Miten kaappiin joutuu? En tiedä. No, jos sinne päätyy, niin hyvähän sieltä pois on tulla – on se sen verran rajattu elinpiiri pitkän päälle.
Armeijassa varusmiesaikana reipas 40 vuotta sitten järjestettiin kaappisulkeisia. Hyvinkin hyödyllistä oppia, vaikka koulutusmetodit ehkä lievästi arveluttavia. Kaapin paikan ja sen kaapin rajalliset tilat ns. sisäisti. ”Kaapin takana on nainen” Mattia ja Teppoa toistaen lauloi tuttavaperheen nelivuotias poika 80-luvulla.
Nurkkaan ahdistettu, seinähullu, vesiselvä, kylähullu, pöyrän alla kasvanut, kaappijuoppo jne. jne. Naismainen mies ja miesmäinen nainen, sanontoja löytyy.
Mitä eroa sitten on normaalilla ja normilla? Normikansalaisella tai verrokkikansalaisella.
Sukupuoli määräytynee edelleen x- ja y-kromosomin mukaisesti – tai, vai? Mitenkäs sitten meidän ihmislajimme määritelmä? Olemmeko homo sapiens, hetero sapiens vai/tai homo erectus? Entä sukupuolisuus tai suuntautuneisuus: feminiini, maskuliini, biseksuaali, transvestiitti, metroseksuaali, tunnistamaton. Vaikeaa on myös määritellä ja erottaa käsitteet seksikäs, eroottinen ja sensuelli, vivahteista puhumattakaan.
Viimeaikoina olemme saaneet myös uuden näkökulman alfauroksiin, alfanaaraisiin ja puumanaisiin (ei siis puumaisiin). Näitä aikoinaan ei mainittu eikä sivuttu zoologian oppikirjoissa. Ikänä oppis vaan kaikki tai miten se menikään.
Myönnän jyrkästi itse olevani hetero-seksuaalinen ja miesmäinen, siksi kaiketi kysyntä ja kiinnostus henkilöäni kohtaan on ollutkin vähäistä viime vuosina. Puolustuksekseni mainitsen kuitenkin, että äitini, sisareni, tätini ja tyttäreni ja miniäni sekä kolme lastenlapsistani ovat naispuolisia.
Mitä useampi kokki, niin sitä sekavampi rokka. Ylen luontodokumentit silti ovat kiinnostavia ja opettavaisia. Seuratkaa ohjelmistotarjontaa.
Sivistyssanojen käyttämisestä en kuitenkaan lopuksikaan siteeraa viime sotiemme legendaarista rangaistuspataljoonan komentajaa evl Nikke Pärmiä – vaikka mieli tekisi. Jos ketä kiinnostaa, niin soittaa sitten allekirjoittaneelle.
Bert Lundström
Vaasa