Viisikymmenluku ja 60-luvun alku olivat keräilyn kulta-aikaa. Me Palosaaren pojat keräilimme Pauligin kahvipakettien suojakansia, joissa oli autonkuvia ja Tex Willer-lehtiä. Tytöt keräilivät filmitähtien kuvia ja kiiltokuvia. Suomessa Tex Willer alkoi ilmestyä tammikuussa 1953 nimellä Tex. Lehti ilmestyi piccolo-muodossa vuoteen 1965 saakka noin 26 numeron vuosivauhdilla. Lehden ilmestymispäivä oli muistaakseni tiistai. …
Lue lisää »
Paikan nimi oli Cella tai oikeammin Cella Wasaensis. Paikka oli ns. tavallisen kansan tanssipaikka. Siellä oli elävää musiikkia niin kuin lähes kaikissa vaasalaisissa tanssiravintoloissa 60-70 luvuilla. Cella ja myöhemmin Maximillians sijaitsi nykyisen Tammipihan kohdalla. Paikan vakio-orkestereita oli Kurt Lindqvistin kvartetti. Siinä soittivat ainakin Kurt itse, Martti Lyyra, Toivo ”Topi” Mandell …
Lue lisää »
Olen monta kertaa pohtinut sitä, että mitä pleikkarisukupolvi ajattelisi jos heiltä vietäisiin lelu ja tilanne annettaisiin jousipyssy tai hernepyssy tai ritsa. Meille viisikymmen- ja kuusikymmenluvuilla kasvaneulle nämä, ja monet muut itsevärkätyt lelut ja varusteet olivat täyttä elämää. Jousipyssy Yksi keskeisitä leluista oli jousipyssy ja itsevuoltu nuoli. Jousen tekemiseen tarvittiin ehdottomasti …
Lue lisää »
Meillä pikkujätkillä ei viisikymmenluvun Präntööllä ollut koskaan tekemisen puutetta. Varsinkin kesät olivat yhtä ja samaa haipakkaa aamusta iltaan. Juoksuaika alkoi jo keväällä kun lumet sulivat ja allikkoihin syntyi pieniä lammikoita. Niillä ”reekattiin” eli seilattiin omatekoisella lautalla. Seuraava vaihe oli koijien eli havumajojen tai lautarakenteisten koppien rakentelu. Keväällä tietysti myös prekattiin …
Lue lisää »
Vaasan Espa Minun muistoni Espasta ulottuvat vain viisikymmenluvulle. Sitäkin ennen Espalla näyttäydyttiin. Varsinkin kaupungin herrasväki promeneerasi edestakaisin Espalla sunnuntaisin. Meille ”suurelle ikäluokalle” se oli jokailtainen pistäytymispaikka. Tämän tarinan viimeeksi editoitu versio on julkaistu Vaasapediassa 6. helmikuuta 2008 ja kevyestik editoitu 08.03. 2019. Espa oli erityisesti koulunuorison tapaamispaikka. Sama luokkajako kuin aikaisempina …
Lue lisää »
Viisi- ja kuusikymmenluvun muistavat osaavat kertoa huimia tarinoita lasten leikeistä, kaupunginosien välisistä ”sodista” ja seikkailuretkistä autiotaloihin ja tuntemattomiin kellareihin. Viisikymmenja 60-lukujen lapsilla oili aina tekemistä. Maan paljastuttua lum en alta prekkkaaminen ja puttaaminen oli vat varsinkin poikaviikareiden rakas harrastus. Prekkaamista varten tarvittiin kiviseinä, jonka edessä oli sulaa maata. Markan kolikko …
Lue lisää »
Olen editoinut tähän tiivistelmän Kotirannan tarinoita, jotka on julkaistu vaasalaisia.infon foorumissa vuonna 2010. Linkki kirjoittajiin sivun alaosassa. Asuinmme 1952-60 Ainonkatu 24. Suojeluskuntatalossa ja siitä lähti kustaalantielle päin suojeluskuntatie ,joka poliittisista syistä muutettiin kaartinkaduksi. Seinänaapureina asui Toiviot ja Vättö niminen Karjalais mummeli kahdenn poikansa kanssa. Yläkerrassa asui rva. Keskinen, joka piti …
Lue lisää »
Vaasan kaupunginkirjasto on kerännyt, ylläpitänyt ja säilyttänyt vuosia Vasaensis-kokoelmaa.Kotiseutukokoelma sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa Yhteiskunta- ja talous –osaston ja Venny-tapahtumatilan vieressä. Voit kääntyä kotiseutukokoelmaa koskevien tiedonhakukysymysten kanssa toisen kerroksen tietopalvelun puoleen. Kotiseutukokoelmatilassa on runsaasti hiljaisia lukupaikkoja sekä pöytiä esim. ryhmätyöskentelyä varten. Kokoelmasta Kirjasto on kerännyt ja säilyttänyt Vaasaa ja Pohjanmaata koskevaa …
Lue lisää »
Palosaaren kirkko Jugendtyylinen A.W. Stenfors suunnittelema Palosaaren kirkko on rakennettu vuonna 1910. Rakennus rakennettiin Gustaf Duvaldtin lahjarahaston testamenttivaroilla ja kutsuttiin nimellä rukoushuone Betania. Turun tuomiokapituli antoi 1914 jakamattomalle kaupinkiseurakunnalle Vaasassa oikeuden viettää ehtoollista rukoushuoneessa, ja tämän jälkeen rukoushuonetta alettiin yleisesti kutsua Palosaaren kirkoksi. Kirkko on korjattu moneen otteeseen. Kirkon 60-vuotisjuhlia …
Lue lisää »
Tylyä luettavaa tunneli-intoilijoille Tarinaa Vanhan Vaasan tunneleista toistetaan vuosikymmenestä toiseen ja lapset ja lastenlapset saavat sen perinnöksi, sitten onkin tarina tunneleista valmis. Se, mitä Runar Nieminen ei Vanhasta-Vaasasta tiedä, sitä ei ole olemassa, sanoo maakunta-arkeologi Pentti Risla. Sellaiselta mieheltä on aivan pakko kysyä Vanhan Vaasan tunneleista. Nieminen tuhahtaa, sillä asiaa …
Lue lisää »
Kiireiselle, väsyneelle Jokaiselle kutsun tuomme Iäisyyden, rauhan maasta Lohdutuksen Jumalalta Teksti kirkonkellossa Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa. …
Lue lisää »
Järjestötoiminta Palosaarella 1909 E.K. Louhikon mukaan järjestötoiminta toi uutta uskoa ja toivoa työläisten elämään Vaasan Palosaarella viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Erityisesti Puuvillan työläisnaiset innostuivat toiminnasta. Työväenyhdistyksellä oli suuri merkitys E.K.Louhikko Me teimme vallankumousta Oy SuomenKirja Helsinki 1943 Niin kuin sanottu, minun Vaasaan tullessani 1909, elämä Palosaaren tehdasyhdyskunnassa oli aivan huliganismin ja …
Lue lisää »
E.K.Louhikon kirjan ”Me teimme vallankumousta” Vaasan Palosaarta koskeva luku antaa varsin realistisen kuvan elämästä Palosaarella viime vuosisadan alussa. Tämä aikalaiskuvaus selittää omalta osaltaan myös kansalaissodan synnyn syitä. Merkillepantavaa on Louhikon tekstissä luja usko sivistyksen voimaan. Työväenyhdistyksen toiminnan kautta ns. tavallisella työläisellä oli mahdollisuus nousta arjen yläpuolelle ja löytää aineksia oman …
Lue lisää »
Palosaaren tarinoita maaliskuu 16. 2007 – 21. 2007 vaasalaisia.info foorumissa käytiin vuonna 2007 hieno keskustelu vanhasta Palosaareasta. Tässä muutamia poimintoja. Tavallisten ihmisten kokemuksien kautta on mahdollista ymmärtää paremmin nykyisyyttä. Kirjoitti: Pappa Razzi – Maaliskuu 16, 2007 Millainen Palosaari oli viime vuosisadanalussa? Kaikista karuimman, joskin totuudenmukaisen kuvan palosaarelaisesta työ- ja yhteiskuntaelämästä …
Lue lisää »
Kaarina Heikinheimo on yksi Suomen merkittävimmistä tekstiilitaiteilijoistamme. Hän on mullistanut käsityksemme tekstiilitaiteesta. ”Lähes alusta asti toimintani on ohjautunut pääasiassa julkisiin tiloihin, yrityksiin ja seurakuntiin. Juuri nyt haasteenani ovat lasiteokset: taivutettujen julkisivulasien väliin asetetut tekstiilityöt. Lasiteosten käyttötapa kattaa rakennusten julkisivuista liikenteenjakajiin ja uimahallien taidehankintoihin asti.” Kulttuurikasarmi Heikinheimon työhuone sijaitsee Vaasan kulttuurikasarmissa. …
Lue lisää »