Related Articles
Kirjoituksia ja kannanottoja on tullut esiin, enimmäkseen viheralueittemme puolesta – hyvä niin. Toivottavasti vielä enemmän jatkossa, koska asia on tärkeä.
Kaupunkimme virkamiesjohto sekä poliittiset päättäjämme ovat kaavoitusasioissa edenneet hieman, sanoisiko erikoisesti. Ei ole haluttu kuulla kaupunkilaisia, ts. päättäjien arviot riittäköön kaupunkilaisille – näin näyttää ajattelu kulkevan. Vaasalaisten kannanotot saivat kuitenkin aikaan kansalaistilaisuuden järjestämisen Opistotalolla.
Viheralueiden arvokartoitus on jo vuosia ollut osa systemaattista yhdyskuntasuunnittelua. Tutkimustyötä ja selvityksiä on tehty Pohjoismaissa ja EU:ssa. ”Neighbour woods” tutkimus mm. oli osa projektista vuosina 2001-2004. Siinä selvitettiin käsitteiden sosiotooppi ja biotooppi sisältöä.
Sosiotooppiin liittyvät esimerkiksi koskematon luonto, metsän tuntu, tilan tuntu, hiljaisuus sekä mahdollisuus toimintaan ja ajanviettoon. Näiden asioiden merkitystä kysyttiin haastatelluilta. Vastauksista saatu palaute oli selkeä. Luonnon ja viheralueitten merkitys kaupunkialueella on suuri.
Vaasassa maapohjaa, joka ei viherrä, mutta jota voitaisiin uudelleen kaavoittaa , on runsaasti. Teollisia tontteja ja kiinteistöjä, joista aika on ajanut ohitse , sijainti jäänyt puristuksiin ja logistiikkakaan ei toimi, olisi tarjolla.
Päätökset, jotka koskevat kaupunkimme keskeistä luontoa ja viheralueita, ovat kauaskantoisia. Ei puhuta kymmenistä vuosista, vaan jopa sadoista. Pari vaalikautta on lyhytnäköinen suunnittelujakso jälkipolvia ajatellen.
Uutta kaavoitusta ja siihen liittyvää nykyisten viher- ja ranta-alueiden hyötykäyttöä on perusteltu sillä, että kaupunkimme vetovoimaisuus ja houkuttelevuus lisääntyisivät. Saataisiin ulkopuolelta uusia korkeatuloisia veronmaksajia. Vetovoimatekijät eivät liity luksus-rakentamiseen keskeisille ranta- ja viheralueille. Asumisvaihtoehtoja jo nykyisellään löytyy runsaasti. Ratkaisevaa Vaasaan muuttamiselle on työpaikka ja työllistyminen.
Luovuutta ja mielikuvitusta voisi toivoa ja edellyttää kaavoituksen suunnittelussa. Toisin kuin nyt on tapahtumassa: katsotaan kartalta viheralueet ja päätetään kaataa luonto nurin.
Puheenvuorossaan (mm. HS) kaupunkiekologian professori Jari Niemelä käsitteli tätä aihetta lakimenettelyn näkökulmasta selkeästi ja toi esiin myös olennaisia muita näkökohtia sekä henkilökohtaisia ajatuksia luonnon merkityksestä kaupunki-/taajamaympäristössä.
Mainitsemistani tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä kartoituksista löytyy kiinnostuneille lisätietoa nettiosoitteesta ”www.ymparisto.fi ”. Rahoittajia ovat olleet Ympäristöministeriö sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Toivotaan optimistisesti, että puhtaan ympäristön ja luonnon merkitys tunnustettaisiin jatkuvuuden edellytyksenä.
Bert Lundström
Ps. Alkuperäinen kirjoitus 10. syyskuuta 2004.
