Keilahalli rakennettiin nykyiselle paikalle vuonna 1974. Priimusmoottorina oli silloinen liiton puheenjohtaja, juristi ja rikosoikeuden professori Eero Routamo. Eero ja hänen vaimonsa Pirkko olivat aktiivisia keilailijoita yhdessä Tero – poikansa kanssa. Uuden keilahallin puuhamiehenä toimi myös vanhan hallin monivuotinen puheenjohtaja Helge Österberg. Keilailuradat ja keilanpystytyskoneet ostettiin Saksasta jossa ne olivat olleet …
Lue lisää »
Maire Ruotsalainen omin sanoin Maire Ruotsalainen on vaasalainen kuvataiteilija, joka hakee innoituksensa useimmiten luonnosta, sen kauneudesta, herkkyydestä, värien villistä tanssista – ja monesti myös karuudesta, ovathan värikylläiset puistot ja karut tunturialueet eräs hänen suurimmista inspiraation lähteistään. Suurelta osin märkätekniikalla toteutettujen akvarellitöiden aiheina on usein kukan tai kasvin jokin yksityiskohta, joka …
Lue lisää »
Naisten väkivalta näyttäytyy moninaisena ilmiönä suorasta toiseen ihmiseen kohdistuvasta fyysisestä aggressiosta hienovaraiseen oman itsen vahingoittamiseen. Tämä selviää Vaasan yliopiston englannin kielen yksikön tutkimusjohtaja Tiina Mäntymäen toimittamasta artikkelikokoelmasta. Artikkeleissaan kirjoittajat keskustelevat sukupuolen kulttuurisista määrittelyistä, väkivallan sukupuolesta, sukupuolittuneesta väkivallasta ja naiseuden ja väkivallan suhteesta elokuvassa, televisiossa, nettifoorumeilla, teatterissa, kirjallisuudessa ja iltapäivälehdissä. Artikkelien …
Lue lisää »
Miten hyvin kotikaupunkimme Vaasa on saatu näkyviin netissä? Kaupungin omat nettisivut, ja Visit Vaasan sivusto ovat kyllä kohtuullisen näyttävät ja toimivat. Kieliversiotkin palvelevat turisteja ilmeisen hyvin. Nyt nostan esiin meidän tavallisten vaasalaisten roolin, olemmeko me riittävällä tavalla ”ajan hermolla”, ja mukana tuomassa esiin omia tietojamme ja kokemuksiamme, eli olemmeko me …
Lue lisää »
Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776 – 1808 Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775. Kun kuningas Kustaa III teki Suomeen kevätkesällä 1775 kuninkaanmatkan, hän saavuttuaan matkallaan Hämeenlinnaan teki 20.6.1775 muodolliset päätökset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin …
Lue lisää »
Artikkeli on lyhennelmä Seija Hakolan toimittamasta Apteekin aika -kirjasta, joka julkaistaan apteekin vuosipäivänä 13. lokakuuta 2005. Apteekin perustamista edelsi 40-vuotinen taistelu monopolia vastaan, sillä toisen apteekin saamisesta Vaasaan kehkeytyi kova kamppailu. Ensimmäisen apteekin kolmas apteekkari Johan Lindebäck sai hoitaa apteekkiaan kaikessa rauhassa aina 1840-luvulle. Silloin alkoi ilmestyä virkaveljiä, jotka halusivat …
Lue lisää »
Muurarimestari Stephan Träskel vastasi rakennustyöstä arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Sairaalan rakennukset säilyivät Vaasan palossa 1852 ja sairaalaa laajennettiin vuonna 1889, jolloin keisarillisen mielisairaan hoitoa koskevan asetuksen mukaisesti rakennettiin sielullisesti sairaiden vastaanottolaitos, nykyinen A-osasto. Vuonna 1931 lääninsairaalan toiminta siirtyi Seinäjoelle ja Vanhan Vaasan sairaalaan jäi ainoastaan mielisairaanhoito. Tyhjilleen jäänyt …
Lue lisää »
Vetokannaksen kirkon omistaa Vasa kyrkliga stiftelse ja Vaasan seurakuntayhtymä vuokraa tilat toimintaa varten. Kirkko joka vihittiin käyttöön helmikuussa 1961, on piirtänyt Gösta Bergman.
Lue lisää »
Vaasan Rannikkopatteristo (lyh. VaaRPsto) oli vuoden 1998 loppuun asti Vaasassa Pohjanmaalla toiminut puolustusvoimien joukko-osasto. Vaasan rannikkopattaeriston toiminta lakkautettiin 31. joulukuuta 1998. Rannikkopatteristo oli laatuaan ainoa moottoroitu rannikkopatteristo Suomessa. Kalustona oli (ainakin v. 1968) Boforsin 150 mm haupitsit ja 130K54. Se kuului maavoimiin ja rannikkotykistöjoukkoihin ja antoi varusmieskoulutusta. Joukko-osasto perustettiin vuonna …
Lue lisää »
Vaasan laaja rantapuistovyöhyke ja sillä sijaitsevat arvorakennukset 1800-luvun jälkipuoliskolta liittyvät Vaasan lääninpääkaupunkifunktioon ja perustuvat lääninarkkitehti C.A. Setterbergin 1855 laatimaan Uuden Vaasan asemakaavaan. Ranta on säilynyt ruutukaava-alueeseen liittyvänä kaupunkipuistona, jossa on rakennuksia Setterbergin ajalta, kuten hovioikeuden talo, lääninvankila, kruununmakasiini ja maaherrantalo. Rantapuistovyöhykkeellä rakennuksineen samoin kuin sen pohjoispäässä sijaitsevilla Vaasan Höyrymyllyn rakennuksilla …
Lue lisää »
Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jolla turvaamme hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys käsittää ekologisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Tavoitteena hiilineutraali Vaasa 2035 Vaasan kaupunki on vastannut kestävän kehityksen haasteisiin asettamalla tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Kyseinen tavoite liittyy energia- ja …
Lue lisää »
Järjestämme ikäihmisten kuljetuspalvelun Vaasassa kolmella senioribussilla. Kuljetuspalvelun järjestämisellä haluamme tukea ikäihmisten selviytymistä asioinnissa kodin ulkopuolella. Palvelu on kaikille 65 vuotta täyttäneille. Oikeutta senioribussin käyttöön ei tarvitse anoa. Kuljetuspalvelukortit, matkamäärien rajoitukset ja tulotiedot ovat jääneet pois. Palvelu on osa joukkoliikennettä, joka toteutetaan ovelta-ovelle -periaatteella matalalattiaisilla pikkubusseilla. Taksipalvelut eivät ole käytössä sosiaalihuoltolain …
Lue lisää »
Ainutlaatuinen Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla. Yhdessä Ruotsin Korkearannikon kanssa matala Merenkurkun saaristo muodostaa parhaan paikan maailmassa kokea ja ymmärtää viimeisen jääkauden aiheuttamaa maankohoamista. Matalavetinen ja kivikkoinen Merenkurkun saaristo on täydellinen vastakohta Ruotsin Korkearannikon korkeille rantaviivoille ja kumpuilevalle maisemalle. Yhdessä nämä kaksi aluetta ovat kolikon kaksi …
Lue lisää »
Vaasan kaupungin kauniit ja viihtyisät viheralueet suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään kaupungin asukkaita varten. Viheralueet tarjoavat myös Vaasassa vieraileville matkailijoille mielenkiintoisia käyntikohteita. Viheralueilta löytyvät puistot, puistikot, leikkialueet, koirapuistot, viljelypalstat, uimarannat, liikunta- ja ulkoilupaikat, lähiliikunta-alueet, taajamametsät sekä liikenneviheralueet. Näiltä sivuilta löydät tietoa Vaasan hienoimmista viheralueiden vetovoimakohteista. Tarjolla on monipuolinen kokoelma alueita, joissa …
Lue lisää »
Vaasan kaupunginkirjasto on kerännyt, ylläpitänyt ja säilyttänyt vuosia Vasaensis-kokoelmaa. Kotiseutukokoelma sijaitsee pääkirjaston toisessa kerroksessa Yhteiskunta- ja talous –osaston ja Venny-tapahtumatilan vieressä. Voit kääntyä kotiseutukokoelmaa koskevien tiedonhakukysymysten kanssa toisen kerroksen tietopalvelun puoleen. Kotiseutukokoelmatilassa on runsaasti hiljaisia lukupaikkoja sekä pöytiä esim. ryhmätyöskentelyä varten. Kokoelmasta Kirjasto on kerännyt ja säilyttänyt Vaasaa ja Pohjanmaata …
Lue lisää »