Alitajuntaan on vuoden takaa jäänyt jäytämään hetki, jossa kolme alakouluikäistä tyttöä hyljeksi välitunnilla joukkoonsa pyrkivää lasta.
Tilanne tuntui mieleenpainuvan tuskalliselta, sillä vain hetkeä aiemmin rehtori oli esittänyt olevansa vallan yllättänyt siitä, mikäli hänen koulussaan esiintyisi kiusaamista.
Mennyt kevätkausi kului niin ikään kuullen surullisia tarinoita koulujen epätoivoisesta arjesta. Jotain on pahasti pielessä tässä maassa, kun se kolmosluokan onnenpoika saa jälleen turpaansa ikätoveriltaan ja tytöt ympärillä kannustavat tappamaan kiusatun.
Perusopetuslaki antaa jokaiselle lapselle oikeuden turvalliseen oppiympäristöön. Kiusaamisen vastaisesta KiVa Koulu -ohjelmastakin huolimatta kiusaaminen on äärimmäisen yleistä koulussa kuin koulussa.
Monitahoinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi nimittelynä tai potkimisena, ja usein tytöt onnistuvat kiusaamaan syvästi viiltävillä tavoilla, joita sivullisen on vaikeampi huomata.
Kasvavaa on myös opettajien keskinäinen, narsistisen rehtorin tai oppilaiden vanhempien harjoittama kiusaaminen. Tilanteet ovat vakavia, sillä opettajayhteisönkin ongelmat heijastuvat aina suoraan oppilaisiin.
Lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat sekä henkilökunnan varhainen työuupumus kumpuavat osin tästä koulujen sairaasta todellisuudesta. Psyykkisesti raskaat kokemukset kuormittavat ja vievät iloa oppimisesta ja opettamisesta.
Kiusaamista ei pidä sietää lainkaan, ei oppilaan eikä opettajan.
Kiusaaminen on opeteltava tunnistamaan, ja jokaisen on löydettävä rohkeutta myös katkaista se. Yksikin syrjäytynyt nuori maksaa meille miljoonan, nettikiusaamisen vuoksi itsensä hirttävä nuori jättää jälkeensä ikuiset arvet.
Arvoisa rehtori, älä enää käännä selkääsi sen pienen ihmisen hädälle.
Kun yksikin lapsi kärsii, yhteiskunta epäonnistuu. Me aikuisina epäonnistumme siinä, että sallimme jatkuvien koulutuspoliittisten leikkausten musertaa arvostetun suomalaisen perusopetuksen.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru nosti heinäkuussa Porin SuomiAreenassa velvollisuudeksemme tarjota lapsille ja nuorille innostava ja innovatiivinen koulu. Mitä hätkähdyttävää täytyy tapahtua, jotta vallan kahvassa oleva talouseliittikin saadaan ymmärtämään, että huomisen onni ei ole herrojen huveissa, vaan terveissä ja turvallisissa kasvatusolosuhteissa.
Kouluovien avautuessa myös kuntaelämä herää taas hiljakseen henkiin.
Vaikka päätöksentekoa tukevaa tutkimusta löytyy kirjastoittain, kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakuntakin on talouden paineen alla sortunut huonoihin päätöksiin.
On syytä tiedostaa, että jatkuva keskittäminen ja tehostaminen on lapselle vaarallinen tie kulkea. Niiden sijaan kokonaistaloudelliset näkemykset ja välittävien aikuisten ennakoivat toimenpiteet rakentavat koululaisille kestävän maailman.
Uuden lukuvuoden alkuun on enää päiviä. Haga skolan ekaluokkalaisen myötä omassakin elämässä kääntyy taas ainutkertainen, odotettu lehti. Meidän aikuisten vastuulla on vaatia ja järjestää riittävät resurssit kouluyhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseen ja kiusaamisen lopettamiseen.
RAIJA KOIVISTO
Kirjoittaja on perussuomalainen kestävän yhteiskunnan tutkija