Related Articles
Asko Halme:
Vaasan taidebyrokraatit ei arvosta
vaasalaisia taiteilijoita
Jos Googlesta klikkaat Vaasan taidehalli niin tekstissä “Taidehalli 50 vuotta” ensi vuoden näyttelyt ja valittujen ei-vaasalaisten n. 35-vuotiaitten nimet. Kaikille annettu lähes 2 kuukautta näyttelyaikaa.
Ensimmäinen nimeltään Kati Leinonen / valokuvia. Seuraavat Simo Ripatti , Anssi Taulu, Anne Tamminen / installaatioita ja lankkuaitaa käsitetaiteena…. Annika Bergvik – Forsander kun netistä katsoo niin opiskellut aluksi Uudenkaarlepyyn taidekoulussa jonne hyväksyttiin runsaasti eli 50% pyrkijöistä. Nyt kyllä päässyt Suomen tait.seuran jäseneksi kuten nuo edellisetkin. Tekee lähinnä koristekuvioiden tapaista.
Muu aika varattu parille museon varastoista kaivettavalle materiaalille. Hietalahti tarkoittaa kai vanhoja valokuvia ja loka-marraskuu varattu “kansanvalokuville”. Sitten jokin lapsille tarkoitettu viihdenäyttely, satu-ym. kuvia.
Mikä vika omassa luonteessani mahtaa olla kun Vaasassa olen jatkuvasti saanut vastustajia ja työni sabotoijia? Näitä olivat mm. dipl.ins.mutta arkkitehtuuria tajuamaton tekn. akj Eilo Eriksson ja opistoinsinöörialaiseni 80-luvulla etenkin Vaskiluodon terminaalia suunnitellessani.
Nyt näitä Erikssonin seuraaja insinööri Järvelä. Halusi antaa v. –84 suunnittelemani Nummen koulun lisärakentamisen suunnittelun hintakilpailulla valittavalle ihmiselle vaikka olin tehnyt ilmaiseksi alustavat luonnokset ja tarjouduin nuoremman kollegan kanssa työn tekemään.
Kun alkuperäinen suunnittelija on vielä hengissä ja työkykyinen olisi tekijänoikeuslain hengen mukaista ollut antaa työ minulle. Työn saanut vaasalainen Gerd Hytönen kielsi minua tulemasta toimistoonsa sommitteluajatuksiani esittämään. Melko härski kollega. Ainakin yhden oleellisen detaljin laajennussuunnitelmassaan olisi voinut korjata.
Rakennustarkastaja lupasi yrittää auttaa puhumalla naiselle järkeä. Ei näköjään onnistunut. Kävin ent. Vaasan yleiskaava-arkkitehti Hannu Vuolteenahon kanssa pari päivää sitten vähitellen valmistuvaa laajennusta katsomassa. Oli täysin samaa mieltä kanssani siitä, että kaunis vanha rakennus on tehokkaasti – ja tahallaan – ristiriitaisella möhkäleellä pilattu.
Päättäjienkin Vaasan säästöpäätökset lähestyvät surrealismia. Parin kilometrin päässä on toinen –82 suunnittelemani Teeriniemen ala-asteen koulu + päiväkoti. Tämä lehtitietojen mukaan säästösyistä koululuokkien osalta aiotaan lopettaa. Miksei niitä oppilaita sijoitettu tuohon rakennukseen niin rumalta Nummen koulun lisärakentamiselta olisi vältytty?
Museovirkailijoiden suhtautuminen niin tekemääni arkkitehtuuriin kuin veistoksiini on toinen itseäni ihmetyttävä asia. Dan Holm taideintendenttinä kyllä vastusti veistoksiani ja suosi näköistaidetta. Mutta muualta tänne tupsahtaneet uudet naispuoliset museovirkamiehet ovat vielä pahempia.
2012 museo järjesti näyttelyn “Kaupunginarkkitehti Setterberg ja seuraajansa”. Setterberg oli lähes paikallispyhimys ja “tärkein vaasalainen”, tämä ja kaikki muut seuraajat töineen esiteltiin paitsi viimeistä eli minua jolle 21 vuoteen ei ole valittu seuraajaa.
Kuitenkin ehdin virkamiesten ja poliitikkojen vastusteluista huolimatta suunnitella kaupunkiin esteettiseltä laadultaan parempia rakennuksia kuin nuo edelliset “seuraajat” tai nykyiset paikallise konsultit.
Näköistaiteesta poikkeavat konstruktiiviset työni joita 6 kpl julkisina veistoksina ulkona kaupungilla taitavat täällä olla kansan silmissä yhtä vastenmielisiä kuin “epäkristillinen” veistokseni”Livscykeln” muutama vuosi sitten Oravaisten kirkonmäellä.
Lahjoitin vuosi sitten kaupungille/Pohjanmaan museolle 13 pienempää veistostani suunnittelemani monitoimitalo Variskan tiloihin sijoitettaviksi. Jotain rahallistakin arvoa noilla lukuisia työtunteja vaatineilla teräsveistoksilla olisi ollut mikäli olisin taitava kauppias.
Nyt halusin niiden täydentävän arkkitehtuuria ja jatkavan aikaisempia abstrakteja sommitelmiani talossa. Kuvittelin, että talon kirjastossa pistäytyvä yleisö vähitellen tottuisi muuhunkin kuin turhan kirjalliseen näköistaiteeseen.
Täytän ensi tammikuussa 85 vuotta vaikka tilastojen mukaan pitäisi jo maata tuhkana haudassa.
Olen edelleen tehnyt uusia veistoksia. 2007 vuoden myöhässä meillä Railin kanssa oli näyttely Vaasan taidehallissa 75v päiväni kunniaksi. Nyt anoin näyttelyaikaa ensi vuodelle samaan paikkaan. Ei anneta totesi jokin museovirkailijoiden porukka (?), 50 vuotta itseäni nuoremmat muualta Suomesta pantiin etusijalle. “Voitte hakea seuraavana vuotena uudestaan”.
Todennäköisyys ehtiä hautaan sitä ennen on suuri. Mistä tulee into vähätellä ja ehkä tuhota asiat joita pidän elämäntyönäni? Vaasan taiteilijaseurakaan, jonka pj. aikanaan olin, ei kahteen vuoteen ole saanut kolmen viikon vuosinäyttelyaikaa taidehalliin kun museon keksimille viihdenäyttelyille varataan pari kuukautta kullekin.
Se kaupungin mainosnimi “Vaasa art City” pitäisi korjata esim joksikin “Vaasa nonart museal idiot city”. Eli valtaansa näyttäviä pieniä kusipäitä jatkuvasti riittää….
Asko Halme
emeritus kaupunginarkkitehti
Vaaa
