Toinen näkökulma soteen
Väkevä sote-soppa muhii kuntien lausuntokierroksella. Harva kunta antaa asiassa positiivista palautetta, useat eivät löydä uudistuksesta mitään hyvää.
Samanaikaisesti kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarviota.
Lehtien palstoilta on luettavissa juttuja isoista ongelmista. Monella kunnalla on akuutti rahapula, ja palveluista joudutaan väistämättä leikkaamaan. Myös veroprosentti on niin sanotusti tapissa.
Järkeviinkään kuntaliitoksiin ei silti olla valmiita, kun pakkoa ei ole.
Jo vuosia on kuntien suunnalta valiteltu, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja vastuita pitäisi vähentää. No, nythän niitä sote-uudistuksen myötä ehdotetaan vähennettäväksi, ja oikein kunnolla. Kunnilta häviää budjettivallasta yli 60 prosenttia.
Lähidemokratian kannalta uudistus ei välttämättä tuo parannusta, mutta voisiko olla niin, että tämä on ainut keino saada käsistä lähteneet kustannukset kuriin.
Hieman ilkikurisesti voi todeta, että kun olemme vuosia näpränneet saamatta aikaan kovin hyviä tuloksia, on valtiovalta viheltänyt pilliin, ja pannut pelin poikki.
Jotain oli yksinkertaisesti tehtävä. Ja nopeasti.
Koko keitos on vielä tässä vaiheessa niin sekaisin, että Vaasassa voidaan hyvin ottaa aikalisä, ja tarkkailla tilanteen kehittymistä.
Tapahtuuko asiassa mitään, ja jos tapahtuu, niin mitä. Tällä hetkellä varmaa on ainoastaan se, että kaikki oleellinen ei ole vielä lähellekään selvillä.
Vakavat perustuslailliset ristiriidat, sekä suurimpana ongelmana nykyisin kuntien palveluksessa olevan henkilöstön asema, pitää ratkaista.
Samalla täytyy varautua kuitenkin myös siihen, että useista ennakkoveikkauksista riippumatta uudistus pusketaan läpi jo ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Asiasta on eduskunnan tasolla ainakin toistaiseksi parlamentaarinen yhteisymmärrys.
Kaikkien Vaasan alueen päättäjien yhteinen tavoite on, että Vaasan keskussairaala säilyttää asemansa. Näin varmasti käykin, olimme sitten Tampereella tai Turussa.
Hallintorakenteet todennäköisesti muuttuvat, mutta osaava ja kielitaitoinen henkilöstö ei mihinkään katoa, ja työ sosiaali- ja terveysalalla ei tulevaisuudessa ainakaan vähene.
Jos uudistus toteutuu, ja se saadaan läpi mahdollisimman vähin vaurioin, on kunnilla tulevaisuudessa todennäköisesti helpompi hengittää.
Päätäntävalta isoon osaan budjetista menee, mutta mitä iloa on päätösvallasta, jos tarjolla on ainoastaan vyön kiristystä, ja päällä on jatkuva ja akuutti rahapula.
Marko Heinonen (kok.)
kaupunginvaltuutettu Vaasa