Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

Valmistuessaan Pohjoismaiden suurimman ostoskeskuksen suunnitteli vaasalainen Viljo Revell. Viljo Revell on yksi suomalaisen arkkitehtuurin merkkihenkilö, joka on saanut tunnustusta myös kansainvälisesti. Pääosa hänen tuotannostaan sijoittuu pääkaupunkiseudulle, mutta hän suunnitteli myös Vaasaan huomattavan määrän rakennuksia. Revellin Vaasaan suunnittelemista kohteista vaikuttavin on Rewell Center. Rewell Centerin suunnittelu alkoi 1950- luvun keskivaiheilla. Rakentaminen …

Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme vuotta väliaikaisena kansakoulunopettajana Iisalmessa. Tämän jälkeen hän kävi Sortavalan seminaarin valmistuen sieltä vuonna 1901 kansakoulunopettajaksi. Seminaarista päästyään hän oli vuoden Iisalmen yhteiskoulun johtajana sekä uskonnon …

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja halusi luoda kaikille kaupunkilaisille yhteisen taidekodin, jossa kävijä ”löytäisi aakkoset kansainvälisen taidekulttuurin. Frithjof Tikanoja (1887-1964) syntyi kälviäläiseen talonpoikaissukuun. Maanviljelyä enemmän Tikanoja oli kuitenkin kiinnostunut kaupankäynnistä ja kaunokirjallisuudesta. Puotipojan ja kauppaedustajan töiden jälkeen hän perusti vuonna 1905 Josef Lassilan kanssa Vaasaan Lassila & Tikanoja -tukkuliikkeen. Yhtiö kasvoi ja …

Tässä jutussa kerrotaan Vaasan Hovioikeuden presidentit ja heidän muotokuvansa maalarit. Klassisesa muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään. Muotokuva pyrkii usein esittämään myös kuvaamansa henkilön tärkeimmät ja arvostetuimmat puolet, sekä kuvaamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Muotokuvassa usein korostuu myös aikansa arvostukset, pukeutuminen, hiustyyli yms. Vaasan hovioikeus on …

Kannattaako pyörä työntää varaston perukoille syksyn tultua? Ei tietenkään! Syksyllä ja talvella voi ja kannattaa pyöräillä siinä missä muinakin vuodenaikoina. Pyöräily on nopea ja joustava tapa liikkua ja useimmiten se on myös virkistävää ja hauskaa. Vaasan pyöröyhdistys  Velova ry ja Folkhäsän  kampanjoi Pyöräliiton #Pyöräilytalvi-tapahtumaviikolla pyöräilyn valoisan sanoman puolesta jakamalla ledvaloja …

Ulkovaasalainen/Heikki Halonaen/ 25.7. 2015 Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka 17 lasta olikin ajan talonpoikaisperheessä vielä melko tavallista. Carl Gustaf Wolff oli isänsä puolelta saksalaista syntyperää.  Hänen isänsä Johann Ludvig Dietrich oli kotoisin Hannoverista ja äitinsä Brita Piteåsta Ruotsista.  Dietrich Wolff toimi sotilassoittokunnan kapellimestarina Viaporissa …

“Tahdon koivuun, tahdon kiveen, tahdon sammaleen syleilyyn tahdon myyräksi maan multiin. Tahdon muuttua ääniksi kaikkialla Ja lakata olemasta tämä kipu.” Ihan kuin ihminen kuuntelisi: Koonti Leif Färdigiä muistaneista Kokoan tähän linkkejä sivustoihin ja juttuihin, jotka kertovat Leifista lähinnä hänet tunteineiden näkökulmasta. Toivon että tämä linkkikokoelma auttaa esimerkiksi opiskelijaa, joka haluaa …

Jos joku joskus kirjoittaa Leif Färdigistä elämäkerran, niin elämäkertakirjurin tapaan hän selvittää myös Leifin suvun tarinasta sen, mikä on mahdollista. Tulevaa mahdollista elämäkertakirjuria auttaakseni olen koonnu tähän sen, minkä minä olen saanut selville. Leifin sukulinja isän puolealta on täynnä dramaatiikaa, toimittajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kaarlo Koskimies Vaasan Työväenopiston eläkkeellä oleva …

Anna ja Göran Ekström muistelevat Leif Färdingiä Tekstiluonnoksen Anna ja Göran Ekströmiä koskeva osuus on vuodelta 2011. Loppu lähinnä vuosilta 2014 ja 2015. Tekstissä on runsaasti olettamuksia ja arvailuja, jotka täytyy tutkia ja todistaa oikeaksi tai hylätä. Leif oli meillä usein nähty vieras Juttu on tehty ennen Göran Ekströmin Leifin …

Leif Färdingin itsemurhakirje Suomi-lehti 7/1984 Leif färding on kuollut Suomi-lehti 7/1984. Leif kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa kanteen kokeneensa valon jo kovin nuorena. Mutta valo himmenni ja Tie mutkitteli ylös ja alas. Raivokaalla intomielisyydellään Färding oli potkaisemassä Oraansuojelijoita liikkeelle. Tämän sotilaallisen pasifistin tapaaminen ja hänen hurja vauhtinsa häkellytti monet, minutkin. Hän puhui …

Oraansuojelijat Pekka Haavistosta Leif Färdigiin Vuonna 1973 Helsingissä perustettu Oraansuojelijat ry, sai osakseen valtavasti huomiota, joka tähtäsi kasvisravintolan perustamiseen. Ravintola Kasvis perustettiinkin seuraavana vuonna. Oraansuojelijat alkoi julkaista Uuden Ajan Aura -lehteä. Myöhemmin perustetusta Pekka Haaviston Komposti-lehdestä ja Uuden Ajan Aurasta syntyi Suomi-lehti. Suomi-leht toimi keskeisenä kanavana vihreän liikkeen ideologiselle pohdinnalle. …

Ari Holtti 19. 01. – 21.02. 2015 Kaupunginkirjasto Proosa kahvila Vaasalainen Ari Holtti ( s. 1952) tunsi Leif Färdingin 1968 –69 lähtien. He olivat hyviä ystäviä ja vierailivat usein toistensa luona, Ystävyys kesti ”loppuun” saakka. Holtti tapasi Färdigin viimeisen kerran vain viikkoa ennen katoamista. Olimme hyvät ystävät -Me olimme melko …

Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Informaatikko Merja Tikkamäki Suomalaisia nykylyyrikoita- kirjassa sanotaan: Leif Färding oli kesän lapsi ja onnen poika, josta kasvoi onneton mies.? Samaisessa kirjassa todetaan myös, että kolmessa ensimmäisessä runokokoelmassaan Färding kirjoittaa iloisia viestejä ihmisestä matkalla Valoon, osana maailmankaikkeuden suurta hengitystä. Neljännessä kokoelmassa hänen todellisuutensa ei ole enää yhtä harmoninen ja …

Leif Färdingin ruukku Vaasan kaupunginkirjastossa Vaasan kaupunginkirjasto kunnioittaa kaupungin tunnetuinta runoilijaa Färdingin ruukulla. Runous on elämän sokeri Keramiikkataiteilija Catharina Kajanderin keramikkateos, Tuhkauurna/Amfora/”Sokerikko” Leif Färdingin muistolle on sijoitettu Vaasan kaupunginkirjaston 1 kerrokseen sivuhuoneeseen.(Edit 15.11. 2019) Olet varmaan monta kertaa kävellyt ruukun ohitse huomaamatta tai ehkä miettien, että mikä ruukku siiinä on? …

Vaasaan saapunut jääkärien pääjoukko otettiin 25 helmikuuta vastaan innostuneesti Vaasassa. Seuraavana päivänä oli vuorossa näyttävä paraati. Jääkäreitä oli tullut Suomeen vuoden 1917 lopulta lähtien. Heitä palveli kouluttajina ja sisällissodan sytyttyä rintamalla. Kapteeni Aarne Sihvo toimi helmikuun puolivälistä alkaen Karjalan rintaman komentajana. Pääosa jääkäreistä oli sodan alkaessa kuitenkin yhä nykyisen Latvian …