Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

-Kaikilla kunnilla on tänään visio.. Niin on Vaasallakin. Se on valtuuston kiinnilyömä näkemys siitä millainen Vaasa on vuonna 2015, sanoo kaupungin kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäki.

-Itse asiassa kaikki kehittäminen lähtee visioista. Meillä Vaasassa visiot ymmärretään tavoitetilaksi mihin pyritään. Voidaan myös puhua innovoinnista. Se on asioiden näkemistä uudella tavalla. Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan. Tätä kutsutaan suunnitteluksi, selittää Pitkämäki Vaasan kehitystrategioita.

Vaasa 2015

Pitkämäki puhuu mielellään Vaasan kehityssuunnitelmasta vuoteen 2015 saakka.

-Vuonna 2015 Vaasan pitäisi olla 65 000 asukaan kaupunki, joka on laajentunut lähes joka suuntaan mutta erityisesti Kokkolan suuntaan. Tuossa tulevaisuuden Vaasassa asumisväljyys on noussut nykyisestä 35 neliöstä per asukas tanskalais.-ruotsalaiselle tasolle eli yli 60 neliöön.

-Tämä edellyttää n. 10 000 uuden asunnon rakentamista, Kun tähän lisätään n. 8000 uutta asukasta, jotka asuvat 4000:ssa uudessa asunnossa, on uusien asuntojen tarve n. 14-15.000 summaa Pitkämäki.

Mistä näille asunnoille tontit?

-Juuri tätä työtä temme parhaillaan. Näitä asuinalueita ovat Purola, Mustikkamaa, Suvilahti, Metsäkallio, Böle, Sundom, Vaskiluoato, Gerby, Västervik, Höstvesi ja osittain Palosaar sekä Ravirata. Tämän lisäksi tarvitaan tiivistysrakentamista koko kaupungin alueella.

Pitkämäki ei ota kantaa kuntaliitokseen vaan torjuu asiaa koskevan kysymyksen diplomaattisesti siirtymällä tekeillä olevaan yleiskaavaan.

-Sen tiimoilta on vaaslaisten mielipiteitä tulevasta kyselty kuudessa ei yleisötilaisuudessa. Olemme saanet arvokasta tietoa kaupunkilaisten mielipiteistä.

-Ensi vuoden aikana aloitettavassa yleiskaavatyössä tulevat olemaan kaikki ne suuret hankkeet. joista nyt keskustellaan ja paljon muuta.

Kun Pitkämäeltä kysyy tarkennuksia, nousevat autot etualalle.

-Olemassa olevat suunnitelmat lähtevät siitä, että tulevaisuudessa jokaisella perheellä on yksi tai kaksi autoa. Meidän on entistäkin tarkemmin katsottava mihin autopaikat sijoitetaan. Lähtökohtana ei ole kuitenkaan tehokkuus, vaan sellainen kaupunkirakenne joka toimii.

-En esimerkiksi vastusta Radisson-Wasa Galleria korttelin rakentamista mutta katson että autopaikkojen ratkaiseminen tulee olemaan keskeinen kysymys ko.koarttelin raekentamaisessa.

Keskustelu jatkuu foorumissa

Read more

Hamide, Andraous ja Robert osallistuvat vilkkaasti keskusteluun suomen kielellä. Yhteinen kieli lähentää maahanmuuttajia.

Suomi ei ole yksin maailmassa. Suomi tarvitsee työntekijöitä, koska suuret ikäluokat menevät kohta eläkkeelle eikä uusia suomalaisia ole tarpeeksi tulossa tilalle

Tämä koskee myös Vaasan aluetta ja koko Pohjanmaata. Vaasan kaupungissa asuu n. 3% maahanmuuttajia n. 57 000 asukkaan joukossa. Heistä työttömänä täällä on n. 30%, mutta koko kaupungin työttömyysprosentti on vain 8,2%. Työttömiä maahanmuuttajia on 70 eri maasta. Kummallisia prosenttilukuja, eikö vain?

Miksi maahanmuuttajat eivät työllisty?

Mikä projekti

Kaikilla Suomeen tulevilla maahanmuuttajilla, tulivatpa he sitten minkä vuoksi tahansa, on oikeus kotouttamis-lain mukaiseen tukeen, jonka järjestää Suomen valtio. Kotouttaminen tarkoittaa kieliopintoja, ammattitaidon kartuttamista, työnhakua ja muuta maahan muuton helpottavaa toimintaa.

Laista huolimatta maahanmuuttajat eivät työllisty kovin hyvin. Siksi perustettiin ESR-projekti (Euroopan unionin sosiaalirahasto) nimeltä Myötätuuli joka auttaa työnhakijoita niin Vaasassa kuin Kokkolassa, Pietarsaaressa, Närpiössä ja Kristiinankaupungissa, sanalla sanoen Pohjanmaan TE -keskuksen alueella. TE keskus hallinnoi projektia, jolla on työntekijöitä kaikissa työvoimatoimistoissa edellä mainituilla paikkakunnilla.

Myötätuuli toimii työvoimatoimistoissa. Se antaa maahanmuuttajille yksilöllistä ohjausta. Myötätuulen ihmiset soittavat työnantajille, järjestävät haastatteluja, kielikursseja, räätälöityä ammatillista koulutusta, yrittäjäkursseja, työnhakuvalmennusta. Työyhteisöjä varten koulutetaan työpaikkaohjaajia, annetaan monikulttuurisuustietoa ja järjestetään asiakaspalvelukursseja. Työvoimatoimistoille järjestetään infopalavereja ja koulutetaan henkilöstöä.

Projekti on laaja. Se on käynnissä vuosina 2004-2007. Tähän saakka Vaasassa on ollut asiakkaita jo 120. Uusia työnhakijoita tulee kaiken aikaa, koska Vaasan alue kuitenkin työllistää ihmisiä suhteellisen hyvin. Työttömyys laskee hiljalleen.

Keskustelu foorumissa:

Read more

Vaasalainen perinteikäs Alfred Erikssonin leipomo tunnetaan hyvistä tuoteistaan. Yrityksen lippulaiva on vaasalaisille rakas ruissekaleipä mutta toki muutkin tuotteet maistuvat.

Alf. Erikkssonin leipomorakennuksen päässä Myllykadulla on pieni myymälä ja kahvila. Kahvila aukeaa aamuisin kello seitsemltä. Kahvilaan on usein jonoa jo ennen seitsemää, sanoo leipomoyrittäjä Aarne Österberg.

Österbergin mukaan kahvilaa on tarkoitus on laajentaa terassin suuntaan. Rakennustyöt alkavat maalis – huhtikuussa. Laajennusosasta on tarkoitus tehdä puolilämmin. Näin käyttöaika laajenee selvästi. Lämpö saadaan aikaan lämpöä heijastavilla laitteilla. Lisätilaa tulee n. 20 hengelle, miettii Österberg.

Leipomon yhteydessä olevassa myymälässä on päivittäin myynnissä noin 30 tuoteta.. Tuotteet jakaantuu siten että 30 prosenttia on kahvileipää, 30 prosenttia ruokaleipää ja 40 prosenttia konditoriatuooteita.

Edellispäivän tuotteet

Yksi kahvila-myymälän erikoisuus on edellispäivän tuotteet. Edellisenä päivä myymättä jääneitä tuoteita myydään joka aamu suurella alennuksella. Määrät ja lajikkeet vaihtelevat suuresti mutta “hyvänä” aamuna voi kymmenen sämpylän pussin saada eurolla. Yleensä edellispäiväiset ovat myyty loppuun jo ennenkello yhdeksää.

-Kaikkiaan leipomon sortimettiin kuluu noin 160 tuotetta. Kaikkia ei tietenkään valmisteta joka päivä. Osa on kausituotteita. On laskiaispullia, Runebergintorttuja, pääsiäistuoteita, äitienpäivätuotteita, juhannustuoteita, ja niin eadelleen ja tietysti valtakunnallinen korvapuustipäivä. Perintteessä pysyminen ja perinteen valliminen tulee aina olemaan pienleipomon perusjuttu, sanoo Österberg.

Keskustelu jatkuu foorumissa:

Netissä: htttp://www.alfrederiksson.fi

Read more

Vaasalainen Terttu Kärkkainen julkaisee tänään toisen romaaninsa. Romaani on nimeltään ”Oikeus rakkauteen” ”Se on kertomus Tytöstä, jolle rakkaus oli tärkeintä maailmassa. Tytön rakkaudesta kerrotaan huumorin pilke silmäkulmassa. Kirja sivuaa ajankohtaista aihetta, oikeutta rakastaa ja siinä pohditaan montako rakkautta naiselle sallitaan. Viisi tai kuusi, vai onko siinä jo liikaa."

Terttu Kärkkäinen on tullut vaasalaisille tutuksi Vaasan kaupunki-infon tiskin takaa, missä hän toimi lääninhalliatulsen etäispäätteenä aina siihen saakka kunnes siirtyi eläkkelle.

-Parasta mitä on tullut tehtyä ovat kaksi poikaani Ilkka ja Juha. Ovat hyviä poikia, parempia poikia ei äiti voisi itselleen saada. Ja poikien myötä olen saanut kaksi mukavaa miniää. Ovat kuin omia tyttöjä. Ja niin kuin muutkin mummut täytyy todeta, että jos omat lapset ovat rakkaita niin vielä rakkaampia ovat lasten lapset. Kimi ja Jami, parasta mitä elämä on minulle antanut, sanoo Terttu.

Napsauauta jatkolinkkia ja lue, mitä Terttu kertoo elämästään.

Lähetä idea: vaasalaisia@suomi24.fi

Read more