Kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa määritellään, milloin henkilöä pidetään työkyvyttömänä. Toisen mukaan hän voi olla työkykyinen ja toisen mukaan samaan aikaan työkyvytön. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) vastauksesta kansanedustaja Maria Tolppasen (ps) aiheesta tekemään kirjalliseen kysymykseen.
Tolppanen ihmettelee
Sekoilua työkyvyttömyydestä
– Ihmeellistä pompottelua ihmisten elämällä ja toimeentulolla, Tolppanen toteaa.
Kansaneläkelain mukaan ihminen on työkyvytön, jos hän ei voi tehdä työtään sairauden, vian tai vamman takia. Julkisten alojen työeläkelakien mukaan eläkkeen saamiseen vaikuttaa se, alkaako työkyvyttömyys palvelussuhteen aikana vai sen päätyttyä. Jos se alkaa työssä ollessa, arviointi perustuu siihen, onko eläkkeen hakija tullut kykenemättömäksi omaan virkaansa tai työhönsä.
Jos taas työkyvyttömyys ilmenee vasta työsuhteen päätyttyä, työkykyä arvioidaan suhteessa sellaiseen saatavissa olevaan työhön, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän, todetaan vastauksessa.
– Tilanne on kestämätön. Jos teoriassa on olemassa työtä osatyökykyiselle mutta käytännössä ei, on asia lohduton eläkkeenhakijan kannalta, Tolppanen sanoo.
Hänestä käsittämätöntä on myös se, että työkyvyttömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.
– Miten asuinpaikka ja koulutus vaikuttavat siihen, jos ihmisellä katkeaa verisuoni päästä ja hänestä tulee sen seurauksena työkyvytön? ihmettelee Tolppanen.
Read more
