Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

Floristi Owe Salmela ihaili eilen puutarhureiden istuttamia nupullaan olleita tulpaaneja SYI:n kasvihuoneesssa Vanhassa Vaasassa. Tänään ystävän päivänä tuplppaanit ovat jo auenneet ja myyntikunnossa oppilaitoksen myymälässä.

Mikä ihmeen SYI?

Owe Salmela on toiminut SYI:n eli Svenska yrkesinstitutin kukkiensidonnan opettajana toistakymmentä vuotta. Tänä aikana suomalainen floristiikka eli kukkien sidonta on kasvanut eurooppalaisittain arvostetulle tasolle. “Muualla Euroopassa alan ammattilaiset katsovat nyt Suomeen”, kehaisee Salmela.

Oppilaitoksen puutarhapuoli jakaantuu kolmeen eri koulutuslinjaan: tuotantopuoleen, missä opetetaan avomaa- ja kasvihuoneviljelyä, viherpuoleen eli viherrakentamiseen ja kukka- sekä puutarhakauppaan. Owen lehtoraatti käsittää kukka- ja puutarhakaupan ja sen ulkopuolella floristikoulutuksen.

Floristi

Sana floristi ei ole ammattinimikkeenä kovin vanha. Kun Salmela aloitti alan opiskelun kaksikymmentäviisi vuotta sitten, puhuttiin vain kukkien sidonnasta. Nyt kukkiensitojasta, floristista, on tullut alan arvostettu ammattilainen ja ammattinimike.

-Opetus kestää puolitoista vuotta. Siihen kuuluu kolme modulia: asiakaspalvelu ja markkinointi, kukkasidonta ja tilakoristelu ja kolmantena vihersisustusmoduli. Kysymyksessä on ammattitutkinto, korostaa Salmela.

Miten kukkien sidontaa voidaan opettaa?

-Onhan meillä teoria, jonka pohjalle rakennetaan. Yksi peruspilareista on muoto ja sommitteluoppi. Tässä jaksossa käydään lävitse mm. millasia ja minkä muotoisia kukkia löytyy. Opetuksessa korostetaan, että alan ammattilaisen tulee tuntea kukkien luonne, miten kukat sopivat rakennettavaan ympäristöön tai tilanteeseen. Tässä työssä on kovin vähän tekemistä “musta tuntuu” asioiden kanssa.

-Tällaiset tuntemukset korvataan faktalla. Yksi tärkeimmistä faktoista on tapakulttuurin tunteminen. Kukkien sidonta ei ole vain kaunista näpertelya ja esteettistä puuhastelua myyntipöydän takana.

-Ammattifloristi rakentaa tai sitoo kukista kokonaisuuksia vaikkapa rokokoo-aikakauden ympäristöön. Hän ottaa huomioon aikakauden väri- ja muotokielen, tutustuu aikakauden historiaan ja vaikka aikakauden maalauksiin, mistä saa vihjeitä. Lisäksi hänen tulee tietää, mitä kukkia saa mihinkin aikaan edullisesti mistäkin ja paljon muuta, luettelee Salmela.

Salmela korostaa floristiikan ammattimaisuutta, mutta antaa periksi myös estetiikalle.

-Olen täysin vakuuttunut siitä, että ilman kukkia ja ilman kauneutta ihmisen elämä olisi paljon kurjempaa. Sitä mukaa, kun yhteiskunta vaurastuu, ihmiset satsaavat asumiseen ja viihtyvyyteen ja haluavat myös esteettisiä elämyksiä. Näen, että meillä on siinä oma paikamme. Alan kaupalllinen puoli tulee varmasti kasvamaan.

Keskustelu foorumissa:

Read more

-Brodeeraus ei ole tekemistä vain käsille. Se on tekemistä myös mielelle, sanoo Tuovilan Karkkimalassa Broderier-liikettä pitävä Ulla-Britta Martinsson. Ulla-Brittan liike on keskittynyt käsillä tekemiseen. Kysymykseen tietokoneavusteisesta brodeerauksesta Ulla-Britta huitaisee kärsimättömästi.

-Meidän asiakaskuntamme on päälle viisikyppisiä naisia Kristiinan ja Kaarlepyyn välimaastosta. Eniten asiakkaita täällä käy Sulvalta ja Maalahdesta. He ovat käsityöihmisiä.

Suosittu pistäytymiskohde

Ulla-Britta Martinssonin pikkukaupasta on tullut suosittu pistäytymiskohde varsinkin suomenruotsalaisille. Väki tulee linja-autoilla ja saa kuullakseen tukevan annoksen tietoa brodeerauksesta, ristipistoista ja kanavatöistä. Joka kerta matkalaisten mukaan lähtee myös valmiita, pohjia, lankoja, aida- ja kanavatyöpohjia ja valmiita tarvikepakkauksia.

Työtä kädelle ja mielelle

Ulla-Britta Martinsson puhuu paljon, nopeasti ja mielellään, ainakin kun kysymys on käsitöistä. Kuulee selvästi, että aihe on hänelle rakas. Äkkinäinen kyselijä joutuu oppimaan uusia termejä ja käsitteitä ja ottamaan kantaa eriväristen lankojen yhteensopivuuteen, paksuuteen, säikeiden ominaisuuksiin ja erilaisten pohjakankaiden tyyppeihin.

-Kyllä mieskin voi oppia. Jopa 3 miestä sadasta on kiinnostunut naisten käsityöstä, sanoo Ula-Britta ja lisää samaan hengenvetoon, että suomenruotsalainen nainen elää paljon vanhemmaksi kuin vastaava suomenkielinen ja se johtuu käsitöistä ja sosiaalisesta verkostosta.

Karkkimalantie 366:ssa sijaitsevassa myymälässä on kymmenittäin, ehkä sadoittain malleja, kankaita, valmiita tarvikepakkauksia ja kaikkea mikä kuuluu brodeeraukseen, ristipistotöihin ja kanavatöihin. Valmiita malleja täydentävät lukuisat erikieliset lehdet, joissa on sadoittain malleja.

-Parasta on, että ei tarvita edes kielitaitoa. Riittää, että osaa yhteenlaskua. Mallit voi siirtää suoraan valmiiksi ruudutetulle aida-kankaalle.

Toki voi käyttää myös valmiiksi painettuja kankaita tai mallin voi tehdä itse niin kuin mieheni tekee.

Miehesi tekee?

-Miksi ei tekisi. Mieheni Bo on erittäin taitava tekemään rakennuspiirrustuksia. Miksi ei siis brodeeraukseen tarvittaisi pohjia? Bo piirtää mallin ja minä valitsen langat ja värit, selittää Ulla-Britta työnjakoa.

Kanavatyön tekee kohtalaisen nopeasti, mutta isoimmat ja monimutkaisemmat brodeeraustyöt saattavat viedä aikaa jopa yli vuoden, vaikka tekisi puolituntia päivässä.

Keskustelu foorumissa:

Broderier

Read more

-”Kondis palvelutalon” asiakassegmenttinä ovat yli 55 vuotiaat omillaan toimeen tulevat ikääntyvät henkilöt, jotka etsivät turvallista asumismuotoa. Palvelutalon” asukas maksaa turvallisesta asumisesta ja ympäristöstä, sanovat hankkeen puuhamieahet Eeku Strahl ja Anssi Panula.

Strahlin ja Panulan mukaan kondisasunnon hinta ei poikkea merkittävästi vastaavalla paikalla oleviin tavallisiin asuntoihin verrattuna. Esimerkiksi omakotiasumisesta luopuva voi sijoittaa vapautuvan pääoman sijoituksenakin turvalliseen keskusta-asuntoon. Kilpailuetu syntyy turvallisuudesta ja palveluista, joita perinteisessä asumisessa ei ole tarjolla. Asukkaalla säilyy myös itsenäisen asumisen vapaus ja asema. Palvelut ovat tarpeen mukaan yksilöllisesti saatavissa.

Kondis hanke sijoittuu ns. Radisson kortteliin Black Jackin ja Halpa-Hallin väliin. Mikä hankkaeen etenemisessä mättää, asiaa on tietysti kysyttävä hankkaeen hakijalta, arkkitehti Eeku Strahlilta. Onko Kondis-hanke kaatunut ja kuopattu?

Keskustelu foorumissa:

Aikaisempi juttu aiheesta:

Lue lisää klikkaamalla alapuoilella olevaa linkkiä:

Read more