Toimitus

Missä ihminen kulkeekin, jättää hän sinne jäljet. Nämä jäljet säilyvät satoja vuosia. Ne pitää vain löytää tai niitä pitää osata tulkita.

Jokaisesta teosta luontoon jäljet jää

Vanhassa Vaasassa on vielä rakentamatonta metsä,ä joka on ollut hyvinkin vilkasta kaukaisessa historiassa.

Siellä on ollut novgorodilaisia ja tanskalaisia ja venäläisiä ja ruotsalaisia useita satoja vuosia sitten. Heidän ei pitänyt peitellä jälkiänsä.

Varhaishistoriassa siellä oli venäläisten sotilaiden vankileiri joka oli “Kurileiri 24” josta teimme videon. Sen jäljet piti peittää ja hyvin se tehtiinkin.

Pentti Suksi kävi katselemassa vanhoja jälkiä ja sieltä löytyi usean sadan vuoden takaisia ihmisen aiheuttamia jälkiä. Teemme siitä myöhemmn videon, mutta tähän olen koonnut valokuvat mitä sieltä otin.

Kari Lajunen

<p<>

Vaasassa asuu ja elää tälläkin hetkellä runsaasti musiikintekijöitä, joiden luovan työn tulokset uhkaavat pölyttyä piironginlaatikkoon tai kokonaan kadota tekijöiden poismenon jälkeen kun perikunta siivoaa nurkkia.

Tämän estämiksi on nyt perustettu vapaamuotoinen hanke, jonka työnimenä on ”Vaasan viisut talteen”.

Alkuvaiheessa hanke kesikittyy seniorilaulumestaruuden voittaneen Jouko Kytömäen tulevan cd:n materiaalin keräämiseen.

Onnenmaa

Kytömäen voitto on herättänyt kiinnostusta vanhan perinteisen tanssimusiikin tekijöiden keskuudessa Oulua myöten. Kytömäki on saanut yhteyden mm. oululaiseen säveltäjään Niilo Huoviseen, joka kirjoittaa:

”Asun Oulussa ja toimin ABB:llä Stora Enson Group Account Managerina. Christer kysyi, olisiko minulla tarjota sinulle joitakin sävellyksiäni. Kyllähän niitä löytyy, kun löydetään oikean tyyliset, sinulle sopivat kappaleet.

Lähetän nyt oheisena säveltämäni hitaan valssin “Kauniimmin kuin kukaan muu” Sanoituksen on tehnyt Pekka Laaksonen, jonka käsialaa ovat monet tunnetut hitit.

Mielestäni tästä saattaisi tulla jopa ikivihreä menestyskappale sinun tulkitsemana (samaan kategoriaan kuin “Akselin ja Elinan häävalssi” tai “En päivääkään vaihtaisi pois”).

Huovisen sävellys on nyt Jaakko Isokankaalla tutkittavana.

Jouko haluaa tässä hankkeen ensivaiheessa kartoittaa hänen äänelleen ja tyylileen sopivia kappaleita. Kaikki hankkeesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden Jokkeen.

Yhteydet:

jokkekyto10@hotmail.com

Humanitaarinen maahanmuutto ja mamut

Iranilaistaustainen Farzad Moghaddam pour haluaa lopettaa humanitaarisen maanhanmuuton. Farzad tuli pakolaisena Suomeen 1999. Nyt 14 vuoden kokemusten perusteella Farzad on sitä mieltä, ettei tähän maahan ole enää henkisesti eikä aineellisesti varaa ottaa lisää pakolaisia.

”-Ihmisoikeuden kannattajat ja humanitääriset ihmiset eivät kai huomaa, että elämää ei ole vain syöminen ja lämpimässä asunnossa nukkuminen, vaan yhtä paljon ihminen tarvitsee myös kunniaa, ylpeyttä ja vahvaa itsetuntoa.

Jos pakolainen huomaa, ettei valtaosa kansasta ole valmis ottamaan häntä vastaan lämpimästi ja kokee olevansa elätti ja rasite, niin tämä uusi elämä ei millään tunnu hänestä mukavalta, vaan piinavalta ja nöyryyttävältä.

Itse opiskelin tässä kaupungissa kolme kieltä ja heti seuraavaksi aloitin kolmen vuoden kestävän ammattikoulun suomen kielellä, mutta vasta 10 kuukauden päästä ammattikoulun jälkeen sain tehdä roskatöitä. Silti olin ylpeä siitä, että seisoin omilla jaloillani taloudellisesti, eikä minun tarvinnut mennä kerjäämään apua mistään laitoksesta.”, kirjoitti Farzad marrasakuussa 2013 Pohjalaisessa ja vaasalaisia.info bogissa julkaistussa koliumnissa.

Farzadin mukaan ennen moisia päätöksiä on pakko pohtia syvästi, millainen tulevaisuus odottaa uusia pakolaisia, jos maan talous ja kansa eivät ole valmiita ottamaan heitä vastaan.

Suomi kyllä voi auttaa näitä tulevia pakolaisia monella muullakin tavalla ihan tehokkaasti, mutta poliittisten pelien johdosta puolueet aina ensisijaisesti ajavat omia intressejä eteenpäin, kirjoittaa Farzad