Turvallisuuskoulutusta tarvitaan

Turvallisuuskoulutus on nykyisin osa monien yritysten koulutusohjelmaa varsinkin palvelualoilla. Ei ole mitenkään harvinaista lukea että ”verovirkailija joutui pahoinpitelijän uhriksi” tai että ”huumeiden vaikutuksen alainen löi sairaanhoitajaa”, sanoo kouluttaja Hannu Maunula.

Turvallisuus on osa palveluja

Yksi alan harvoista huippukouluttajista on vaasalainen Hannu Maunula. Maunulalla on kokemuksia mm. kamppailulajeista aina 70-luvun puolivälistä saakka.

-Tälle pohjalle oli helppo rakentaa koulutusohjelma joka vastaa mm. virastojen tarpeita. Koulutukseen ei siis liity vain hyökkääjän torjuminen vaan koulutus ulottuu aina fyysiseen työympäristöön saakka: virkailijan pöydällä ei saa olla raskaita esineitä, virkailijalla on oltava aina pakosuunta ja hälytyslaitteet käden ulottuvilla ja sata muuta asiaa, selittää Maunula.

Hangosta Petsamoon

Maunula on sisäasianministeriön hyväksymä järjestyksenvalvonta- ja voimankäytön kouluttaja ja tällä "mandaatilla" hän kiertää turvallisuusalan koulutusta antavia oppilaitoksia välillä Rovaniemi – Imatra.

Tällä hetkellä toiminnan painopiste on Kokkolassa ja Jyväskylässä, missä toteutetaan vartijan ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Järjestyksenvalvonta- ja vartijan voimankäytön sekä uhkatilanne varautumiskoulutuksen ohella Maunula toteuttaa sisäasianministeriön asetuksen mukaista erityistä voimankäyttökoulutusta.

Tämä sisältää ns. yleisen osan, missä läpikäydään mm. väkivaltatilanteiden ennalta tunnistamista ja erilaisten persoonallisuushäiriöiden kohtaamista sekä kaasusumutin, teleskooppipatukka- ja luotiasekoulutuksen.

Luotiasekoulutuksen kohderyhmänä ovat lähinnä henkilösuojeluun ja arvokuljetukseen erikoistuneet vartijat. Näihin kaikkiin sisältyy teoria- ja käytännön kokeet, joiden hyväksytty suoritus oikeuttaa vartijaa kantamaan kyseisiä voimankäyttövälineitä.

-Mitään läpihuutojuttuja nämä kokeet eivät ole: kaikki oppilaat eivät näitä ensimmäisillä kerroilla hyväksytysti suorita, sanoo Maunula.

Yksi työllistäjä on myös vuosittaiset eri vartiointiliikkeille määrätyt pakolliset voimankäytön jatkokoulutustilaisuudet sekä uhkatilanne varautumiskoulutus.

Maunulalle on tullut tutuksi myös suuri osa Vaasan ja lähikuntien ravintoloiden järjestyksenvalvojista kaasusumutinkoulutusten myötä.

Maunula tekee myös järjestyksenvalvontatyötä suuremmissa tapahtumissa. Tällöin tulee esiin sekä järjestyksenvalvonnan toteutuksesta vastaaminen ja johtaminen sekä toiminta ns "Kymppiryhmässä". Tämän ryhmän vastuulla on tilaisuuden fyysisten ongelmatilanteiden hoitaminen.

Keskusteluun

Read more

Vaasan vankileiri 1941-1944

Vuonna 1941 perustetttu Vaasan sotavankileiri nro 24 sijaitsi Vanhassa Vaasassa ns. Hovioikeuden metsikössä, jossa yhä vieläkin on raunioita jäljellä.

Sotavankien kurileiri n:ro 24

oli Vanhassa Vaasassa vv. 1941-1944

Vaasassa vv. 1941-1944 sijainneesta venäläisten sotavankien leiristä on vaiettu kahdella kielellä. Sen olemassa olo on haluttu ehkä tietoisesti unohtaa. Eivätkä suomalaiset tutkijatkaan ole olleet kovin innostuneita ensimmäisenä tutkimaan maamme omia varjoja.

Mieluummin on pengottu entisen NL:n sotavankileirejä ja hyvä että on tutkittu, sanoo Vanhan Vaasan sotavankileiriä tutkinut Pentti Suksi.

Monien huokausten leiri

Venäläisten sotavakien joukkohauta sijaitsee Kappelinmäaen ortodoksisella hautausmaalla. Sinne on haudattu 75 sotilasta Vaasassa ja sen lähistöllä olleista vankileireillä menehtyneistä. Heistä 12 on tuntematonta, ilmeisesti desantteina (kaukopartiomiehinä) ammuttuja. Tilastojen mukaan sotavangeista menehtyi peräti 29,1 % kokonaismäärästä.

Tämä on maailmassa huippuluokkaa, Suksi toteaa.

– Vuonna 1941 perustetttu Vaasan sotavankileiri nro 24 sijaitsi Vanhassa Vaasassa ns. Hovioikeuden metsikössä, jossa yhä vieläkin on raunioita jäljellä. Käytettävissä olevien tietojen Vaasan vankileirillä oli kaikiaan 427 sotilasta ja yhtä paljon oli Mustasaaren Tuovilassa ja Isonkyrön leireillä. Eihän nämä mitään "rippileirejä" olleet vaan aikuisille miehille tehtyjä kurileirejä, sanoo Suksi.

Vankileiri ei ole unohtunut ainakaan venäläisiltä. Venäjän federaation pääkonsuli on Alexander V. Safronov vieraili vankileirin raunioilla vappuna 2007 ja jätti paikalle sepppeleen, josta on vieläkin rippeet jäljellä.

Nyt jo nurmettuneen vankileirin lävitse kulkee lenkkipolku. Pentti Suksi on ehdottanut polunnieksi ”Vankinginpolku”.

Teksti: Tapio Parkkari

Kuvat: Johan Hagström

Keskusteluun

Read more