Yrittäessä käsittää (ei hyväksyä) Venäjän viimeaikaisia toimia sekä politiikkaa, niin historiaan vilkaisu ehkä auttaisi. Ainakin omalla kohdallani on helpottanut, josko niin voi kuvata.
Taustoina voisi olla lähteinä vaikkapa Antony Beevorin tietoteos ja sotahistoriakirja ”Berliini 1945” sekä Leon Uriksen kirja 50-luvulta ”Harmagedon”, joka kertoo Berliinin jaosta ja hallinnoinnista liittoutuneiden sekä Neuvostoliiton kesken 1945-58. Kirjat avaavat silmiä sekä auttavat ymmärtämään idän ja lännen välisiä suhteita ja tilannetta viime vuosina sekä tänä päivänä.
Venäjän ja N-liiton historia on sotimisen historiaa. Sisäiset sodat ja vallankumoukset 1900-luvulla ovat seuranneet toisiaan. Konfliktit lähinaapureiden kanssa kertovat karua kieltään.
Valtapolitiikan tavoitteet ovat ristiriitaiset, mutta toisaalta selkeät ja loogiset. Mahtiaseman ja suurvaltiuden palautus. Käytännössä se tarkoittaa puhtaasti imperialismia, mikä taasen merkitsee toisen osapuolen hyväksikäyttöä ja riistoa.
Suurvalta-aseman menetys lienee traumaattista. Retoriikassa USA on viime vuosikymmenten tuomittava toimija. Nykyvenäjä on toimissaan aggressiivinen sekä uhoava ja valitsemallaan poliittisella tiellä jo nyt lähes umpikujassa. Kiinan merkitys kasvaa edelleen ja Kiina on myös valinnut suuntautumisessaan Afrikan mantereelle hienon strategian, joka jopa eettisesti + moraalisesti vaikuttaa ja näyttää hyväksyttävältä.
Käännekohdista vielä Neuvostoliitto- Venäjän osalta on ehkä huomata Venäjä-Japanin sota 1904-05, heikko menestys 1. maailmansodassa, Suuri Isänmaallinen Sota ja häviäminen Kylmässä Sodassa lopulta 1980-luvulla.
Luottamus ja luotettavuus ovat tärkeitä. Eikä ainoastaan luottoluokittajien näkökulmasta.
Molotov-Ribbentrop sopimus, Baltian maiden kohtelu, Puola ja Ukraina sekä Unkari ja Tsekkoslovakia ovat tallentuneet. Uhka on aina kysymysmerkki.
Vaikuttimia poliittiselle toimimiselle tulee arvioida ja arvuutella. Inhorealistisesti todeten himo valtaan ja rahaan. Ahneus on pohjaton kaivo. Erilaisten ja -muotoisten konfliktien rahoittamisen ja rahoittajien selvittäminen ei vaikuta journalismia kiinnostavan. Olisi kaiketi hyvinkin oleellista. Mikähän on sitten aseteollisuuden ja asekauppiaiden rooli?
Eroa on ismeillä. Miten erotetaan natsismi, fasismi, rasismi ja kommunismi?
Bert Lundström
Vaasa
Ps. V. Putin vierailullaan Egyptissä antoi lahjaksi Kalashnikov rynnäkkökiväärin.
Ihan tavanomainen lahja varmaankin – ja vailla symboolista merkitystä tietenkin.