Talousoppia poliitikoille
Poliitikkojen edustamista nollista tulisi luopua vaaleissa.
Nollat takaisin lukuihin, jotta tajutaan missä summissa ja kokoluokissa liikutaan.
Poliitikkojen yleissivistys on vaatimaton, sen ohittaa vielä vaatimattomampi laskuopin/matematiikan osaaminen ja taloustietous.
Erilaisen jargonin ja liturgian puheissa toistaminen sekä näppärien muotitermien ja sivistyssanojen (joiden merkitystä ei edes tunneta) käyttäminen sekä laaja-alainen viljely ei korvaa sisällön ja perustellun ajatuksen puuttumista.
Yhteiskunnan eri tahojen tuottamien moninaisten verotulojen holtiton sekä tehoton käyttö ei poliitikkojen mieltä juurikaan rasita. Vallan- ja rahankäyttö – siis muiden tuottamien varojen – on niin seksikästä, kuten ilmaisu nykyään kuuluu.
Konkretiaa siis ehkä kaivattaisiin, kun luvuista puhutaan. 1 miljardi euroa 1000 000 000 euroa, siis tuhat miljoonaa. Miljoonassa on kuusi (6) nollaa, jotka kaikki ovat merkityksellisiä. Noin kaksituhatta (2.000) euroa ansaitseva ei koko 40 vuotisen työuransa aikana maksa tuloveroja lähellekkään miljoonaa. Jos siis olisi niin onnekas, että työllistyisi ilman katkoja. Alv:t ja muut rasitteet ovatkin sitten varmistus sille, että kokonaisverotus maksimoituu.
Kansanedustajien ja ministereiden palkat lisättyinä eri korvauksilla ja eduilla ovat täysin kohtuuttomat. Niistä tulisi lisäksi vähentää tehtävien hoidossa kansalle ja yhteiskunnalle aiheutettu vahinko. Vaatimus korruption sekä monitahoisen ”hyvä veli”- järjestelmän/verkoittumisen välttämisestä on tietenkin moraalisesti kohtuuton.
Kaikkien kustannustehottomien byrokraattisten rakennelmien puolittaminen tai leikkaaminen olisi tärkeää tavalliselle kansalaiselle, Eli kansanedustajien määrä sataan (100) ja kuntien valtuustojen ja hallitusten jäsenten lukumäärä vähentämisen kohteeksi. Samalla päästäisiin rasituksesta, mikä aiheutuu poliittisista avustajista. Vaalien tulos ja suhteellinen puolue-edustus säilyisi ja demokratia toimisi pienemmin kustannuksin.
Kumpi on parempi vaihtoehto: ”Aktiivinen ja taitamaton pol.toimija, vaiko passiivinen taitamaton?”
No, molemmat ovat huonoja.
Asiantuntijuudesta en malta olla mainitsematta. ”Asiantuntija on henkilö, joka pitää itseään sellaisena. Erityisasiantuntija taasen on henkilö, joka erityisesti on sitä mieltä”.
Eräänlaista asiaosaamista edusti myös unkarilaissyntyinen kaunotar ja filmitähti Zsa Zsa Gabor.
Henkilöhaastattelussaan hän totesi: ”Koen itseni melko hyväksi taloudenpitäjäksi. Aina kun olen eronnut aviomiehistäni, niin olen pitänyt heidän taloutensa”.
Bert Lundström
Vaasa