Leikkauksilla ja veron
nostolla kohti uutta Vaasaa
Pohjalaisen 29.10. pääkirjoituksen mukaan veroprosentin nosto on luottamushenkilöille vain ”helppo temppu” ja ”tekohengitystä”. Olen eri mieltä.
Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta se voidaan tehdä vain leikkauksien ja veronkorotuksen yhdistelmällä.
Menoja on leikattava ja organisaatiota ja toimintatapoja uudistettava. Budjettiesitys ja lisäsäästöjen lista sisältävät yhteensä 19,3 miljoonan leikkaukset. Osa syntyy uudelleen organisoinnin ja toiminnan tehostamisen kautta. Ne ovat perusteltuja leikkauksia.
Summa on kuitenkin suuri. Joukossa on kohtuuttomia leikkauksia kuten ikäihmisten kotona asumisen tuki ja hoito 1 miljoona, erikoissairaanhoito kaksi miljoonaa, kuntatekniikka kaksi miljoonaa, liikuntatoimi 1,5 miljoonaa. Seurausvaikutukset voivat olla kovia.
Palvelujen leikkaukset kohdistuvat pääosin heikoimmassa asemassa oleviin. Liian rajuilla leikkauksilla murennetaan lisäksi kaupungin kehittäminen ja valtuuston hyväksymän strategian linjaukset.
Tasapainoa on rakennettava verotuloja kasvattamalla. Kunnallisvero on tehokas ja se kohtelee asukkaita tasapuolisesti. Kunnallisveron nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tuo 11-12 miljoonaa vuodessa.
Vaasan kunnallisvero on 19,5 prosenttia. Se on kolme vuotta pysynyt samana. Vaasa poikkeaa useimmista kunnista. Seinäjoen veroprosentti on 21,0 ja naapurikunnissamme se vaihtelee Mustasaaren 20,75 prosentista Isonkyrön ja Laihian 21,50 prosenttiin.
Nykyisellä prosentilla Vaasan kunnallisverotuotto olisi ensi vuonna 228 miljoonaa, kasvua runsas prosentti. Ongelmana on yhteisöverojen tuoton laskeminen viidettä vuotta peräkkäin. Tästä johtuen verojen kokonaiskertymä laskee 0,5 prosenttia. Kun aiempina vuosina kertyneitä alijäämiä pitää pienentää, tasapainottamiseen tarvitaan veronkorotus.
Vuoden 2019 tasapainotavoitteeseen päästään, jos leikkaamme menoja 10-12 miljoonaa ja nostamme veroprosentiksi 20,50.
Kunnat ovat vuoden 2019 jälkeen siirtymässä uuteen aikaan, kun itsehallintoalueet syntynevät. Ne hoitavat sote-tehtävät ja ilmeisesti myös pelastustehtävät ja alueen kehittämistehtävät. Silloin syntyy myös Uusi Vaasa, jossa kaupungin elinvoimaan panostaminen on entistä isommassa roolissa.
Veroprosentin nostaminen ei ole tekohengittämistä vaan edellytys sille, että Uusi Vaasa kykenee menestyksellisesti edistämään kaupungin ja koko seudun kehittymistä.
Resursseja tarvitaan, jotta elinkeinoelämällä on hyvä toimintaympäristö ja työpaikkojen määrä täällä kasvaa. Tarvitaan panostuksia infrastruktuuriin, koulu-, sivistys- ja liikuntapalveluihin ja Vaasassa toimivien korkeakoulujen tukemiseen. Resursseja tarvitaan myös kehityshankkeiden käyntiin potkaisemiseksi.
Anita Niemi-Iilahti (sd.)
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vaasa