittuani vaasalaista rockia ja erityisesti suomenruotsalaista ja kaksikielistä rockia ja poppia nyt puolitoista kuukautta. Työ jatkuu ja tulee toivottavasti näyttämään mitkä ovat tämän tyypisen rajakultuurin erikoispiirteitä, haasteita, mahdollisuuksia ja vaikeuksia.

Rokkia kahdella kahdella kielellä mutta samalla tunteella

Sven-Erik Klinkman lähestyy tutkimuskohdettaan käsitteen ”arkipäivän kaksikielisyys” pohjalta. Tämä on sitä kieltä, mitä puhutaan musiikkikaupoissa ja klubeissa. Klinkman on huomannut ainakin yhden kieliongelman.

-Rokki ja suomenkieli ovat iso ongelma. Juuri tästä syystä monet yhtyeet laulavat joko englanniksi tai ruotsiksi. Voidaan kai sanoa, että Wantons olisi varmasti levettänyt jos olisi laulat englanniksi. Hyvä esimerkki on Wild Force, joka on levytgtänyt vain englanniksi.

-Tyypillistä suomenruotsalaisille ja kaksikielisille yhtyeille on se, että vaikutteita on haettu Tukholmsta mutta ei juuri Helsingistä Monet Vaasan ruotsinkieliset ovat muuttaneet Tukholmaan ja toimivat siellä edelleen. Nämä ovat vasta ensivaiheen havaintoja.

-Työni teen suomenruotsalaisen Svenska litteratursällskapet i Finland-yhteisölle. Työni on määrä saada valmiiksi vuodessa eli suunnilleen ensi vuoden syyskuussa.

-Kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse:

sven-erik.klinkmann@netikka.fi

Klinkmannin kotisivu:

http://www.netikka.net/sek/texter.html

Keskustelu foorumissa:

Read more